sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 25. 2012
Kunnanhallitus edellyttää antamissaan talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa, että lautakunnat toimittavat 31.5.2012 mennessä osavuosiraportin, josta ilmenee mihinkä toimenpiteisiin lautakunta on ryhtynyt valtuuston päättämien tavoitteiden toteuttamiseksi ja minkälaisilla toimenpiteillä lautakunta pystyy palvelut järjestämään koko suunnittelukaudelle osoitettujen määrärahojen puitteissa.
Näin sanotaan Juuan sosiaali- ja terveyslautakunnan 31.5. pidettävän kokouksen esityslistan kohdan Talousarvion osavuosiraportti aluksi. Tämä on harvinaisen selvää tekstiä, joten olettaisi ilman muuta jatkon olevan jo tehtyjen ja tulevien toimenpiteiden kertomista. Mitä vielä. Ensin kerrotaan suorastaan käsittämättömästä kustannusten noususta näin:
Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden suurimmat muutokset ovat tapahtuneet erikoissairaanhoidon menoissa (550.000), perusterveydenhuollossa (300.000) ja sosiaalipalveluissa (350.000). Erikoissairaanhoidon menokehitys ei kuitenkaan ylitä Pkshp:n kanssa tälle vuodelle tehtyä sopimusta, mutta lautakunnan budjetti on tässä suhteessa alimitoitettu. Perusterveydenhuollossa lääkäreiden vastaanoton menot ovat 140.000 viime vuotista enemmän ja sairaankuljetuksen menot n. 90.000 viime vuotista enemmän. Sosiaalipalveluissa hoitokoti-ostopalvelut ovat 130.000 viime vuotista suuremmat. Muut muutokset koostuvat pienemmistä eristä.
Kuten huomasitte, niin jo tässä vaiheessa vedotaan ailmitoitettuun budjettiin. Jatko on kuitenkin jo suoranaista voimatonta voivottelua samasta aiheesta:
Lautakunta on todennut käyttösuunnitelmansa hyväksymisen yhteydessä, että kuluvan vuoden budjetti on haastava. Viime vuoden toteutuma huomioiden siihen ei sisälly edes yleistä 2,6 % suuruista kustannusten nousua. Toimintaa ja taloutta ei voi erottaa toisistaan.
Talousarvion toteutumaprosentti tammi-huhtikuulta on nettona 34.8% (kulut 34.5, tulot 32). Kaikki alkuvuoden tulot eivät laskutustekniikasta johtuen ole ehtineet kirjautua huhtikuulle samaan tapaan kuin viime vuonna.
Tässä sitten onkin kaikki, mitä asiasta esityslistalla kerrotaan. Ei ole mainintaa ensimmäisestäkään tehdystä toimenpiteestä talouden tasapainottamiseksi eikä edes yhtä ainoaa ajatusta siitä, miten talousarviossa pysytään. On vain pelkkää valitusta siitä, miten lautakunnalle on annettu liian vähän rahaa. Viimeistään päätösehdotuksesta sitten voikin päätellä, että mitään ei aiotakaan tehdä. Talousarvio menee yli niin että paukkuu, mutta lautakunta tyytyy keskustelemaan tilanteesta. Keskustelunsa se sitten lähettää kunnahallituksen arvioitavaksi:
Stjoht
Lautakunta käy keskustelun osavuosikatsauksesta ja lähettää sen tiedoksi kunnanhallitukselle.
Vastoin tapojani en kommentoi tätä asiaa tämän enempää. Minä en enää osaa sanoa yhtään mitään tällaiseen piittaamattomuuteen talousarvion sitovuutta kohtaan. Jos yksityishenkilö elelisi näin huolettomasti, niin omaiset luultavasti alkaisivat suunnitellla edunvalvontaa.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, kunnallistalous
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 24. 2012
Näillä hetkillä starttaavan SDP:n puoluekokouksen asialistalla on muun muassa kunnallishallinnon perusteellinen uudistaminen. Näkemäni lehtijutun mukaan puolue aikoo asettaa tavoitteeksi päätoimisten luottamushenkilöiden lisäämisen, enemmistöhallitusten muodostamisen kuntiin ja kunnanvaltuutettujen yleisen palkankorotuksen.
Enpä ole erityisen ihastunut näihin ajatuksiin. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että kannatuksen laskiessa ja lisämenetysten pelossa SDP ei halua muuttaa harjoitettua politiikkaa. Sen sijaan linnoittaudutaan asemiin muuttamalla sääntöjä.
Kuntien johtoon haluttaisiin päätoimisia kunnanhallitusten jäseniä ja tärkeimpien lautakuntien puheenjohtajia. Tällä tavalla luotaisiin kokonaan uusi virkamiesmäisten luottamushenkilöiden ammattiryhmä, joka päätöksenteon lisäksi osallistuisi aktiivisesti myös asioiden valmisteluun. Kaikki entiset virkamiehet pysyisivät tietenkin viroissaan, joten kuntien palkkalistoille saataisiin lisää iso joukko kuukausipalkkaista väkeä. Periaatteessa he olisivat luottamushenkilöitä, mutta käytännössä virkamiehiä.
Tosiasiassa he olisivat päätoimisia tunareita, jotka puuttuisivat asioiden valmisteluun kukin kykynsä, laatunsa ja puoluekantansa mukaan. Mitään koulutusta heiltä ei tietenkään voisi vaatia, koska he olisivat periaatteesa luottamushenkilöitä. Näin saataisiin mukava oikotie virkamiesasemaan kaikille pätemisenhaluisille pyrkyreille, joilta puuttuu halu ja kenties kykykin kouluttautua kunnallisalan tehtäviin.
Kunnallishallinnon valmistelu on moneen eri lakiin sidottua toimintaa ja virkamiehet ovat periaatteessa puolueettomia virassa toimiessaan. Tulevaisuudessa poliittisesti sitoutuneet luottamushenkilövirkamiehet pääsisivät vaikuttamaan asioiden valmisteluun joka vaiheessa. Se tietäisi toimivaltariitoja, piittaamattomuutta lainsäädännöstä ja läjäpäin valituksia.
Kuntiin haluttaisiin myös valtion tasolta tuttu enemmistöhallituskäytäntö. Kunnanhallitus koottaisiin parlamentaarisesti enemmistöperiaatteella, jolloin muodostuisi myös selkeä oppositio. Näin saataisiin pelattua päätöksenteosta kokonaan sivuun vaikka parhaiten vaaleissa menestynyt ryhmittymä, kuten hyvin tiedämme.
Luottamushenkilöille vaaditaan kautta linjan parempia palkkioita. Kuukausipalkkaiset luottamushenkilöt saisivat tietenkin oman kilpailukykyisen palkkaluokittelunsa ja rivivaltuutetuillekin maksettaisiin nykyistä enemmän.
Kyllä minä tiedän, että luottamushenkilöiden palkkiot ovat pieniä. He saavat pelkän kokouspalkkion, josta siitäkin maksetaan päältä ns. puoluevero. Vaadittavaan työhön nähden korvaus on pieni. Siitä huolimatta päättäjiksi on aina tungosta, koska kyseessä on nimenomaan luottamustoimi eikä mikään virkamiesura. Kunnallishallinto ei kaipaa yhtään sellaista kunnallista luottamushenkilöä, joka asettuu ehdolle rahan takia.
Muutosehdotuksia perustellaan vallan ja vastuun selkeällä yhdistämisellä. Voidaan tietysti ihan hyvin väittää, että poliittisten luottamushenkilöiden osallistuminen jo valmisteluvaiheessa selkeyttää koko päätösprosessin vastuuta. Yhtä hyvin voidaan kuitenkin väittää, että se hämärtää sitä. Enemmistöhallitushan voi porskuttaa miten mielii ja oppositio voi vinkua mitä vinkuu. Päätoimiset luottamushenkilöt varmistavat jo valmisteluvaiheessa, että se vinkuminen on turhaa.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, politiikka
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 23. 2012
Eilen kirjoitin Juuan kunnan yllättävästä 1,3 miljoonan euron menokasvusta verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kasvu painottuu erityisesti sosiaali- ja terveyspuolen ostopalveluihin. Kunnanhallitus on asiasta kuulemma likipitäen huolestunut, mutta varsinaisia säästötoimia ei vielä suunnitella. Kuten eilisen kirjoituksen kommentoija osuvasti totesi, niin kunnassa on vallalla antaa mennä -tunnelma. Velattomat vuodet ovat tuudittaneet päättäjät siihen uskoon, että rahaa kyllä löytyy jostain sukanvarresta tai vaikka olemattomasta käyttötalouden investointirahastosta. Aina on pärjätty. Jos ei muuten, niin sitten moukan tuurilla. Pääasia on, että ulospäin näytellään asioiden olevan hallussa.
Eiväthän asiat ole kenenkään hallussa. Juristina olen tietenkin kiinnostunut oikeudenkäynneistä, joihin kunta on onnistunut sotkemaan itsensä terveyspalvelujen epäonnistuneen kilpailutuksen takia. Näistä asioista en ole nähnyt yhtään lehtijuttua, joten esitän muutamia ikäviä kysymyksiä. Vastauksia en edes odota.
Kaksi vuotta sitten kilpailutuksessa hävinnyt Attendo valitti asiasta ja valitus on edelleen vireillä KHO:ssa. Kun kilpailutuksen voittaneen Coronarian kanssa tehty sopimus irtisanottiin, haastoi Coronaria kunnan välimiesoikeuteen sopimusrikkomuksesta. Silloin puhuttiin kuusinumeroisesta korvausvaatimuksesta, mutta sopimuksen arvon huomioon ottaen vaatimuksessa voi olla vaikka seitsemän numeroa. Kunta palkkasi asianajajan, mutta ei antanut hänelle mitään käytännön toimintaohjeita tai edes kunnan vaatimuksia. Hän sai käytännössä täysin vapaat kädet tehdä mitä haluaa.
Tilapäinen sopimus tehtiin alkuperäisen kilpailutuksen hävinneen Attendon kanssa. Sopimus on voimassa siihen asti, kunnes uusi kilpailutus järjestetään vuoden 2012 aikana.
Nyt tulee niitä kysymyksiä. Miten on mahdollista, että Attendon vanha valitus on edelleen KHO:ssa vireillä, vaikka se on saanut haluamansa sopimuksen? Miksi ei sopimuksen ehdoksi asetettu valituksen peruuttamista?
Miksi Coronarian kanssa käytävässä oikeudenkäynissä väimiesoikeudessa kuntaa edustava asianaja toimii avoimella valtakirjalla ilman mitään ohjeita? Onko kunta edes tietoinen siitä, mikä on oikeudenkäynnin tilanne ja kuinka paljon se on tähän mennessä tullut maksamaan? Kuinka paljon se tulee maksamaan kaikkiaan? Mikä on korvausvaatimus tällä hetkellä?
Miten terveyspalvelujen uusi kilpailuttaminen etenee vai eteneekö se mitenkään? Onko kenties tarkoitus pärjätä tilapäisen sopimuksen turvin ja maksaa kiltisti kaikki hinnankorotukset, joita Attendo esittää milloin milläkin perusteella? Onko kilpailutuksen järjestäminen edes järkevää, vai pitäisikö ihan oikeasti harkita paluuta takaisin virkalääkärijärjestelmään?
Ja lopuksi kaikkein tärkein kysymys. Onko kunnalla tarkoitus kertoa kuntalaisille yhtään mitään näistä asioista? Vastauksia en siis odota, mutta voisi sentään edes paikallislehti joskus näistä kysellä.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallistalous, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 22. 2012
Toimimintakulut ovat tässä vaiheessa lähes 1,3 miljoonaa euroa viime vuotista suuremmat ja vuosikate on 860 000 euroa viime vuoden vastaavaa ajankohtaa pienempi. Näin nähtynä vuoden 2012 tilinpäätöksestä olisi tulossa selvästi alijäämäinen.
Suurimpana ongelmana on nähtävissä palvelujen ostojen viime vuosien voimakas kasvu. Vuosina 2009-2012 on palvelujen ostoihin budjetoitu summa kasvanut n. 1 700 000 euroa ja tilinpäätökset 2009-2011 osoittaa kasvuksi n. 2 600 000 euroa.
Hall.joht
Kunnanhallitus merkitsee taloustilanteen tiedokseen ja keskustelee mahdollisista talouden korjaustoimenpiteistä.
Tällaista lukee tämänpäiväisen Juuan kunnanhallituksen kokouksen esityslistan kohdassa Talousarvion toteutuminen. Nämä luvut ovat niin hirveitä, että kunnahallituksen olisi varmaan tässä vaiheessa syytä tehdä jotain muutakin kuin merkitä asia tiedoksi ja rupatella mahdollisista korjaustoimenpiteistä. Otetaanpa heti perään suora lainaus kunnanvaltuuston talousarvion hyväksymistä koskevasta pöytäkirjasta 21.12.2011:
Vuoden 2012 talousarvion toimintakulut ovat 44,3 milj. euroa ja toimintatuotot 12,4 milj. euroa. Toimintakulut kasvavat 4,2 %. Vuosikatteeksi muodostuu 1,1 milj. euroa. Toimintakuluista suurimmat kuluerät ovat henkilöstökulut 17,2 milj. euroa, sekä palvelujen ostot 20,2 milj. euroa. Ylijäämää ennakoidaan kertyvän noin 0,01 milj. euroa.
Vajaassa puolessa vuodessa on siis käynyt ilmi, että talousarvio meni pieleen etenkin ostopalvelujen osalta. Se ei asioita vähänkään seuranneelle ole mikään yllätys. Jo vuosikausia on harjoitettu täysin näkyvää alibudjetoinita ja erityisen selvästi alimitoitus on näkynyt terveyskeskuspalvelujen surkuhupaisan yksityistämisen aikana.
Juttujani kauemmin seuranneet ehkä muistavatkin tämän farssin etenemisen. Kunta yksityisti ja ulkoisti terveyskeskuksensa Coronarialle keväällä 2010. Kilpailutuksen hävinnyt Attendo MedOne eli nykyinen Attendo Terveyspalvelut Oy valitti asiasta ja valitus on edelleen vireillä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Coronaria ei pystynyt noudattamaan sopimusta, joten kunta irtisanoi sopimuksen vuoden 2011 alusta alkaen. Tästä suuttuneena Coronaria pani vireille oikeusprosessin, josta ei ole kerrottu julkisuuteen yhtään mitään. Sopimuksen mukaan erimielisyydet käsitellään välimiesoikeudessa ja kunta on palkannut asianajajan hoitamaan juttua. Asianajajalle ei annettu mitään ohjeita jutun hoitamiseksi, vaan pelkkä valtakirja.
Tilapäinen hankintasopimus tehtiin Attendon kanssa vuoden 2011 loppuun asti. Sen jälkeen sopimusta on jatkettu kahden kuukauden irtisanomisjalla siihen asti, kunnes vuoden 2012 aikana saadaan järjestettyä uusi kilpailutus.
Ei tilapäisen sopimuksen tekeminen ihan kivutta mennyt. Joulukuussa tuotiin lautakunnan päätettäväksi ilman valmistelua sopimus, jonka hinta oli 1 215 283 euroa/vuosi. Pari kuukautta myöhemmin Attendo kertoi tehneensä laskuvirheen, joten hinta onkin 33 755 euroa enemmän. Kunnan oli tietenkin hyväksyttävä tämä pieni ilmoitusasia.
Niin, pitäisiköhän kunnanhallituksen tosiaan tehdä jotain muutakin kuin merkitä taloustilanne tiedoksi? Kyllä itseään voi huijata jonkin aikaa, mutta jossain vaiheessa on pakko myöntää kipeitä tosiasioita.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, kunnallistalous
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Toukokuun 20. 2012
Kirjoitin eilen facebookiin saastaa suoltavasta Ace Landonista. Perustamassaan ryhmässä hän repi suutaan siihen malliin, että se poiki ainakin yhden esitutkintapyynnön kunnianloukkauksesta. Landon nimittäin väitti erään henkilön syyllistyvän jatkuvasti huumausainerikoksiin. Tolloimmankin pitäisi tajuta, että perätön väite jatkuvasta rikoksiin syyllistymisestä täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.
Landon luulee kuitenkin olevansa vahvoilla. Hän keksi ruveta väittämään, että ei ole Suomen kansalainen, joten Suomen laki ei koske häntä:

Suosittelen vilkaisemaan Rikoslakia ihan siitä alusta. Lain 1 luvun 1 §:n mukaan Suomessa tehtyyn rikokseen sovelletaan Suomen lakia. Rikoksentekijän kansallisuudella ei ole mitään merkitystä. Riittää, että hän rikoksen tekohetkellä oleskelee Suomen alueella.
Saman luvun 5 §:n mukaan Suomen ulkopuolella suomalaiseen kohdistuva rikos tuomitaan Suomen lain mukaan silloin, jos teosta on säädetty maksimissaan yli 6 kuukauden vankeusrangaistus. Jos Ace Landon ei ole Suomen kansalainen ja kirjoitteli eilen Suomen ulkopuolelta, niin hän voi silti olla vaikeuksissa. Vaikka kunnianloukkauksesta säädetty maksimirangaistus onkin vain tasan 6 kuukautta, niin perättömän tiedon toimittaminen lukuisten ihmisten saataville tekee teosta törkeän kunnianloukkauksen. Siitä säädetty maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta.
Jos Landon väitteistään huolimatta on Suomen kansalainen tai muun maan kansalaisena asuu Suomessa, mutta kirjoittelee ulkomailta, niin siinäkin tapauksessa hän voi odottaa vaikeuksia. Suomalaisen ulkomailla tekemään rikokseen sovelletaan RL 1:6 §:n mukaan Suomen lakia. Suomalaiseksi rinnastetaan ulkomaalainen henkilö, joka rikoksen tekohetkellä asuu Suomessa.
Minä olen kyllä melko varma, että Ace Landon on supisuomalainen vellihousu, joka yrittää välttää vastuun sanomisistaan tekeytymällä ulkomaalaiseksi ja väittämällä nimensä olevan oikea. Oli miten oli, niin hänen oikea tai keksitty henkilöllisyytensä ei minua kiinnosta tippaakaan.
Yksi asia kuitenkin kiinnostaisi tietää. Jos Landon oikeasti ei ole Suomen kansalainen eikä edes asu Suomessa, niin mitä ihmettä hän vouhottaa Suomesta ja suomalaisesta isänmaallisuudesta? Suomi ei tarvitse hänen isänmaallisuuttaan eikä hänellä ole edes mitään oikeutta julistaa olevansa suomalainen patriootti.
Luokka: laki, media
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Toukokuun 19. 2012
Vähän väliä facebookiin putkahtelee uusia ryhmiä, joissa isänmaallisiksi itsensä julistavat käyvät tasoltaan täysin ala-arvoista keskustelua. Ryhmien perustajat ovat aina samoja ja keskustelua nämä henkisesti ilmeisen rajoittuneet henkilöt käyvät muutaman aktivistin voimin. Näin siitä huolimatta, että he lisäävät ryhmiin automaattisesti kavereitaan niin, että muutaman tunnin sisällä ryhmissä on jo pari sataa jäsentä.
Tänään ilmestyi ryhmä nimeltään Stalinia kaipaavat punaviherhomot kuriin. Ryhmän nimi ja kuvaus kertovat taas kerran, millaisesta porukasta on kysymys.

Jo kuvauksesta käy ilmi, että perustaja pitää itseään kovasti isänmaallisena. Isänmaallisuus ilmenee joidenkin hänen mielestään väärin ajattelevien henkilökohtaisena solvauksena, jota ei millään uskoisi täysi-ikäisten tuotteeksi. Näin tasokasta keskustelua tuossa ryhmässä käydään:

Kuten näkyy, niin minäkin pääsin vaihteeksi heidän keskusteluunsa mukaan muiden ohella. Nämä keskustelijatkin ovat vanhoja tuttuja, jos niin voi sanoa. Tiedän valitettavasti ainoastaan Leon Degrellen oikean nimen, mutta myös Ace Landon ja Gene Black ovat niminä ikävän tuttuja. Hekin ovat salanimen taakse kätkeytyviä paskahousuja, joissa ei ole miestä avoimeen keskusteluun. Degrellestä olen jo kirjoittanut liikaakin hänen ansaitsemaansa huomioon nähden.
Ace Landon on kerran urhoollisesti käynyt kurkkimassa avoimen profiilini valokuvia ja silloin hän jätti sinne ulkonäköäni koskevan kommentin. Sen älykkäämpään keskusteluun hänen kapasiteettinsa ei sitten riitäkään, kuten hyvin huomaatte.
Jos nämä henkiset rääpäleet edes yrittäisivät olla miehiä, niin he käyttäisivät omia nimiään ja tulisivat julkisesti keskustelemaan. Eivät he sitä tee, vaan sen sijaan he rupeavat suoltamaan tähänkin blogiin törkyisiä kommenttejaan.
Ja tämmöiset tyypit sitten uhoavat olevansa isänmaan asialla.
Luokka: media, mielipide
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 18. 2012
Pentti Haanpään romaani Kolmen Töräpään tarina alkaa järjettömällä eläinten lahtauksella. Toukokuisen takatalven raivostuttama Taikinamaan isäntä lyö lihoiksi neljäkymmentä talven yli vaivoin elätettyä lehmää juuri kesän kynnyksellä. Tekonsa peruuttamattomuuden tajuttuaan hän yrittää hirttää itsensä marhamintaan, mutta renki ehtii hätiin katkaisemaan hyvän nahkahihnan. Tästäkin tappiosta suuttuneena isäntä menee sänkyynsä ja kuolee tunnontuskissaan seuraavana yönä kuunnellen keväisen vesisteen lotinaa.
Romaani sijoittuu aikaan, jolloin ihmiset vielä osasivat katua tekojaan ja kantaa niistä vastuun. Nykyinen poliitikko selittäisi Taikinamaan isännän tekoon langettuaan toimineensa silloisten olosuhteiden mukaan täysin oikein. Arvostelijoita hän moittisi turhasta jälkiviisaudesta ja syyttäisi heitä vielä siitä, että eivät tulleet varoittamaan ajoissa hulluntöistä.
Näin toimii ainakin elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Hän sanoi tänä aamuna, että ei usko edellisellä hallituskaudella tapahtuneen Soklin kaivosoikeuksien myynnin ulkomaille aiheuttavan Suomelle tappiota. Lisäksi hän moittii arvostelijoita jälkiviisaudesta, koska nämä eivät estäneet myyntiä eivätkä myöskään millään tavalla varoittaneet koko kaivoslainsäädännön uudistuksen aiheuttamasta maan luonnonvarojen luisumisesta ulkomaalaisomistukseen. Katumattomana hän siis oikeastaan sanoo, että olisitte ajoissa ottaneet hullulta kirveen pois.
Häkämiehen mukaan Soklin hanke oli jäissä 40 vuotta, joten kaivosoikeudet kannatti myydä. Samalla kannatti myydä myös Siilinjärven kaivos, koska maailmanmarkkinahinnat olivat niin alhaiset. Sitä hän ei sano, miksi myynnin piti tapahtua juuri maailmanmarkkinahintojen alkaessa nousta. Ainakin hintojen nousu aiheutti lannoitteiden hintojen nelinkertaistumisen hetkessä.
Sokli myytiin 200 miljoonalla eurolla, vaikka sen todellinen arvo on tällä hetkellä lähemmäs 20 miljardia. Vaikka kaivoshanke polkikin paikallaan, niin äkillinen hinnannousu olisi varmasti saanut myös kotimaiset sijoittajat innostumaan. Edellinen hallitus teki kuitenkin oikein kunnon hätäteurastuksen juuri kesän kynnyksellä.
Syy on kaikkien niiden, jotka eivät hallitusta varoittaneet. Ihan samalla tavalla kuulemma olisi kaivoslainsäädännön uudistamisen aikoihin pitänyt puhua siitä, että valtion olisi tullut ymmärtää hyötyä kaivosteollisuudesta edes verojen ja maksujen muodossa. Koska kukaan ei hallitusta varoittanut, on syy hiljaa olleiden.
Minä olen luullut, että valtion etujen valvominen kuuluu ministereille.
Luokka: elinkeinoelämä, politiikka, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 17. 2012
Ahvenanmaalainen ravintoloitsija on jäänyt kiinni useiden työntekijöiden pitämisestä töissä noin 500 euron kuukausipalkalla. Esitutkinnan päätyttyä oikeudenkäynnistä tulee lyhyt, koska näin ulkopuolisenkin silmin rikos on ilmeinen. Rikoslain 47 luvun 3a § sanoo näin:
Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Tässäpä meillä on taas kerran hölmö yrittäjä, joka ei tiedä voivansa saada työntekijöitä ihan laillisesti vielä halvemmalla. Toimimalla yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa saa työntekijät ilmaiseksi. Heidät pitää vain ottaa työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun, niin Kela maksaa työntekijöille työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa päivässä. Työnantajan ei tarvitse piitata semmoisistakaan joutavuuksista kuin työeläkemaksut ja työterveyshuolto. Työnantaja ei ole rikollinen, vaan työttömiä takaisin työelämään auttava vastuuntuntoinen yrittäjä.
Pitkäaikaistyöttömän uraputki etenee suunnilleen näin: Ensin hänet laitetaan ilmaistöihin kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Työ on tietenkin ihan normaalia työtä, jolla ei ole kuntouttamisen kanssa mitään tekemistä. Ainakin meillä kuntoutettavat purkavat kunnan omistamia rakennuksia käsipelillä, joten ei siinä kovin huonokuntoinen pärjäisikään.
Seuraavaksi kuntoutunut työntekijä siirtyy konsulttifirman järjestämälle työelämävalmiuksia kehittävälle urapolun esiinlakaisukurssille. Lyhyet teoriaopinnot ovat lähinnä laula ja leikkiä, mutta kohta siirrytäänkin kurssin tärkeimpään antiin eli työharjoitteluun. Se tapahtuu jossain yrityksessä tai yhteisössä - tietenkin työmarkkinatuella ja yhdeksän euron ruokarahalla.
Kurssin jälkeen ovat vuorossa työelämävalmennus, työharjoittelu ja työssäoppiminen. Pahimmillaan nekin tapahtuvat täsmälleen samassa paikassa ja samoissa tehtävissä kuin kaikki muukin tähänastinen työskentely. Myös rahallinen korvaus on sama. Kun työtöntä on näin nöyryytetty sopivaksi katsottu aika, hänet sysätään pariksi vuodeksi jäähylle odottelemaan muuttumista takaisin pitkäaikaistyöttömäksi. Sitten kierros alkaa alusta.
Tärkeintä on, että missään vaiheessa ei makseta palkkaa. Toiminta täyttäisi ilman muuta kiskonnan tapaisen työsyrjinnän tunnusmerkistön, ellei se olisi laissa säädettyä viranomaistoimintaa. Toivon kyllä yhä edelleen, että joku tekisi esitutkintapyynnön vaikkapa kunnasta, joka järjestää ilmaistyötä kuntouttavan työtoiminnan nimellä. Työvoimaviranomaisista pitäisi sitten tehdä ilmoitus avunannosta kiskonnan tapaiseen työsyrjintään. Juttu tyrehtyisi alkuunsa, mutta ainakin sillä olisi tiettyä uutisarvoa.
Lisäksi se toimisi opettavaisena esimerkkinä näille tolloille, jotka vielä nykyisinkin hankkiutuvat oikeuteen kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä. Laillisesti pääsee edullisempaan ja kunnialliseen lopputulokseen.
Luokka: laki, työllistämistoimenpiteet
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 16. 2012
Ette varmaan ole huomanneet mistään, että Sotkamon Taivaljärvelle ollaan perustamassa pientä hopeakaivosta. Se on niin pieni ja luontoystävällinen hanke, että yhtiö Sotkamo Silver pyytää aluehallitovirastolta lupaa aloittaa toiminta jo ennen ympäristölupapäätöksen lainvoimaa ja mahdollisista valituksista huolimatta. Yhtiön oman ilmoituksen mukaan kaivoksesta ei aiheudu haittaa maa- ja vesialueiden käyttäjille, kalataloudelle, asumiselle eikä elinkeinoille.
Pikkujuttu hyvinkin. Kaivoksen arvioidut mineraalivarat ovat 2,4 miljoonaa tonnia ja tarkoitus on louhia 500 000 tonnia vuodessa. Kuitenkin yhtiö väittää malmia riittävän ainakin kymmeneksi vuodeksi. Vedentarve on 96 kuutiometriä tunnissa ja jätevettä syntyy yhtiön ilmoituksen mukaan vain 500 000 kuutiometriä vuodessa. Päästöt ohjataan suolle, josta ne jatkavat matkaansa vesistöön. Vedenkäyttöä on tarkoitus terästää kemikaaleilla.
Tämä viaton jätevesi sisältää vuodessa noin 262 tonnia sulfaattia, kuusi tonnia typpeä ja lyijyäkin sen verran, että ympäristönormi ylittyy reilusti. Silti jätevesi ei aiheuta minkäänlaista haittaa.
Hankkeella on tietenkin kova kiire. Asiakirjat ovat nähtävillä 6.6. saakka vain Sotkamon kunnanvirastossa ja Avin toimipisteessä Oulussa. Tietoyhteiskunnassa siis halukkaiden on matkustettava fyysisesti paikan päälle saadakseen tietää, mitä kaikkea heidän lähialueidensa menoksi on suunniteltu.
Minusta tuntuu, että kaivos on asiallisesti ottaen jo perustettu. En yhtään ihmettelisi, vaikka se jo toimisi. Ympäristöluvan kiireellisyys sekä lyhyt nähtävilläolo- ja huomautusaika kertovat siitä, että lupa on vain ikävä muodollisuus. Lisäksi Avi on ilmeisesti nielaissut yhtiön ilmoittamat jätevesipäästöt ihan sellaisenaan.
Mitähän Avi mahtaa sanoa sitten, kun jätevesistä alkaa löytyä moninkertaisia määriä näitä haitallisia aineita ja lisäksi vielä uraaniakin? Luultavasti se sanoo samaa kuin Talvivaarankin tapauksessa, eli yhtiö ilmoitti tällaiset arviot ja me hölmöt uskoimme. Asialle ei nyt enää mahda mitään.
Luokka: aluepolitiikka, elinkeinoelämä, ympäristönsuojelu
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 15. 2012
Ministeri Jyri Häkämiehen mukaan Pohjois-Karjalaan saadaan tämän vuosikymmenen aikana tuhansia uusia työpaikkoja kaivosteollisuuteen. Samalla kuitenkin matkailu ja metsätalous elävät ja kukoistavat entisellä tavalla ja jopa paremmin. Maakuntaliiton mukaan lisääntyvät työpaikat ja puhdas luonto tekevät maakunnasta tavattoman vetovoimaisen sekä uusille asukkaille että turisteille.
Uskokoon kuka tahtoo. Ehkä jossain ihan oikeasti kuvitellaan, että turistit haluavat tulla valtavien avokaivantojen äärelle ihmettelemään isoa kuoppaa ja hengittämään rikkihöyryjä. Käykööt kysymässä Sotkamosta, miten Talvivaaran kaivos on edistänyt Vuokatin matkailua.
Samaaan aikaan Pääesikunta myöntää epäsuorasti, että maakuntaa ei pystytä puolustamaan. Pääesikunnan selvityksen mukaan puolustusvoimien palvelukeskus on sijoitettava Tuusulaan, koska Joensuu ei ole poikkeusoloissa turvallinen toimiston henkilökunnalle. Ilmeisesti vihollinen tulee perinteiseen tapaan idästä panssarivaunuilla Joensuun kaduille.
Lieksaan eivät ainakaan kaikki paikalliset halua uusia asukkaita. Afrikkalaisen maahanmuuttajan auto oli hajotettu parkkipaikalla ja tuulilasiin oli töhritty huulipunalla rasistinen viesti. Nyt maahanmuuttajat jo siis vievät työpaikkojen ja naisten lisäksi myös parkkipaikat.
Sossurahathan he jo vievät, kuten paikallinen väestö on hyvin tietävinään. Facebookissa etenkin pohjoiskarjalaiset levittävät ahkerasti addressia, jossa vaaditaan maahanmuuttajien ylisuuria sosiaalietuuksia samansuuruisiksi kuin muillakin. Näin alkuperäisväestölle jäisi enemmän rahaa.
Nämä ihmiset elävät siinä harhassa, että kuntien toimeentulotukeen varataan tietty setelimäärä. Siitä lapioidaan maahanmuuttajien reput täyteen ja paikallisille annetaan sitten nitä rippeitä. Pieni perehtyminen lakiin ja kunnan budjetointiin saattaisi avartaa näkemyksiä, mutta ehkä se on liikaa vaadittu. Toimeentulotukea on myönnettävä silloin, kun sen edellytykset täyttyvät. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että talousarvioon varatun määrärahan loppuminen ei ole mikään syy olla myöntämättä tukea. Jos määräraha loppuu, niin tukea on silti myönnettävä ja ylitys on katettava lisätalousarviossa.
Enpä vitsi paasata enempää tätä matkailumainontaa. Uskokaa huviksenne, että Pohjois-Karjalaan ei kannata ulkopuolisen tulla edes käymään. Tänne pitää syntyä, eikä eläminen aina silloinkaan ihan helppoa ole.
Luokka: aluepolitiikka, elinkeinoelämä, sosiaalitoimi
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Toukokuun 14. 2012
Viime viikolla valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kehui julkisuudessa, kuinka Kreikka oli maksanut osan sovituista lainavakuuksista Suomen tilille selvänä rahana. Tämän päivän uutisten mukaan pääministeri Jyrki Katainen myöntää, että Kreikan vaalien jälkeisessä tilanteessa koko Kreikka-laina on riskirahaa. Tässä lienee taustalla pelko siitä, että Kreikka teksisi saman tempun kuin Islanti ja jättäisi velkansa maksamatta.
Tunnustan suoraan, että en edes kuvittele ymmärtäväni läheskään kaikkea tästä asiasta. En ole kansantalous- enkä taloustietelijä, joten ei minulla ole edellytyksiäkään ymmärtää. Jotenkin minusta tuntuu, että eivät ymmärrä ihan kaikki päättäjämmekään, vaika he niin teeskentelevät. Eiväthän he ensin saaneet edes nähdä vakuussopimuksen tekstiä ja sitten kun saivat, niin heille annettiin mahdollisuus lukea paksu englanninkielinen asiakirjanippu. Kun sopimus viimein julkaistiin, niin siitä oli peitetty kaiki tiedot ja julkisuuteen annettiin suunnilleen pelkkä lomakepohja.
Minä ajattelen tämän asian ihan yksinkertaisena käytännön ajatusleikkinä. Oletetaan, että perintönsä, perheensä, työpaikkansa ja luottotietonsa juonut vanha kansakoulukaveri tulee pyytämään apuani pystyäkseen jatkamaan vielä vähän aikaa omaksumaansa elämäntyyliä. Hänellä on loistava idea rahoitusjärjestelyiksi. Hän pyytää, että minä kävisin pankista hakemassa lainaa itselleni tuhat euroa ja lainaisin rahat sitten hänelle. Takaisinmaksun vakuudeksi hän lupaa antaa niistä samoista rahoista minulle satasen. Jos hän ei maksa minulle takaisin, niin saan pitää sen satasen, mutta joudun tietenkin maksamaan koko lainasumman pankille.
Jos tekisin tällaisen sopimuksen, niin en varmasti kertoisi sen yksityiskohdista muille. Kysyttäessä voisin sanoa, että vakuussopimus on hyvä ratkaisu kaverin ongelmiin ja minullekin kohtuullisen edullinen. Heiluttelisin tietenkin sitä vakuudeksi saamaani satasen seteliä ja kehuisin, kuinka luotettavan kumppanin kanssa olen sopimuksen tehnyt. Jos ihan tiukka paikka tulisi, niin voisin myöntää, että kyllä tämä laina tietyssä mielessä on kokonaisuudessaan riskirahaa.
En väitä, että Kreikka-laina ja kaljaveikon laina ovat samanlaisia tapauksia. Tämä on vain tavallisen tollon yritys ymmätää asioita ihan käytännön tasolla.
Luokka: politiikka, talous, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Toukokuun 12. 2012
Kuluneella viikolla on ollut käynnissä merkillinen kilpalaulanta, jossa valtion, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen silmäätekevät ovat koettaneet päihittää toisensa ehdotuksillaan keinoiksi tuhota hyvinvointiyhteiskunnan tähänastiset saavutukset. Sävellajiksi on valittu tavallisille palkansaajille keljuilu.
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi, sosialidemokraattina tehtäväänsä valittu ja libertarismin nimiin vannova ylijohtaja Juhana Vartiainen sen aloitti. Hän sanoi pitävänsä pienten lasten hoitovapaata turhanpäiväisenä lekotteluna, josta pitäisi päästä eroon. Äidit on saatava nopeasti takaisin töihin ja lapset päivähoitoon. Ymmärrettävästi monet lapsiperheet toivottivat Vartiaisen tervetulleeksi kokeilemaan sitä lekottelua.
Heti perään Björn Wahlroosin pohjoiskarjalainen maalaisversio, liikemies Kyösti Kakkonen, ärsytti tapansa mukaan tahallaan kertomalla omia mietteitään. Hän ehdotti, että joulu ja muut kirkolliset juhlapyhät pitäisi siirtää viikolopuksi. Näin vältyttäisiin turhilta tuotantokatkoksilta. Ennen kaikkea saataisiin aikaan ihmeparanemisia, kun nykyisin pyhien takia lyhyinä työviikkoina ilmenee niin paljon äkillisiä sairastumisia.
Tämmöiset puheet minä laitan Kakkosen ylimielisyyden ja lahjussyytteiden hylkäämisen aiheuttaman helpotuksen piikkiin. Nyt on varaa taas laukoa mitä mieleen tulee. Sen sijaan ihmettelen palkansaajajärjestöjen lähtemistä mukaan samaan kuoroon. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder oli sitä mieltä, että yhteiskunnan ei pitäisi antaa terveelle ja työkykyiselle aikuiselle ilmaiseksi yhtään mitään. Monet ovat ihan aiheellisesti kysyneet, että mitähän varten nämä terveet, työkykyiset ja työssäkäyvät aikuiset sitten veroja maksavat, jos heidän sen lisäksi pitäisi maksaa vielä erikseen kaikista yhteiskunnan tuottamista palveluista aina kirjastoa myöten.
STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpäällä oli ehdotus opintojen nopeuttamiseksi. Hänen mielestään opiskelun tulisi kestää täydet 12 kuukautta vuodessa ilman mitään turhia kesä- ja joululomia. Näin valmistumisajat lyhenisivät ja työelämä saisi uusia osaajia nopeasti. Tästä voisi päätellä Mäenpään viettäneen oman opiskeluaikansa kesälomat kuin vanhoissa Suomi-filmeissä ikään, ylioppilaslakki päässä maaseudulla soudellen ja heinäpellolla piikoja vilkuillen. Yhtäjaksoinen opiskelu ilman loma-aikojen työkokemusta taitaisi tuottaa suunnilleen samanlaisia elämästä vieraantuneita maistereita.
Mitä ihmettä tässä maassa oikein on tekeillä? Näyttää ihan siltä, että jossain on päätetty tuhota vuosikymmenien aikana vaivalla rakennetun hyvinvointiyheiskunnan viimeisetkin rippeet. Sen lisäksi syy vieritetään tavallisten palkansaajien, lapsiperheiden ja opiskelijoiden niskoille. Tämä Lapinlahden Lintujen vanha sketsi on muuttunut todellisuudeksi. watch?v=bHuBE3Zw-c4
Luokka: elinkeinoelämä, talous, työelämä, yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 11. 2012
Eilisessä Juuan paikallislehdessä oli juttua sekä omaishoidosta että saattohoidosta. Ei jutuissa mitään vikaa ollut, ihan asiallisia kirjoituksia, jotka kuvastavat hyvin kunnan ikärakennetta. Väki ikääntyy, sairastuu ja kuolee pois. Samana päivänä juttelin erään TE-toimistosta tulossa olevan tuttavan kanssa ja keskustelu kääntyi meneillään olevaan yleisempään saattohoitoon.
Pielisen Karjalan TE-toimiston Juuan toimipaikka palvelee 1. heinäkuuta lähtien vain yhtenä päivänä viikossa ja silloinkin ajanvarauksella. Tämä enteilee koko toimipisteen lakkauttamista lähiaikoina. Palvelut pitäisi hoitaa kuulemma pääsääntöisesti verkossa verkkopankkitunnuksilla, mutta tämä tuttuni sattuu olemaan yksi niitä, joille pankkitunnuksia ei myönnetä. Hänellä ei ole säännöllisiä tuloja, koska hän on joutunut ns. ikuiseen karenssiin ja elää toimeentulotuella. Sitä ei pankki katso tuloksi. Lisäksi tuttavani ei edes omista tietokonetta ja osaamisenkin kanssa taitaa olla vähän niin ja näin.
Ensi kesänä hänen pitää joko mennä asioimaan Nurmekseen tai ainakin soittaa sinne tilatakseen ajan Juuan toimipisteestä. Jos hän ei näin tee, niin hänet saattohoidetaan alennetulle toimeentulotuelle kieltäytymisen takia. Kun toimipiste luultavasti ensi vuonna lakkautetaan, niin saattohoito tehostuu.
Valtiovalta on muutenkin ajamassa alas kaikkia palvelutoimintojaan kunnassa nähtävästi tulevaa kuntaliitosta silmälläpitäen. Verotoimiston toimipiste on jo kauan ollut auki vain yhtenä päivänä viikossa, mutta nyt se lopettaa toimintansa kokonaan. Maistraatti lähtee parin vuoden sisällä, koska sen toimipiste on ollut lakkautusuhan alla jo monta vuotta. Poliisilaitoksella on ollut kaksi poliisia ja yksi toimistovirkailija, mutta senkin toiminta on päätetty lakkauttaa. Kaikki lupa-asiat on hoidettava 50 kilometrin päässä Nurmeksessa.
Viimeinen niitti taitaa olla ulosottomiehen lähtö kunnasta lopullisesti Nurmekseen. Hän on ollut tavattavissa yhtenä päivänä viikossa tai sopimuksen mukaan, mutta ehkä asukkailla ei ole enää mitään ulosmitattavaa.
Kunnalla itsellään sitä vielä on. Juuka on päättänyt pysytellä sinnikkäästi itsenäisenä, eikä siihen ole minullakaan huomautettavaa. Kunta on vielä toistaiseksi velaton, joten edellytykset itsenäisyyteen ovat olemassa. Valtiovalta vain näyttää hylkäävän kunnan ja sen asukkaat. Olen oikeastaan ihan varma, että siihen on muitakin syitä kuin valtion säätötoimet. Säästöt sattuvat vähän liian sopivasti yhteen kuntaliitoskeskustelun kanssa.
Luokka: aluepolitiikka, yhteiskunta
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 10. 2012
Takavuosina televisiossa oli ohjelmasarja, jossa joku laamanni kertoi ymmärrettävällä tavalla ihan jokapäiväisiä lakiasioita ja vastaili katselijoiden lähettämiin kysymyksiin. Kerran joku kysyi, miten tulisi suhtautua metsässä olevaan omatekoiseen kylttiin, jossa kielletään alueella liikkuminen, marjastus ja sienestys. Laamanni sanoi, että ainakin hän itse kävelisi sellaisen kyltin ohi piittaamatta siitä tippaakaan. Kukaan ei voi omin päin antaa lakiin perustumattomia määräyksiä tai ainakaan niitä ei tarvitse noudattaa.
Tämä tuli mieleeni luettuani iltapäivälehden jutun perussuomalaisen puolueen hihamerkkiä Eurooppa-päivänä julkisella paikalla käyttäneestä miehestä. Ei hihamerkin käyttämisessä sinänsä ole mitään sen kummallisempaa kuin vaikkapa mitä tahansa mainostavien paitojen käyttämisessä. Jokaisella on täysi vapaus pistää päällensä ihan mitä haluaa.
Samassa jutussa joku puolueen edustaja sanoi kuitenkin, että samaa hihamerkkiä perussuomalaiset käyttävät järjestämissään tilaisuuksissa järjestyksenvalvojan tunnuksena. Sitä ei sanottu, käytetäänkö sen hihamerkin lisäksi myös muita tunnuksia osoittamaan henkilöt järjestyksenvalvojiksi.
Jos ei käytetä, niin silloin on kysymys omatekoisista järjestyksenvalvojista. Heidän antamistaan ohjeista ja määräyksistä ei tarvitse piitata. Kaikkia julkisia tilaisuuksia koskee Laki järjestyksenvalvojista. Lain 16 § määrää järjestyksenvalvojan tunnuksista ja tarkemmin niistä on säädetty sisäministeriön asetuksessa 848/2003. Sieltä voi jokainen asiasta kiinnostunut ne lukea. Erityisesti ne kannattaa lukea sen, joka aikoo järjestää yleisötilaisuuksia.
Luokka: laki, politiikka, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 9. 2012
Amerikkalaisissa lakisarjoissa on ihan tavallista, että poliisi, syyttäjä ja epäillyn asianajaja tekevät sopimuksen. Epäilty tunnustaa jonkin rikoksen, siitä luvataan tietty tuomio ja loput painetaan villaisella. Esitutkinta loppuu siihen, oikeus hyväksyy tehdyn sopimuksen ja periaatteessa kaikki ovat tyytyväisiä. Vain rikoksen uhri kiristelee hampaitaan.
Meidän oikeusjärjestelmällemme tämä omituinen käytäntö on tähän asti ollut vieras. Nyt sitä ollaan kuitenkin vähitellen ujuttamassa myös meille. Valmistelun aloitti edellinen oikeusministeri Tuija Brax ja nyt Anna-Maja Henriksson aikoo tuoda eduskuntaan tarvittavat lakimuutokset.
Syy tähän on selvä: poliisi ja oikeuslaitos kärsivät kroonisesta resurssipulasta, jonka seurauksena varsinkin talousrikoksia koskevat esitutkinnat ja oikeudenkäynnit pitkittyvät. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta tulee vähän väliä huomautuksia liian pitkistä käsittelyajoista. Resurssien lisäämisen sijaan nyt aiotaan nopeuttaa prosessia tavalla, josta rikolliset kiittävät.
Tällä hetkellä tunnustaminen ei pääsääntöisesti vaikuta esitutkintaan eikä tuomioon. Tunnustuksesta huolimatta poliisi pyrkii selvittämään koko tapahtumaketjun ja oikeus tutkii kaikki esille tulleet seikat. Tulevaisuudessa siis vaikkapa useista talousrikoksista epäilty voi tunnustaa yhden kirjanpitorikoksen, jonka jälkeen esitutkinta lopetetaan ja juttu viedään oikeuteen. Etukäteen sovitun mukaisesti tekijä saa neljäsosaa lievemmän rangaistuksen tästä kirjanpitorikoksesta ja pääsee nauttimaan törkeällä velallisen epärehellisyydellä ansaistuista miljoonistaan.
Aiotun muutoksen ainoa tarkoitus näyttää olevan päästää talousrikolliset pälkähästä. Sopimusmenettely ei koskisi tekoja, joista on säädetty yli 6 vuoden rangaistus. Se ei koskisi myöskään rattijuoppouden kaltaisia helposti selvitettäviä rikoksia. Sitä ei sovellettaisi henkeen, terveyteen tai lapsiin kohdistuviin rikoksiin eikä myöskään seksuaalirikoksiin. Jäljelle jäävät oikeastaan vain talousrikokset.
Poliisin ja tuomioistuinten resurssipula lienee tosiasia, mutta kyllä tässä haisee jokin muukin. Ehkä esitutkinnan kohteeksi ja oikeuteen on ruvennut päätymään liian tärkeitä henkilöitä. Jos lakimuutos hyväksytään, niin ainakin kansan luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen putoaa entisestään. Tässähän on tarkoitus näyttää ihan sormella osoittaen, että talousrikollisuus kannattaa aina ja tuomiotkin ovat sopupeliä.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 8. 2012
En erityisemmin arvosta ihmisiä, jotka nimettöminä käyvät henkilökohtaisesti toisten ihmisten kimppuun verkossa antamatta edes mahdollisuutta kommentointiin. Kun sanon asian ymmärrettävällä suomen kielellä, niin he ovat mielestäni paskahousuja.
Tämmöinen epeli on pesiytynyt facbookissa ryhmän J H-aho koottujen sivujen vasta-argumentit ja kuvakaappaukset ylläpitäjäksi. Nyt tämä sankari on pontevasti sitä mieltä, että minä en tiedä Toimeentulotukilaista mitään.

Tämä ylläpitäjä ei näköjään ole lukenut kymmeniä toimeentulotuesta kirjoittamiani juttuja. Ei se tosin mikään ihme ole, koska hän osaa lukea vain yksittäisiä sanoja. Lauseita ja useista lauseista muodostuvia kokonaisuuksia hän ei kykene hahmottamaan:

Ylläpitäjä on myös äärimmäisen itserakas. Hän nimittäin kuvittelee saaneensa mm. Jussi K. Niemelän vaiennettua ryhmällään, jossa on jäseniä kolmisenkymmentä:

Puuttuvan älyn tämä ylläpitäjä korvaa kieroudella, kyttäämisellä ja likipitäen uhkailulla. Tässä kuvassa näkyvän henkilön olisi varmaan syytä tarkistaa, onko joku oudon oloinen hiippari viime aikoina tilannut hänen päivityksensä:

Koska tämäkin teksti päätyy puolen tunnin sisällä tuohon fb-ryhmään rienausten saattelemana, niin esitän julkisen haasteen ylläpitäjälle. Onko sinulla kanttia sallia myös minulle oikeus kommentoida tuossa ryhmässä vai oletko ihan oikeasti täysi paskahousu?
Keskiviikko 9.5. klo 9.20
Kesti yllättävän kauan, mutta tulihan se sieltä. Tämä puskasta huutelija ei edelleenkään uskalla antautua kanssani keskusteluun sallimalla minulle kommentointioikeutta. Sen sijaan hän vetoaa toisen fb-ryhmän käytäntöön, johon minulla ei ole mitään osuutta. En ole tuon mainitun ryhmän ylläpitäjä, vaan pelkkä jäsen ja satunnainen kommentoija.
Mölisköön sitten yksin ryhmässään. Hänen lakiosaamisellaan onkin viisainta tukahduttaa asiatieto heti alkuunsa.


Tätä minun blogiani saa muuten kommentoida myös nimettömänä. Talvella sain niin paljon organisoitua törkyä niskaani, että päätin tarkistaa jokaisen kommentin etukäteen. Jos tämä ylläpitäjä on tullut estetyksi, niin opetelkoon keskustelemaan asiallisesti. Omalla oikealla nimellä sallin myös kovempaa arvostelua kuin nimimerkin suojasta. Myös facebookin profiilini on avoin ja sekin on yleisessä tiedossa. Siellä taas on ihan normaali käytäntö: törkeydet sensuroidaan.
Kuinkahan naurettavaksi tämä onneton ihminen meinaa itsensä oikein tehdä?

Myönnän joka joukon, ryhmän, tunnustan ma tunkionkin. Väistän tieltä väärän, tyhmän - hän se siellä viisas onkin
- Eino Leino -
Luokka: media, mielipide
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 8. 2012
Pohjois-Savon ELY-keskus pitää Talvivaaran antamia tietoja kaivoksen vesistövaikutuksista osittain harhaanjohtavina. Kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arvioinnissa on muun muassa esitetty, että sulfaattipitoisuudet olisivat palanneet lähes normaalitasolle kaivoksen lähijärvissä.
ELY-keskuksen mukaan pitoisuudet ovat kuitenkin jopa 500-kertaisia. Lausunnossa moititaan muutenkin sitä, ettei Talvivaara ole kuvannut nykyisestä toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia riittävästi.
Näin uutisoi eilen Yle. Iltalehden mukaan Talvivaara myöntää arvioineensa väärin sulfaattipäästöjen määrän. Alkuperäisen lupahakemuksen mukaan niitä ei pitänyt olla ollenkaan, mutta niitä onkin tällä hetkellä semmoiset 7 000 milligrammaa/litra. Ensi vuonna ne kuulemma pienenevät 2 000 milligrammaan.
Luottamus on sellainen asia, jonka voi menettää vain kerran. Talvivaara on tarinoinut kuin ihan ilman alaleukaa koko olemassaolonsa ajan, joten vaikea on uskoa yhtään mitään sieltä tulevaa viestiä. Muistellaanpa kaivoksen alkuaikoja.
Talvivaaraan piti rakentaa nikkelikaivos, eikä uraanista puhuttu perustamisvaiheessa yhtään mitään. Sitä ei edes mainittu kaivoksen ympäristölupahakemuksessa. Vasta toiminnan käynnistyttyä kerrottiin ihan uutena asiana, että kaivoksesta löytyikin yllättäen uraania.
Kuitenkin uraaniesiintymän olemassaolo oli hyvin tiedossa jo 80-luvulta alkaen. Silloin sen louhimista ei pidetty kannattavana, mutta nykyteknologialla se onnistuu. Erityisen kannattavaksi toiminta näyttää tulevan, kun ympäristöasioille viitataan kintaalla.
Nyt kaivosyhtiökin myöntää, että uraaniesiintymä oli heidän tiedossaan koko ajan. Yhtiön kestävän kehityksen johtaja Eeva Ruokonen sanoi viime viikolla mielenosoittajille näin:
-Uraani oli oikein hyvin tiedossa silloin, kun kaivosta suunniteltiin. Tässä mentiin ihan siinä oikeassa järjestyksessä, että uraanitoiminta luvitetaan siinä vaiheessa, kun on tarkoituskin alkaa sitä tekemään.
Kestävän kehityksen johtaja siis myöntää, että lupaviranomaisia oikeastaan johdettiin harhaan. Tarkoitus oli avata ensin kaivos ja vasta sen jälkeen “löytää” jo toimivasta kaivoksesta uraania. Ajatus tietenkin oli, että kaikkien mielestä on järkevää ottaa talteen myös se uraani, kun sitä nyt kerran sopivasti sattuu hollilla olemaan.
Jos haluatte nähdä ja kuulla tämän kestävän kehityksen johtajan paljastuksen, niin katsokaa tämä linkki:watch?v=qonKcwi_Uow
Saahan nähdä, millaista tarinaa sieltä suunnasta vielä jatkossa tulee.
Luokka: elinkeinoelämä, ympäristönsuojelu
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Toukokuun 7. 2012
Sunnuntain sanomalehti Karjalaisessa oli taas rikosuutisia, joista mahdollisesti syntyvän keskustelun kulun sosiaalisessa mediassa osaan arvata. Uutisoinnissa ei sinänsä ollut mitään vikaa, mutta lakia ja oikeuskäytäntöä tuntemattoman lukijan päässä asiat muovautuvat ennakoitavalla tavalla.
Lapinlahdella 2,2 promillen humalassa autoillut nainen ajoi hengiltä 11-vuotiaan koulutytön. Uutisen mukaan poliisi vapautti hänet esitutkinnan jälkeen. Tästä on jo vedetty sellaisia johtopäätöksiä, että hänet vapautettiin vastuusta ja hän on vapaa tekemään mitä tahansa.
Ei häntä vapautettu syytteestä, vaan pelkästään vastamaan oikeudessa vapaalta jalalta. Tämä johtuu siitä, että rangaistuksia ei määrää poliisi. Poliisi vain ottaa kiinni ja pidättää esitutkinnan ajaksi. Jos esitutkinta sitä vaatii, niin tuomioistuin vangitsee epäillyn siihen asti, kunnes esitutkinta on valmis. Syitä vangitsemiseen voivat olla esimerkiksi epäilys todisteiden hävittämisestä, muusta esitutkinnan vaikeuttamisesta tai epäilystä rikollisen toiminnan jatkamisesta. Tässä tapauksessa ei poliisi nähnyt mitään tällaista syytä, joten epäilty päästettiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Varsinainen rangaistus annetaan sitten siellä.
Sen rangaistuksen riittävyydestä ja yleensäkin rattijuoppojen saamista tuomioista kannattaa varmasti jatkaa keskustelua.
Toisen uutisen mukaan kolme parikymppistä miestä oli pahoinpidellyt 40-vuotiaan miehen sairaalakuntoon. Tästä ei puhuta nettikeskusteluissa mitään, koska tapaus ei ole kiinnostava. Kaikki osalliset olivat supisuomalaisia. Sen sijaan tietyt piirit tullevat kovasti innostumaan tapauksesta, jossa ulkomaalainen mies löi nakkikioskilla suomalaismiestä. Tästä saadaan vettä myllyyn ja rikos nähdään ilman muuta rasistisena maahanmuuttajan öykkäröintinä. Onhan se hävytöntä, että ulkomaalainen lyö nakkikoskilla suomalaista.
Tässä tapauksessa on tahatonta huumoria, vaikka ei pahoinpitelyssä sinänsä ole yhtään mitään naurettavaa olipa tekijänä ja uhrina ihan kuka tahansa. Tästä nyt kuitenkin tulee mieleen sellainen ajatus, että kotouttaminen on onnistunut oikein hyvin ja maahanmuuttaja on omaksunut suomalaiset tavat.
Rehellisyyden nimissä on sanottava, että jos lyöjä olisi ollut suomalainen ja lyöty ulkomaalainen, niin siinä olisi nähty rasismia selvemmin. Oleellista tässä kuitenkin on, että pikku-uutisista ei kannata vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä mihinkään suuntaan. Emme me voi tietää, mitä siellä nakkikioskilla tapahtui. Monet sen kuitenkin osaavat varmaksi sanoa ihan vanhasta tottumuksesta.
Luokka: laki, media, mielipide
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Toukokuun 6. 2012
Kun Jorma Ollila suostuu puhumaan, niin ainakin Yle on ihan lääpällään. Eilen ei voinut avata televisiota törmäämättä Ollilan haastatteluun, ensin Ykkösaamussa ja sitten pitkin päivää illan viimeiseen uutislähetykseen asti.
Mitä merkittävää Ollila sitten sanoi? Ei oikeastaan yhtään mitään sellaista, mitä ei olisi voinut ennalta arvata. Ihan ensimmäiseksi keskustelun ulkopuolelle rajattiin Shell, jonka hallituksen puheenjohtajalta monella olisi varmasti paljon kysyttävää vaikkapa Nigerian öljytuhoista. Semmoisia ei kysytä yritystoiminnan aateliselta.
Sen sijaan Olila puolusteli yritysjohtajien suuria palkkoja, jotka kuulemma Suomessa ovat ihan kohtuullisia. Itse asiassa meidän yritysjohtajamme ovat kansainvälisessä vertailussa suorastaan häntäpäässä, samalla tasolla Norjan ja Slovenian kanssa. En osaa sanoa mitään näiden kahden maan palkkatasosta, mutta kai tarkoitus oli kertoa, että meidän johtajamme eivät saa ansioidensa mukaan.
Työntekijät puolestaan saavat kuulemma liikaakin palkkaa. Tämä johtuu tietenkin keskitetyistä palkkaratkaisuista, jotka estävät yrityskohtaisen sopimisen. Tämän työnantajien edustajien vakiovirren mukaan yrityskohtaisesti ja jopa henkilökohtaisesti palkoista sopimalla päästäisiin nykyistä parempaan lopputulokseen. Silloin isokin työntantaja ja yksittäinen pieni työntekijä voisivat mukamas tasavertaisina sopimuskumppaneina sopia oikean palkkatason. Käytännössä tämä tarkoittaisi sanelua, mutta ei semmoistakaan saa televisiossa ääneen sanoa tuollaisessa seurassa.
Nokian jyrkän alamäen Ollila tietää johtuvan menneisyydessä tehdyistä virheistä. Jo kymmenkunta vuotta sitten olisi pitänyt tehdä nopeita ja radikaaleja ratkaisuja ohjelmistojen osalta. Sitäkään ei kysytty, miksi Ollila ei niitä aikoinaan tehnyt.
Koko päiväksi siis saatiin uutisoinnin aihetta mokomasta lässytyksestä. Olen ennenkin kiinnittänyt huomiota Ylen tapaan tehdä itse uutisia varsinkin viikonloppuisin. Lauantaiaamuna studioon kutsutaan joku tunnettu haastateltava ja koko pyhänseutu sitten toistellaan hänen sanomisiaan. Uutistoimitus pääsee helpolla, kun uutiset tehdään oman talon sisällä.
Luokka: elinkeinoelämä, media, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 4. 2012
Joillakin ihmisillä on merkillinen päähänpinttymä kuvitella olevansa oikeassa, vaikka he ihan todistettavasti ovat väärässä. Todisteiden edessä he silmänsä ja korvansa sulkien sivuuttavat tosiasiat ja estävät niiden näkymisen muillekin. Sitten he sanovat viimeisen sanansa ja ilmeisesti kuvittelevat olevansa yhä edelleen oikeassa.
Juuri äsken törmäsin tällaiseen ihmiseen facebookin ryhmässä J H-aho koottujen sivujen vasta-argumentit ja kuvakaappaukset. Siellä näkyy huseeraavan ylläpitäjänä joku sellainen, joka haluaa osoittaa olevansa ylivertainen osaaja. Siellä oli tällainen postaus:

Väite on aivan tolkuton, joten kommentoin sitä näin:

Pari tuntia myöhemmin kommenttini oli kadonnut ja sen paikalle oli ilmestynyt tällainen:

Olisin halunnut sanoa tähän, että lue nyt hyvä ihminen edes kerran se Toimeentulotukilaki läpi ja tule vasta sitten esittämään mielipiteiden sijasta faktoja. Eipä se onnistunut, koska kommentointini oli estetty. Jotkut eivät kestä huomata olevansa väärässä.
Samapa tuo. Tällaistahan väittely lapsen tai henkisesti lapsen tasolle jääneen kanssa usein tuppaa olemaan. Tuon ryhmän nimestä tosin voisi korvata sanan “vasta-argumentit” sanoilla “perusteettomat vastaanvänkäämiset”.
Antaa olla. Kuittaan tuon ryhmän näin:

Kuva: Americans Against the Tea Party
Luokka: laki, media
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 4. 2012
Ilman rajoja keskustelevat Lieksan “maahanmuuttokriitikot” saivat rangaistuksensa käräjäoikeudessa, joten ei siitä sen enempää. Surullista tässä tapauksessa on kaiken muun lisäksi se, että ainakaan yksi sakkoja saaneista ei oppinut mitään esitutkinnasta eikä haasteesta oikeuteen. Vain pari päivää ennen oikeudenkäyntiä tämä nainen julkaisi samassa ryhmässä kuvan ulkomaalaistaustaisen henkilön tiliotteesta. Itse hän lienee poiminut sen jonkun hengenheimolaisensa sivulta.
Hän pääsee kuulusteltavaksi uudelleen yhdessä muiden kanssa. Tällä kertaa rikosepäily on yksityiselämää koskevan tiedon loukkaaminen. Rikoslain 24 luvun 8 § sanoo asiasta näin:
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Kuten odottaa sopii, niin tietyt piirit eivät taaskaan ymmärrä, että kyseessä voisi olla edes rikos, saati sitten viharikos. Kerrotaan nyt vielä sekin, miksi tekoa epäillään viharikokseksi. Rikoslain 6 luvun 5 § määrittelee rangaistuksen koventamisperusteita mm. näin:
4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta;
Mahdollisesti tulevassa oikeudenkäynnissä saatetaan soveltaa myös tätä saman pykälän kohtaa:
5) tekijän aikaisempi rikollisuus, jos sen ja uuden rikoksen suhde rikosten samankaltaisuuden johdosta tai muuten osoittaa tekijässä ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä.
Entä todistaako tämä levitetty kuva tiliotteesta, että sosiaaliviranomaiset antavat rahaa ulkomaalaisille kahmalokaupalla siirtämällä useita eriä mukavan pyöreitä summia tilille täsmälleen samalla kellonlyömällä? Olen huomannut, että joidenkin mielestä se on aukoton ja varma todiste hirveästä vääryydestä.
Tosiasiassa ainakin minun näkemäni kuva on täysin kelvoton todiste yhtään mistään. Se on pelkkä sopivasti rajattu valokuva, josta puuttuvat päivämäärät. Sen mukaan Lieksan kaupunki on siirtänyt sekunnilleen samalla hetkellä rahaa tilille useissa erissä. Kaikki summat ovat kahteen tai kolmeen nollaan päättyviä tasalukuja. Maksajana on Lieksan kaupungin rahatoimisto eikä mistään ilmene, että raha olisi toimeentulotukea. Kuva on enemmän rasistin toiveuni kuin uskottava näyttö, mutta eipä kuvan todenperäisyyttä tässä jutussa tutkitakaan.
Jos nämä sananvapauden sankarit aikovat jatkuvasti hankkiutua lain kanssa vaikeuksiin, niin kannattaisi edes hankkia parempia todisteita asialleen. Uskottava paperi olisi toimeentulotukipäätös. Silloin rangaistus toisi kirkkaan marttyyrinkruunun eikä pelkkää tyhmän leimaa.
Luokka: laki, maahanmuutto, sosiaalitoimi
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 3. 2012
Jotenkin alkaa tuntua siltä, että Talvivaaran kaivoksen päästöille ei oikeasti aiota tehdä mitään. Asiasta puhutaan paljon, mutta siihen se taitaa sitten jäädäkin. Katsotaanpa tämänhetkistä tilannetta.
Ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo, että kaivokselle annetaan aikaa vuoden loppuun saada päästönsä kohtuullisiksi. Jos näin ei tapahdu, niin vasta sitten käytetään hallinnollista pakkoa eli uhkasakkoa tai toiminnan keskeyttämistä.
Tämähän kuulostaa oikein jämerältä, mutta sanoman sisältö onkin toinen juttu. Mikä on tämä Niinistön tarkoittama kohtuullinen päästö? Nykyisessä ympäristöluvassa ei sulfaatille ole määritelty raja-arvoja ollenkaan, joten ihan kaiken voidaan väittää olevan kohtuullista ja luvan mukaista. Lisäksi Niinistö kävelee suoraan Kainuun Ely-keskuksen yli antaessaan kaivokselle tällaisen määräajan. Hallintopakosta päättäminen kuuluu yksinomaan Ely-keskuksen toimivaltaan ja sieltä kerrotaan, että ministeri ei ole ollut keskukseen yhteydessä. Voi ministeri näin tehdä, mutta yksittäisiin asioihin puuttuminen ei anna kovin hyvää kuvaa.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies puolestaan näyttää pelaavan suoraan Talvivaaran pussiin. Hän sanoo, että ei usko pakkokeinoihin, vaan toivoo luottamuksen valvoviin viranomaisiin palautuvan muilla keinoin. Siis hetkinen, kenen luottamuksesta nyt on kysymys? Kansalaisten, ministerin vaiko peräti Talvivaaran? Valvovan viranomaisenko pitää nauttia valvottavansa luottamusta?
Jos päästöjä haluttaisiin oikeasti rajoittaa, niin hallinnolliselle pakolle nyt heti ei olisi mitään estettä. Ei toimintaa tarvitse välittömästi keskeyttää, mutta ravakka uhkasakko saisi kaivoksen suhtautumaan päästöjen vähentämiseen vakavasti.
Ministereiden nykyisillä eväillä touhu voi jatkua entisellään. Eräänä päivänä kuopiolaiset huomaavat asuvansa suolaisen meren rannalla, kunhan päästöt ehtivät Kallaveteen asti. Nyt ne ovat menossa jo tuolla Syvärin tienoilla.

(Kuva: Alpo Penttinen)
Luokka: aluepolitiikka, elinkeinoelämä, ympäristönsuojelu
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 2. 2012
Olkinukke (straw man) on wikipedian mukaan yleinen argumentointivirhe, jossa vastapuolen argumentti sivuutetaan hyökkäämällä siitä tehtyä heikompaa karikatyyriä vastaan. Tässäpä oikein tyyppiesimerkki sen rakentamisesta.
Osallistuimme Jussi K.Niemelän kanssa eräässä fb-ryhmässä keskusteluun, jossa pohdittiin tamperelaisen Anu Palosaaren uuden puolueen perustamissuunnitelmia. Suunnitelma on edennyt tietääkseni jo rekisteröidyn yhdistyksen tasolle ja nimien kerääminen puoluetta varten alkanee ihan lähiaikoina. Tällainen oli meidän keskustelumme:

Kommenttini pitää paikkansa. Minut oli liitetty ilmeisen vahingossa Demokratialiiton fb-sivulle, mutta jo puolisen tuntia myöhemmin pääsyni sivulle estyi. En ole koskaan väittänytkään, että puolueohjelma olisi jotenkin salainen. Olen luonnoksen itsekin lukenut, mutta kommentoin sitä kenties joskus toiste.
Palosaari oli ilmeisesti nähnyt keskustelumme, joka hänen mielessään muuttui suorastaan vaaralliseksi vihanlietsonnaksi. Tällaisena hän sen näki:

Näin näppärästi meistä siis tuli äärivasemmistolaisia, mahdollisesti aivovaurioisia ja vaarallisia vihanlietsojia. Tällä tavalla uusi puolue saa ainakin riittävästi kuvitteellisia uhkakuvia, joita vastaan taistella.
(Kerrotaan vielä sekin, miten tämä Palosaaren kommentti päätyi minun silmiini. Se oli eräässä toisessa ihan kaikille julkisessa fb-ryhmässä. Tämän kerron siksi, ettei kenenkään tarvitse ruveta pohtimaan mitään salaliitto- ja vakoojateorioita)
Luokka: kriminaalipolitiikka, kulttuuri, media, mielipide
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 1. 2012
Eilisessä blogissaan Osmo Soininvaara ihmettelee eräiden suomalaspoliitikkojen intoa lahjoittaa maamme malmivarat ihan kenelle tahansa, joka sattuu jotain löytämään. Soininvaaran selkeän ehdotuksen asian korjaamiseksi voitte lukea täältä:lapista-suomen-kongo
Ei tässä luonnonvarojen lahjoittamisessa mitään uutta ole, vaan pikemminkin on palattu 1930-luvun käytäntöön. Välillä valtio ymmärsi hyötyä kaivosteollisuudesta myös itse, mutta ilmeisesti nykyisin on tarkoitus toteuttaa taas otsikon laulun jatko. Vieras ei tietenkään tällä pelillä maata hylkäjä, vaan tulee mielellään rohmuamaan voitot itselleen. Oma maamme jää köyhäksi.
Vuonna 1934 perustettiin Petsamon Nikkeli Oy ja konsulttina hääri Suomen Pankin pääjohtaja Risto Rytin asianajotoimisto. Petsamon Nikkeli oli kokonaan englantilaisten omistama ja kaikki voitot oli tarkoitus tulouttaa suoraan omistajilleen ulkomaille. Yhtiö ei ennättänyt aloittaa toimintaansa ennen sodan alkua ja jatkosodan aikana toiminnan käynnistivät saksalaiset. Rauhansopimuksessa alue menetettiin Neuvostoliitolle. Ainoa kotimainen hyötyjä oli alkuperäisen sopimuksen junaillut konsultti.
Näinhän tämä touhu sujuu taas muutaman vuosikymmenen tauon jälkeen. Kaivosteollisuudesta pitäisi kuulemma tulla uusi Sampo, mutta se ei jauhaisi omalle väelle mitään. Työpaikkoja on kyllä jonkin verran tarjolla, mutta poikkeuksellisesti kotimaista Talvivaaraa kuulemma sanotaan joissain piireissä huonojen palkkojen takia Talkoovaaraksi. Mielenkiinnolla odottelen tietoja siitä, kuinka paljon linnunpelättimen työt lisäävät alueen työllisyyttä ja paljonko tästä työstä maksetaan. Ehkä se olisi sopivan nöyryyttävää vaikkapa pitkäaikaistyöttömien työharjoittelupaikaksi työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä ruokarahalla.
Ei tämä siirtomaaksi muuttuminen rajoitu kaivostoimintaa. Kolille nopusee kohta venäläisten liikemiesten rahoittama ja omistama uusi kylpylä, joka on tarkoitettu lähinnä varakkaille turisteille. Samaan aikaan Joensuuhin suunnitellaan uutta uhkapelikasinoa samalle kohderyhmälle.
Sittenpä eletäänkin kuin vallankumousta edeltävässä Kuubassa. Rikkaat turistit tulevat lekottelemaan kylpylään ja pistäytyvät välillä kasinolla pelaamassa. Alueen tuottamien raaka-aineiden voitto valuu suoraan ulkomaille ja paikallisille on tarjolla kaivosmiehen ja linnunpelätin töitä. Kylpylöissä ja kasinolla tarvitaan tietysti palvelualtista henkilökuntaa huolehtimaan rikkaiden vieraiden kaikista tarpeista.
Luokka: aluepolitiikka, elinkeinoelämä
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 30. 2012
Sotkamon Talvivaaran kaivokselta viime torstaina löytyneiden kymmenien kuolleiden lintujen ympärillä velloviin kysymyksiin saadaan vastaus todennäköisesti vasta viikkojen kuluttua. Kuolleet linnut löysi luvatta alueelle mennyt nelihenkinen seurue. Kaivosyhtiö on tehnyt Kainuun poliisille rikosilmoituksen julkisrauhan rikkomisesta. Rikoskomisario Seppo Nordström Kainuun poliisista sanoo suoraan, että tapaukseen saadaan lisävaloa vasta lintujen kuolinsyyn selvittyä.
- Kuolleet linnut toimitetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralle vapun jälkeen. Vasta kuolinsyyn selvittyä voidaan sanoa, ovatko linnut kuolleet kaivosaltaassa vai ovatko ne tuotu sinne muualta, uutisoi Yle tänään 6076664?ref=leiki-es
Ei mahda mitään, mutta uutisointi saa tällaisen poliisin käytännön toimintaa huonosti tuntevan raapimaan päätään. Esitutkinnan päälinjana siis näyttää olevan epäily siitä, että joku kuljetti kolmekymmentä kuollutta lintua altaaseen hankaloittaakseen kaivoksen toimintaa. Ihan kuin poliisi olisi uppoutunut liikaa salaliittoteorioihin ja epäilisi jonkin ympäristöterroristijärjestön olevan asialla.
Ymmärrän hyvin, että Talvivaara haluaa antaa tällaisen epärealistisen kuvan ihan imagosyistä. Sehän olisi silloin viaton uhri, jota ilkeät luonnonsuojelijat vainoavat. Jotenkin olisin olettanut poliisin ajattelevan selväpäisemmin ja näkevän heti, missä se oikea ympäristöterroristi luuraa. Ympäristölainsäädännöstä löytyisi useita pykäliä, joiden perusteella kaivoksen toiminnasta voitaisiin aloittaa esitutkinta.
Tuo uutinen on muutenkin asenteellisen kaivosmyönteinen. Jo toisessa lauseessa korostetaan lintujen löytäjien menneen alueelle luvatta. Lisäksi mainitaan erikseen, että kaivosyhtiö on tehnyt rikosilmoituksen julkisrauhan rikkomisesta. Yrittihän yhtiö vedota myös salakatselun kieltävään rikoslain pykälään, mutta tajusi neuvottuna olevansa naurettava. Maisemien ja kuolleiden lintujen katsominen ei sentään täytä salakatselun tunnusmerkistöä.
Lintujen kuolinsyyn selvittäminen kestää poliisin mukaan viikkoja. Sinä aikana asian varmaan toivotaan painuvan unholaan ja syyllisiksi leimatut tunkeutujat voidaan tuomita julkisauhan rikkomisesta. Kaivosyhtiö puolestaan on ilmoittanut satsaavansa turvallisuuteen tehostamalla alueen valvontaa. Näin se saa rauhassa haravoida kuolleita lintuja altaasta vaikka joka päivä kenenkään näkemättä. Mediaa varten sitten pystytetään näytösluonteisesti linnunpelättimiä.
Minä en kuitenkaan usko poliisin olevan niin pöljän yksipuolinen kuin Yle antaa ymmärtää. En kerta kaikkiaan suostu uskomaan, että Suomen poliisi voisi olla yhtä selvästi kaivosyhtiön asialla kuin Yle on. Ainakin rupean seuraamaan asian etenemistä jatkossa muualta kuin Ylen uutisista siinä toivossa, että uutiset olisivat hiukan objektiivisempia.
Luokka: elinkeinoelämä, laki, ympäristönsuojelu
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 29. 2012
Päivän lehti kirjoitti, että Talvivaarassa sattunut lintujen joukkokuolema on mystinen juttu eikä kukaan oikein tiedä, miten kuolleet linnut veteen joutuivat. Minusta ei ole kovin mystistä, että keväisellä muuttomatkalla olevat vesilinnut laskeutuvat sulaan veteen. Mystistä on ainoastaan se, miten vesi voi olla niin tappavan myrkyllistä, että vahvat ja terveet linnut kuolevat siihen kuin ammuttuina. Talvivaaranhan piti olla suunnilleen maailman paras, puhtain ja prosessiltaan suljetuin kaivos, josta ei koidu mitään vaaraa ympäristölle.
Ei myrkyllisyyskään mystiikkaa ole. Se on välinpitämättömyyttä ja laiminlyöntiä. Kaikki lupien rajat ylitetään moninkertaisesti eikä kenenkään mieleen ole juolahtanut päällystää myrkkyaltaita tiheällä verkolla. Jos asia on käynytkin mielessä, niin siitä ei ole piitattu. Eihän kaivos tunnu erityisemmin piittaavan edes ihmishengestä, joten lintujen kuolema sitä ei ainakaan hetkauta.
Mystiseksi tuntuu menevän myös kaivoksen turvamiesten ja jopa poliisin toiminta. Muutama päivä sitten Suomessa kauhisteltiin Venäjän viranomaisten toimintaa Suomen Ympäristökeskuksen tutkijan pidättämisessä. Yleinen käsitys oli, että onneksi meillä ei tuommoista koskaan tapahdu.
Kaivosyhtiön mukaan lintujen löytäjät olivat suorastaan tunkeutuneet alueelle ja heitä odottaa syyte julkisrauhan rikkomisesta ja luvatta kuvatun materiaalin levittämisestä. Lisäksi yhtiön tiedottaja nosti samaan aikaan tapahtuneen yhtiön pääkonttorin seinien töhrimisen pontevasti esille. Hän korosti asioiden yhteyttä sanomalla, että asioilla ei välttämättä ole yhteyttä.
Tiedottaja kertoi siis kautta rantain, että asioilla on selvä yhteys ja toiminta on organisoitua. Eräiden uutisten mukaan näiden altaalle menneiden henkilöiden epäiltiin jopa kuljettaneen linnunraadot sinne itse. En tiedä onko Talvivaara Suomen myrkyllisin kaivos, mutta ainakin sen tiedotustoiminta on alan surkeinta.
Tietenkin altaalle oli menty ilman lupaa, joten poliisi tutkikoon asiaa. Kaivosyhtiön kannattaisi kuitenkin olla varovainen vaatimuksissaan, ettei se tule leimanneeksi poliisia omaksi käsikassarakseen. Luvaton liikkuminen pelkillä tiepuomeilla eristetyllä varoituskyltittömällä alueella on aika pieni rikos suhteessa kaivoksen piittaamattomuuteen ympäristöstä.
Nyt toimin kuten kaivoksen tiedotus. En sano, että asiolla on välttämättä mitään yhteyttä, mutta entisen ympäristöministerin perhe omistaa melko paljon Talvivaaran osakkeita. Olen kuullut, että jopa presidentti omistaa niitä. Niitä omistavat varmasti monet muutkin virkamiehet ja päättäjät, mutta en missään tapauksessa väitä näillä asioilla olevan yhteyttä.
Luokka: elinkeinoelämä, media, oikeus
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 28. 2012
Kun minua lyödään poskelle, niin en käännä toista poskea lyötäväksi vaan lyön kaksi kertaa takaisin. Herrat Ace Landon ja Rauta Nyrkki pohdiskelivat seksuaalista suuntautumistani ja alkoholinkäyttöäni raiskausbussiryhmässään (ks. edellinen juttuni). Heidän kapasiteettinsa ei ilmeisesti riitä parempaan.
Ihan samaa tasoa ovat heidän facebookiin perustamansa ryhmät. Kuvaavaa on, että jopa ryhmien nimissä vilisee kirjoitusvirheitä. Muutaman päivän ajan on ollut olemassa ryhmä Vaadimme maahanmuuttajien raiskausbusseja lähiöihin ja eilen ilmestyi Raiskaajille eheytyshuoneita Omenahotelleihin. Ryhmien ajatuksena on, että sekä näihin busseihin että hotellihuoneisiin pitäisi saada ns. suvaitsevaistoa edustavia naisia raiskattaviksi.
Näin tämä Omenahotellia mahdollisesti juridisessa mielessä kiinnostava ryhmä kuvailee itseään:

Kuten näkyy, niin muotoilu on Rauta Nyrkin eli Leon Degrellen eli Klaus Elovaaran käsialaa. Ei tämä tamperelainen mm. Finnish Defense Leaguessa vaikuttava kirjailija itse näitä ideotaan keksi, mutta hän lisäilee toisten älynväläyksiin törkeyksiä. Tässä on alkuperäinen ajatus, jonka esittäjän mielenliikkeitä ihmettelisin, jos nyt yleensä enää ihmettelisin mitään.

Näin tämä tappelu sujuu. Kyllä tätä voidaan minun puolestani jatkaa vaikka kuinka kauan.
28.4. klo 13.15

Koululaitoksemme saa hävetä tätäkin kirjoittajaa.
Luokka: media, mielipide
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 28. 2012
Nykyisin kaikki on tavalla tai toisella median syytä. Eilen Mauri Pekkarinen ilmoitti yllättäen vetäytyvänsä puolueensa puheenjohtajakilvasta. En oikein ymmärtänyt millä tavalla se oli median vika, mutta oli kuitenkin. Perustelu taisi mennä jotenkin niin, että media oli antanut sellaisen kuvan, että oli väärin haastaa istuva puheenjohtaja.
Toissapäivänä perussuomalaisten monitoimimies Matti Putkonen julisti avoimessa kirjeessään, että jutut, joissa viranomaislähteisiin vedoten väitetään jonkun kansanedustajan olleen yhteyksissä rikollisjärjestöön, ovat törkeää vihapuhetta. Hän vaati uusia pelisääntöjä ja jopa lähdesuojan murtamista. Tästä aiheesta on moni muu kirjoittanut paljon paremmin kuin itse koskaan osaisin, joten tyydyn linkittämään tähän Sanna Ukkolan loistavan kirjoituksen aiheesta 6074156
Kaikki lukijani eivät ymmärrä, että minä en varsinaisesti ole osa mediaa. Olen pelkkä suhteellisen tuntematon bloggaaja, jolla on reilusti alle tuhat lukijaa päivässä. Silti saan viestejä, joissa vedotaan journalistin ohjeisiin ja ennen kaikkea rikoslakiin. Journalistin ohjeet eivät minua sido, mutta tietenkin olen juridisessa vastuussa kirjoittamastani. Minua voi yrittää säikytellä uhkauksilla oikeudenkäynnistä, mutta pelästyttämiseeni tarvitaan paljon tähänastisia parempia ja perustellumpia väitteitä.
Oma lukunsa ovat sitten henkisesti koulunpihalle jääneet rääväsuut, joista kaksi saakin vastata päivän huumoriannoksesta. Rauta Nyrkki on paremmin Leon Degrellenä tuntemani vanha tuttu, mutta Ace Landonia en tunne. Hän oli jokin aika sitten käynyt facebookissa tutkiskelemassa valokuviani eikä malttanut olla jättämättä käyntikorttiaan erään kuvan kommentiksi. Hän ei kehunut ulkonäköäni, mikä nyt ei hämmästytä minua eikä ketään minut tuntevaa.
Tällä kertaa nämä kaksi esittivät mielestään ansaitsemaani rakentavaa kritiikkiä ryhmässä Vaadimme maahanmuuttajien raiskausbusseja lähiöihin:

Mitähän kaikkea toimittajat mahtavat saada niskaansa, kun tavallisen bloggaajankin elämä on näin mielenkiintoista?
Luokka: media, mielipide
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 27. 2012
Kokoomuksen eduskuntaryhmä tuli vakuuttuneeksi siitä, että Ilkka Kanerva on vakuuttunut omasta syyttömyydestään. Näin lehdessä luki, mutta ei se varsinainen uutinen ollut. Kenellekään ei liene tähänkään asti jäänyt epäselväksi, että Kanerva itse uskoo olevansa syytön. Käräjäoikeus vain oli toista mieltä. Ihan samasta syystä vankilamme ovat täynnä omasta mielestään viattomia. Enemmän uutisarvoa on sillä, että Kanerva antoi ymmärtää ryhmänkin pitävän häntä syyttömänä.
Siltä tosiaankin vaikuttaa. Jan Vapaavuori sanoi, että kyseeessä on monimutkainen, vaikeasti hahmotettava ja hämmentävä juridiikka ja siksi lakia olisi syytä muuttaa selkeämmäksi. Tämä kuulostaa jo aika rumalta päähallituspuolueen sanomana. Vapaavuori juristina tietää oikein hyvin, että laissa ei ole mitään epäselvää. Näytön arviointi saattaa tuottaa vaikeuksia, mutta se ei ole lain vika. Ihan sama ongelma on kaikissa rikoksissa.
Kuulostaa todella ikävältä, että lakia halutaan muuttaa juuri silloin, kun puolueen pitkäaikainen kansanedustaja on joutunut sen kanssa vastatusten. Rikoslaissa on käytössä lievemmän lain periaate, jonka mukaan rikoksesta tuomitaan pääsääntöisesti tekohetken lain mukaan. Jos kuitenkin laki on teon ja tuomion välillä muuttunut, niin tuomio annetaan lievemmän lain mukaan, olipa se laki säädetty ennen tekohetkeä tai sen jälkeen.
Eduskuntaryhmä ei myöskään ole mikään ylempi tuomioistuin, joka voisi mitätöidä käräjäoikeuden päätöksen edes moraalisella tasolla. Jos ryhmä avoimesti pitää oikeudessa tuomittua syyttömänä, niin se osoittaa melkoista lain ja oikeuden ylenkatsomista. Saahan kaveria puolustaa, mutta annettaisiin nyt hovioikeuden katsoa tämä syyllisyyskysymys rauhassa.
Muutenkin koko asiasta tulee mieleen Berlusconin aikainen Italia, jossa pääministeri muutatti lakeja sitä mukaa, kun ne alkoivat uhata häntä itseään.
Luokka: laki, politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 26. 2012
HUOM! Turun Sanomat ja Karjalainen EIVÄT SAA edelleenkään käyttää blogitekstiäni uutisoinnissaan. Mikäli tästä kiellosta huolimatta he käyttävät tekstiä, siitä rapsahtaa 100000 euron valvontamaksu. Käyttämällä tekstiä hyväksytte ehdot.
Tämä Helena Erosen eilisen Uuden Suomen blogikirjoituksen lopetus jäi oudosti vaivaamaan mieltäni. Tällä kertaa ymmärrän sen huumoriksi viimeistään siitä, että Eronen on facebookissa ilmoittanut laittavansa seuraavan juttunsa hinnaksi tuhat biljardia ja tikkukaramellin. Tässä tekstissä en mieti Erosta henkilönä enkä kansanedustajan avustajana. En myöskään ota millään tavalla kantaa hänen teksteihinsä, en entisiin enkä tuleviin. Leikin vain sillä ajatuksella, että teksti olisi kirjoitettu vakavasti otettavaksi.
Ensimmäiseksi kiinnittyy huomio sanaan “valvontamaksu”. Se lienee tullut Erosen mieleen yksityisten pysäköinninvalvontayritysten käyttämästä sanasta. Muutenkin ajatuksella on selvä yhteys näihin yksityisiin parkkisakkoihin. KKO:n linjauksen mukaan maksu perustuu lailliseen yksityisoikeudelliseen sopimukseen, jonka pysäköijä on hiljaisesti hyväksynyt luettuaan ilmoituksen ja jätettyään autonsa merkitylle paikalle.
Perustuslakivaliokunnan oleminen eri mieltä asiasta ei kuulu tähän, koska valiokunnan mukaan pysäköintivirhemaksun voi määrätä vain viranomainen. Nyt puhutaan pelkästä sopimuksesta.
Tässä on myös kysymys hiljaisesti hyväksytystä yksityisoikeudellisesta sopimuksesta. Lehtien toimittajien voidaan katsoa hiljaisesti hyväksyneen sopimusehdot pelkästään lukemalla tekstin. Mitä sitten mahtaisi tapahtua, jos nämä mainitut lehdet vastoin nimenomaista kieltoa käyttäisivät tekstiä uutisoinnissaan?
Maksu ei suinkaan rapsahtaisi automaattisesti Erosen tilille, koska lehdet eivät sitä oma-aloitteisesti maksaisi. Ne olisi haastettava sopimusrikkomuksesta oikeuteen. Jos Eronen lähettäisi laskun, niin lehdet riitauttaisivat sen oikeudessa. Siellä ne esittäisivät väitteen kohtuuttomasta sopimusehdosta ja keksisivät muitakin hankalia mutkia. Oikeastaan ne mutkat olisivat niin hankalia, että en jaksa ruveta niitä yksityiskohtaisesti puntaroimaan. Riittää kun sanon, että saisimme varsinaisen sirkuksen.
Lehdet voivat kuitenkin kiertää tätä valvontamaksua hyvin yksinkertaisella tavalla. Uuden Suomen blogipalvelun ehtojen mukaan blogien tekijänoikeus säilyy kyllä kirjoittajalla, mutta Uudella Suomella on oikeus käyttää kirjoituksia omassa julkaisutoiminnassaan. Tämän ehdon on jokainen blogipalveluun kirjautunut hyväksynyt. Lehtien tarvitsee vain odottaa, että Uusi Suomi tekee jostain kirjoituksesta uutisen ja siteerata sitten tätä uutista.
Edes Uuden Suomen uutista ei tarvitse odottaa, vaan lehdet voivat siteerata suoraan jonkin muun lehden tekemää uutista. Silloin ne eivät käytä uutisoinnissaan Erosen tekstiä, vaan toisen lehden tekemää uutista.
Tämä oli vain ajatusleikkiä, mutta on tässä vakavampikin puoli. Vitsillään Eronen saattoi tehdä ikävän pesäeron oman kotimaakuntansa valtalehteen. Karjalainen ei välttämättä ole enää kovin halukas kirjoittelemaan Erosen vakavasti otettavaksi tarkoitetuista teksteistäkään. Minusta se on jotenkin surullinen ajatus.
Luokka: laki, media
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 25. 2012
Juuan kunnan esityslistoja ja pöytäkirjoja lukiessaan törmää monenlaisiin erikoisuuksiin, mutta ensimmäistä kertaa näin lautakunnan jäsenten saapuneen paikalle turhaan. Tarkastuslautakunnan 23.4.2012 kokous ei ollut päätösvaltainen, koska varajäsentä ei muistettu kutsua paikalle estyneen varsinaisen jäsenen tilalle. Niinpä kokous tyssäsi alkuunsa. Pöytäkirjaan asia merkittiin näin:
Todettiin, että lautakunnan jäsen NN oli ilmoittanut ajoissa esteestä ettei pysty osallistumaan kokoukseen. Koska lautakunnan sihteeri oli lomalla NN ilmoitti esteestä kunnan keskushallintoon ja pyysi kutsumaan varajäsenen tilalleen kokoukseen. Varahenkilö jäi kokoukseen kutsumatta.
Kokousta ei todettu laillisesti koolle kutsutuksi eikä päätösvaltaiseksi.
Teknisesti asia on ihan selvä. Varsinainen jäsen ilmoitti asianmukaisesti esteestä etukäteen ja pyysi varajäsenen kutsumista paikalle. Lautakunnan sihteeri oli lomalla, joten hän ei tietenkään tiennyt eikä hänen tarvinnutkaan tietää mitään koko asiasta. Ilmoitus meni keskushallinnolle, joka unohti koko jutun.
Sana “keskushallinto” on hiukan harhaanjohtava, mutta lautakunta on halunnut olla kohtelias. Olisi pitänyt sanoa suoraan, että asiasta ilmoitettiin kunnan hallintojohtajalle, joka on vastuussa laiminlyönnistä. Sikäli sanamuoto on tietysti oikea, että hallintojohtaja vastaa koko kunnan keskushallinnosta. Hän on kunnan kakkosvirkamies heti kunnanjohtajan jälkeen ja hallinnolliset asiat kuluvat hänen toimenkuvaansa. Joissain kunnissa käytetään vielä nykyisinkin ehkä yleisemmin tunnettua virkanimikettä kunnansihteeri.
Lautakunnan piti esityslistan mukaan laatia arviointikertomus vuodelta 2011 sekä tarkistaa tilintarkastusraportin talous- ja toimintatilasto ja valtiolle ilmoitetut oppilastiedot. Tietenkään mitään ei voitu tehdä, mutta ilmeisesti turha saapuminen paikalle kuitenkin hyödynnettiin käymällä asioista valmistelevaa keskustelua. Aika ei siis mennyt ihan hukkaan, mutta varmasti harmittaa.
Sinänsä tämä ei ole iso asia, virheitä sattuu kaikille. Juuassa sanotaankin, että sattuuhan sitä ja kun usein sattuu, niin tottuuhan siihen.
Luokka: kunnallishallinto
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 24. 2012
Lakia sivuavia asioita koskevien nettikeskustelujen ikävin piirre on, että enemmistö keskustelijoista ei ole edes hajulla asiaa koskevasta lainsäädännöstä. Ei ketään tietenkään voi velvoittaa tuntemaan lakia kovin yksityiskohtaisesti, mutta jos rupeaa vaatimaan lakiin muutoksia, niin ainakin minä edellytän vaatijan olevan perillä lain tämänhetkisestä sisällöstä.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa nyt vellova keskustelu rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamisvaatimuksista. Monet vaativat kovaan ääneen, että lakiin on viimeinkin saatava karkottamisen mahdollistava pykälä. He siis eivät tiedä, että sellainen pykälä on jo. Ulkomaalaislain 149 § sanoo näin:
Maasta voidaan karkottaa oleskeluluvalla oleskellut ulkomaalainen:
1) joka oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa;
2) jonka on todettu syyllistyneen rikokseen, josta on säädetty enimmäisrangaistuksena vähintään yksi vuosi vankeutta, taikka jonka on todettu syyllistyneen toistuvasti rikoksiin;
3) joka on käyttäytymisellään osoittanut olevansa vaaraksi muiden turvallisuudelle; taikka
4) joka on ryhtynyt taikka jonka voidaan aikaisemman toimintansa perusteella tai muutoin perustellusta syystä epäillä ryhtyvän Suomessa kansallista turvallisuutta vaarantavaan toimintaan.
Kun näille nettimelskaajille kertoo tämän, niin he väittävät, että pakolaisstatuksella olevia ei kuitenkaan voida karkottaa. Väärin, saman pykälän viimeisessä momentissa mahdollistetaan sekin:
Pakolaisen saa karkottaa 1 momentin 2–4 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa. Pakolaista ei saa karkottaa kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa, johon nähden hän on edelleen kansainvälisen suojelun tarpeessa. Pakolaisen saa karkottaa vain valtioon, joka suostuu ottamaan hänet vastaan.
Nyt väittelykumppani sanoo, että lain kirjain on turha, koska suvaitsevaiston mädättämä virkakoneisto ei sitä kuitenkaan sovella. Kyllä soveltaa ja asian voi tarkistaa vaikkapa täältä:karkotukset
Tässä vaiheessa vastaväittäjältä loppuvat eväät ja hän katoaa omaan rakkaaseen viharyhmäänsä. Siellä hän kohta ylvästelee, miten kävi laittamassa jauhot suuhun yhdelle viherpunikki”lakimiehelle”, joka on yleensäkin hävytön ja yksi pahimpia paskoja.
Keskustele näiden kanssa sitten…
Luokka: kriminaalipolitiikka, laki, maahanmuutto
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 23. 2012
Guggenheim pyrkii suorittamaan oikeuteensa tutustua säätiön perustamisasiakirjoihin ja hyväksyä ne liittyvät tehtävät sekä oikeuteensa nimetä hallituksen ja valtuuskunnan jäseniä liittyvät tehtävät loppuun niin ripeästi kuin mahdollista.
Tällaisen tekstin löysin Osku Pajamäen fb-profiilista ja ihan oikeutetusti hän oli sen perään lisännyt monta kysymysmerkkiä. Teksti ei ole suomea eikä juridiikkaa, vaan käännöskoneen tuottamaa siansaksaa. Kuitenkin Helsingin kaupunginhallituksen pitäisi tänään hyväksyä sopimusluonnos, josta teksti on suora lainaus.
Kaikkein kamalinta asiassa on, että teksti on kaupungin omien lakimiesten tarkistamaa ja omalta osaltaan hyväksymää. Heillä täytyy olla salattua ymmärrystä tai sitten he eivät ole tehneet työtään kunnolla. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa, elleivät he sitten ole saaneet suoraa käskyä niellä sopimusluonnos sellaisenaan. Helsingin hallintokulttuuria jonkun verran tuntevana en ihmettelisi sitäkään.
Törmätessään käsittämättömältä näyttävään tekstiin moni ihminen alkaa epäillä omaa osaamistaan ja nyökyttelee hyväksyvästi. Kun teeskentelee ymmärtävänsä, niin muut eivät epäile tyhmäksi. Joskus asia tietysti on näinkin, mutta kyllä jossain pitäisi kulkea raja. Jos joku ei osaa selittää asiaa ymmärrettävästi, niin todennäköisesti hän ei ole ymmärtänyt sitä itsekään.
Tämä suoranaisen hölynpölyn tuottaminen näyttää lisääntyvän jatkuvasti. Kaiken maailman kehittämiskonsultit höpöttävät ihan joutavia sanomatta yhtään mitään. Niinpä jossain järjestetään juuri tällä hetkellä arkistoaineistojen kuvailun kehittämistyön käynnistysseminaari ja ainakin juukalaisen Tulikivi Oyj:n työntekijöistä huomattava osa on suhdannevapaalla. Jos ette ole ennen sanaa kuulleet, niin se tarkoittaa pakkolomaa.
Tällaisessa maailmassa ymmärrettävällä kielellä viestivä on vahvoilla, vaikka hänen sanomassaan ei olisi mitään järkeä. Niinpä hurraata huudetaan sellaiselle, joka sanoo vallanpitäjien ja oikeuslaitoksen olevan salaliitossa punavihreän median kanssa kansaa vastaan tarkoituksenaan tuhota monikulttuurisuudella koko yhteiskunta. Sanomassa ei ole mitään mieltä, mutta ainakin se on suomea.
Luokka: media, mielipide
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 22. 2012
Jokainen kunnallisten toimielinten esityslistoista jotain ymmärtävä tietää, että päätöksenteon pohjana pitää olla viranhaltijan eli esittelijän ehdotus. Tämä pohjaehdotus on oltava valmiina jo silloin, kun esityslista lähetetään päättäjille hyvissä ajoin ennen kokousta. Vain poikkeustapauksissa esittelijän ehdotus annetaan vasta kokouksessa. Oikeastaan sellaista poikkeustapaustakaan ei saisi olla, koska esittelijällä on aina mahdollisuus muuttaa ja täsmentää omaa pohjaehdotustaan.
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta ei erityisemmin aina piittaa tästä hyvän hallintotavan vaatimuksesta. Olen sen ennenkin huomannut, mutta sosiaali- ja terveyslautakunnan 26.4.2012 pidettävän kokouksen esityslista on kyllä ehdoton pohjanoteeraus. Esityslistalla on kahdeksan varsinaista asiaa, joista vain yhdessä on pohjana esittelijän ehdotus. Kaikissa muissa esittelijän ehdotus annetaan vasta kokouksessa.
Kaikki asiat ovat vuodeosaston ja hoivakodin toimien täyttöasioita. Hakuaika on päättynyt hyvissä ajoin ennen kokousta, hakjoita on ollut keskimäärin kuusi jokaiseen toimeen ja yhdistelmät hakijoista on laadittu. Silti esittelijä ei ole saanut aikaan minkäänlaista päätösehdotusta, vaan on jättänyt kaikki vaihtoehdot auki.
Jonkun luottamushenkilön pitäisi nyt ärähtää, että ei asioita tällä tavalla valmistella. Esittelyn tarkoituksena on luoda kunnolliset edellytykset päätöksenteolle. Nyt lautakunta joutuu pähkäilemään kaikkien hakijoiden ansioita ihan alusta alkaen. Esittelijä siis teettää oman työnsä päättäjillä.
Ikävämpi vaihtohto on, että päättäjiä halutaan tietoisesti hämätä ja sekoittaa. Kun joutuu kylmiltään vertailemaan useiden hakijoiden ansioita, on vaarana tulla juntatuksi. Esittelijä voi vasta kokouksessa päätättää ihan mitä haluaa ja helpottuneena lautakunta hyväksyy tarjotun esityksen miettimättä sitä sen tarkemmin. Tällaista kutsutaan junttaukseksi ja ilkeä voisi mutista jotain myös kumileimasimena pitämisestä.
Esittelystä on määrätty myös kunnan omassa hallintosäännössä, josta kaikille viranhaltijoille pitäisi näköjään järjestää tentti. Säännön 12 § sanoo mm. näin:
Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus).
Luokka: kunnallishallinto
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 21. 2012
Minä en todellakaan enää osaa sanoa, mikä on satiirista ironiaa ja mikä taas pitäisi tulkita kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. Otetaanpa esimerkiksi facebookiin ilmestynyt julkisesti nähtävillä oleva ryhmä Vaadimme maahanmuuttajien raiskausbusseja lähiöihin. Siellä vaaditaan tällaista:

Ryhmässä vaaditaan myös avoimesti kodinturvajoukkojen perustamista suojaksi somaliraiskaajia vastaan ja ehdotetaan lain omiin käsiin ottamista. Sanoopa eräs herrasmies siellä sellaistakin, että hän lupaa olla suvaitsevainen heti, kun näkee mamun raiskaavan kukkista. Muulloin hän toimii oikeudentuntonsa mukaan.
Muistelen joskus nähneeni lännenelokuvan, jossa oikeudentuntoinen sheriffi oli valmis puolustamaan asein sellissään olevaa rikollista naapureidensa muodostamalta lynkkausjoukolta. Hän sanoi vaikka ampuvansa vanhat ystävänsä varmistaakseen vangin oikeuden tulla tuomituksi laillisessa tuomioistuimessa.
Se olikin vanha elokuva ja ajat näkyvät muuttuneen. Tässä lynkkausjoukossa ei sentään ole yhtään lainvalvojaa, mutta lainsäätäjiä näkyy olevan kaksikin. Enpä osaa sanoa, ovatko Juho Eerola ja Olli Immonen itse hyväksyneet ryhmän jäsenyyden vai onko heidät sinne liitetty tahtomattaan. Kansanedustajien avustajista ryhmään kuuluvat viime syksynä natsijärjestön jäsenyyttä hakenut Ulla Pyysalo ja blogistaan kuuluisaksi tullut Helena Eronen.
Ainakin Erosen mukanaolosta pitänee päätellä, että tämä ryhmä on harmitonta huumoria. Ei tämä nyt kuitenkaan oikein naurata. On pakko kysyä, että onko tämä yhteiskunta menossa ihan laittomaksi anarkiaksi?
21.4.2012 klo 18.30
Kuten odottaa sopi, niin vika ei tietenkään ole peilikuvassa, vaan peilin pitelijässä:

Luokka: laki, maahanmuutto, yhteiskunta
|
18 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 20. 2012
Sosiaalisessa mediassa näytti eilen siltä, että suunnitteilla on ainakin lynkkaus, ellei peräti sisällissota. Syynä tähän oli Helsingin käräjäoikeuden kahdelle maahanmuuttajataustaiselle pojalle antama tuomio 15-vuotiaan koulutytön raiskauksesta. Itse teko tapahtui syksyllä 2010, mutta oikeuden päätös annettiin tällä viikolla.
Tästä riehaantuivat kaikki ne, jotka ovat oikein odottaneet jotain tällaista tapahtuvaksi. Tapauksesta on otettu ja otetaan yhä irti kaikki mahdollinen todisteeksi maahanmuuttajien ja erityisesti muslimien kelvottomuudesta. Ikään kuin siinä ei vielä olisi tarpeeksi, niin joissain viharyhmissä on jaettu tekijöiden nimiä ja osoitteita. Erääässä ryhmässä ilmoitettiin ihan suoraan, että pojat pääsevät haistelemaan multaa kaksi metriä alhaalta päin.
Tämähän ei ole sinänsä mitään uutta, mutta siitä kolikon kääntöpuolestakin piti puhumani. Facebookiin ilmestyi eilen näiden tuomittujen tukiryhmä, jossa vakuuteltiin tekijöiden syyttömyyttä ja oikeuslaitoksen rasistista luonnetta. Näitä tukiryhmiäkin on totuttu näkemään, mutta nyt asialla näytti olevan nimien ja kuvien perusteella enimmäkseen ulkomaalaistaustaisia hyvin nuoria ihmisiä. Heiltä oli tainnut yhteiskuntaopin opetus mennä ohi korvien.
Kakaramaista oli kielenkäyttökin ja kakaramaiseen tapaan se yltyi hävyttömäksi erityisesti uhria kohtaan. Häntä haukuttiin armotta mitä loukkaavimmilla nimityksillä, vaikka joukossa oli myös asiallisia ja tasoittelevia äänenpainoja. Ilmiantojen tai nettipoliisin ansiosta ryhmä on nyt kadonnut kokonaan ja hyvä niin. Siellä nimittäin oli useita ilmiselviä kunnianloukkausrikoksia.
Kolikon molemmat puolet ovat yhtä rumia. Ne kertovat ikävää kieltään lain ja oikeuslaitoksen arvovallan vähättelystä. Näiden nuorten tukiryhmäläisten ansioksi on sentään katsottava, että he tottelivat heti jostain tullutta kehoitusta ja alkoivat ajaa ryhmäänsä alas poistamalla sieltä itseään ja kavereitaan. Se toinen puoli jatkaa yhä aikomattakaan hiljentää ääntään. Siellä onkin enimmäkseen aikuisia, jotka eivät enää oppine mitään.
Miksi heidän sitten pitäisi hiljentää ääntään? No siksi, että Suomessa lakia eivät säädä kansanjoukot, vaan kansan vaaleilla valitsema eduskunta. Sitä lakia eivät myöskään sovella mitkään lynkkausjoukot, vaan riippumattomat tuomioistuimet. Jos päätös ei miellytä, niin asianosaiset ja syyttäjä voivat siitä valittaa. Pitäisi ainakin armahtaa uhria, joka tuskin haluaa oikeuden päätöksen salassapidettäviä osia levitettävän internetissä.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 19. 2012
Tunnetusti on erittäin turhauttavaa yrittää näyttää ihmisille aitaa, jos nämä sen nähdessään keskittyvät yhteen ainoaan seipääseen ja alkavat pohtia sen olemusta. Yritin avata ihmisten silmiä näkemään kuntouttavan työtoiminnan epäkohtia lähettämällä 9.3.2012 kirjoittamani jutun niin-sanottua-kuntoutusta-2myös paikallislehden yleisönosastolle. Mainitsin ihan ohimennen, että jotkut kuntoutettavat käyvät päivittäin työmaallaan pitkänkin matkan takaa.
Seuraavassa lehdessä eräs lukija kertoi tuntemastaan kuntoutettavasta, jolle kunta oli osoittanut asunnon parinkymmenen kilometrin päässä sijaitsevalta käytöstä poistetulta koululta. Sinne mies ei lähtenyt, vaan asuu kirkonkylällä tuttaviensa luona. Kirjoittajan mukaan Helsingissä ja muuallakin esimerkiksi somaleille kyllä järjestetään kaikki televisiosta ja nettiyhteydestä alkaen, mutta Juuka ei järjestä edes asuntoa tarvitsevalle.
Pari viikkoa myöhemmin nimimerkki “Juukalainen veronmaksaja” tiesi, että tämä mies oli saanut häädön aiemmasta asunnostaan ja siitä suuttuneena pistänyt koko kämpän päreiksi aiheuttaen veronmaksajille 10 000 euron laskun. Sen jälkeen hänelle oli tarjottu kahtakin eri asuntoa, joita hän ei kelpuuttanut.
Tänään sitten nimimerkki “Yx tumma” tiedusteli, miksi tämän “Veronmaksajan” pitää maailmanparantajan luulossaan puuttua niin monen ihmisen elämään ja asioihin. Hänet tunnistaa kirjoitustyylistä moni, joten nimimerkin taakse on turha kätkeytyä eikä “Veronmaksajan” pidä ihmetellä yhtään kyseisen henkilön asioita, jotka eivät hänelle millään tavalla kuulu. Päreiksi pantu entinen asunto kuulemma onkin remontin tarpeessa, koska koko talo on homeessa.
Niin justiinsa. Sinänsä olen viimeisen kirjoittajan kanssa samaa mieltä yhden ainoan helposti tunnistettavan henkilön asioiden repostelun tarpeettomuudesta yleisönosastossa. Tässä on nyt kuitenkin edetty melko kauas alkuperäisestä aiheestani kenenkään ottamatta siihen millään tavalla kantaa. Tarkoitukseni oli näyttää ihmisille kuntouttavan työtoiminnan epäkohtia, ei yhden miehen asumista ja elämää.
Paikallislehti Vaarojen Sanomilla taitaa olla kova pula yleisönosastokirjoituksista, kun kaikki kelpaa. Keskusteluhan sujuu kuin parodia tyypillisestä nettikeskustelusta. Puuttuu enää asiaan millään tavalla liittymätön kissavideolinkki. Netissä tämä keskustelu olisi käyty parissa minuutissa, mutta lehdessä se vei yli kuukauden.
Luokka: media
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 18. 2012
Heti kun Ilkka Kanervan, Arto Merisalon, Tapani Yli-Saunamäen ja Toivo Sukarin tuomiot oli julistettu, alkoi osin virheellinen spekulointi oikeudenmukaisuudesta. Varsinkin sosiaalisessa mediassa näyttää leviävän epäilys, että lahjoman vastaanottamiseen syyllistynyt poliitikko pääsi vähemmällä kuin lahjoman antaneet liikemiehet.
Asia on toisin päin. Kanervan tuomio oli kovempi. Hänet tuomittiin 1 vuoden 3 kuukauden rangaistukseen törkeästä lahjoman ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hänelle lahjomaa antaneista vain Toivo Sukarin saama 8 kuukauden rangaistus on verrattavissa Kanervan tuomioon. Ottaja sai siis ankaramman rangaistuksen, koska hän syyllityi samalla myös virkavelvollisuuden rikkomiseen.
Ymmärrettävä sekaannus johtuu siitä, että Arto Merisalon ja Tapani Yli-Saunamäen rangaistuksista vain osa liittyi Kanervan lahjomisasiaan. Suurin osa Merisalon 6 vuoden ja Yli-Saunamäen 3 vuoden 6 kuukauden rangaistuksesta liittyivät Nova-yhtiöiden sotkuihin. Syyksi luettavia tekoja olivat törkeän lahjoman antamisen lisäksi molemmilla ainakin törkeä kirjanpitorikos, törkeä velallisen epärehellisyys ja rekisterimerkintärikos. En tiedä, millainen rangaistus heille määrättiin törkeästä lahjoman antamisesta, mutta olettaisin sen olevan samaa luokkaa kuin Sukarinkin rangaistus.
En kirjoita asiasta enempää, koska tunnen liian suurta kiusausta ruveta vertailemaan eri rikoslajien rangaistuksia toisiinsa. Miettikööt lainsäätäjät sitä. Sanon vain sen verran, että velkojille aiheutettu viiden mijoonan vahinko näyttää olevan saman arvoista kuin henkirikos ja arvokkaampaa kuin raiskaus.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 17. 2012
Pohjoiskarjalaisen Liperin kunnanhallitus on kyllä ihailtavan sinnikäs, mutta siltä puuttuu ymmärrys lopettaa toivoton pään lyöminen kiviseinään. Kunnanhallitus päätti eilen hakea Korkeimmalta oikeudelta valituslupaa saadakseen aikaan ennakkosensuuripäätöksen.
Eräs kuntalainen julkaisee verkkolehteä Liperin Uutiset. Siinä käsitellään kunnan hallintoelinten päätöksiä sekä yksittäisten virkamiesten ja luottamushenkilöiden edesottamuksia vähemmän mairittelevalla tavalla. Tyyliä voisi luonnehtia jopa loukkaavaksi, mutta se on asian kannalta sivuseikka.
Viime syksynä kunta palkkasi asianajajan nostamaan Liperin Uutisia vastaan omituisen kanteen käräjäoikeudessa. Kunta vaati verkkojulkaisun kieltämistä, koska se yleisellä tasolla loukkaa kunnan ja yksityishenkilöiden kunniaa.
Kuten jokainen lakia edes vähän ymmärtävä tajuaa, niin kanne hylättiin sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa. Perustelut ovat itsestään selvät: Suomessa ei tunneta ennakkosensuuria eikä kunta voi olla asianomistajana kunnianloukkausjutussa. Tämä järkipuhe ei siis tehoa kunnanhallitukseen, vaan nyt päätettiin hakea KKO:lta valituslupaa.
Päivän lehden mukaan kunnan palkkaama asianajaja perustelee päätöstä sillä, että vastaavaa tapausta ei ole, joten olisi hyvä saada aikaan ennakkopäätös. Ihan yhtä hyvin hän voisi sanoa keksineensä keinon lypsää kunnalta rahaa turhaan taisteluun.
Vastaavaa tapausta ei varmasti ole olemassa. Perustuslain 12 §:n mukaan Suomessa on sananvapaus. Se sisältää oikeuden ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Kunta yrittää siis saada aikaan selvästi vastoin Perustuslain nimenomaista määräystä olevan ennakkopäätöksen. Ennakkosensuuria ei tule nytkään, mutta rahaa siinä kyllä menee.
Kunnanhallitus perustelee kannettaan sillä, että julkaisu loukkaa yleisellä tasolla kunnan sekä yksittäisten luottamushenkilöiden ja virkamiesten kunniaa. Kunnalla ei kuitenkaan ole kunniaa lain tarkoittamassa mielessä, joten sitä ei voi loukata.
Yksittäisillä luottamushenkilöillä ja virkamiehillä tämä kunnia ja oikeus sen loukkaamattomuuten on, mutta ei sitä puolusteta ennakkosensuuria hakemalla. Jos yksittäisiä kunnianloukkauksia on tapahtunut, niin niistä pitää tehdä rikosilmoitus. Esitutkinnassa selvitetään sitten kuka, missä, milloin ja miten on jonkun yksittäisen henkilön kunniaa loukannut.
Jos yksittäisten henkilöiden kunniaa on loukattu, niin se ei ole kunnan asia. Kunta ei voi olla asianomistajana kunnianloukkausrikoksessa. Näyttää pahasti siltä, että muutamat henkilöt ovat päättäneet puhdistaa omaa kunniaansa kunnan rahoilla.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, sananvapaus
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 16. 2012
Björn Wahlroosin mukaan työttömyys on korkeiden palkkojen, hyvien työttömyyskorvausten ja työttömien huonon moraalin syytä. Tällaisia olosuhteita ajavat ja ylläpitävät ammattiliitot sekä hyvää tarkoittavat mutta harkitsemattomat poliitikot.
“Työmarkkinat eivät kerta kaikkiaan toimi, kun työttömät työnhakijat joko kieltäytyvät töistä tai työehtosopimukset tai anteliaat työttömyyskorvaukset estävät alentamasta palkkavaatimuksia”.
Tällaisia viisauksia on Wahlroos nyt kuulemma ladellut kirjansa julkistamistilaisuudessa. Sietämättömässä ylimielisyydessään tämä maailman mittakaavassa vähäinen finanssimoguli on keksinyt uudelleen ikivanhan idean. Syytetään työttömiä laiskoiksi ja ammattiyhdistysliikettä riistäjäksi. Kaiken kruunaavat hyväntahtoisen hölmöt poliitikot, jotka mielistelevät rahvasta.
Suoraan kääntäen työttömyys siis loppuisi, jos työehtosopimukset poistettaisiin ja työnantaja saisi yksin määrätä palkat. Kun työttömät vielä pakotettaisiin töihin työnantajan sopivaksi katsomalla palkalla tai vaikka ilmaiseksi, niin köyhien moraalikin korjaantuisi.
Ongelmana tässä ovat tietysti ne tyhmät poliitikot. Heistä ei pääse eroon, ellei samalla hankkiuduta eroon koko demokratiasta. Tällaiset yksittäiset rikkaat tietävät hyvin, että heidän ihmisiä halveksivat ajatuksensa eivät tule koskaan menemään läpi demokraattisessa päätöksenteossa. Sen takia nämä rikkaat vihaavatkin demokratiaa.
Syvästä vastenmielisyydestäni huolimatta pitänee lukea tuo kirja. Kiinnostaa tietää, miten Wahlroos ratkaisee tämän demokratian tuottaman ongelman. Mahtaisiko hän kaventaa vaalioikeutta vai äänioikeutta, tai kenties molempia?
Ettei syytettäisi olkiukon kimppuun hyökkämisestä, niin en tiedä kirjan sisällöstä yhtään sen enempää kuin mitä olen parista uutisesta lukenut. Siksi minulla ei ole aavistustakaan siitä, miten syvällisesti Wahlroos käsittelee demokratian tuottamaa ongelmaa. Sen minä tiedän kuitenkin historiasta, että Rooman valtakunnassa vain roomalaiset äänestivät ja heitä oli vähemmistö.
On Wahlroos povannut myös hyvinvointivaltion loppua. Se loppuu kuulemma siihen, että maailman köyhät tulevat hyvinvointivaltioon loisimaan, jolloin rikkaat saavat tarpeekseen ja muuttavat veroparatiiseihin asumaan. Tässä nimenomaisessa tapauksessa ei taitaisi kovin monelle tulla ikävä. Vaikka Wahlroos maksaakin veroja ihan kiitettävästi, niin ei hän yksin muutaman muun rikkaan kanssa hyvinvointivaltiota ylläpidä. Kyllä ne rahat tulevat tavallisen kansan taskusta.
Luokka: talous, työelämä, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 15. 2012
Kansanedustaja James Hirvisaaren avustaja Helena Erosen blogikirjoituksesta alkunsa saaneesta jupakasta on kirjoitettu jo niin paljon, että luulisi kaiken mahdollisen olevan sanottu. Ei kuitenkaan ole. En ole missään nähnyt juridista arviota tämänhetkisestä tilanteesta.
Itse kirjoitukseen en enää puutu, koska olen sen jo tehnyt jutussani polkaisi-sitten-siihen
Sen jälkeen on ennättänyt nopeasti tapahtua vaikka mitä. Turun Sanomien uutisen jälkeen juttu levisi tiedotusvälineisiin ulkomaita myöten. Eduskuntaryhmän enemmistö suositteli Erosen työsuhteen päättämistä, mutta Hirvisaari kieltäytyi. Tässä ei ole juridiikkaa, mutta Erosen jatkotoimissa on.
Hän on ilmoittanut tehneensä kantelun Julkisen sanan neuvostolle ainakin Turun Sanomista ja luultavasti muistakin lehdistä. Sen lisäksi hän on kertonut tehneensä esitutkintapyynnön Turun Sanomien toimittajasta ja päätoimittajasta. Muitakin lehtiä saattaa olla tutkintapyynnön kohteena. Rikosnimikkeenä on törkeä kunnianloukkaus.
Kahden rintaman avaaminen saattoi olla erehdys. JSN:n verkkosivulla sanotaan näin:
Jos ilmoituksen tekijä selvästi hakee JSN:n päätöstä samassa asiassa nostettavaa rikos- tai vahingonkorvausoikeudenkäyntiä varten, ei neuvosto käsittele asiaa tai lopettaa sen käsittelyn.
JSN ei siis luultavasti tule käsittelemään asiaa, joten oikeudenkäynti on ainoa mahdollisuus. Törkeästä kunnialoukkauksesta sanoo RL 24:10 § näin:
Törkeä kunnianloukkaus
Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa
1) rikos tehdään joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville taikka
2) aiheutetaan suurta tai pitkäaikaista kärsimystä taikka erityisen suurta tai tuntuvaa vahinkoa
ja kunnianloukkaus on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Tässä kohtaa pitää huomata tuo ja-sana. Ei riitä, että kunnianloukkaus on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttäen. Sen lisäksi kunnianloukkauksen on oltava kokonaisuuten arvostellen törkeä. Onko se sitten sitä?
Nyt pitää katsoa, mitä kunnianloukkauksen perusmuodosta sanotaan. RL 24:9 § kuuluu näin
Kunnianloukkaus
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
En osaa varmaksi sanoa, toimiiko Eronen politiikassa vai julkisessa virassa. Julkisessa tehtävässä hän ainakin on. Sen takia hänen on siedettävä toimintaansa kohdistuvaa arvostelua enemmän kuin jos hän olisi pelkkä yksityishenkilönä blogeja kirjoittava lieksalainen. Kansanedustajan avustaja on halutessaan varsin näkyvällä paikalla.
Eronen perustelee tutkintapyyntöään sillä, että Turun Sanomat uutisoi hänen bloginsa sisällön valheellisesti totena. Minun muistaakseni uutisessa kyllä puhuttiin jotain “makaaberista ajatusleikistä”, joten poliisi ja mahdollisesti syyttäjäkin pääsevät sitten miettimään erilaisten tyylilajien eroja. Tuskin kuitenkaan.
Minusta näyttää siltä, että JSN ei käsittele asiaa. Rikostakaan ei näyttäisi tapahtuneen, ei ainakaan sen törkeää tekomuotoa. Se nyt tietenkin on varmaa, että julkisuutta tulee lisää. Minä kuitenkin lopetan koko asian kommentoimisen tähän.
Kerrotaan nyt vielä sen verran omaa mielipidettä, että suhteettomaksi tämä juttu on paisunut ja paisuu lisää. Tunnen edelleen tiettyä sympatiaa Erosta kohtaan ihan vain siksi, että hän on lieksalainen. Aika harvasta asiasta olen hänen kanssaan samaa mieltä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä.
Luokka: laki, media, mielipide
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 14. 2012
Vanhan kaskun mukaan metsätyönjohtaja löysi jätkän tekemistä pöllipinoista kaikki mahdolliset viat. Puut oli sahattu vinoon, niissä oli lahoa, ne oli kuorittu huolimattomasti ja oksaisiakin olivat. Lisäksi pinot oli kasattu huolimattomasti, niissä oli linnun lennettäviä aukkoja, pää- ja pohjapuut puuttuivat ja mitat olivat vajaita. Jätkä kuunteli rauhallisesti pomon moitteita ja kysäisi sitten: “Muutenko kelpaa?”
Ilomantsissa ilmestyvä Pogostan Sanomat on listannut kuntaliitostyöryhmän esityksessä olevia puutteita vähän samaan tapaan. Kuntauudistusmalli on perusteiltaan täysin väärä. Siitä puttuu palvelun järjestämisen kokemus, valtionosuusuudistuksen perusteet, sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneselvitys, maantieteen tuntemus ja elinvoimaisuuden kehittämisen näkökulma.
Kunnat ovat nyt antaneet lausuntonsa ministeriölle. Jo määräajan päättymispäivänä kuntaministeri Henna Virkkunen osasi sanoa, että kunnat ovat hyvin ymmärtäneet rakenteellisten uudistusten välttämättömyyden. Tällainen tietämys pistää epäilemään, että kuntien esittämiä yksityiskohtaisia ehdotuksia ei aiotakaan ottaa huomioon jatkotyössä.
Ministeri on tainnut tehdä kuten se entinen jätkä ja antanut moitteiden mennä ohi korvien.
Luokka: aluepolitiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 13. 2012
Yleensä en paljon Juuan kunnan toimintaa kehu, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen. Toivottavasti en ole liian aikaisin liikkeellä.
Kuopion Energia Oy hakee turvetuotantolupaa 62 hehtaarin alueelle Juuan Raholan kylässä, parinkymmenen kilometrin päässä kunnan keskustasta. Maakuntakaavassa on kuitenkin varaus peräti 197 hehtaarin turvetuotantoalueeseen, joten jos lupa nyt myönnetään, niin jatkohakemus seuraa varmasti. Kylässä on yhä edelleen vakituisia asukkaita ja viime vuosina Raholanjärven rannalle on rakennettu useita loma-asuntoja. Valumavedet on tarkoitus ohjata osittain tähän järveen.
Enemmän aiheesta voi lukea täältä:kartta-ja-maasto
Aluehallintovirasto on tietenkin pyytänyt asiasta myös kunnan ympäristöviranomaisen lausunnon. Ympäristölautakunnan 18.4. pidettävä kokouksen esityslistalla on tällainen päätösehdotus:
Konosensuo sijaitsee matalan Raholanjärven lähellä. Turvetuotannon kuivatusvedet johdettaisiin luonnonvaraiseen Kohisovanpuroon ja siitä edelleen Raholanjärveen. Konosensuo on ojitettu ja ojituksen aiheuttamat valumavedet ovat jo aiheuttaneet pienen Raholanjärven veden tummumisen. Ojituksesta aiheutuneet fosfori- ja typpipäästöt ovat lisänneet ennen kirkasvetisen järven rehevöitymisen. Turvetuotannon aloittaminen aiheuttaa alueen virkistyskäytölle huomattavaa haittaa. Alueelle on viime vuosina investoitu koskien palauttamiseksi ennalleen ja kalakantojen istutuksilla on pyritty palauttamaan aikaisemmin ollut runsanlukuinen kalakanta. Turvetuotannon rekkaliikenteen lisäys huonokuntoisilla tieosuuksilla on vaaratekijä. Turvetuotanto alue sijaitsee noin 100 km:n etäisyydellä käyttöpaikasta, joten tulisi asiaa tarkastella myös kannattavuus lähtökohdista.
Esitän, että alue säilytetään luonnontilaisena ja ympäristönsuojeluviranomainen ei antaisi myöntävää lausuntoa hakemukseen.
Kylän vakituisille ja loma-asukkaille tämä on varmasti mieluisaa luettavaa. Toivottavasti lautakunta on samaa mieltä esittelijän kanssa. Kunnan lausunnolla on painoarvoa, vaikka ei Avi tietenkään vähättele ollenkaan tontinomistajien ja muiden kyläläisten tekemiä muistutuksia ja huomautuksia.
Luokka: ympäristönsuojelu
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 12. 2012
Eiliseen asti Helena Eronen on ollut minulle vain Uuden Suomen “oho, hupsis” -blogeistaan jotenkin tuttu vähän näsäviisas sievä naama, jota kohtaan olen tuntenut tiettyä sympatiaa. Tämä lienee johtunut enemmän hänen lieksalaisuudestaan kuin tekstien laadusta saati sitten ajatusten sopimisesta yksiin omieni kanssa. Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari nosti hänet vasta kolme kuukautta sitten eduskunta-avustajakseen, vaikka vaaleissa Eronen tietääkseni oli Muutos 2011:n ehdokkaana.
Loikkansa ansiosta Eronen pääsi ilmeisen mieluisaan työhön, mutta hän ei ymmärtänyt vaihtaa tyyliään. Eilen hän julkaisi blogissaan satiiriksi tarkoitetun ehdotuksen erilaisten hihamerkkien määräämisestä ulkomaalaisille lähtömaan mukaan. Sen lisäksi oman merkkinsä saisivat mm. homoseksuaalit ja suomenruotsalaiset.
Onneksi ennätin lukea hänen tekstinsä ennen sen poistamista, koska asiasta on nyt puhuttu sosiaalisessa mediassa taukoamatta jo vuorokausi. Jo ensimmäistä kertaa lukiessani ajattelin, että nyt sitten Eronen polkaisi sontaan ihan koko jalallaan.
On joitain asioita, joista ehkä voi laskea leikkiä luotetussa seurassa lieksalaisessa kapakassa. Oikeastaan natsien kansanmurhiin viittaavat asiat eivät ole leikinlaskun aihe sielläkään. Missään tapauksessa sellainen puhe ei sovi kansanedustajan avustajalle julkisuudessa. Minä olen tunnetusti huumorintajuton, mutta monen muunkaan mielestä politiikan näkyvällä paikalla olevan puheista ei kansalaisen pidä joutua arvailemaan, onko kyseessä vakava mielipide, satiiri, ironia, läppä vai peräti känniläppä. Lähtöolettamani on, että tällainen henkilö tarkoittaa aina, mitä sanoo. Jos näin ei ole, niin hänen pitää varoittaa kuulijoitaan ja lukijoitaan.
Ilmeisesti meteli olisi jo tänään laantunut, mutta Radio Aallon haastattelussa Eronen astui samaan sontaan toisellakin jalallaan, vieläpä paljon raskaammin. Sikäli kun ymmärsin hänen ulosantiaan, niin hän sanoi jutun pointin olleen siinä, että poliisin olisi kyettävä tunnistamaan rikolliset selkeästi. Yhdessä eilisen kirjoituksen kanssa tämä tarkoittaa nähdäkseni sitä, että ulkomaalaiset ovat lähtökohtaisesti rikollisia ja siksi heidät pitäisi merkitä selvästi erottuvalla tavalla. Sama koskee sitten tietysti myös homoja ja suomenruotsalaisia ja ties mitä muita ihmisryhmiä.
Että se siitä satiirista sitten. Nyt varpaanvälejään siivotessaan Eronen voisi harkita vaikkapa erilaisten tyylilajien opiskelemista samalla kun miettii mahdollista asialinjoilla pysyttelyä jatkossa. Jos linja on nyt julki tullut, niin se pitää sanoa ilman teeskenneltyä huumoria.
Luokka: media, politiikka, sananvapaus
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 11. 2012
Joskus kansalainen voi vahingokseen törmätä virkailijaan, jonka oman alansa lainsäädännön tuntemus on puutteellista ja järjen käyttö rajallista, mutta luottamus sääntöihin ja ohjeisiin on sitäkin kehittyneempää. Näin kävi eräälle henkilölle TE-toimistossa:
Henkilö jäi työttömäksi ja ilmoittautui samana päivänä nykyisin suositeltavalla tavalla eli sähköisesti TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Heti seuraavana päivänä hän joutui yllättäen sairaalaan hoidettavaksi ja tutkittavaksi. Sieltä vajaan parin viikon kuluttua kotiuduttuaan häntä odotti postissa saapunut TE-toimiston työvoimapoliittinen lausunto. Sen mukaan hänellä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan Työttömyysturvalain 5 §:n perusteella.
Tämä lainkohta pelkästään määrittelee työnhakijaksi sellaisen henkilön, joka on rekisteröity työnhakijaksi ja on pitänyt työnhaun voimassa. Pykälää ei voi käyttää työttömyysetuuden eväämisen perusteluna, joten henkilö marssi TE-toimistoon kyselemään asiaa tarkemmin.
Virkailija ei muuttanut työvoimapoliittista lausuntoa, mutta muutti perusteluksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 ja 6 §:n. Tämä 5 § kertoo, että TE-toimisto rekisteröi työnhakijaksi henkilön, joka pyytää sitä itse sähköisesti tai henkilökohtaisella käynnillä. 6 §:n mukaan työnhaku on voimassa siitä päivästä, jona rekisteröintiä on pyydetty.
Työtön meni kotiinsa miettien, että ei tämä nyt vieläkään tainnut mennä ihan putkeen. Hänhän oli ilmoittautunut sähköisesti työttömäksi työnhakijaksi heti työttömyyden alettua, eikä tätä ilmoitusta kiistetty kertaakaan. Hän lähti urhoollisesti vielä kerran TE-toimistoon.
Lausunto ei vieläkään muuttunut, mutta perustelu muuttui taas kerran. Nyt vedottiin julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 1 momentin 2-kohtaan. Sen mukaan työnhaun voimassaolo lakkaa, jos työnhakija ei uusi työnhakuaan TE-toimiston antamassa määräajassa ja edellyttämällä tavalla. Työnhakijan olisi kuulemma pitänyt sähköisen ilmoittautumisen lisäksi käydä ilmoittautumassa henkilökohtaisesti kymmenen päivän kuluessa sähköisen ilmoituksen jättämisestä. Koska näin ei tapahtunut, katsoi virkailija työnhaun voimassaolon lakanneen.
Tällä hetkellä asiassa on parikin ongelmaa. Ensinnäkään laki ei tunne mitään kymmenen päivän määräaikaa. Saattaa olla, että TE-toimiston omissa ohjeissa tällainen määräaika on, mutta ei siitä ainakaan hirveästi asiakkaille tiedoteta. Vaikka tässä tapauksessa työnhakija olisi tiennytkin tällaisesta velvollisuudesta, niin miten ihmeessä hän olisi lähtenyt sadan kilometrin päässä olevasta sairaalasta piipahtamaan TE-toimistossa kesken hoidon ja tutkimusten? Se ei kuulemma ole TE-toimiston murhe, eikä työvoimapoliittista lausuntoa voi muuttaa. Se on kiveen hakattu ehdoton totuus, vaikka perustelut muuttuvatkin joka kysymiskerralla.
Nyt on sitten odotettava, että Kela tekee työvoimapoliittisen lausunnon perusteella kielteisen päätöksen työttömyysetuudesta. Lausunnosta kun ei saa valittaa, vaikka Kela on siihen sidottu. Tästä Kelan päätöksestä on valitusoikeus ja vasta sitten päästään kyselemään sen terveen järjen perään ihan virallisesti. On todella kummallista, ellei lääkärintodistuksella vahvistettu olo sairaalassa ole ylivoimainen este, joka oikeuttaa siirtämään ilmoittautumisen määräaikaa ihan omin päin.
Luokka: laki, työttömyysturva
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 10. 2012
Milton Friedman sanoi jo 80 -luvulla, että pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta ei ole mitään muuta kuin sosialismia, jossa lopulta ei ole jaettavana muuta kuin pakkoa.
Tällaisen kommentin sain facebookin puolella eiliseen ilmaistyötä käsittelevään juttuuni. Kommentoija oli tosin onnistunut ujuttamaan yhteen virkkeeseen peräti viisi kirjoitus- ja kielioppivirhettä, jotka korjasin tähän. Se pistää jotenkin epäilemään, että hän ei ole kovin hyvin perehtynyt Friedmanin talousteorioihin, vaikka vetoaakin nobelistin auktoriteettiin.
Epäilemättä Friedman on noin sanonut. Onhan hän sanonut paljon muutakin sellaista, joka muistuttaa uskontoa ja jonka seurauksista maailma tällä hetkellä kärsii. Kommentoijani ei nimittäin ole ainoa, joka tuntuu uskovan Friedmaniin sokeasti.
Friedmanin teoria perustuu kolmeen pääteesiin, jotka ovat markkinoiden täydellinen vapaus, täydellinen yksityistäminen ja sosiaalimenojen alasajo.
Valtiovalta ei saa millään tavalla säädellä vapaita markkinoita. Itse asiassa valtiovallan rooli on ajettava mahdollisimman vähäiseksi siten, että muodostuu korkeintaan poliisista, oikeuslaitoksesta ja armeijasta koostuva yövartijavaltio. Tämä toteutetaan yksityistämällä kaikki julkisen sektorin toiminnat näitä harvoja lukuunottamatta. Nekin tulee yksityistää ajan myötä, koska turvallisuus on liian tärkeä asia jätettäväksi valtiovallan huolehdittavaksi.
Myös työn hinta on jätettävä kokonaan markkinoiden määrättäväksi, joten ammattiyhdistysliike on lakkautettava. Näin yksittäiset työntekijät voivat kilpailla täysin vapaasti oman työnsä hinnalla vapaassa markkinataloudessa. Se työn hinta pysyy varmasti alhaisella tasolla myös siksi, että kaikki sosiaalietuudet on lakkautettava. Työkyvyttömistä köyhistä huolehtii rikkaiden antelias yksityinen hyväntekeväisyys.
Tällainen yhteiskunnan muutos vaatii kriisin, joko kuvitellun tai todellisen. Kriisin aiheuttaman siirtymävaiheen sumun aikana avautuu tilaisuuden ikkuna. Juuri oikealla hetkellä toteutettu talouden salamasota mahdollistaa muutokset ennen kuin kansa herää puolustamaan etujaan. Juuri näitä sanoja on tämä arvostettu nobelisti käyttänyt.
Uskonnon puolellehan tällainen teoria menee. Erityisen lujaa uskoa vaaditaan siinä vaiheessa, kun talousjärjestelmä rupeaa näyttämään myrskyävältä valtamereltä. Ei hätää, Friedmanin mukaan sekavana kuohuvan pinnan alla vallitsee kuitenkin markkinoden rautainen logiikka, joka huolehtii järjestyksestä.
Tämä kommentoijan on tervetullut keskustelemaan aiheesta lisää, kunhan on ensin itse lukenut Friedmanin teoriasta muutakin kuin itseään miellyttävän lauseen. Sitä odotellessani minä kuitenkin huonosti erilaisiin uskontoihin taipuvana pysyttelen pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan linjoilla. Vielä toistaiseksi meidän päättäjämmekin kannattavat sitä ainakin sanoissaan. Teoista en enää ole varma.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 9. 2012
Kuten juttujani kauemmin seuranneet hyvin tietävät, niin minä en hyväksy työttömillä ilmaiseksi teetettävää työtä missään muodossa. Puhuttiinpa työharjoittelusta, työelämävalmennuksesta tai kuntouttavasta työtoiminnasta, niin itse asia ei muutu. Ilmainen työ on ilmaista työtä ja sellaisen teettäminen on hävytöntä ihmisten hyväksikäyttöä.
Oikeastaan se on myös rikollista. Rikoslain 47 luvun 3a § sanoo näin:
Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Jos joku yksityinen työnantaja maksaa työntekijälle vaikka 500 euroa kuukaudessa, niin yksikään tuomioistuin ei epäröi antaa rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Kun yhteiskunta pakottaa työttömän tekemään työtä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron ruokarahalla, niin sitä sanotaan työllistämistoimenpiteeksi.
Ilmaistyötä lisää vaativien pitäisi joutua tekemään omaa nykyistä työtään tällä summalla, niin ehkä he viisastuisivat. Sanotaan vielä kerran kaikille palkkatyön ja ilmaistyön keskenään sekoittaneille se pieni ero. Palkkatyö on sellaista työtä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
On ihan turha ruveta saivartelemaan ilmaistyön hyödyllisistä vaikutuksista, koska olen kuullut ne kaikki moneen kertaan. Itse asiassa olen täysin kyllästynyt lukemaan yleisestä aktivoinnista, säännönmukaiseen elämään palauttamisesta ja erityisesti kynsien näyttämisestä työelämässä ja urapolun esiin lakaisemisesta.
En halua myöskään kuulla tekemättömän työn paljoudesta. Jos jokin työ kaipaa tekijää, niin maksettakoon siitä myös palkkaa. Muuten sellainen työ joutaa jäädä tekemättä. Poikkeuksena on tietysti täysin vapaaehtoisuuteen perustuva talkootyö.
Ylläoleva oli vanhan kertausta ihan sen takia, että tavoistani poiketen mainostan blogissani. Toivon mahdollisimman monen kurkistavan THT:n sivuille. Ennen kaikkea toivon mahdollisimman monen päättäjän ja tietenkin näitä ilmaistöitä tekevän sinne katsovan. Suoraan sanottuna on hirveää kuulla, kun joku ilmaistyötä tekevä sanoo olevansa töissä. Oikeammin hän on orjana.

Luokka: työllistämistoimenpiteet
|
11 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 8. 2012
Itse kukin kirnuaa tyylillään; kenen pää nyökkää, kenen pylly pylkkää. Tämä vanha sanonta tuli mieleeni katsellessani vuorokauden aikana kertynyttä uutisvirtaa facebookissa. Anti oli sitä aika tavallista, mukavaa jutustelua ja uutislinkkejä. Joku kirjoitti kauniisti pääsiäisen sanomasta ja jotkut jakavat tuttuun tapaan valokuvia. Kissa- ja koirakuvat ovat oikeasti suosikkejani.
Ja sitten pamahti silmiini erään ryhmän sivulta kuvakaappaus, joka sekin on tietysti jo aika tuttua tyyliä. Minä vain en koskaan siihen totu, enkä soisi muidenkaan tottuvan. Näin kirjoitteli juhlapyhien ratoksi vanha “ystäväni” Leon Degrelle:
Tarttee lipastaa toi konepistooli! 72 patia menee rumpulippaaseen ja tankoon 38 patruunaa ja molempia riittää. Luotia lähtee 750 metrin sekunttivauhdilla. Katotaan, kun viherpunikit, islamistit ja ulkomaalaiset rosvot hiipii nurkkiin miltä tuntuu ilman kasvoja, silmiä ja leukaluuta. Metallivaippasessa 9 mm luotimyrskyssä ensin katkee selkä- ja kaularanka, irtoo kolme vasemman käden sormee ja sisäelimet on pelkkää jauhelihaa. Turha vittuilla Suomi pojalle.
Ei hänellä oikeasti voi olla ainakaan luvallista konepistoolia. Se on lain mukaan erittäin vaarallinen sarjatuliase, eikä sellaiselle saa kukaan siviili lupaa. Minä en tälle miehelle antaisi edes nallipyssyä, mutta eläköön minun puolestani omituisissa fantasioissaan.
Elämän täytyy olla hirveää, kun joutuu aloittamaan jokaisen päivänsä pelkäämällä näin paljon jokaista, joka ei ole täsmälleen samanlainen kuin itse. Tai ehkä hän näkee pikkupojan päiväunta suurista sankaritöistä.
Luokka: media, mielipide
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 6. 2012
Kunnan virkamiesten ammatillisesta osaamisesta saa jonkinlaisen yleiskuvan lukemalla hallintoelinten esityslistoja ja pöytäkirjoja. Jos teksti on huolimatonta, niin se pistää epäilemään asioiden hoidonkin olevan samaa tasoa.
Juuan kunnanhallituksen viimeksi pidetyn kokouksen pöytäkirjassa oli kaksikin asiaa, jotka kiinnittivät huomioni. Päätöksen mukaan kunnanhallitus esittää valtuuston hyväksyttäväksi liitteen mukaisen taloussuunnitelman täydentämään ja korjaamaan kunnanvaltuuston 21.11.2011 hyväksymää talousarviota.
Eihän se nyt näin mene. Talousarvio hyväksyttiin vasta 21.12. 2011, mutta tässä lienee taas kirjoitusvirhe. Pahempi hutilointi on siinä, että talousarviosta ja taloussuunnitelmasta puhutaan ikään kuin samasta asiasta. Ne ovat kuitenkin kaksi eri asiakirjaa. Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Nyt hyväksyttäväksi esitetty taloussuunnitelma ei siis täydennä aiemmin hyväksyttyä talousarvioita, vaan on oma asiakirjansa. Se varsinainen asiavihe tapahtui jo joulukuussa, jolloin talousarvion yhteydessä ei vastoin lain selvää määräystä esitelty taloussuunnitelmaa ollenkaan.
Toinen huomiota kiinnittävä asia pöytäkirjassa on omana asianaan esitelty kirjoitusvirheen korjaaminen edellisen kokouksen pöytäkirjaan. Eräässä asiassa oli yksi jäsen jättänyt eriävän mielipiteen, mutta se oli jäänyt merkitsemättä pöytäkirjaan. Nyt tämä eriävä mielipide pääätettiin lisätä jo tarkastettuun pöytäkirjaan Hallintolain mukaisena kirjoitusvirheen korjaamisena.
Ei se enää mikään kirjoitusvirhe ole. Jos eriävän mielipiteen esittäjän nimi olisi Paulin sijaan kirjoitettu virheellisesti Pentiksi, niin se olisi kirjoitusvirhe. Kun koko eriävä mielipide on jäänyt kokonaan pois, on se jo ihan selvä asiavirhe. Korjattavahan sekin tietysti on ja on ihan hyvä, että virhe korjattiin kunnanhallituksessa omana asianaan. Enpähän minäkään pysty asiasta tämän enempää saivartelemaan.
Jotenkin minusta tuntuu, että vielä pari vuotta sitten tämäkin korjaus olisi ilmestynyt tarkastettuun pöytäkirjaan ihan vähin äänin.
Luokka: kunnallishallinto
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 5. 2012
Tuttu kunnanvaltuutettu piipahti tiedustelemassa, mihin lakipykälään perustuu hänen oikeutensa saada tietoja kunnan asioista. Ongelma oli tällainen:
Pitäjällä on jo kauan liikkunut luultavasti perätön huhu, jonka mukaan yksi kunnan sosiaalityöntekijä ei olisi tehtäväänsä pätevä. Tälle valtuutetulle ei ollut koskaan tullut mieleenkään epäillä kyseisen henkilön pätevyyttä, mutta ihan vain varmuuden vuoksi hän oli luvannut selvittää asian. Tällä tavalla joutavalta huhulta katkeaisi siivet. Jo kolme kuukautta sitten hän pyysi vs. sosiaali- ja terveysjohtajalta nähdäkseen sosiaalityöntekijän aikoinaan kuntaan toimittamat opinto- ja työtodistukset.
Sosiaali- ja terveysjohtaja lupasi silloin toimittaa todistusjäljennökset heti, kun pahimmilta kiireiltään ennättää. Nyt kolmen kuukauden kuluttua tämä valtuutettu oli käynyt kysymässä, josko ne muut kiireet olisivat helpottaneet sen verran, että saataisiin ne paperit katsottua ja asia selväksi.
Eihän niitä saatu katsottua. Sosiaali- ja terveysjohtaja rupesi tiedustelemaan, millä oikeudella ja mihin pykälään vedoten tämä valtuutettu yleensä vaatii näitä todistuksia nähtäväkseen. Lisäksi hän oli sanonut, että tekee itse päätöksen sosiaalityöntekijän pätevyydestä.
Pykälä löytyy Kuntalaista ja sen pitäisi olla tuttu hallinnonalan johtavalle virkamiehelle. Se kuuluu näin:
43 § Tietojensaantioikeus
Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Voiko asiaa enää selvemmin sanoa? Pykälän sanamuoto kertoo ihan selvästi, että luottamushenkilöllä on oikeus saada haluamiaan tietoja ja että vain luottamushenkilö itse määrittelee tarpeellisiksi katsomansa tiedot. Viranhaltijalla ei ole mitään oikeutta edes kysyä, miksi tietoja halutaan, saati sitten ruveta venkoilemaan niiden antamisen kanssa.
Jos vs. sosiaali- ja terveysjohtaja ei niitä asiakirjoja halua näyttää, niin hänen on tehtävä asiasta kirjallinen ja valituskelpoinen päätös. Kunnanhallitus sitten käsittelee oikaisuvaatimuksen ja jos kunnanhallituskin haluaa istua papereiden päällä, niin sitten asia käsitellään hallinto-oikeudessa.
En oikein haluaisi uskoa, että tällainen asia voi olla epäselvä. Koko touhu saa nyt ensimmäistä kertaa minutkin epäilemään, että sosiaalityöntekijän pätevyydessä on sittenkin jotain epäselvää tai tulkinnanvaraista. Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista kertoo kyllä, mitä pätevältä viranhaltijalta edellytetään, mutta ensin pitäisi tietenkin nähdä ne todistukset.
Saahan sosiaalijohtaja halutessaan tehdä päätöksen työntekijän pätevyydestä, mutta se on kokonaan eri asia. Sitäkin päätöstä voidaan tarvittaessa tutkia eri valitusasteissa, mutta luottamushenkilön tiedonsaantioikeuteen se ei vaikuta mitenkään.
Kuntalain kertaaminen taitaisi taas kerran olla paikallaan.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 4. 2012
Jos kartta ja maasto eivät täsmää, niin kumpaa silloin uskotaan? Toivottavasti ainakin Itä-Suomen aluehallintovirasto uskoo maastoa päättäessään Kuopion Energia Oy:n ympäristölupahakemuksesta Juuan Raholan alueelle suunnitteilla olevaan turvetuotantoon.
Kuopion Energia Oy hakee turvetuotantolupaa 62 hehtaarin alueelle Raholan kylässä, parinkymmenen kilometrin päässä kunnan keskustasta. Maakuntakaavassa on kuitenkin varaus peräti 197 hehtaarin turvetuotantoalueeseen, joten jos lupa nyt myönnetään, niin jatkohakemus seuraa varmasti. Kylässä on yhä edelleen vakituisia asukkaita ja viime vuosina Raholanjärven rannalle on rakennettu useita loma-asuntoja. Valumavedet on tarkoitus ohjata osittain tähän järveen.
Katsotaanpa nyt sitä hakemuksen liitteenä olevaa karttaa ja maastoa. Järven ympärille on merkitty kuusi loma-asuntoa, vaikka todellisuudessa niitä on lähemmäs kaksikymmentä. Saaressa oleva loma-asunto puuttuu ainakin kokonaan, eikä sen omistajalle ole lähetetty edes tiedoksiantoa lupahakemuksen vireilläolosta.
Raholanjärven syvyydeksi on ilmoitettu 14 metriä. Se on yhden ainoan pienen syvänteen syvyys, mutta muualta järvi on vain 3 - 6 metriä syvä. Järveen laskevan puron eli tulevan turvesuon laskuojan suussa järvi on on kolme metriä syvä. Taitaapa ainakin lähimmän, 270 metrin päässä sijaitsevan loma-asunnon uimaranta olla mennyttä ihan heti tuotannon alettua.
Karttaan on merkitty järven ja tuotantoalueen väliin puustoinen suojavyöhyke. Kuopion Energialta on jäänyt kertomatta, että koko tämä alue on hakattu aukoksi jo kaksi vuotta sitten. Suojavyöhykettä ei siis ole olemassakaan.
Ja sitten se kaikkein pahin unohdus. Ilmoitetun turpeenottoalueen sisäpuolella on luonnonlähde. Sellaisen olemassaolo saattaa olla merkittävä mietittäessä luvan mahdollista myöntämistä, joten unohdus vaikuttaa melko harkitulta. Onneksi lähteen sijainti on hyvin tiedossa ja tulee se lupaviranomaisenkin tietoon. Aluehallintovirastolta on tietääkseni pyydetty katselmusta lähteen toteamiseksi.
Tämä on vain yksi ainoa lupahakemus valtavan suurella turvetuotantoalueella. Kuopion Energialle näyttää tulleen kiire päästä möyrimään suolle, koska hakemus on vähän huitaisten tehty. Onhan ympäristöministeri ilmoittanut, että turvetuotanto loppuu koko maassa parinkymmenen vuoden sisällä.
Muistutuksia on odotettavissa läjäpäin, koska ainakin loma-asukkaat ja kylätoimikunta ovat aktivoituneet. Tämä lienee sitä kaivattua yhteisöllisyyttä. Ainakin kaikki asianosaiset tuntuvat kiitettävästi olevan samalla asialla, jolle toivon menestystä.
Luokka: elinkeinoelämä, ympäristönsuojelu
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 3. 2012
TE-toimiston virkailija sanoi työnhakijalle alentavansa tämän toimeentulotukea 40 % rangaistuksena työllistämistoimenpiteestä kieltäytymisestä. Suunnilleen näin kirjoitti eräs kaverini facebookin päivityksessä ja mietti, että mahtoikohan tämä nyt mennä ihan oikein.
Ei todellakaan mennyt oikein, vaan siinä tehtiin kaikki mahdolliset virheet virka-aseman väärinkäytöstä alkaen. Toimeentulotukea ei myönnä TE-toimisto, vaan kunnan sosiaalitoimi ja sen sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä. TE-toimisto antaa vain lausunnon, joka ei sido millään tavalla toimeentulotuen myöntäjää, mutta jota käytännössä vastoin lakia luetaan kuten päätöstä.
Yleisin virhe on, että sosiaalitoimi käyttää TE-toimiston lausuntoa automaattisesti toimeentulotuen alentamisen perusteena. Virhe se on siksi, että TE-toimisto antaa lausuntonsa Työttömyysturvalain perusteella ja sosiaalitoimi myöntää toimeentulotukea Toimeentulotukilain perusteella. Työttömyysturvalain perusteella 500 päivää työttömänä ollut menettää tämän lain mukaiset etuutensa, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy tarjotusta toimenpiteestä. Toimeentulotukilain mukaan tukea voidaan alentaa, mikäli kieltäytyminen tapahtuu ilman perusteltua syytä. Tässä voi joskus olla iso ero.
Työttömyysturvalaki määrittelee pätevän syyn hyvin tiukasti, mutta Toimeentulotukilain mukainen perusteltu syy voi olla mikä tahansa. Otetaan ihan tosielämän esimerkki: Henkilö kieltäytyi tietotekniikan peruskurssista, koska katsoi sen ihan todistusten perusteella osaamiseensa nähden tarpeettomaksi. Se ei ollut Työttömyysturvalain mukainen pätevä syy kieltäytyä, joten hän menetti valituksista huolimatta työmarkkinatukensa.
Koska työmarkkinatuki meni, hän joutui hakemaan kunnalta toimeentulotukea. Sosiaalityöntekijä käytti automaattisesti TE-toimiston päätöstä myös toimeentulotuen alentamisen perusteena. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että hakijalla oli Toimeentulotukilain mukainen perusteltu syy kieltäytyä, vaikka ei ollutkaan sitä toisen lain mukaista pätevää syytä. Toimeentulotuki maksettiin täysimääräisenä.
Toimeentulotukea voidaan alentaa kieltäytymisen perusteella enintään 20 % kerrallaan enintään kahden kuukauden ajan. Alennus ei siis saa olla automaattisesti 20 %, vaan se voi olla mitä tahansa yhden ja 20 %:n väliltä. Tätä ei kunnissa ymmärretä ollenkaan, vaan alennus on aina se maksimimäärä.
Jos henkilön kieltäytyminen on toistuvaa, voi alennus olla 40 %. Tämäkin alennus voi kestää enintään kaksi kuukautta kieltäytymisestä lukien.
Alennuksia voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa. Nykyisillä tuilla, hinnoilla ja 40 %:n alennuksella se ihmisarvoinen elämä vaarantuu hyvin helposti.
Ja sitten on vielä se yksi asia, joka kunnissa usein unohdetaan tahallisesti. Kun toimeentulotukea alennetaan, on aina ja poikkeuksetta laadittava yhdessä hakijan, sosiaaliviranomaisten ja työvoimaviranomaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Jos suunnitelmaa ei ole laadittu, on kyseessä päätöksenteossa tapahtunut muotovirhe ja päätös kaatuu varmasti hallinto-oikeudessa.
Kunnat yrittävät luistaa tästä suunnitelmasta lukemalla lakia väärin. Laissa sanotaan, että suunnitelma on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä hakijan ja työvoimaviranomaisten kanssa. Tässä ratkaisee pilkun paikka. Suunnitelma on aina ja poikkeuksetta laadittava. Jos mahdollista, niin se on laadittava yhteistyössä. Jos yhteistyö on jostain syystä mahdotonta, on se silti laadittava. Silloin sen laativat ne, joilla siihen on mahdollisuus osallistua. Jos asiakas on mahdoton eikä työvoimaviranomaisella ole aikaa, on suunnitelman laadinnasta vastuussa sosiaaliviranomainen yksin.
Luokka: laki, sosiaalitoimi, työttömyysturva
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 2. 2012
Tämän tositarinan olen kertonut joskus ennenkin, mutta koska se sopii niin hyvin nykyisin vallalla olevaan ahneuden ja itsekkyyden henkeen, kerron se uudelleen. Se tapahtui kesällä 1977 Kainuun Prikaatissa varusmiespalvelukseni alkuaikoina.
Siihen aikaan ruokailu oli tarkasti ohjattua. Pöytiin mentiin tiukasti jonossa ja kaikki annokset olivat valmiina pöytien päässä. Lämmin ruoka oli jakelua vailla astioissa. Vasta käskystä aloitettiin jakelu, jolloin leivät, voit, juustoviipaleet ja yleensä kaikki lisukkeita sisältävät lautaset pantiin kiertämään. Jokainen otti oman ennalta määrätyn osansa ja ojensi astian eteenpäin. Lämpimän ruuan jakoi lautasille pöydän esimies ja täydet lautaset pantiin liikkeelle siten, että kauimpana esimiehestä istuvat saivat annoksensa ensimmäisinä.
Nykyisin oudolta vaikuttava äkseeraus toimi kuitenkin sujuvasti, mikäli pöydän esimies oli oikeudenmukainen ja tasapuolinen. Yleensä oli, koska hän oli alikersantti tai korpraali, siis kauemmin palveluksessa ollut ja muutenkin esimiesasemassa toimiva. Lomien takia ja ihan koulutusmielessä esimiehiksi määrättiin myös natsattomia rivimiehiä.
Kerran sattui pöytääni esimieheksi sellainen kaveri, joka ajatteli vain omaa suutaan. Hän ammensi itselleen ruokaa lautaselle, voiteli leipänsä, päällysti ne kaikille tarkoitetuilla makkaroilla ja alkoi syödä ihan yksin. Mikään tavara ei liikkunut eikä kukaan toinen saanut mitään. Vastalauseet hän kuittasi käskemällä pitää turvat tukossa, koska hän esimiehenä ei kuuntele purnausta.
Siihen asti tämä nuorukainen ei ollut erottunut joukosta millään tavalla, ei hyvässä eikä pahassa. Ihan tavallinen keskivertokaveri, josta tilapäinen esimiesasema paljasti kertaheitolla itsekkään ja muista piittaamattoman luonteen.
En tiedä, missä tämä mies on nykyisin ja mitä tekee. Pohjimmaisen luonteensa puolesta hän voisi olla vaikkapa Finnairilla johtajana. Nythän on paljastunut, että Finnairin johtajat kuittasivat jättibonuksia jo vuonna 2008, kun yhtiö rypi pohjamudissa tehden mijoonatappioita. Kaikesta muusta säästettiin ja tingittiin, mutta ei johtajien palkkioista. Sama peli on jatkunut vuosien ajan, kuten hyvin tiedetään.
Sama epäoikeudenmukaisuus vallitsee vähän kaikkialla. Se ottaa, jolla on siihen aseman antama mahdollisuus ja loput saavat pitää turpansa kiinni. Oma suu on lähempänä kuin kontin suu. Juuri ne, joiden pitäisi varmistaa toiminnan sujuvuus, sotkevat kaiken ottamalla ensin itselleen.
Tiemme tämän omaa napaansa ajatelevan nuorukaisen kanssa erosivat syksyllä, mutta kuulin hänen kahdeksan kuukautta kestäneen varusmiespalveluksensa myöhemmistä vaiheista samassa pöydässä istuneelta tutulta. Häntä ei kuulemma koskaan määrätty edes taisteluparin johtajaksi. Se tilapäinenkin esimieasema loppui lyhyeen, koska naapuripöydän alikersantti tuli nostamaan hänet niskasta pois.
Joten olen minä joskus nuorena nähnyt oikeudenmukaisuuttakin, mutta siitä on jo kauan.
Luokka: yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 31. 2012
Jos tuomioistuin perustelisi päätöksensä vain siteeraamalla lakitekstiä ja yksilöimättä millä tavoin lakia on rikottu, saisi tuomari varmasti vähintään varoituksen virkavirheestä. Työvoimapolitiikassa tällainen toiminta on kuitenkin ihan normaalia arkea.
Olen ennenkin kertonut muutoksenhaun kiemuroista työmarkkinatuen menettämistä koskevissa asioissa. Ensimmäinen etappi tällä kivisellä tiellä on Työvoimatoimikunnan antama työvoimapoliittinen lausunto Kelalle. Tällä lausunnolla työmarkkinatuki lähtee ennalta määräämättömäksi ajaksi. Lausunnosta ei voi valittaa, vaikka Kela on velvoitettu lausuntoa noudattamaan. Valitusoikeus on vasta Kelan tämän lausunnon perusteella tekemästä päätöksestä ja vain laillisuusperustein. Kela siis tutkii vain sen, onko sen oma - siis lausuntoon perustuva - päätös tehty lainmukaisesti eli onko siinä muotovirheitä. Tämän lausunnon lainmukaisuutta ei kukaan tutki missään vaiheessa.
Tämä työvoimapoliittinen lausunto on koko muutoksenhakuprosessin ajan kaikkein tärkein asiakirja. Siksi sen pitäisi olla perusteellisesti harkittu ja erityisen hyvin perusteltu. Onko se sitä? No eipä ole. Luvan saatuani siteeraan erään henkilön jonkin aikaa sitten saamaa työvoimapoliittista lausuntoa. Henkilö oli erotettu palkkatuetusta työstä yllättäen kesken sopimuskauden.
Hakija on saanut työttömyysaikaista työmarkkinatukea 500 päivältä tai 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan päätyttyä ja on ilman pätevää syytä kieltäytynyt tai eronnut taikka omasta syystään erotettu työstä tai työvoimakoulutuksesta 30.6. Työmarkkinatukeen ei ole oikeutta 1.7. alkaen. (TTL 8 luku 4a § 1 mom 1 kohta).
Siinä kaikki. Sanokaapa tämän perusteella, mitä on tapahtunut. Onko henkilö saanut työmarkkinatukea 500 päivältä vai 180 päivältä työttömyyspäivärahan enimmäisajan päätyttyä? Onko henkilö ilman pätevää syytä kieltäytynyt työstä vai onko hän eronnut itse? Onko hänet kenties erotettu? Vai olisiko sittenkin niin, että hän on joko kieltäytynyt tai eronnut tai hänet on erotettu työvoimakoulutuksesta?
Kaikki nämä tulkinnat ovat mahdollisia. Se johtuu siitä, että Työvoimatoimikunta on kopioinut päätöksensä suoraan Työttömyysturvalaista yksilöimättä tapahtumia ja kertomatta, millä tavalla laki soveltuu tähän tapaukseen. Ihan yhtä hyvin oikeus voisi tuomita jonkun vankeuteen taposta siteeraamalla vain kyseistä lainkohtaa, mutta kertomatta kenet on tapettu vai onko tapettu ketään.
Kysyin silloin aikoinaan Työvoimatoimikunnan esittelijältä tämän lausunnon selvennystä ja tiedustelin hänen juridisen koulutuksensa laatua. Hän löi luurin korvaani.
Luokka: laki, työttömyysturva
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 30. 2012
Viime sunnuntaina kirjoitin siitä, kuinka Juuan sosiaalitoimi aikoo katkaista syrjäytyneiden nuorten miesten väkivaltakierteen kuntouttavalla työtoiminnalla, siis teettämällä heillä ilmaista työtä. Tämä keino tuo ikävästi mieleen jo kauan sitten kumotun irtolaislainsäädännön. Sen mukaan juopottelevaa ja epäsäännöllistä elämää viettävä voitiin määrätä työlaitokseen pelkällä hallinnollisella päätöksellä. Paluu ajassa taaksepäin on siis alkanut.
Eivät sosiaali- ja terveysjohtajan keinot tähän lopu. Paikallislehdessä hän kertoo, että sosiaalitoimi paneutuu ongelmaan sekä väkivallan tekijöiden että uhrien tarkemmalla profiloinnilla. Tämä kuulostaisi jo uskomattomalta, ellemme puhuisi Juuasta. Täällä ei ole mitenkään tavatonta, että kuka tahansa jonkinlaiseen asemaan päässyt kuvittelee olevansa myös poliisi.
Kerran satuin näkemään, kuinka paikallisen kaupan vastaava myyjä hätisteli kovalla äänellä rauhallisesti käyttäytyviä sänkinaamoja pois linja-autoaseman ulkopenkiltä. Nämä kun kuulemma häiritsevät pelkällä olemuksellaan häntä, muita kunnon eläjiä ja ennen kaikkea saman rakennuksen toisella puolella olevan kaupan asiakkaita. Tulosuunnastaan ja lenkkivaatetuksestaan päätellen tämä omatekoinen poliisi hoiti yleisen järjestyksen ylläpitoa vapaapäivänään.
Sanotaan nyt vielä tämä itsestään selvä asia. Väkivaltarikollisten ja uhrien profilointi on poliisin työtä, ei kenenkään muun. Sosiaalitoimella ei ole oikeutta eikä ammattitaitoa ruveta profiloimaan omia asiakkaitaan potentiaalisina rikoksentekijöinä. Tällaisen keinon väläyttäminen tuntuu enemmän oman profiilin nostamiselta kuin vakavasti otettavalta keinolta.
Sosiaali- ja terveysjohtaja lisää keinovalikoimaansa myös asukasvalinnat. Näillä syrjäytyneillä on monesti takanaan useita häätöjä, joten lopulta kunta joutuu etsimään heille asunnon. Asukasvalinnoilla olisi tarkoitus estää syrjäytyneiden muodostamien pesäkkeiden syntyminen.
Nyt puhutaan viimeinkin asiaa. Tähän asti kunta on toiminut johdonmukaisesti täsmälleen päinvastoin ja oikein tekemällä tehnyt näitä pesäkkeitä. Alkoholiongelmaisia on asutettu käytöstä poistettujen koulujen tiloihin hätäisesti rakennettuihin soluasuntoihin kymmenien kilometrien päähän keskustasta. Tarkoitus on ollut lakaista heidät pois katukuvaa rumentamasta ja tappelemaan keskenään korpeen.
Näistä korpikouluista heidän pitäisi sitten osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka minkäänlaisia kulkuyhteyksiä ei ole. Joukkoliikenne on loppunut jo vuosikymmeniä sitten eikä tällaisilla henkilöillä yleensä ole omaa autoa. Kun kuntoutettava ei sitten ilmesty työpaikalleen, katsotaan hänen kieltäytyneen työstä. Se tietää työmarkkinatuen menettämistä.
Nyt nämä kuntoutettavat purkavat peräti viittä rivitaloa keskustassa. Eräs purkajista on lähestulkoon raitis mies, joka kuitenkin ohjattiin kolmenkymmenen kilometrin päähän korpeen asumaan. Autottomana ja ajokortittomana hän ei ottanut asuntoa vastaan, vaan viettää yönsä milloin kenenkin kaverin luona. Näitä ihan vähän aikaa sitten asuttuja rivitaloja purkamaan hän ilmestyy säännöllisesti joka aamu.
Jos joku ei näihin korpikoulujen soluasuntoihin muuttaessaan ole alkoholisoitunut, niin siellä se tapahtuu varmasti. Siitä pitävät huolen naapureiden kiljupanokset ja ympäristön ankeus. Olenkin pitänyt näitä asuntoloita vain kunnan järjestäminä välivarastoina ennen hautausmaalle muuttoa. Saa nähdä, mitä sosiaalijohtajan lupaamat asukasvalinnat tarkoittavat jatkossa.
Nyt näyttää kuitenkin siltä, että työtön on rikollinen alkoholisti, kunnes itse toisin todistaa.
Luokka: sosiaalitoimi, työllistämistoimenpiteet
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 29. 2012
Jotkut nuoret syyllistyvät sosiaalisessa mediassa ylilyönteihin, mutta kyllä se tauti tarttuu iäkkäämpiinkin. Facebookissa törmäsin tällaiseen päivitykseen merkillisessä ryhmässä nimeltään Onko keskuudessamme Breivikin kaltainen?

Tämä ryhmä on perustettu pelkästään sitä varten, että siellä ahdistellaan ja uhkaillaan yhtä ainoaa yksityishenkilöä. Hänen syntinsä oli kirjoittaa vuosi sitten facebookiin muutama harkitsematon uhkauskommentti perussuomalaisia vastaan yhdessä ainoassa keskustelussa. Tämä vuoden takainen asia on ollut esitutkinnassa ja on parhaillaan syyteharkinnassa.
Tuossa kuvan tekstissä mainittu Satu Himonen tarkoittaa tietenkin minua. Koska olen uskaltanut kirjoittaa erinäisistä ääriryhmistä, olen tietenkin tämän porukan mukaan vapaata riistaa. Blogini roskasuodattimeen on kirjoitellut halpamaisen ilkeitä kommentteja Justiina C. Nielenmään lisäksi myös Satu Himonen.
Mikäs epeli mahtaa sitten olla tämä Justiina C. Nielenmää? Nimi on ainakin lapsellisen mukahauska väännös kirjailija Jussi K. Niemelästä, joka blogissaan Vallan vahtikoira on kirjoitellut ikäviä paljastuksia ääriaineksista. Sen takia hän on joutunut muutamien henkilöiden järjestelmällisen nettivainon kohteeksi. Julkisesti tehdyt kunnianloukkaukset ja tappouhkaukset alkavat olla ihan jokapäiväisiä eikä edes rikosilmoitusten tekeminen näytä vaikuttavan mitään.
Katsotaanpa Justiinaa vähän tarkemmin:

Eikös olekin hauskaa? Jussi K.Niemelä on kuvien mukaan parrakas ja kalju, joten ei tarvitse miettiä, ketä ivaamaan tämä kuva ja koko profiili ovat tarkoitettuja. Huumorin laatu viittaisi noin 12-vuotiaaseen huonosti kasvatettuun nulikkaan, mutta kyseessä on hyvinkin aikuinen mies. Hänen uusin harrastuksensa on tehtailla valeprofiileja ja niitä alkaakin olla kiitettävä määrä. En enää edes viitsi laskea hänen sivupersooniensa määrää, mutta ainakin hän alkaa sujuvasti keskustella eri ryhmissä itsensä kanssa. Ilmeisesti oikeat kaverit lähimpiä luottohenkilöitä lukuunottamatta alkavat pitää häneen hajurakoa.
Nyt hän on ruvennut perustamaan viharyhmiä näillä valeprofiileilla. Uusimpia taitavat olla Niemelää vastaan suunnattu Kelju K.Kojootin kootut kuvakaappaukset ja valeprofiilin takana olevalle henkilölle tyypillinen viharyhmä Raiskauksiin syyllistyvät ulkomaalaiset karkoitettava. Tämä jälkimmäinen ryhmä voisi olla nimensä puolesta asiallinen keskustelukerho, mutta sisältönsä puolesta se ei sitä ollut ainakaan eilen. Tuskin on tänäänkään, koska se on yön aikana muuttunut suljetuksi. Eilen ryhmä suorastaan tihkui vihaa vääräuskoisia ja vääränvärisiä ulkomaalaisia kohtaan.
Tällä miehellä näyttää olevan sellainen outo käsitys lainsäädännöstä, että esimerkiksi kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, laittomaan uhkaukseen ja kunnianloukkaukseen saa syyllistyä, kunhan sen tekee keksittynä henkilönä. Omaksi vahingokseen hän on väärässä.
En kerro henkilön oikeaa nimeä, ettei hän ylpisty liikaa saamastaan huomiosta. Sitä kuitenkin vähän ihmettelen, että eikö tämä mies syö tai nuku koskaan? Hän kun näyttää touhuavan facebookin omien sanojensa mukaan “mahtavassa maailmassa” 24 tuntia vuorokaudessa ihan joka päivä.
Tiedoksi sitten taas, että aina kun minä näen itseäni koskevia ikäviä kommentteja, niin kommentoija päätyy väistämättä julkisuuteen tämän blogini kautta. Lisäksi suosittelen kertaamaan esittelysivultani, miten menettelen rikoksiin syyllistyvien kanssa.
(Tätä tekstiä voi olla vähän vaikea kommentoida, koska se sisältää useita sellaisia salasanoja, joiden näkyminen ohjaa kommentin suoraan roskakoriin edes minun sitä näkemättä. Pahoitteluni asiallisille kommentoijille.)
Luokka: media
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 28. 2012
Kunnanvirastossa harvoin tai ei koskaan piipahtavalla kuntalaisella on vähän sellainen käsitys, että varsinkin johtavat virkamiehet ovat siellä enemmänkin tyhjän panttina. Useammankin kunnan eri virastoissa työskennelleenä olen oikonut näitä käsityksiä, mutta luettuani Juuan kunnanhallituksen huomisen kokouksen esityslistaa taidan lopettaa puolustamisen. Valmistelijat ja esittelijät näyttävät todellakin olevan ihan vain nauttimassa palkkaa.
Esityslistalla on pienempien juttujen joukossa kolme isoa asiaa, jotka vaikuttavat merkittävästi koko kunnan tulevaisuuteen. Ne ovat taloussuunnitelma vuosille 2013-14, vuoden 2011 tilinpäätös ja lausunnon antaminen kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä. Tämä viimeksi mainittu on se paljon puhuttu kuntarakenneuudistus eli kuntien yhdistämissuunnitelma.
Näitä asioita ei ole valmisteltu ollenkaan, vaan ne kaikki esitellään ja päätösehdotus annetaan vasta kokouksessa.
Kuntalain 65 §:n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä seuraavan vuoden talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmelle tai useammalle vuodelle. Talousarvio on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Ennen joulua hyväksyttiin talousarvio, mutta taloussuunnitelma seuraaville vuosille oli jäänyt kokonaan tekemättä. Muutamia tärkeimpiä lukuja oli arvioitu, mutta nekin osoittautuivat kopioiduiksi suoraan talousarviosta. Tarkastuslautakunta kiinnitti tähän huomiota ja kunnanhallitus velvoitettiin esittelemään taloussuunnitelma valtuustolle 31.3. mennessä. Nyt asia on tarkoitus hyväksyä vasta kunnanhallituksessa kaksi päivää ennen valtuustokäsittelylle annettua määräaikaa.
Ei taida ennättää määräajassa valtuuston päätettäväksi. Esityslistalla nimittäin sanotaan, että taloussuunnitelma ja päätösehdotus esitellään kunnanhalitukselle kokouksessa. En tiedä, onko suunnitelmaa vielä tänään edes laadittu.
Viime vuoden tilinpäätös on sentään tehty ja sekin on käsiteltävänä samassa kokouksessa. Esityslistalla on muutamia tärkeimpiä lukuja, kuten toimintakulut, toimintakate, vuosikate, tilikauden tulos ja alijäämä. Alijäämä näkyy olevan 774 845 euroa. Muuta ei etukäteen sanota, mutta kunnanjohtaja lupaa kertoa tästäkin asiasta päätösehdotuksineen kokouksessa.
Viimeisenä listalla on koko kunnan tulevaisuuden kannalta tärkein asia eli lausunnon antaminen kuntarakenneuudistuksesta. Esityslistan mukaan koko asia esitellään vasta kokouksessa.
Taitaa totisesti olla tulossa mielenkiintoinen kokous. Kunnanhallituksen jäsenten on yhdessä ainoassa kokouksessa perehdyttävä taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja kuntarakenneuudistukseen. Heidän on vieläpä tehtävä päätökset näissä asioissa ilman minkäänlaista ennakkoaineistoa, pelkän kokouksessa selostetun pohjalta. Ei sellaiseen pysty kukaan vastuuntuntoinen päättäjä.
Olen vilpittömän hämmästynyt tällaisesta toiminnasta. Vielä hämmästyneempi olen, jos kunnanhallitus hyväksyy näin olemattoman asioiden valmistelun ja tekee päätöksiä ihan kylmiltään. Valmistelun täydellinen laiminlyöminen kertoo joko haluttomuudesta tai kyvyttömyydestä, tai sitten johtavilla virkamiehillä on liian kiire valmistella omia asemiaan tulevassa suurkunnassa. Aikaa ei jää oman ja ilmeisesti katoavan kunnan tulevaisuuden miettimiseen.
Toivottavasti kunnahallituksen jäsenille varataan edes kunnon eväät tähän kokoukseen. Ja nyt tarkoitan ihan syötäviä eväitä, asiaeväitähän ei ole varattu ollenkaan.
Luokka: kunnallishallinto
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 27. 2012
Kansanedustajan pitäisi asemansa velvoittamana käyttää asiallista kieltä kaikissa yhteyksissä. Valitettavasti eduskunnassa istuu tällä hetkellä sellaisia ihmisiä, joilta näyttää puuttuvan joko yleissivistys tai käytöstavat. Kuten meilläpäin sanotaan, niin heidän suussaan ei ole porstuaa, vaan kaikki päässä vilahtava tulee samantien ulos.
Kansanedustaja Olli Immonen (PerusS) päästeli eilen facebookissa sellaista tekstiä, että Iltalehtikin rupesi siitä kyselemään. Keskusteluketjussa eräs henkilö ehdotti, että Schengen-sopimus voidaan säilyttää, mutta rajoille pitäisi saada passivalvonta ja rajatarkastus. Immosen ehdotus oli muiluttaminen:

Immonen saattaa tietää sen, mitä ensimmäinen kommentoija ei ehkä tiedä. Romania, josta romanikerjäläiset pääosin tulevat, on Schengen-sopimukseen kuulumaton EU-maa. Romanian kansalaiset voivat oleskella toisessa EU-maassa 90 vuorokautta, vaikka maa ei olekaan allekirjoittanut Schengen-sopimusta. Matkustusasiakirjojen tarkastaminen rajalla ei siis muuttaisi tilannetta mitenkään.
Ehkä juuri siksi Immonen ehdottaa ratkaisuksi muilutusta. Jos joku ei satu tietämään mitä se tarkoittaa, niin kyseeessä on 1930-luvun Lapuanliikkeen laiton ja väkivaltainen menettely, jolla poliittisia vastustajia kyydittiin itärajalle ja sen yli. Moni murhattiin matkan aikana. Aiheesta kiinnostuneet voivat lukea vaikka Antti Tuurin melko tuoreen romaanin Ikitie.
On Immosella toinekin ratkaisu kerjäläisongelmaan. Sekin tulee suoraan menneisyydestä:

Irtolaislainsäädännön perusteella voitiin ihminen sulkea laitokseen ennalta määräämättömäksi ajaksi, vaikka hän ei olisi syyllistynyt mihinkään rikokseen. Tämä vapaudenriisto toteutettiin pelkällä hallinnollisella päätöksellä, ilman tuomioistuinkäsittelyä. Sen kohteeksi saattoi joutua kuka tahansa vailla vakinaista asuntoa oleva tai epäsäännöllistä ja juopottelevaa elämää viettävä. Erityisen paljon irtolaisiksi luokiteltiin moraaliltaan arveluttavia naisia.
Immonen ilmeisesti yrittää sanoa, että irtolaislakia sovellettaisiin valikoivasti vain ulkomaalaisiin kerjäläisiin. Kansanedustaja ei näköjään tiedä sitäkään, että oikeusjärjestelmä ei salli tällaista erottelua. Suomen lainsäädäntö koskee tasapuolisesti jokaista Suomen alueella kulloinkin oleskelevaa henkilöä kansalaisuudesta riippumatta. Irtolaislainsäädännön palauttaminen vaatisi paljon uusia laitoksia, koska Suomen kansalaista ei voida karkoittaa. Paitsi Immosen logiikan mukaan irtolaisiksi luokitellut Suomen kansalaiset kai voitaisiin sitten muiluttaa rajan yli laittomasti.
Minulla on omat epäilykseni siitä, mistä Immosen historialliset lääkkeet ovat peräisin. Hän on korvannut ilmeisen vähiin jääneen opiskelunsa lukemalla sitäkin enemmän Suomen 1930-luvun äärioikeiston historiaa. Eikä hänen välttämättä ole tarvinnut historiaa lukea. Pelkkä Suomen Sisun periaateohjelman lukeminen riittää. Sehän on kopioitu suoraan Lapuanliikkeen ja IKL:n ohjelmista. Jos ette usko, niin lukekaa:lang,fi
Luokka: historia, laki, politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 26. 2012
Joskus takavuosina luin paikallislehdestä lukijan lähettämän ärsyttävällä tavalla huvittavan jutun. Sen olivat kirjoittaneet muutamat akateemisesti koulutetut ja hyviin asemiin muualla päässeet vähän yli kolmekymppiset miehet. He olivat kokoontuneet viettämään viikonloppua entiselle kotipaikkakunnalleen lukiokavereiden kesken ja saaneet päähänsä rehvastella olemisillaan lehden lukijoille.
He kuvailivat tapaamistaan, viikonlopun viettoaan ja kapakkailtaansa aika ylimielisesti. Ajatus kulki jotenkin niin, että paikkakuntalaiset katsoivat heidän porukkansa edesottamuksia monttu auki ja kateellisina ihaillen. He kun toivat vähän suuren maailman tyyliä junttilaan.
Vähän samanlaisia tunteita herätti päämisteri Kataisen ja eurooppaministeri Stubbin järjestämä Saariselän “Suomen ja Euroopan talousvaikuttajien” tapaaminen. Siitä uutisoitiin koko viikonlopun ajan vain näytösmielessä. Oli koiravaljakkoajelua, hiihtoa, ulkoiluvaatteiden lahjoittamista ja olipa paikalle värvätty myös aidolta näyttävä Lapin mies poroineen. Käytyjen keskustelujen sisällöstä ei kerrottu mitään.
Ehkä niitä ei käytykään. Kyseessä näytti olevan nulikkamaisten miesten pitkitetty viikonlopun vietto, koska edes valtiovarainministeriä ei oltu kutsuttu paikalle. Muista naisista en osaa mennä arvailemaan. Jos näin oli, niin se on aika huvittavaa ja kuvastaa järjestäjien asennetta: Näin me pojat vähän näytämme junteille, miten tärkeitä ja fiksuja me olemme. Vähät siitä, että meidän viikoloppumme aiheuttaa veronamaksajille semmoisen 150 000 euron laskun.
Jos siellä keskusteltiin vakavasti ja sovittiin tulevista päätöksistä, niin en soisi tällaisen tavan yleistyvän. Ei asioista päätetä noin näkyvästi sopiviksi katsottujen kavereiden kanssa.
Ainakin ministeri Stubbilla oli tapana edellisen hallituksen aikana kutsua koolle Euroopan ulkomistereitä samaan paikkaan keskustelemaan. Muistan hyvin, kuinka hän lapsellisen leuhkaan tapaansa kehuskeli, kuinka hulvattoman hauskaa porukkaa he ovat. Tyyli näyttää olevan edellen vähän sama kuin pikkupojilla, jotka on hyväksytty isojen poikien jengin liepeille hännystelemään.
No joo, älkää välittäkö näistä narinoista. Tämä on vain äreän aijän tapa katsella nuorten miesten esiintymistä. En sentään ole yhtä tarkkanäköinen kuin iäkäs äitini. Elämänkokemuksensa antamalla varmuudella hän totesi eilen Kataisen haastattelun nähdessään, että tuo poikahan on humalassa tai ainakin viinan jäljiltä. Silmät kiiluvat siihen malliin.
Luokka: media, politiikka
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Maaliskuun 25. 2012
Kuntouttavasta työtoiminnasta eli ilmaistyöstä on tullut sellainen ihmelääke, että sitä tarjotaan ratkaisuksi jopa väkivaltarikollisuuden ongelmiin. Näin ainakin pohjoiskarjalaisessa Juuan kunnassa, jossa kohta puolet väestä tekee ilmaista työtä.
Kunnan väkivaltatilastot ovat rumaa luettavaa. Vuonna 2010 poliisin tietoon tuli 16 tapausta ja vuonna 2011 peräti 53. Tänä vuonna tehdään uusi ennätys, mikäli vauhti jatkuu samanlaisena. Pari viikkoa sitten uutisoitiin, kuinka kaksi miestä puukotti kolmatta asunnossa ja vielä pihamaallakin. Vain tekijöiden ja uhrin humalatila esti henkirikoksen, koska touhu meni onneksi ihan hosumiseksi.
Poliisi tietää ongelman, mutta resurssipulan ja toiminnan keskittämisen takia ei mahda sille mitään. Lähin poliisipartio saattaa olla satojen kilometrien päässä tapahtumapaikasta. Lisäksi teot tapahtuvat yksityisasunnoissa, joten kukaan ei voi mennä ennakolta paikalle tarkkailemaan tilannetta. Tekijät ja uhrit vaihtuvat, mutta yleensä paikalla ovat aina samat henkilöt.
Asialla ovat 20-30 -vuotiaat miehet, jotka ovat pudonneet kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle alennettua toimeentulotukea lukuunottamatta. Koulu on jäänyt kesken ja viina maistuu. Tappelu tulee silloin, kun vähillä rahoilla ostetuista pulloista alkaa pohja paistaa.
Yleensä tällainen ongelmavyyhti ratkeaa ikävästi itsestään. Joku tapetaan ja joku lähtee vankilaan. Loput rauhoittuvat muistelemaan hurjaa elämää ja juomaan itsensä vähitellen hengiltä.
Kunnan sosiaali- ja terveysjohtaja on keksinyt, että kuntouttava työtoiminta auttaa näidenkin miesten tilanteeseen. Jos heidät laitetaan tekemään ilmaista työtä kontrolloiduissa olosuhteissa, niin aikaa juopotteluun jää vähemmän. Tämä ajattelu muistuttaa kummallisella tavalla entistä irtolaislainsäädäntöä, jonka mukaan epäsäännöllistä elämää viettävä ihminen voitiin määrätä työlaitokseen hallinnollisella päätöksellä.
Minulla olisi parempi ajatus. Miten olisi, jos näille miehille järjestettäisiin palkkatyötä? Sen sijaan, että kunta käyttää heitäkin katkeroituvana ilmaistyövoimana, voitaisiin heidän työpanoksestaan maksaa palkkaa työn tulosten mukaan. Siitä olisi sekin hyöty, että viikonlopun juopottelua varten olisi enemmän rahaa viinaan. Ei tarvitsisi tapella verissäpäin pullonpohjista. Saattaisipa säännöllinen palkkatyö ja talouden selvä kohentuminen avata ihan uusia näköaloja tulevaisuuteen.
Sosiaalijohtaja pahoittelee myös kunnanhallituksen päätöstä lakkauttaa valtion kokonaan kustantama etsivä nuorisotyö. Nämä nuoret miehet olisivat juuri oikea kohderyhmä ja heidän tilannettaan olisi voitu parantaa aktiivisesti. Kunnanhallitus päätti kuitenkin suuressa viisaudessaan lopettaa toiminnan. Päätöstä ei edes löydy pöytäkirjoista, koska se syntyi kahvipöytäkeskustelun tuloksena. Kokoukseen päätettäväksi sitä ei koskaan viety.
Eivät nämä miehet minua tai ketään muutakaan sivullista yleensä häiritse, ellei meteliä lasketa. Harmittaa kuitenkin katsoa, kuinka nuoret elämät valuvat hukkaan.
Luokka: kriminaalipolitiikka, työllistämistoimenpiteet
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 24. 2012
Eilen facebookissa tapahtui aika merkillisä asioita. Sain muuutama päivä sitten kaveriksi hyväksymältäni mieheltä eilistä blogiani koskevan yksityisviestin:
Kirjoitit meistä Juuan kunnan työorjista. Ainakin minulle luvattiin töitä ja olen jo ollut 1,2 v. Loppua ei ole tiedossa. Kiitos kommentista.
Vastasin hänelle, että on hyvä asia, että järjestelmä sinun kohdallasi toimii. Muutaman tunnin kuluttua ilmestyi vihainen viesti tuntemattomalta nuorelta mieheltä, jolla on sama sukunimi kuin aiemman viestin lähettäjällä:
Mitä helv? Olit sit kaapannu iskän profiilin? Fuck u? Vittu oikeesti säälittävää! Jotenki vaa oot saanu iskän itestää tykkääämään sun jutuista. Tutkin tietokoneen ohjelmat, ip osoitteiden liikenteen ja netin liikenteen. PERKELE
Tämä viesti oli jo aika hämmentävä. Kerroin kuitenkin, että minulla ei ole pienintäkään syytä kaappailla ihmisten profiileja, vaan vastasin minulle tulleeseen yksityisviestiin ja nettiliikenteen voi minun puolestani vapaasti tutkia.
Minulta jäi sanomatta, että en edes osaa kaapata ihmisten profiileja, koska en sillä taidolla mitään tee. Jäi myös sanomatta se, että minun oma profiilini on tarkoituksella kaikkien luettavissa ja henkilöllisyyteni tämä jälkimmäinen kirjoittaja voi tarkistaa vaikka kahdelta yhteiseltä kaveriltamme. He ovat serkkuni ja hänen aviomiehensä.
Eipä asia vielä tähänkään jäänyt. Viime yönä oli ilmestynyt taas uusi viesti, lähettäjänä jälleen se ensimmäisen viestin lähettäjä:
Oletkos ihan varma, että minä tuon kommentin olen kirjoittanut? Tulepa käymään täällä saaressa, niin keskustellaan mitä on se jos toisen puolesta laittaa kommentteja!! En muuten ole koskaan ollut Juuan työttömiä, joten tuossa puhut täyttä paskaa!
Ei minun tarvitse tällaista viestittelyä sietää, joten lyhyen vastauksen jälkeen estin sekä isän että pojan pääsyn profiiliini. Miksi ihmeessä minun pitäisi varmistaa, että päivittäin saamani kymmenet yksityisviestit ovat oikeasti lähettäjän kirjoittamia? Pitäisi osata keskustella asioista jotenkin järkevällä tavalla eikä ensimmäiseksi olettaa, että kaappaan ihmisten profiileja vain saadakseni tykkäyksiä ja kommentteja päivityksiini. Kyllä niitä tulee ihan kiitettävästi muutenkin.
Ja ennen kaikkea: Miksi hemmetissä minä lähettelisin itselleni yksityisviestejä jonkun toisen henkilön profiilin kautta? En minä sentään niin itserakas ole.
Viimeisin viesti pisti kuitenkin epäilemään, että alkuperäinen teksti ei sitten ollutkaan sen henkilön lähettämä, jonka nimissä se tuli. Hänen profiilinsa saattaa oikeasti olla kaapattu, tai sitten maahiset pitävät peliään. Minä en viitsi enkä osaakaan asiaa selvittää, mutta ehkä tämä nuorempi viestittäjä osaa. Toivottavasti asia selviää.
Pahoittelen omasta puolestani väärinkäsitystä, johon ole viaton. Tiedän kyllä netissä olevan sellaisia henkilöitä, joilla on sekä kykyä että halua aiheuttaa minulle hankaluuksia. He voisivat kuitenkin jättää viattomat ulkopuoliset rauhaan ja keskittyä härnäämään vain minua.
Jatkossa aion kuitenkin vastata vain vakiintuneiden keskustelukumppaneiden yksityisviesteihin.
Luokka: media
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 23. 2012
Kaksi viikkoa sitten kirjoitin, kuinka Juuan kunta teettää kuntouttavaan työtoimintaan määrätyillä ilmaista purkutyötä. Miehet purkavat viittä 60-luvulla rakennettua ja nyt huonoon kuntoon päässyttä rivitaloa. Kunnan tekninen johtaja ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja kehuivat paikallislehdessä miesten työmotivaation ja ammattitaidon taivaisiin.
Tämä toiminta on täysin järjestelmällistä ilmaistyön teettämistä ilman minkäänlaista kuntouttamisen tarkoitusta. Osittain sama työporukka on purkanut kirkonkylän alueelta jo kolme omakotitaloa ja tiilisen kaksikerroksisen oppilaskodin. Ydinjoukko on sama, mutta jokaiselle työmaalle otetaan muutamia uusia ns. kuntoutettavia.
Jos nyt joku ei vielä tiedä, niin kuntouttava työtoiminta on puhdasta ilmaistyötä. Kuntouttamisen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä, koska siihen kelpaavat vain terveet työkuntoiset. Heille maksetaan työmarkkinatuki ja yhdeksän euron päivittäinen ruokaraha. Kunta säästää osuutensa Kelalle maksettavasta työmarkkinatuesta ja saa 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntoutettavasta.
Juuan kunnassa tämä toiminta pääsi vauhtiin vuosi sitten. Silloin kunta palkkasi työttömäksi jääneen lionsveljen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaksi. Mitään alaan liittyyvää koulutusta tai työkokemusta hänellä ei ole, mutta perinnäistavan mukaan tiettyjä kavereita ei jätetä. Yhdessä TE-toimiston kanssa työnohjaaja poimii reippaita ja alan kokemusta omaavia pitkäaikaistyöttömiä kuntoutettavaksi aina kulloiseenkin projektiin tarvittavan määrän. Työttömyystilastot kaunistuvat ja kunta saa ilmaista työvoimaa.
Vielä vajaa kymmenen vuotta sitten tällaiset työt olisi teetetty palkkaa vastaan, mutta nyt työttömät on valjastettu pelastamaan kunnan kuralle menevää taloutta. Virallisen totuuden mukaan työntekijät kuntoutuvat ja saavat arvokasta työkokemusta ja ennen kaikkea sosiaalisia suhteita. Ikään kuin tutut miehet eivät tapaisi muutenkin kuin työn merkeissä.
Pahalta kuulostaa myös julkisuuteen kerrottu työntekijöiden oma arvio. Varsinkin nuoremmat, joilla ei ole mitään kokemusta palkkatyöstä, pitävät kuntouttavaa työtoimintaa jopa hyvänä asiana ja sanovat olevansa töissä. Heille tuntuu olevan ihan vieras sellainen ajatus, että työstä pitäisi maksaa palkkaa.
Eivät he oikeasti näin ajattele, vaan sanat on pantu heidän suuhunsa. Kyllä he ymmärtävät tulevansa hyväksikäytetyiksi, mutta työmarkkinatuki ja ruokaraha ovat parempi vaihtoehto kuin alennettu toimeentulotuki. Työmaalla ei ainakaan ihan vielä heiluteta oikeaa ruoskaa, mutta näiden miesten mielessä soi henkinen ruoska.
Sitä minä vain ihmettelen, että miksi tätä TE-toimiston listoilta löydettyä työnohjaajaa ei määrätty tekemään työtään vaikkapa ilmaisena työharjoitteluna. Tai valehtelin, en ihmettele.
Luokka: työllistämistoimenpiteet
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 22. 2012
Kuten on moneen kertaan todistettu, laki kuntouttavasta työtoiminnasta on laadittu koskemaan vain perusterveitä ja työhaluisia pitkäaikaistyöttömiä, ei ketään muita. Jos joku saa päähänsä kieltäytyä tästä ilmaistyöstä, niin hän menettää työmarkkinatukensa ja hänen toimeentulotukeaan alennetaan. Vaan kuinka käy sitten, onko niistä päätöksistä mahdollisuus valittaa?
On toki, siitä on laissa säädetty erikseen. Lain 28 § kuuluu näin: Haettaessa muutosta tämän lain 10 tai 18 §:ssä tarkoitettuun päätökseen on työmarkkinatuen osalta voimassa, mitä työttömyysturvalain 12 luvussa säädetään ja toimentulotuen osalta voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetään.
Taidatkos sen enää selvemmmin sanoa? Oikeusturvan kätkeminen tällaiseen pykäläviidakkoon on ihan tyypillistä huonoa lainsäädäntöä. Ilkeämielinen voisi epäillä, että tarkoitus onkin säikäyttää tyytymättömät toimintakyvyttömiksi.
Käännetään tämä muutoksenhakumahdollisuus ihan selvälle arkikielelle. Lain 10 § sisältää työttömän velvollisuuden osallistua sekä aktivointisuunnitelman laatimiseen että kuntouttavaan työtoimintaan. Kieltäytyjä menettää työmarkkinatukensa ja toimeentulotukea saavan etuutta alennetaan 20 %. Lain 18 § koskee matkakorvauksia, joten jätetään se nyt sivuun.
Kun kieltäytyjä menettää työmarkkinatukensa, hän voi valittaa asiasta työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Käytännössä valitus jätetään Kelaan, joka tutkii vain mahdollisen oman virheensä. Kun sitä ei ole, asiakirjat lähetetään yhdessä TE-toimiston lausunnon kanssa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Siellä käsittely kestää yli vuoden ja tuloksena on päätös, joka on identtinen TE-toimiston lausunnon kanssa. Olen nähnyt sellaisenkin lautakunnan päätöksen, jossa TE-toimiston lausunto on tullut päätökseksi kielioppi- ja kirjoitusvirheineen.
Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, jossa asia viipyy taas yli vuoden. Siellä sama TE-toimiston lausunto sentään muotoillaan uudelleen, mutta sisältö ei muutu. Päätös perustellaan tyyliin “on katsottu kieltäytyneen kuntouttavasta työtoiminnasta”. Sitä ei kerrota, millä perusteilla näin on katsottu tapahtuneen.
Kun työmarkkinatuki on menetetty, joutuu kieltäytyjä hakemaan kunnan toimeentulotukea. Nyt seuraa toinen rangaistus samasta kieltäytymisestä. Toimeentulotukea alennetaan 20 % ja kieltäytymisen toistuessa 40 %. Alennukset tulevat voimaan heti, mutta niistäkin voi valittaa. Valituksella on mahdollisuuksia menestyä vain siinä tapauksessa, että päätös on vastoin lakia. On ihan turha yrittää vedota sellaiseen pikkuseikkaan kuin elämisen mahdottomuuteen alennetulla toimeentulotuella. Lain mukaan sillä on elettävä.
Viranhaltijan tekemästä toimeentulotukipäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus kunnan sosilaalilautakunnalle. Siellä käsittely on nopeaa eikä mitään muutosta tapahdu, koska lautakunnan jäsenet soveltavat lakia täsmälleen samalla tavalla kuin sosiaalityöntekijäkin. Se on paitsi laillisuus-, niin myös solidaarisuuskysymys.
Lautakunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisee asian puhtaasti laillisuuskysymyksenä. Nälkä ei siis sielläkään vaikuta päätöksen sisältöön. Jos lakia on noudatettu, ei päätös muutu. Korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa asioissa, joissa laillisuuskysymys on pätevästi ratkaistu jo alemmissa asteissa.
Alkuperäiset päätökset eivät siis missään vaiheessa muutu, mutta aikaa menee vähintään kaksi vuotta. Nälkäiselle se on pitkä aika odotella, mutta lainsäätäjä voi olla ylpeä: oikeusturvasta on huolehdittu asianmukaisesti.
Luokka: laki, sosiaalitoimi, työllistämistoimenpiteet, työttömyysturva
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 21. 2012
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta on tekemässä itselleen miljoonalaskun ihan silkkaa saamattomuuttaan ja suoraan sanottuna hölmöyttään. Kyseessä on tietenkin tämä vanha tuttu sählääminen terveyskeskusksen ulkoistamispäätösten kanssa.
Kerrataan taas tapahtunutta. Joulukuussa 2010 kunta ulkoisti terveyskeskuksen Coronaria hoitoketju oy:lle. Yrityksen jatkuvien sopimusrikkomusten takia kunta irtisanoi sopimuksen maaliskuun 2011 alusta lähtien ja teki uuden sopimuksen MedOnen kanssa. Coronaria kiisti irtisanomisperusteet ja uhkasi kuntaa ainakin kuusinumeroisella korvausvaatimuksella sopimusrikkomuksen takia. Sopimuksen vuosiarvo oli 970 000 euroa, joten ainakin sen verran Coronaria vaatinee kunnalta. Päälle siihen tulevat tietenkin kaikki aiheutuneet kulut.
Tällaisessa tilanteessa jokainen järkevä puolustautuisi kaikin keinoin, mutta ei Juuan kunta. Kunta kyllä palkkasi oman asianajajan ja nyt kunnanjohtaja kertoo osapuolten asianajajien keskustelevan vaateista. Tarkoitus on saada asia sovittua ilman irtisanotun sopimuksen edellyttämää välimiesoikeutta.
Tähän asti näyttää hyvältä. Kunnanjohtaja sanoo kuitenkin päivän lehdessä, että kunta ei ole tehnyt mitään päätöstä omista korvausvaatimuksistaan. Kunta on siis lähettänyt palkkaamansa asianajajan neuvotteluihin ihan tyhjin käsin, täysin puolustuskannalle. Ei ole olemassa mitään laskelmia sopimuksen irtisanomisesta kunnalle aiheutuneista kustannuksista, ei asian käsittelystä aiheutuvista kuluista, ei edes asianajajan palkkioiden korvaamisesta. Kunta on siis henkisesti alistunut maksamaan käytännössä ihan kaiken vaadittavan.
Tällaista toimintaa voisi pitää jo virkavelvollisuuksien laiminlyöntinä. Kunnassa ilmeisesti luotetaan sokeasti asianajajan osaamiseen tajuamatta, että ilman konkreettisia vaatimuksia ei kukaan pysty menestymään neuvotteluissa. Asianajajan on joko tyydyttävä saneluratkaisuun tai vietävä asia välimiesoikeuteen. Ei tule halvaksi sekään, varsinkin jos sama saamattomuus jatkuu sielläkin.
Alkuperäinen sopimus Coronarian kansa on selvästi ollut kunnalle epäedullinen, koska Coronaria on kiistänyt kunnan käyttämät irtisanomisperusteet. Vanhalle vahingolle ei kukaan enää mahda mitään, mutta nyt ollaan tahallaan tekemässä uutta. Ja ihan vain sen takia, että kukaan ei ole tullut laskeneeksi aiheutuneita kustannuksia. Niitä kustannuksia tulee koko ajan lisää, koska ei asianajaja tee työtään rakkaudesta päämiestä kohtaan.
Vanha kansa sanoo, että tyhmän eväät syödään ensimmäiseksi.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 20. 2012
Kuinka voimme työskennellä tiiminä saavuttaaksemme täydellisen laadun uhraamatta asiakaskeskeisyyttä? Tähän kysymykseen Dilbert-sarjakuvan töyhtöpäinen pomo vastasi, että kuinka moni haluaisi nähdä, kun kysyjä Johnson noutaa tämän kepin? Toisessa stripissä vastattiin samaan kysymykseen, että kilpalukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi jokaisen on proaktiivisesti parannettava kaikkien vaikutuskelpoisten tekijöiden laatua.
Tämä oli pilailua konsulttipupun kanssa, mutta tämä ei ole. Firma nimeltään Tieto ilmoitti tänään uudistavansa strategiaa ja lisäävänsä fokusta. Kilpailukykyisen kustannusrakenteen saavuttamiseksi yhtiö aloittaa yt-neuvottelut. Tarkoitus on irtisanoa kaikkiaan 1 300 ihmistä, joista Suomessa 500.
Sama firma irtisanoi toimitusjohtajansa viime vuonna ja antoi hänelle käteen 900 000 euroa läksiäisrahaa. Uusi toimitusjohtaja saa 500 000 euron vuosipalkkaa ja tervetuliaisiksi hänelle ojennettiin 100 000 euroa ylimääräistä aloittamisrahaa.
Saahan yhtiö touhuta ihan mitä tahansa, mitäpä siihen olisi sanomista. Valtio omistaa Tiedosta vain 5 %, joten liiketaloudellisin periaattein tässä ollaan liikkeellä. Tuli vain mieleeni, kuinka se samainen Dilbertin pomo huomasi osakkeiden kurssin nousevan irtisanomisten myötä. Hän rupesi miettimään, miten korkealle kurssi mahtaisi nousta, jos hän irtisanoisi kaikki työntekijät. Erityisesti hän pohti sitä, ennättäisikö itse vaihtaa osakkeensa ja optionsa rahaksi ennen kurssin täydellistä romahtamista.
Mikäs se olikaan se firma, joka on tunaroinut suunnilleen kaikki työnsä kalliilla hinnalla? Sekin taisi olla se saman sarjakuvan firma, jossa pomo ei edes tiennyt firman tuotteiden nimeä tai laatua.
Luokka: elinkeinoelämä
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 19. 2012
“Hallitus ei ole näpelöinyt varuskuntauudistusta aluepolitiikan perusteella, ei minkään muunkaan politiikan perusteella, vaan ainoastaan luottanut siihen, että puolustuksen asiantuntijat tekevät maanpuolustuksen kannalta parhaimmat ratkaisut. Tämä on absoluuttinen fakta.”
Näin pääministeri Jyrki Katainen sanoi eduskunnassa 29. helmikuuta käsiteltäessä varuskuntien lakkauttamisesta tehtyä välikysymystä. Nyt puolustusministeri Stefan Wallin on kuitenkin myöntänyt, että hän antoi näille asiantuntijoille poliittista ohjausta. Poliitikko tekee tietysti poliittisia päätöksiä ja antaa poliittista ohjausta, mutta se pitäisi myöntää reilusti heti. Kun asia myönnetään vasta jälkikäteen pakon edessä, niin uskottavuus siinä menee puolustusministerin lisäksi myös pääministeriltä.
Juridiikan peruskäsitteisiin kuuluvat bona fide eli vilpitön mieli ja mala fide eli vilpillinen mieli. Vilpittömässä mielessä toimii se, joka ei tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää jotain asiaan vaikuttavaa tosiseikkaa. Vastaavasti vilpillisessä mielessä toimii se, joka tiesi tai ainakin hänen olisi pitänyt tietää tämä tosiseikka.
Näyttää aika selvältä, että Wallin toimi juridisesti vilpillisessä mielessä väittäessään ensin, että hän ei ole millään tavalla vaikuttanut asiantuntijoiden kannanottoihin. Hän on itse myöntänyt antaneensa ohjausta. Pääministerin kohdalla tilanne ei ole niin yksinkertainen.
Vastatessaan välikysymykseen pääministeri saattoi ihan oikeasti olla tietämätön puolustusministerin tekemisistä. Siinä mielessä pääministeri näyttäisi toimineen vilpittömässä mielessä. Koko hallituksen johtajana hänen olisi kuitenkin asemansa takia pitänyt tietää, mitä hänen ministerinsä tekevät. Se kallistaa vaakaa vilpillisen mielen puolelle. Näyttää siis siltä, että pääministeri ei tiennyt, mutta hänen olisi pitänyt tietää asiaan vaikuttava tosiseikka. Lopputuloksena tässä päätyy väistämättä toteamaan, että pääministerikin toimi mala fide.
Tällainen perusasia kannattaisi varmaan muistaa nyt, kun asiasta ollaan nostamassa isompaa meteliä. Suomessa kun kaikkien viranomaisten toiminnan pitää perustua lakiin, ei mielivaltaan.
Luokka: laki, politiikka
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Maaliskuun 18. 2012
Joillain ihmisillä on merkillinen käsitys yksityiselämän suojasta facebookissa. He meuhkaavat kaikille avoimissa profiileissaan ja täysin julkisissa ryhmissä kaikenlaista aina nylkemisuhkauksiin asti, mutta sitä ei saisi ottaa puheeksi julkisesti. Kuvakaappauksen tekijä on heidän mielestään rinnastettavissa kotiin tunkeutuvaan valokuva-albumin varastajaan, joka levittelee sitten yksityisiä kuvia julkisesti.
Yksi tällainen kehityksen kelkasta pudonnut on tamperelainen kirjailija ja kansallissosialistinen aktivisti Klaus Elovaara, josta Leon Degrellen nimellä on tainnut olla vähän liikaakin puhetta. Vaikka tämä mies on ajoittain ollut itsellenikin henkilökohtainen riesa, niin olkoon tämä niitä viimeisiä hänestä kertovia kirjoituksiani. Hän on tehnyt itsestään aivan liian helpon kohteen.
Sanotaan se nyt vielä kerran: Kuvakaappaukset avoimista profiileista ja ryhmistä ovat täysin laillisia. Asiassa ei pitäisi olla mitään epäselvää, mutta laitetaan tähän vielä Ossi Mäntylahden selkokielinen opastus Elovaaralle itselleen. Mäntylahti ei ainakaan käy kenenkään kimppuun profiilistaan otetun kuvakaappauksen takia:

Miksi minä sitten niin ahkerasti kirjoitan tästä Elovaarasta? Syy on mennyt jo henkilökohtaiseksi. Elovaara mellastaa ympäri facebookia uhkailemassa jokaista, joka uskaltaa häntä arvostella. Hän tuntuu kuvittelevan olevansa lain ja oikeusjärjestelmän yläpuolella ja hänen raivonsa on rikinkatkuista.
Tässäpä muutama esimerkki minun omasta profiilistani vajaan kolmen viikon takaa. Ei tarvitse tulla sanomaan, että olen kurkkinut salaa toisten sivuja.




Ja siten vielä yksi, johon olemme päässeet yhdessä Mäntylahden kanssa:

Toivottavsti joku neuvoo Elovaaralle yksityisyysasetusten käyttöä.
Luokka: laki, media
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 17. 2012
Eräällä muutama vuosi sitten kuolleella isolla ja karskin näköisellä miehellä oli tapana murista ja kovemmallakin äänellä karjahdella äkkiarvaamatta pelottavan kuuloisia asioita. “Luulot pois! Suolet sankkoon!” oli hänen tavallisin sanomansa kylänraitilla. Paikkakuntalaiset tiesivät hänet täysin vaarattomaksi mielenterveyspotilaaksi, mutta oudompi säikähti varmasti synkältä näyttävää ja kamalia murahteluja päästelevää miestä.
Hänen puheistaan olisi voinut tehdä rikosilmoituksen laittomasta uhkauksesta, mutta siitä ei olisi ollut mitään hyötyä. Hän ei kohdistanut viestiään suoraan kenellekään ja syyntakeettomana hän ei ollut vastuussa puheistaan. Monesti hän sanoi terveisensä minullekin, mutta tiesin hänet vaarattomaksi. Sitä minä taas en tiedä, onko kirjailija Jussi K. Niemelää nylkemisellä ja suolistamisella julkisesti uhannut “Leon Degrelle” vaarallinen vai vaaraton.
Viisas katsoo eteensä, joten Niemelä lisäsi uusimmat uhkailut jo valmiiksi vireillä olevaan esitutkintaan. Rikoslain 25 luvun 7 § sanoo asiasta näin:
Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Uutisoinnin mukaan Niemelä on arvostellut kärkevästi omissa teksteissään joidenkin perussuomalaisten ja Suomen Sisun toimintaa. Kun lukee vaikkapa hänen viimeisintä merkintäänsä pirkanmaalaisperussuomalaiset-uhkaavat.html , niin vähän ihmetyttää poliisin asiasta antama lausunto. Poliisi pitää tapahtunutta lähinnä aatteellisena yhteentörmäyksenä ja sanoo kärkevää alatyyliä käytetyn puolin ja toisin.
Minun mielestäni Niemelä on ollut kärkevän tyylin käyttäjä, mutta se alatyyli on ollut kokonaan vain toisen osapuolen valinta. Enpä ole huomannut Niemelän uhkailevan ketään edes luunapilla, mutta nämä toiset keskustelivat julkisesti hänen osoitteensa hankkimisesta ja nylkypuukon kanssa porukalla kylään menemisestä. En siis asettaisi näitä keskusteluja ihan samalle viivalle.
Saattaahan Degrelle olla tämän tuntemani miehen kaltainen vaaraton ja syyntakeeton huutelija, mistäpä minä sen tietäisin. Ehkä sekin asia sitten aikanaan oikeudessa selviää.
Luokka: laki, media
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 16. 2012
Finnairin johtajille on annettu rahaa ihan repputolkulla, jotta he pysyisivät töissä. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa varatoimitusjohtaja Lasse Heinonen, joka sai palkkansa lisäksi yli 400 000 euroa sitouttamisrahaa. Hän otti rahat ja erosi. Samaan aikaan mm. huoltohenkilökunta sekä lentoemännät ja stuertit ovat suostuneet alentamaan palkkojaan yhtiön pelastamiseksi.
Seurasin eilen eduskunnan kyselytunnilla asiasta käytyä keskustelua. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala myönsi, että ylimääräiset palkkiot on myönnetty perusteettomasti eli vastoin voimassaolevaa valtionyhtiöiden palkitsemissääntöä. Silti ministeri on sanonut, että näitä rahoja ei enää voi periä takaisin. Annettu mikä annettu, sinne menivät.
Onko nyt tosiaan niin, että väärin perustein annettua rahaa ei voi periä takaisin? Se riippuu tietenkin siitä, kuka rahaa on saanut ja millä perusteilla. Jos vaikka työmarkkinatukea saava työtön sattuu käymään tilapäisesti töissä eikä tule ilmoittaneeksi ansioitaan työvoimaviranomaisille, niin häneltä peritään väärin perustein maksettu työmarkkinatuki takaisin korkojen kanssa. Takaisinperintä ei edes riitä, vaan hän joutuu ilman muuta oikeuteen ja tulee tuomituksi petoksesta. Lisärangaistuksena hän menettää oikeutensa tukeen.
Se on tietenkin ihan eri asia. Sosiaalietuuksien väärinkäyttäjä on sellainen yhteiskunnan syöpäläinen, että hän kaataa koko järjestelmän. Näin siitä huolimatta, että erään tutkimuksen mukaan vain 0,05 % sosiaalietuuksista myönnetään väärin perustein.
Finnairin ja muiden valtionyhtiöiden palkitsemiskäytäntö ei ole vastoin lakia, vaikka se vastoin palkitsemissääntöä onkin. Siinä mielessä näillä asioilla on oikeasti eroa. Kun samat johtajat istuvat ristiin eri yhtiöiden hallintoelimissä, niin heidän suhteellisuudentajunsa katoaa kokonaan. Niinpä he eivät itse näe järjetöntä rahanjakoaan edes moraalisena ongelmana.
Sain sellaisen käsityksen, että Finnair on toiminut jonkun konsultin ohjeiden mukaisesti. Jos konsultti neuvoisi työttömiä jättämään ansiotulonsa ilmoittamatta, niin häntä sanottaisiin rikokseen yllyttäjäksi. Liike-elämässä varastamaan neuvova on korkealle arvostettu ja hyvin ansaitseva talousguru.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 15. 2012
Viime perjantain juttuni niin-sanottua-kuntoutusta-2 julkaistiin tänään sellaisenaan paikallislehden yleisönosastossa. Mahdollista palautetta odotellessani rupesin muistelemaan tämän kunnan työvalmentajan palkkaamisen historiaa. Hänhän se kertoili viime viikon lehtijutussa, miten kuntouttavan työtoiminnan tärkeintä antia ovat sosiaaliset suhteet ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Hän jätti kohteliaasti kertomatta kunnalle toiminnasta koituvasta taloudellisesta hyödystä.
Hänen omat sosiaaliset suhteensa lienevät kunnossa, koskapa hänet 1.3.2011 tehtävään palkattiin. Vuotta vanhemmat päätökset näkyvät poistuvan kunnan verkkosivulta, joten sitä päätöstä sieltä ei enää löydy. Maaliskuun 15. päivänä 2011 pidetyn kokouksen pöytäkirja siellä kuitenkin on ja silloin vahvistettiin hänen palkkauksensa perusteet.
Työvalmentajan tehtävänä on etsiä yhdessä työvoimaviranomaisten kanssa kuntouttavaan työtoimintaan kelpaavia työttömiä henkilöitä. Hänen työaikansa on 85 % normaalista työajasta ja palkka on 2 400 euroa kuukaudessa. Hänen palkkaukseensa saadaan myös palkkatukea, joten hän on itse ollut työtön työnhakija. Sitä en muista, että tehtävä olisi ollut yleisesti haettavana. Tuskinpa oli.
Kyllä minä vuosi sitten luin myös sen nyt verkosta poistuneen kunnanhallituksen pöytäkirjan, jossa henkilön palkkaamista perusteltiin. Tietenkään en sen sisältöä enää muista, mutta pystyn minä ne perustelut päättelemään muutenkin. Ne olivat epäilemättä sitä samaa höpinää positiivisista vaikutuksista, syrjäytymisen ehkäisemisestä, sosiaalisista suhteista ja työelämässä kiinni pysymisestä. Saattaa siellä olla jotain puhetta jopa urapolun esiin lakaisemisesta ja merkittävistä mahdollisuuksista työllistyä oikeille työmarkkinoille.
Työnohjaajaksi etsimään työttömiä ilmaistöihin palkattiin siis työtön henkilö. En nyt viitsi ruveta ilkeilemään mistään keskitysleirien kapoista, jotka valittiin vankien joukosta kuria pitämään. Helmikuussa postilaatikossani oli jäätynyt koiranpaska ja näin kevään korvalla se tavara rupeaa muuttumaan löysemmäksi.
Luokka: työelämä, työllistämistoimenpiteet
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 14. 2012
Työministeri Lauri Ihalainen on nimennyt kansanedustaja Tarja Filatovin selvittämään välityömarkkinoiden mahdollisuuksia tukea vaikeasti työllistyvien työelämään osallistumista ja työmarkkinoille pääsyä. Vaikeasti työllistyviä ovat tietenkin pitkäaikaistyöttömät.
“Olemme saaneet paljon yhteydenottoja eri puolilta maata yhdistyksiltä ja järjestöiltä, jotka kantavat huolta siitä, miten kaikkien osallistumista työmarkkinoille edelleen edistetään ja tuetaan”, perustelee ministeri Ihalainen selvityshenkilön asettamista.
Tällainen viattomalta näyttävä uutinen sattui eilen silmiini. Jutussa myös kerrottiin, mitä tarkoittaa omituinen sana “välityömarkkinat”. Se tarkoittaa yhdistysten ja työllistävien säätiöiden tarjoamia määräaikaisia työmahdollisuuksia joko palkkatuetussa työssä tai ilman työsuhdetta työharjoitteluna tai työelämävalmennuksena.
Sieltähän se totuus tuli. Ministeri on epäilemättä saanut paljon yhteydenottoja, mutta ei niissä oikeasti kanneta huolta kaikkien osallistumisesta työmarkkinoille. Niissä ollaan kiinnostuneita ilmaisen työvoiman saamisesta. Yhdistykset ja säätiöt ovat viimeinkin oivaltaneet sen, minkä kunnat ovat tienneet jo kauan. Ei kannata maksaa palkkaa, kun työntekijät saa ilmaiseksi vetoamalla omaan armeliaisuuteensa, yhteiskunnalliseen vastuuntuntoonsa ja heikoimmista huolehtimiseen.
Palkkatuetussa työssä ei ole mitään vikaa. Työntekijälle maksetaan oikeasti palkkaa ja hänelle on ihan samantekevää, maksaako työnantaja sen omasta pussistaan vai välittääkö vain valtion itselleen antamaa rahaa. Työharjoittelu ja työelämävalmennus sen sijaan ovat häikäilemätöntä hädänalaisten ihmisten hyväksikäyttöä palkattomassa työssä. Vielä vastenmielisemmäksi sen tekee hurskas puhe työmarkkinoille pääsyn tukemisesta. Ilmaisen työn tekijä ei koskaan tule pääsemään oikeille työmarkkinoille, vaan häntä siirrellään palkattomasta työstä toiseen milloin milläkin nimikkeellä.
Katselin eilen Mikko Niskasen 40 vuotta sitten ohjaamaa mestariteosta Kahdeksan surmanluotia. Siinä työttömille järjestyi lyhytaikaista ja raskasta työtä kunnan viemärityömaalla. Kaivinkoneen ilmestyessä paikalle jaettiin lopputilejä, mutta palkka oli kuitenkin ihan oikeaa rahaa. Nykyisin vastaavaa työtä teetettäisiin kunnan järjestämänä kuntouttavana työtoimintana ilman palkkaa.
Jos joku ei usko, niin lukekoon viime perjantaina kirjoittamani jutun Juuan kunnan kuntouttavasta työtoimnnasta niin-sanottua-kuntoutusta-2. Kuntoutettavat purkavat käsipelillä viittä tiiliseinäistä rivitaloa. Koneiden vuokraus on kallista touhua, mutta miehet eivät maksa mitään. He tuottavat kunnalle selvää rahaa.
Luokka: työelämä, työllistämistoimenpiteet
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 13. 2012
Valtionyhtiö Finnair ulkoistaa suunnilleen ainoan kannattavan toimintansa eli catering-palvelut ja lisää vuokratyövoiman käyttöä matkustamohenkilökunnassa. Matkatavaroiden käsittely ulkoistettiin melkoisella sähläyksellä pari vuotta sitten. Puolustusvoimat on jo ulkoistanut ruokapalvelunsa. Seuraavaksi menevät korjaamot ja varustehuolto.
Valtion omia toimintoja ollaan ajamassa kovaa vauhtia alas. Yksityistämiskonsultit ovat onnistuneet syöttämään ilosanomaansa kaikkialle puhumalla kauniisti säästöistä ja kannattavuudesta. Tosiasiassa he kuiskuttelevat päättäjien korvaan, että me valmistamme ja teemme kaiken valmiiksi niille, jotka näin muuttuvat tarpeettomiksi teidän organisaatiossanne ja voitte antaa heille potkut.
Ulkoistamisessa piilee kuitenkin syvemmällä oleva ja vähemmän näkyvä vaara. Kun valtio, valtionyhtiö tai kunta ulkoistaa toimintojaan, se väistämättä tulee jossain vaiheessa ulkoistaneeksi koko olemassaolonsa perustan ja syyn. Sisältö katoaa ja jäljelle jäävät pelkät kuoret. Sitten ei tietenkään tarvita niitä kuoriakaan, joten lopulta johtajatkin jäävät työttömiksi. Tai tarvitaanhan heitä voitelemaan sitä liukuhihnaa, jolla verovaroja siirretään yksityisille yrityksille kasvavaan hintaan.
Pääministeri Jyrki Katainen teki eräänlaisen ulkoistamisen ennätyksen lauantaiaamuna televisiossa. Hän vaati valtiontalouden säästöpäätösten siirtämistä työmarkkinajärjestöille sillä uhalla, että muuten valtiovalta tekee itse kipeät leikkaukset. Temppu on ovela, koska näin hallitus voisi vetäytyä kaikesta vastuusta ja sanoa, että itsehän te tämän päätitte.
Maailma menee merkilliseksi, kun poliittinen vastuukin halutaan ulkoistaa.
Luokka: yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 12. 2012
Silminnäkijä-ohjelmaan uskaltautunut työtä välttelevä Viljami joutui nopeasti kaikkien yhteiskunnan pönkkäpuiden sylkykupiksi. Juuri hän mädättää yhteiskunnan, romuttaa kilpailukyvyn ja tuhoaa kansantalouden loisiessaan yhteiskunnan kustannuksella. Ex-kansaedustaja Tuulikki Ukkolan mukaan olemme luoneet ylenpalttisen yhteiskunnan, jossa voi keplotella ja elää yhteiskunnan tuella paremmin kuin työtä tekemällä. Yleisesti on esitetty vaatimuksia kaiken tuen poistamiseksi koulutus- tai työpaikkaa vailla olevilta.
Miten leveästi tämä Viljami sitten oikein elää?
Yksin elävä saa toimeentulotuen perusosaa 444,26 euroa kuukaudessa. Koska Viljami on kieltäytynyt toistuvasti työstä tai opiskelusta, hänen toimeentulotukeaan on alennettu 40 %. Hän saa siis 266,42 euroa kuukaudessa. Tähän päälle hän saa tietenkin asumistukea, koska jossain hänen on asuttava. Siinä on kuitenkin omavastuuosuus, joten Viljami joutuu käyttämään osan toimeentulotuestaan vuokraan.
Jos Viljami asuu yhteistaloudessa molempien tai toisen vanhempansa kanssa, niin hänen toimeentulotukensa on 73 % tuosta 444,26 eurosta eli 324,31 euroa. Tähän vähennykseen ei Viljamin ikä vaikuta mitenkään; hän saa olla vaikka viisikymppinen. Kun tästä summasta vähennetään vielä 40 %:n kieltäytymisrangaistus, jää jäljelle peräti 194,58 euroa ilmaista rahaa. Tällä summalla hänen pitäisi syödä, liikkua, hankkia vaatteet ja kustantaa yleensä jokapäiväinen elämä.
Viljami epäilemättä kaataa koko yhteiskunnan keplotellessaan ylenpalttisilla tuilla leveämmin kuin työtä tekevät.
Samaan aikaan valtion omistajaohjausyksikön päällikkä Pekka Timonen (ei sukua) tekee välimiesoikeudessa salaisia sivutöitä oman virkansa ohella ja kuittaa välimiespalkkitoita 15 000 - 40 000 euroa tapausta kohti. Valtionyhtiö Finnairin johtajille maksettiin huikeita kannustinpalkkioita, jotta he pysyisivät töissä. Moni nelikymppinen entinen kansanedustaja nauttii sopeuttamiseläkettä koko loppuikänsä…
Miettikää itse lisää näitä tapauksia. Minulla on nyt kiire paheksua Viljamia.
Välitilinpäätös
Blogini täyttää tänään kaksi vuotta ja tämä on juttu numero 720. Aluksi kirjoitin pari kuukautta suunnilleen itselleni, mutta kun sanomisen tarvetta tuntui kertyneen, niin eipä se haitannut. Nyt teitä lukijoita on 700 - 1 500 päivässä, aina jutusta riippuen. Kiitos kaikille ja erityiskiitos teille lukuisille kommentoijille, jotka olette antaneet uusia näkökulmia aiheisiin.
Luokka: sosiaalitoimi, talous
|
12 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Maaliskuun 11. 2012
Päivän Karjalaisessa vuorineuvos Gustav von Hertzen sanoi, että ainoastaan riittävän vapailla ja varakkailla ihmisillä on edellytyksiä kantaa yhteiskunnallista vastuuta. Tällä linjalla näyttää salamyhkäisesti toimiva hallituskin olevan. Uteliaat kansalaiset ja kansanedustajat kyselevät asioita, jotka periaatteessa kuuluvat heille, mutta joista vain hallitus on riittävän vastuullinen päättämään.
Eilen pääministeri Katainen paheksui Finnairin pääjohtajan ympärillä pyörivää uutisointia. Se kuulemma vahingoittaa valtionyhtiön asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Kuvaavaa on, että Katainen paheksui vain kohua, mutta ei ollenkaan sen syytä.
Useammankin oikeusoppineen mukaan Kreikan pankkien kanssa tehdyn vakuussopimuksen salaiseksi julistaminen ei tapahtunut laillisin perustein. Yksikään salauspäätöksen perustelu ei ole julkisuuslainsäädännön mukainen. Lisäksi Katainen sanoi, että sopimuksen sisältö on jo kaikkien tiedossa, mutta silti se pysyy salaisena. Pakko kai sopimuksessa on jotain salaista olla, koska se kerran on sellaiseksi määrätty.
Hallitus päätti ostaa Horneteihin ohjusjärjestelmän. Tämä asia on päätetty kuulemma jo kauan sitten, mutta jostain kumman syystä se putkahti julkisuuteen samaan aikaan varuskuntien lakkautusuutisoinnin kanssa. Ehkä tarkoitus ei ollut kertoa asiasta vieläkään, mutta joku vastuuntunnoton sen kaivoi esille.
Hallitus päätti ihan yllättäen vuosikymmeniä vireillä olleesta vaalipiiriuudistuksesta. Tämäkään asia ei kuulunut edes kansanedustajille, kansalaisista puhumattakan. Kuntauudistus puolestaan ei tunnu kuuluvan ainakaan kunnille, koska hallituksen esitysten perusteina olevia laskelmia ei anneta niiden käyttöön. Joku vastuuntunnoton epeli saattaisi ruveta niitä arvostelemaan.
Koska kansalaiset suhtautuvat kiusallisen uteliaasti heidän kukkaroonsa kohdistuviin päätöksiin, niin kohta hallitus varmaan esittää tai peräti päättää ihan itse rajoituksista äänioikeuteen. Mallia voisi ottaa vaikkapa vuoteen 1918 voimassa olleesta lainsäädännöstä kunnallisvaaleissa. Äänioikeus riippui veroäyreistä ja veroa maksamattomat eivät saaneet äänestää ollenkaan. Riittävän varakkailla, vapailla ja vastuullisilla ääniä oli sitten senkin edestä.
Noin yleensä ottaen olen sitä mieltä, että jos jokin asia on valmisteltava, päätettävä ja päätöksenkin jälkeen pidettävä salassa, niin ei se päivänvaloa kestäkään.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 10. 2012
“Me olemme todellakin luoneet ylenpalttisen anteliaan yhteiskunnan, jossa voi keplotella ja elää yhteiskunnan kustannuksella jopa paremmin kuin työtä tekemällä. Näille 1980- ja 90-luvuilla syntyneille pöjötautisille nuorille ei kelpaa koulutus, ei työ, koska elämän pitää olla kivaa. Ja toden totta, kyllä työttömyysturvalla, asumistuella ja sossusta saadulla toimeentulotuelle elää ja harrastaa kaikenlaista kivaa.”
Näin kirjoittaa entinen kansanedustaja Tuulikki Ukkola Uuden Suomen blogissaan. Hän siteeraa myös Juhana Vartiaista, jonka mukaan työttömät pitää patistaa töihin piiskalla ja porkkanalla. Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder sanoo puolestaan, että jos työ ei kelpaa, niin sosiaalietuudet pitää ottaa pois. Voimala-ohjelmassa joku professori sanoi köyhiä tyhmiksi ja toivoi avoimesti paluuta luokkayhteiskuntaan. Silminnäkijä-ohjelmaan uskaltautunut nuorenpuoleinen työtön mies joutui yleisen halveksunnan ja suoranaisen raivon kohteeksi, koska hän ei halunnut tehdä ilmaista paskaduunia.
Samaan aikaan on käynyt ilmi, että Finnairin lentoemännät ja stuertit alensivat palkkojaan säilyttääkeen työpaikkansa. Säästyneet rahat käytetiin ylimmän johdon bonuksiin, jotta he pysyisivät töissä. Viime vaaleissa eduskunnasta tippuneet saavat kansanedustajan sopeuttamiseläkettä kuolemaansa asti ihan iästään riippumatta. Yleensäkin näytämme elävän jonkinlaisessa kleptokratiassa, jossa kaikki lain ja oikeuden varjolla muodollisesti otettavissa oleva otetaan armotta. Sitten nämä ottajat osoittavat sormellaan köyhiä, jotka nakertavat hyvinvointiyhteiskuntaa.
Sosiaalietuuksien lakkauttamisen vaatimukset työttömiltä alkavat kuulua yhä selvemmin. Ikävä kyllä nämä vaatijat eivät vie ajatteluaan riittävän pitkälle tai eivät ainakaan sano mietteitään ääneen. Mitä pitää tehdä sitten, jos sitä työ- tai opiskelupaikkaa ei löydy etuuksien poistamisen jälkeenkään? Rakennetaanko kenties työleirejä, joissa opetetaan kuria ja herran nuhdetta laiskoille loisille? Vai pitääkö heidät leikata radikaalisti kokonaan irti yhteiskuntaruumiista, kuten vuonna 1918 kauniisti sanottiin ampumisesta?
Se luokkayhteiskuntaa kaipaileva professori voi olla ihan huoletta, koska hänen toiveensa on jo toteutunut. Kansa on jo jakautunut, joten ihan turha on enää vaatia yhteen hiileen puhaltamista. Köyhä saa kuitenkin vain savut silmilleen ja tulen syttymisen jälkeen hänet sysätään syrjemmälle, pois parempiosaisten ja sivusta kannustaneiden tieltä.
Ehkä pitäisi heittää kaikki häveliäisyys pois ja patistaa koko kansaa varkaisiin. Muistetaan vain, että rikkailla on enemmän varastettavaa kuin köyhillä.
Luokka: yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 9. 2012
Juuan kunta ja paikallislehti Vaarojen Sanomat todistavat oikeaksi usein toistamani väitteet kuntouttavasta työtoiminnasta. Se on armotonta ilmaistyövoiman hyväksikäyttöä ja siihen kelpaavat vain hyväkuntoiset, joiden ainoa kuntoutuksen syy on työttömyys.
Juuan kunta purkaa viisi huonokuntoista rivitaloa. Lehden mukaan työmaalla heiluvat sorkkaraudat, lekat ja rautakanget ahkerasti ja miehet huhkivat sellaisella vauhdilla, että syksyyn mennessä urakka on valmis. Kunnan teknisen johtajan mukaan työmiehet tekevät hyvää työtä ja ovat uskomattoman motivoitunutta porukkaa.
Kaikki yhdeksän “uskomattoman motivoitunutta” miestä ovat työmaalla kuntouttavassa työtoiminnassa. Tämän viimeistään luulisi hiljentävän kaikki ne, jotka yhä luulevat ja väittävät kuntouttavan työtoiminnan oikeasti olevan vajaakuntoisille tarkoitettua. Enimmäkseen miehet tekevät töitä neljä tuntia joka päivä, mutta yksi käy siellä yhtenä päivänä viikossa. Onpa joukossa sellainenkin, joka tekee joka päivä kahdeksan tuntia tätä raskasta työtä pelkällä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron ruokarahalla.
Miksi ihmeessä kunta ei ole palkannut näin hyviä työntekijöitä ja muutenkin tuttuja miehiä töihin oikealla palkalla? Siksi, että heidät saa ilmaiseksi ja lisäksi kunta vielä saa selvää rahaa. Kunta joutuu korvaamaan Kelalle puolet maksetusta työmarkkinatuesta. Kun kunta järjestää kuntoutusta, tämä korvausvelvollisuus poistuu ja lisäksi Kela maksaa kunnalle 10,09 euroa päivässä jokaisesta kuntoutettavasta. Koko touhu on siis puhdasta voittoa kunnalle ja samalla tulee raskas purkutyö tehtyä ilmaiseksi. Se purkurautaa heiluttava mies saa työmarkkinatuen, yhdeksän euron ruokarahan ja sosiaalista kanssakäymistä.
Kuntouttavan työtoiminnan vetäjä kehuu myös työntekijöitä hyviksi miehiksi. Minäkin tiedän heidän olevan sellaisia, joten heille pitäisi maksaa työstään oikeaa palkkaa. En kerta kaikkiaan jaksa lukea oksettavia fraaseja siitä, miten kuntouttavassa työtoiminnassa on tärkeintä sosiaalinen kanssakäyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Höpö höpö, tärkeintä on kunnan saama ilmainen työvoima. Kun nämä kaverit oikeasti ja kaikkien mukaan ovat kovia työmiehiä, niin heillä ei pitäisi olla mitään tekemistä kuntoututtavan työtoiminnan kanssa.
Kuntouttavassa työtoiminnassa on mukana kaikkiaan 50 kuntoutettavaa. Kaipaisin hiukan lisäselvitystä toimintaa vetävän Tapio Vartiaisen puheisiin. Hän sanoo näin: “Kun on näyttöä siitä, ettei poissaoloja ole, heille pyritään järjestämään jatkotöitä. Muutamia onkin edelleensijoitettu yksityisiin yrityisiin töihin.”
Mitähän tämä edelleensijoittaminen tarkoittaa? Toivottavasti näille edelleensijoitetuille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos ei makseta, niin kyseessä on yksiselitteisesti laiton toiminta. Kuntousta eivät yritykset saa järjestää eikä ketään saa niihin ohjata kuntoutettavaksi.
Tämä asia pitänee selvittää. Samoin pitänee selvittää myös työsuojelun tila. Miehet näkyvät tekevän purkutyötä omissa vaatteissaan, pipo päässä ja ilman hengityssuojaimia. Lisäksi olen kuvitellut tällaisen työn vaativan jonkinlaista koulutusta.
Luokka: työllistämistoimenpiteet
|
15 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 8. 2012
Päivän Helsingin Sanomat kertoo tapauksesta, jossa VR:n turvamiehet kyyditsivät toimistotyöntekijän kotiinsa mustalla autolla. Naisen kotoa haettiin työtietokone, jossa VR:n mukaan oli luottamuksellista tietoa. Tämän jälkeen nainen irtisanottiin.
- Turvallisuusyksikön käynti kotona ja työvälineiden nouto ei sinällään ole mikään erityistapahtuma. Niin voi tapahtua ja piste, sanoo turvallisuusyksikön päällikkö Yrjö Poutiainen.
Enpä panisi vielä pistettä asialle yhtä reippaasti kuin Poutiainen. VR:n turvallisuusyksikön toiminta sattuu rikkomaan useampaakin lainkohtaa. Ensimmäisinä ihan ilman lakikirjaa tulevat mieleeni omankädenoikeus, laiton vapaudenriisto, kotirauhan rikkominen, laiton kotietsintä ja varkaus. Virkavallan anastus on myös mahdollista, koska yksikkö on toiminut ikään kuin sillä olisi poliisivaltuudet. Lisäksi irtisanominen on todennäköisesti laiton, koska lehtitietojen mukaan työntekijää ei ole kuultu ja hänen tilalleen on välittömästi palkattu uusi.
Syytä menettelyyn ei kerrottu, mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Ihmisiä ei Suomessa muiluteta tällä tavalla.
VR:n turvallisuusyksikkö taitaa kuvitella olevansa erityisvaltuuksilla varustettu salainen poliisi, jota Suomen lainsäädäntö ei koske. Tosiasiassa sillä ei ole mihinkään perustuvaa oikeutta toimia kuvatulla tavalla, vaan turvamies ja hänelle määräykset antanut esimies ovat rikkoneet lakia. Toivottavasti asia ei jää tähän, vaan tällaiset sooloilijat pannaan kuriin.
Vastaavaa toimintaa saamme jatkossa lisää sitä mukaa kuin poliisin toimintaa supistetaan ja yksityinen turvabisnes laajentaa reviiriään. Kohta kaikilla isoilla yrityksillä ja yksittäisillä rikkailla on omat turvamiehensä, jotka noudattavat ihan omaa lakiaan. Tavallinen työntekijä tai peräti kadunmies ei voi koskaan tietää, mitä omaperäistä määräystä hän on kulloinkin saattunut rikkomaan. Musta auto kaappaa kyytiin ja vie ties minne. Laillisten oikeuksiensa perään huutelijalle sanotaan, että näin voi tapahtua ja piste.
On huolestuttavaa, että ensimmäisenä yksilön vapauksien rikkomisesta kiinni jäänyt yritys sattuu olemaan valtion oma VR. Vielä huolestuttavampaa on, että se ei itse näe toiminnassaan mitään kummallista.
Luokka: laki, oikeus
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 7. 2012
Pohjoiskarjalaisen Valtimon kunnan kunnanhallitus joutuu poliisikuulusteluun ihan omaa hölmöyttään. Kunnanhallitus on suullisesti ja pöytäkirjan ulkopuolella lahjoittanut eläkkeelle jäävälle kunnanjohtajalleen hänen työssään kauan käyttämänsä kirjoituspöydän. Ele on epäilemättä kaunis eikä paljoa maksa, mutta se päätöksenteon muodollinen puoli pääsi unohtumaan. Kunnainsinööri teki kadonneesta pöydästä ilmoituksen poliisille.
Varsinkin pienten kuntien kunnanhallitusten jäseniltä näyttää hämärtyvän käsitys päätösvaltansa rajoista. Yksittäisellä jäsenellä tai edes puheenjohtajalla sitä ei ole ollenkaan. Päätösvaltaa ei ole edes koko kunnanahallituksella yhdessä missään muualla kuin virallisessa kokouksessa, josta laaditaan pöytäkirja. On kummallista, että tällaista asiaa ei oikein ymmärretä.
Epävirallista vaikutusvaltaa päättäjillä tietenkin on ihan omien kykyjensä ja asemansa mukaisesti. Ehkä juuri tämä tosiasiallinen valta saa kuvittelemaan, että kunnan asiat ovat heidän yksityisasioitaan ja he saavat hoitaa niitä miten haluavat.
Juuan kunnanhallitus teki vähän aikaa sitten vielä pahemman virheen. Se päätti epävirallisesti ja suullisesti lakkauttaa sivistyslautakunnan hallinnoiman etsivän nuorisotyön projektin. Paikallislehdessä kunnanjohtaja selitti ihan asiallisen tuntuisesti päätökseen johtaneita syitä ja harkittavina olleita vaihtoehtoja. Hänen selittelynsä valui hukkaan ihan vain sen takia, että mitään virallista päätöstä ei ole koskaan tehty. Pöytäkirjoissa ei ole mainintaa asiasta ja nyt kunnanhallitus joutuu vastaamaan lautakunnan jäsenen aluehallintovirastolle tekemään kanteluun.
Eläkkeelle jäävä kunnanjohtaja on varmasti itse haluamansa läksiäislahjan ansainnut. En tunne Valtimon kunnan hallintosääntöä, mutta epäilemättä kunnanhallituksella on oikeus ainakin myydä irtainta kunnan omaisuutta. Saattaa olla oikeus lahjoittaakin, mutta päätös siitä pitää olla.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 6. 2012
Elokuvassa Kivenpyörittäjän kylä Jalmari Pesonen ajaa traktorilla hääpaikalle kyyditen vaimoaan traktorin peräosaan rakennetussa laatikossa. Hirvi-Ierikka tulee r-kirjainta sortaen kysymään, että mikäs ruma häkkyrä sinulla on tuossa takana? Kuuluuko se hydrauliikkaan?
Tämäkin kohtaus kuten suurin osa elokuvasta on filmattu Juuassa. Se tuli mieleeni Juuan kunnanhallituksen päätöksestä, jolla hyvinvointityöryhmän uudeksi jäseneksi nimettiin paikallisen yrittäjäyhdistyksen varapuheenjohtaja, kunnanvaltuuston varajäsen ja sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen. Saman henkilön yhden miehen yritys hoitaa jo kilpailutuksen voittajana Ikäosaamiskeskus Ellinkulman yritys-yhdistys-koordinaattorin tehtäviä. Tähän hyvinvointityöryhmään hänet nimettiin juuri näillä ansioilla. Osaaminen ja asiantuntemus siis karttuvat koko ajan, vaikka tehtävänimikkeen oikeinkirjoituksessa olisi korjaamisen varaa.
Itse tämä ikääosaamiskeskus eli OsaKe -hanke on merkillinen viritys, josta ei ulkopuolinen saa oikein mitään tolkkua. Se on monen eri yhteistyötahon projekti, jossa kunta on vain yksi toimija. Kunnan puolesta sitä hallinnoi kunnanhallitus ja varsinaiset päätökset tekee projektin johto- ja ohjausryhmä. Paikallislehden ja projektin verkkosivujen mukaan se on yhteinen olohuone, jossa lausutaan runoja, parsitaan sukkia, juodaan kahvia ja mitataan verenpainetta. Tavoitteena on edistää vanhusten pärjäämistä omissa kodeissaan tai jotain sinne päin. Halukkaat voivat lukea siitä täältä:osake-hanke
Projekti työllistää neljä henkilöä. Projektin johtaja ja yksi työntekijöistä ovat kunnan omia terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on virkavapaata omista tehtävistään projektin takia. Kolmas on ulkopuolelta palkattu paikallinen tietotekniikan osaaja ja neljäs tämä yhden miehen yrityksen toimitusjohtaja.
Yritys- ja yhdistyskoordinaattorin tehtävät kilpailutettiin yli vuosi sitten. Jo sitä ennen tältä samalta yritykseltä tilattiin kiireellisyyteen vedoten ilman kilpailutusta yritys- ja yhdistyskartoitus. Päätöksen teki kunnanjohtaja. Kilpailutuksen järjesti sitten johtoryhmä, joten muodollinen puoli on kunnossa.
Mikä sitten on näin pätevä yhden miehen yritys, onko se jokin vanhustenhuollon erityisasiantuntija? No eipä ole. Se on hydrauliikka- ja voitelualan konsulttitoimisto. Sen hallituksessa on yrittäjän lisäksi myös hänen puolisonsa, jolla itsellään on hoiva-alan yritys. Tässä hoiva-alan yrityksen hallituksessa on sitten mukana myös tämä hydrauliikka-alan asiantuntija. Sitä en jaksa enää tutkia, myykö tämä hoiva-alan yritys kunnalle jotain vanhuspalveluja.
Kunnan jäsen pyysi taannoin kunnanhallitukselta selvitystä mahdollisista esteellisyyksistä. Lyhyen vastauksen mukaan asia on tutkittu ja kaikki on kunnossa. Tämä häkkyrä kuuluu hydrauliikkaan.
Luokka: elinkeinoelämä, kunnallishallinto, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 5. 2012
Perustuslaki turvaa kaikille oikeuden välttämättömään toimentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu viimesijaiseksi henkilön ja perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaavaksi oikeudeksi.
Näin perusteli Juuan kunnan vs. sosiaali- ja terveysjohtaja sosiaalilautakunnalle ehdotustaan kunnan omaksi toimeentulotuen menettelyohjeeksi. Tähän asti kunnassa on noudatettu STM:n vuodelta 2007 peräisin olevaa ohjetta Toimeentulotuki - opas toimeentulotukilain soveltajille. Nyt se ilmeisesti on jo heitetty roskakoriin ja juukalaiseen tapaan tehdään mitä halutaan. Asia käsiteltiin lautakunnassa 23.2.2012, mutta pöytäkirjaa ei tuttuun tapaan näy vieläkään kunnan verkkosivuilla.
Ihan yhtä tuttuun tapaan siellä ei näy tätä uutta ohjettakaan. Esityslistan mukaan se on liitteenä ja niin se tietysti on lautakunnan jäsenille ollutkin, mutta yleisölle sitä ei katsota tarpeelliseksi näyttää.
Perustelut jatkuvat näin: Uudet ohjeet kuten myöskään ministeriön ohjeet eivät voi rajoittaa työntekijöiden oikeutta käyttää harkintaa. Harkinnan rajat sekä noudatettavat menettelytavat on kirjattu toimeentulotukiasioissa yhdeksään eri lakiin.
Uudet ohjeet ilmeisesti siis korostavat sekä laillisuutta että erityisesti työntekijän harkintavaltaa. On varmasti tarpeen koota yksiin kansiin näiden yhdeksän eri lain määräykset, mutta minun kokemukseni mukaan oman harkintavallan korostaminen on vaarallista. Sosiaalityöntekijä voi helposti lipsahtaa liian pitkälle miettiessään oman harkintavaltansa määrää.
Säästöä kai tässäkin taas haetaan. Esityslistan mukaan perustoimeentulotukeen käytetään myönnetyistä tuista 90 %, täydentävään tukeen 7 % ja ennaltaehkäisevään tukeen vain 3 %. Jotenkin tekstistä tulee sellainen käsitys, että tätä perustoimeentulotukea myönnetään liikaa. Siihen viittaa tuen viimesijaisuuden korostaminen, joten ehkä sosiaalityöntekijöitä nyt kannustetaan etsimään vaikkapa jotain pientä rahaksi ja syötäväksi vaihdettavaa omaisuutta ennen tuen myöntämistä.
Kunnan laatiessa ikiomat lain soveltamisoheet alan aina epäillä pahaa. Vielä pahempaa epäilen silloin, kun niitä ohjeita ei julkisteta. En usko Juuan kunnan juridisen ja ammatillisen osaamisen olevan niin ylivertaista, että ministeriön ohjeet kannattaa korvata omilla.
Asia on vielä korjattavissa. Lautakunnan pöytäkirja ei vielä ole verkossa, joten ohjeet voi ihan hyvin liittää sen mukaan julkaisuhetkellä. Muussa tapauksessa pitänee käydä hakemassa ne itse.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Maaliskuun 4. 2012
Juuan kunnan virkamiesten ja päättäjien toiminta ei ole yleensä antanut aihettaa suosionosoituksiin. Siksipä on syytä kehua silloin, kun kerrankin on kehumisen aihetta. Nyt ansaitsevat kiitosta kunnanhallituksen esittelijä sekä koko sivistyslautakunta ja lautakunnan pöytäkirjanpitäjä.
Kunnanhallitus käsittelee huomenna teknisen lautakunnan esitystä energiatehokkuushankkeen suunnittelukilpailun järjestämisestä, koska aiempi yritys päättyi nolosti arveluttavaan kilpailuttamiseen ja rahoituksen puuttumiseen. Kilpailutuksen voitti kilpailutuksen valmistellut yritys ja hanke aiottiin rahoittaa olemattomasta käyttötalouden investointirahastosta. Juuri ennen valtuuston kokousta kunnanhallitus poisti asian esityslistalta.
Nyt tekninen lautakunta on samassa asiassa liikkeellä uuden esityksen kanssa. Se esittää taas energiatalouden kehittämishankkeen suunnittelukilpailun käynnistämistä. Kilpailuun kutsuttaisiin neljä toimijaa ja kannustimeksi pitäisi saada 80 000 euron määräraha. Voittaja saisi toteuttaa hankkeen ja tuo 80 000 euron summa jaettaisiin muiden osallistujien kesken ihan vain kannustimena.
Ainakin tekninen lautakunta on ymmärtänyt, että käyttötalouden investointirahastoa ei ole. Sitä se ei kuitenkaan ole vielä ymmärtänyt, että omat työt pitää hoitaa itse sen sijaan että askarrellaan jatkuvasti erilaisten suunnittelukilpailujen kanssa.
Kunnanhallituksen esittelijä ottaa tylyn linjan. Hänen päätösehdotuksensa on, että suunnittelukilpailua ei järjestetä. Lisäksi hän antaa selvästi ymmärtää, että teknisen toimen olisi korkea aika hoitaa itse omaan toimenkuvaansa kuuluvat tehtävät. Teksti kuuluu näin:
Teknisen toimen tulee suorittaa loppuun kuntoarvioinnit ja valmistella yhdessä palvelualueiden kanssa perusteet kiinteistöjen peruskorjauksen suunnittelun käynnistämiseksi.
Toinen kiitos menee sivistyslautakunnalle ja sen pöytäkirjanpitäjälle. Helmikuun 28. päivänä lautakunta käsitteli sivistysjohtajan esitystä erään kyläkoulun lakkauttamisesta. Tätä Kajoon koulua on käsitelty moneen kertaan valtuustoa myöten ja siinä on selvästi näkynyt, miten virkamiehet ja päättäjät ovat eri linjoilla. Valtuusto päätti aiemmin äänestyspäätöksellä jatkaa koulun toimintaa.
Nyt samaa asiaa ajetaan taas. Sivistysjohtaja haluaisi lakkauttaa koulun, mutta lautakunta äänesti yksimielisesti hänen esityksensä nurin. Mielenkiinnolla odottelen, mitä kunnanhallitus ja taas kerran valtuusto asiaan sanovat. Sivistysjohtaja toimii sikäli virkamiehenä ihan oikein, että hän noudattaa aiemmin päätettyjä perusteita oppilasmäärien kehityksen suhteen. Päättäjien kanta pitäisi kuitenkin jo tässä vaiheessa olla melko tarkasti selvillä. He haluavat koulun jatkavan.
Niin, ne kiitokset. Ensinnäkin koko lautakunta toimi yhtenäisesti aiemman linjansa mukaisesti ja osoitti taas kerran selvästi kantansa. Toinen kiitos menee puheenjohtajalle ja pöytäkirjanpitäjälle. Sekä äänestys että sen kirjaaminen kelpaavat vaikka oppikirjaan malliksi muillekin.
Kyllä kunnassa osataan jos halutaan.
Luokka: kunnallishallinto
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 3. 2012
Sauli Niinistö oli eilen ensimmäistä päivää presidenttinä ja samana päivänä valtioneuvosto myönsi ensimmäisen yksityisen postitoimiluvan. Eivät nämä asiat mitenkään toisiinsa liity, mutta valtioneuvoston päätös sattui sopivaan ajankohtaan symboloimaan tulevia aikoja. Julkisen sektorin yksityistäminen alkoi nyt ihan tosissaan eikä mikään ole enää siltä turvassa. Posti on sentään vanhin valtion instituutio heti sotaväen jälkeen.
Postilakia muutettiin jo viime vaalikaudella. Muistanette varmaan vielä, kuinka edellinen viestintäministeri Suvi Lindén kertoi ällistyttävän rehellisesti tai silkkaa tyhmyyttään eduskunnassa, että lakimuutos mahdollistaa kerman kuorinnan. Yksityiset toimijat hakevat lupaa sinne, missä toiminta on kannattavaa ja valtion omistama Itella jakaa postin sitten siellä, missä toiminta ei kannata.
Ei syrjäseuduille postia jaa kohta Itellakaan ja postitoimipaikkojakin on turha etsiä. Valtioneuvosto täsmensi eilen myös Postiasetusta, jossa määrätään toimipaikkojen sijainnista. Asetuksen mukaan vähintään 82 prosentilla väestöstä toimipisteen sijainti vakituisesta asunnosta saa olla enintään kolme kilometriä. Enintään kolmella prosentilla väestöstä tämä etäisyys saa olla yli kymmenen kilometriä. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi toimipiste, mutta tulevien suurkuntien aikana sen kolmen prosentin postitoimisto voi siis olla ihan kuinka kaukana tahansa.
Kuten sanottu, niin sotaväki ja postinkuljetus olivat ne ensimmäiset yhtenäisen valtion tunnusmerkit. Ainakin Pohjois-Karjalasta katoaa postin lisäksi myös sotaväki. Puolustusministeri Stefan Wallin kävi eilen Karjalan Prikaatissa niin vauhdikkaasti, että kaikki hänen seurueeseensa kuuluvat eivät ennättäneet pitää valmisteltua puheenvuoroaan. Ministerillä ei ollut mitään uutta sanottavaa eikä hän oikein ehtinyt toistaa entisiäkään puheitaan. Sanomalehden mukaan hän kuitenkin ennätti ainakin tervehtiä kädestä pitäen yhtä upseerikokelasta ja kertoa maakunnalle, että tietenkin teitä keljuttaa. Asia nyt kuitenkin on näin eikä itku auta. Prikaatin toiminta loppuu.
Minäkin teen nyt symbolisen eleen ja ilmoitan, että minulle on ihan turha lähetellä kutsuja kertausharjoituksiin tai edes määräystä liikekannallepanosta. Eihän se lappu kohta edes tule perille ja vaikka tulisikin, niin minulla on nyt menossa ankarat säästötoimet. Säästän omia vaivojani ja vähät välitän.
Sanon kuten Hermanni Päätalo sanoi suojeluskuntaan mielivälle Kalle-pojalleen: Ei oo kun pihkaset ryysyt ja repussa voirasia. Se on ihan sama veipä nuo venäläinen tahi kiinalainen, eli vaikkapa hottentotti.
Markkinavoimat palkatkoot yksityisarmeijan puolustamaan omia etujaan.
Luokka: aluepolitiikka, elinkeinoelämä, maanpuolustus, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 2. 2012
Eräät kansanedustajat aikovat osallistua yhden puoluetoverinsa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta saamien sakkojen maksamiseen. Tällä mielenosoituksella Juho Eerola, Jussi Halla-aho ja Olli Immonen haluavat kertoa, että James Hirvisaarta syytettiin poliittisin perustein ja siis myös tuomioistuinlaitos jakaa poliittisesti värittyneitä rangaistuksia.
Julkisuustemppu kertoo sekä lain että oikeuslaitoksen vähättelystä tai jopa halveksunnasta. Tuomioistuimet ovat riippumattomia, eikä niiden päätöksentekoon saa vaikuttaa presidentti, hallitus eikä edes eduskunta. Eduskunta säätää lait demokraattisesti, mutta yksittäisiin tuomioihin ei saa vaikuttaa mikään ulkopuolinen taho. Ja älkääkä nyt taas lähettäkö minulle sitä Octaviuksen tekstiä punaviiniorgioissaan vallankumousta suunnittelevan viherpunikkien valtaaman Demlan oikeuslaitosta mädättävästä toiminnasta. Tutustukaa mieluummin oikeusjärjestelmän perusteisiin.
Sakkojen maksaminen toisen puolesta ei sovi lain henkeen. Mikään ei estä antamasta kaverille rahaa sakkojen maksamiseen, mutta itse hänen on ne kuitenkin periaatteessa maksettava. Rangaistukset ovat henkilökohtaisia. Kukaan ei varmaan edes kuvittelisi voivansa jakaa ehdottoman vankeusrangaistuksen kärsimistä kolmen asiaan liittymättömän kaverinsa kanssa.
Hirvisaari tuomittiin siis kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, mutta päätös ei liene vielä lainvoimainen. Sitä odotellessaan nämä mainitut kansanedustajat aikovat tehdä lakialoitteen asiasta säätävän Rikoslain 11:10 §;n kumoamiseksi. Tämä on tietenkin ainoa oikea tapa yrittää muuttaa sellaista lainkohtaa, josta ei satuta tykkäämään.
Usein kuulee väitettävän, että koko pykälä on ihan uusi ja se on lisätty lakiin vasta viime kesänä. Se ei pidä paikkaansa. Lainkohtaa täsmennettiin 13.5.2011, mutta muuten se on paljon vanhempaa perua. Sen on siis demokraattisissa vaaleissa valittu eduskunta aikoinaan hyväksynyt asianmukaisella enemmistöpäätöksellä. Sitä myös noudatetaan niin kauan, kunnes se mahdollisesti joskus on kumottu tai sitä on muutettu. Näin toimitaan demokratiassa.
Rattijuopumuksesta säädetään Rikoslain 23:3 §:ssä. Milloinkahan kaikki raivoraittiiden poliisien, syyttäjien ja tuomioistuinten kaltoin kohtelemat tuhannet rattijuopot yhdistyvät ja vaativat pykälän kumoamista? Kyseessähän on ilmiselvä salaliitto, jolla pyritään ahdasmielisesti rajoittamaan samaan aikaan juopottelevan ja autoilevan kansanosan vapautta harjoittaa vauhdikasta ja täysin vaaratonta harrastustaan.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 1. 2012
TE-toimiston Juuan toimipiste on ensi heinäkuun alusta lähtien auki ainoastaan yhtenä päivänä viikossa ja silloinkin asiakas pääsee sinne vain ajanvarauksella. Tämä on välivaihe, sillä koko toimipiste lakkkautetaan ehkä jo ensi vuoden alusta lähtien. Sitten asiakkaat joutuvat säännöllisin väliajoin käymään ilmoittautumassa 45 kilometrin päässä Nurmeksessa. Sivukyliltä matka on tietysti paljon pitempi. Tilalle perustettavassa yhteispalvelupisteessä kun vain ohjataan oikealla luukulle, mutta siellä ei voi hoitaa esimerkiksi näitä ilmoittautumisia.
Juuan johtava työvoimaneuvoja sanoo paikallislehdessä, että tästä uudistuksesta hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat. Heidän palvelutarpeensa ovat muuttuneet, menettely takaa tasalaatuiset palvelut koko maakunnassa ja käytössä ovat uudet menetelmät, kuten esimerkiksi videoyhteys työvoimaneuvojaan.
On mahtanut miesparkaa hävettää päästellä tällaista lööperiä suustaan oman työpaikkansa turvaamiseksi. Asiakkaiden palvelutarpeet eivät ole muuttuneet eivätkä muutu. Työttömiä on tullut lisää koko ajan kiviteollisuuden irtisanoessa ja lomauttaessa työntekijöitään. Jokainen ilmoittautuminen vaatii henkilökohtaisen käynnin.
Tavallisella perustyöttömällä ei ole mitään mahdollisuuksia näihin videoyhteyksiin. Sen estää sekä rahan että osaamisen puute. Johtava työvoimaneuvoja on kyllä taatusti oikeassa siinä, että palvelu muuttuu tasalaatuiseksi. Pienillä paikkakunnilla se on tasalaatuisen olematonta.
Valtion säästötoimet tässä tietenkin ovat takana. Alkaa yhä enemmän tuntua siltä, että valtio vetäytyy koko Pohjois-Karjalan alueella Joensuun ja Nurmeksen kaltaisiin asukaskeskittymiin. Juuan verotoimisto on jo vuosia ollut auki vain yhtenä päivänä viikossa ja suljetaan kohta lopullisesti. Maistraatin sivutoimipiste lähtee myös luultavasti ensi vuonna. Poliisiaseman sulkeutuminen jo tänä vuonna on varmaa. Hieno valtion virastotalo jää kumisemaan tyhjyyttään.
Saattaa valtio ruveta säästämään muussakin kuin työvoimatoimiston henkilökunnan palkoissa ja tilakustannuksissa. Kun työtön laiminlyö ilmoittautumisvelvollisuutensa, hän menettää automaattisesti työmarkkinatukensa. Mitkään selitykset vaikkapa autottomuudesta ja joukkoliikenteen puuttumisesta eivät auta. Tuki menee ja työtön siirtyy kunnan toimeentulotuen asiakkaaksi. Ja kas kummaa; tilastojen mukaan työttömyys väheni taas yhdellä henkilöllä.
Mutta kuten sanottu, niin tästä kaikesta hyötyy aina se asiakas. Hän vain on liian tyhmä ymmärtääkseen sen hyödyn.
Luokka: aluepolitiikka, työttömyysturva
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 29. 2012
Jos yöllä vesihana tiputtaa, niin harmittomuudestaan huolimatta se rupeaa häiritsemään ja se on suljettava. Ihan samalla tavalla minun aiottua lomaani bloggaamisesta ja facebookista häiritsee eräs nimimerkki Justiina C. Nielenmää. Hän on suoltanut kaksi vuorokautta yhtä ja samaa kommenttia blogin roskasuodattimeen ymmärtämättä käyvänsä toivotonta taistelua konetta vastaan. Arvostan kyllä sinnikkäitä ihmisiä, mutta liika on liikaa. Pitänee kohta selvittää hänen henkilöllisyytensä ja hankkia hänelle lähestymiskielto.
En tiedä, kuka tällainen Justiina on. Hänen viiteryhmänsä ja yhteiskunnallisen suuntautumisensa arvaan kuitenkin nimimerkistä ja viestin sisällöstä. Nimimerkkihän on pornografisen viittauksen lisäksi ilmiselvä väännös tiettyjä piirejä ansiokkaasti kritisoivan Jussi K. Niemelän nimestä.
Justiinan viestin sisältö on minun tulkintani mukaan se, että minulla ei ole mitään oikeutta seurata yhteiskunnallista keskustelua täysin avoimissa profiileissa ja ryhmissä. Kuvakaappauksien ottaminen on tuomittavaa siinäkin tapauksessa, että näissä täysin avoimissa ja siis kaikille näkyvissä keskusteluissa epäillään minun juristintutkintoni olevan huijausta tai minulle uhataan porata ylimääräinen peräreikä. Nekään jutut eivät siis kuulu minulle. Erityisen vähän minulle kuuluvat sellaiset yhteiskunnalliset asiat, joista ajattelen eri tavalla kuin muut keskustelijat.
Näin olen ymmärtänyt hänen viestinsä. Jos Justiina haluaa olla eri mieltä tulkinnasta, niin hän voi avata oman blogin ja keskittyä siellä vaikkapa pelkästään vastustamaan minun oikeuttani toimia avoimessa sosiaalisessa mediassa. Tämän blogin kommentit hän kirjoittaa edelleen suoraan roskasuodattimeen ja sen tyhjentäminen on sekunnin murto-osan juttu. Kyllä minä sen jaksan tehdä kauemmin kuin Justiina jaksaa kirjoittaa. Vain ja ainoastaan minä päätän, mitkä kommentit tulevat julkisuuteen.
Luokka: media, mielipide
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 28. 2012
Eilinen kirjoitukseni poiki paljon negatiivista palautetta. Kaikkein raivokkain oli tietenkin tekstin päähenkilö, joka alkoi tapansa mukaan arvioida minun seksuaalista suuntatumistani ja mielenterveyteni tilaa. Sen lisäksi hän lähti arveluttaville teille esittämällä uhkauksia minua odottavasta väkivallasta. Hän ystävineen on kuulemma toiminnan mies ja rangaistus odottaa.
Tämän kaiken hän teki minun omassa profiilissani. Halukkaat voivat käydä ottamassa oppitunnin siitä, miltä näyttävät netissä tehdyt laiton uhkaus ja kunnianloukkaus. Kuvakaappauksia en nyt näytä, koska niitä saatetaan tarvita viranomaiskäyttöön.
Kiusallinen kärpänen oli myös itse blogiin ilmestynyt nimimerkki “Justiina C. Nielenmää”. Hän käytti koko illan ja osan yötäkin minun solvaamiseeni kommenteissa. Mitään varsinaista asiaa hänellä ei ollut, mutta raivokkuus oli ihan vertaansa vailla. Aamulla muutaman tunnin levon jälkeen hän jatkoi samasta aiheesta. Nyt hän tosin toistaa sanasta sanaan samaa mantraa sellaisella innolla, että alan epäillä kyseessä olevan jonkinlaisen botin tai automaattiohjauksella toimivan ihmisen.
Ei toista enää. Poistin kaikki hänen kommenttinsa ja tätä Justiinaa saatte nyt kiittää siitä, että kenenkään kommentit eivät valitettavasti vähään aikaan näy ilman minun hyväksyntääni. Kunhan Justiina ymmärtää lyövänsä päätään seinään muutan asetukset taas väljemmiksi.
Mitähän tästä pitäisi oppia? Minä opin jälleen kerran sen, että kaikki eivät kestä katsella omia tekstejään kuvakaappuksissa. Opin myös sen, että verkossa liikkuu kaikenlaisia riehujia, jotka nimimerkin ja tunnistamattoman sähköpostiosoitteen suojassa kadottavat kaikki estonsa.
Se minua jaksaa aina ihmetyttää, miten väkevä ase pelkkä sana voi olla. Tämä aihe saa nyt kuitenkin riittää minun osaltani. Maailmassa on paljon mielenkiintoisempia asioita.
Luokka: laki, media
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 27. 2012

Näin kommentoi Leon Degrelle alias Klaus Elovaara eilistä juttuani omassa fb-profiilissaan. Heti perään hän tilasi päivitykseni. Huomasin sen välittömästi, joten hänen ei olisi tarvinnut ainakaan sen takia jättää tänään salaperäiseltä kuulostavaa kommenttia “Mikä eka päivä?” profiilissani käytyyn keskusteluun.
Ehkä kommentti liittyy jotenkin keskusteluun tai sitten ei. Keskustelusta tuli kuitenkin antoisa erityisesti sen takia, että tämä jutussa mainitsemani 18-vuotias lukiolainen tuli reilusti omalla nimellään mukaan. Alkuhankaluuksien jälkeen tulimme hyvin juttuun ja sovimme asian tulleen käsitellyksi. Toivotan vilpittömästi onnea ja menestystä hänen asiallisissa tulevaisuudensuunnitelmissaan.
Mitähän Leon mahtaa kuvitella saavansa tilaamalla päivitykseni? Ehkä hän haluaa laadukasta lukemista omien ja kavereidensa suoltaman törkykirjoittelun vastapainoksi. Hänen kielenkäyttönsä koostuu lähinnä ala- ja peräpään ilmaisuista, joten ei uskoisi kysessä olevan yli 60-vuotian miehen.
Vielä kummallisempaa hänen tyylinsä on sen takia, että hän osaa halutessaan kirjoittaa ihan kunnolla. Siitä todistavat hänen kirjoittamansa kirjat, joita en maailmakirjallisuuden helmiksi sanoisi, mutta jotka kuitenkin ovat ihan luettavia. Ammattitaitoinen kustannustoimittaja olisi saattanut saada niistä aikaan kelpo kirjallisuutta.
On minulla muutakin tekemistä kuin miettiä kenenkään motiiveja tilata päivityksiäni. Leonille vain tiedoksi, että et sinä niin tärkeä ja kiinnostava ole, että jaksaisin jatkuvasti sinun kanssasi leikkiä. Jos käyttäydyt asiallisesti, niin pysy vain tilaajana. Jos edes kuvittelen sinun esittävän jonkinlaisia uhkauksia, niin seurauksia voit itse arvailla. Minua on ihan turha pelotella.
Ja siivoa suusi, vanha mies. Ihmisten haukkuminen homopunikkimädättäjiksi on sinulle ihan arkipäivää, mutta annat sillä itsestäsi moukkamaisen kuvan.
Luokka: media
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 26. 2012
Minkä suinkin voit, ota selvä lähimmäisestäsi ja neuvottele viisaitten kanssa.
Pysy kaukana miehestä, jolla on valta rangaista kuolemalla, niin sinun ei tarvitse pelätä henkeäsi.
Siirakin kirjan varoituksia huonosta seurasta nämä tietenkin ovat. Eräs 18-vuotias lukiolaispoika lienee omasta mielestään tekemisissä tärkeiden perussuomalaisten vaikuttajien kanssa facebookissa. Tosiasiassa hän ei taida tuntea näiden ystäviensä perimmäisiä ajatuksia kovinkaan tarkasti. Tällainen sattui silmiini ja ihan nuoren miehen oman edun takia peitin hänen nimensä ja kuvansa:

Käynnissä siis näyttää olevan vankeinhoidollinen keskustelu. Näillä keskustelukumppaneilla ei ole minkäänlaisia estoja kannattaa keskitysleirejä ja vankien teloituksia. Leon Degrelle on tunnettu punikkien, vihreiden, muslimien ja homojen vihaaja, jolla jostain syystä näyttää olevan puoluejohdon lupa mustata perussuomalaisen puolueen mainetta puheillaan. Näin Leon järjestäisi vankilat:

Esa Tabermanin haaveet leirihallinnosta ovat tuttuja jo vuosien takaa. Näin nimimerkki Robespierre vuonna 2009:

Tuli vaan mieleeni, että tämän lukiolaisen olisi ehkä viisainta ottaa selkoa asioista ja keskittyä ihan ensin vaikkapa yhdyssanojen oikeinkirjoitukseen. Siitä olisi ainakin lyhyellä tähtäimellä enemmän hyötyä kuin näin oudosta seurasta.
Olisi surullista todeta erään kaverini tavoin tällaisista nuorista:
Joskus on syytä kovettaa sydämensä ja antaa nuoren pojan ajautua siihen rappioon, raakuuteen ja rikollisuuteen, jonka meidän Herramme on hänelle varannut varoitukseksi muille.
Luokka: kriminaalipolitiikka, politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 25. 2012
Kun suurvalta Ruotsi aikoinaan kävi sotia, niin miehiä tarvittiin sotalippujen ja sitä tietä mullan alle. Aikana 1620-1720 kolmasosa aikuisista Ruotsin ja siis myös Suomen miehista kuoli sotapalveluksessa. Mieshukasta seurasi tietenkin työvoimapula, jota toistuvat katovuodet vielä pahensivat. Valtiovalta korjasi tilannetta säätämällä irtolaisuuden kielletyksi ja irtolaismehet armeijaan. Myös sisäinen passi otettiin käyttöön estämään kuljeskelua paremman työpaikan perässä.
Kun nämä toimet eivät riittäneet, määrättiin vuonna 1664 palveluspakko. Jokaisen oli työllistettävä itsensä joko omalla työllään tai mieluummin toisen palveluksessa. Tämä koski myös sairaita ja vajaakuntoisia. Vuoden 1739 palkollissäännössä kriminalisoitiin joutenolo ja työtä vailla olevan auttaminen. Astumalla toisen palvelukseen työntekijä alistui isäntävallan alle. Isännällä oli oikeus ja jopa velvollisuus kurittaa palkollistaan ruumiillisesti ja palvelijan oman kirstun avaimen täytyi olla isännän hallussa.
Palkkojen nousu estettiin tehokkaasti palkkasääntelyllä ja rajoittamalla työpaikan vaihto-oikeus vain kerran vuodessa tapahtuvaksi. Sana römppäviikko lienee vielä joillekin historiaa tunteville tuttu. Luvatta työstä poistunut etsintäkuulutettiin. Kun työtä pakoileva lurjus saatiin kiinni, hänelle tuomittiin sakkoja, jotka usein muunnettiin raipparangaistukseksi. Sitten palattiinkin entistä nöyrempinä töihin. Palveluspakko kumottiin vasta 1883.
Arvaatteko jo, mitä ajan takaa? Työvoimapulasta on pidetty kovaa meteliä vuosikausia. Aina laman iskiessä parku vähän vaimenee, mutta silloinkin varoitetaan, että työvoimapula vaanii nurkan takana. Ei mene enää kauan, kun maassa säädetään taas palveluspakko. Myös palkkasääntely ja työpaikan vaihto-oikeuden rajoittaminen tulevat sen mukana, koska työvoiman myyjän markkinoita ei tulla sallimaan. Kurinpito-oikeutta ei ehkä tule ihan entisen mallin mukaan, mutta jollain keinolla suut tukitaan varmasti.
Työttömillä tätä on harjoiteltu jo monta vuotta. Erilaiset ilmaiset pakkotyöt lisääntyvät jatkuvasti milloin milläkin nimellä. On työharjoittelua, työelämävalmennusta ja kuntouttavaa työtoimintaa. Lisäksi jatkuvasti saa lukea jopa kansanedustajien vaativan työttömien velvoittamista pakkotöihin työttömyysetuutta vastaan. Työstä kieltäytyjää ei vielä etsintäkuuluteta, mutta rangaistuksia jaetaan jo. Kieltäytyjä menettää työttömyysetuutensa.
Kohta huomaamme elävämme vuoden 1795 työntekijän ajankäyttöohjeen mukaan: “Palveluskuntaan kuuluvilla on 7 tuntia nukkuakseen, tunti lukeakseen hartauskirjoja, 2 tuntia syödäkseen, 2 tuntia levätäkseen ja 12 tuntia tehdäkseen työtä, mutta sen tulee tapahtua miehen tavoin”.
Luokka: historia, työllistämistoimenpiteet
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 24. 2012
Juuan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tarja Hyykky ei asetu enää ehdolle ensi syksyn kunnallisvaaleissa. Syyt ovat osin henkilökohtaisa, mutta suurin syy on turhautuminen. Kunnasta puuttuu isäntä tai sitten niitä on liikaa. Sisäänlämpiävä kunnanhallitus suhtautuu valtuutettuihin ylimielisesti ja valtuuston päätettävät asiat on valmisteltu puutteellisesti. Viimeinen pisara oli, kun Hyykky kuuli valtuuston kokouksessa erään kunnanhallituksen jäsenen epäilevän kokouksesta tulevan pitkä riittämättömän älykkyysosamäärän takia.
Hyykyn päätös on harmillinen, koska hänen mukanaan hallintoon tuntui tulevan vähän raitista ilmaa. Hän on valtuutettuna toista kauttaan ja eniten ääniä saaneena hänet valittiin viime vaalien jälkeen valtuuston puheenjohtajaksi.
En ryhdy arvoimaan kenenkään älykyyttä, koska arvostan enemmän osaamista ja ymmärrystä. Ne eivät ole kovin korkealla tasolla enempää kunnanhallituksessa kuin valmistelevassa virkamiehistössäkään. Otetaanpa muutama esimerkkitapaus.
Tekninen lautakunta ja kunnanhallitus valmistelivat vuoden ajan energiatehokkuushanketta. Neuvottelumenettelynä toteutetun kilpailutuksen voitti sama yritys, jolta kilpailun valmistelu oli ostettu. Kaiken lisäksi hanke aiottiin rahoittaa jostain salaperäisestä käyttötalouden investointirahastosta. Sellaista rahastoa ei ole eikä sitä voikaan olla, sen ymmärtää jokainen kunnallistaloutta vähänkään tunteva. Kun asia sai julkisuutta, poisti hallitus kiireellisesti asian valtuuston esityslistalta. Ilmeisesti siitä olisi saattanut tulla vähän liian mielenkiintoinen keskustelu.
Sivistyslautakunnan alaisena on toiminut kaksi vuotta etsivän nuorisotyön projekti. Valtio on antanut siihen rahaa 30 000 euroa vuodessa ja kunnan osuus on ollut vain 1 000 euroa. Kun uusi rahoitushakemus piti lähettää joulukuussa, käski kunnanhallitus keskeyttää projektin. Tätä kunnanhallituksen päätöstä ei kuitenkaan löydy mistään, koska se tehtiin epävirallisesti ja suullisesti. Yksi ihminen menetti työnsä kahvipöytäkeskustelun tuloksena. Kunnanjohtaja puolustelee paikallislehdessä kunnanhallituksen päätöstä, jota siis ei virallisesti ole olemassakaan.
Vanha kirkonkylä eli Puu-Juuka on suojeltu. Vähän aikaa sitten kunta rupesi purkamaan yhtä suojeltua rakennusta, mutta Museovirasto keskeytti työn. Nyt keskellä kylää seisoo talonraato, josta ovat jäljellä vain runko ja ulkovuoraus. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kiinteistö tarjotaan myytäväksi sillä ehdolla, että ostaja hoitaa purkutyön loppuun ja rakentaa tontille uuden, kaavamääräykset täyttävän rakennuksen. Muusta hinnoittelusta en osaa sanoa mitään, mutta vesi-, viemäri- ja sähköliittymät ehdotetaan myytäväksi arvioituun alkuperäiseen hankintahintaan, yhteensä 700 euroa. Sanomattakin on selvää, että niiden nykyarvo on paljon enemmän.
Kun osaamisen taso kunnahallituksessa on tätä luokkaa, niin ei kannattaisi hirveästi arvostella valtuutettujen älykkyyttä. Jotkut kunnahallituksessa liian kauan istuneet ovat nähtävästi unohtaneet, että kunnanhallituksen on nautittava valtuuston luottamusta. Siellä ne oikeat isännät istuvat.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 23. 2012
Liperiläinen kunnan luottamushenkilö julkaisee verkkolehteä nimeltään Liperinuutiset.fi. Sivusto ei käsittele kunnan virkamiehiä ja hallintoelimiä silkkihansikkain, vaan käyttää hyvinkin ronskia kieltä. Niinpä kunnanhallitus päätti viime syksynä yrittää estää verkkolehden julkaisemisen oikeusteitse ja vaati samalla julkaisijalle rangaistusta kunnan kunnian loukkaamisesta.
Jokainen ensimmäisen vuoden oikeustieteen opiskelija tietää, että tällaisen jutun menestymisellä ei ole mitään mahdollisuuksia. Marraskuussa käräjäoikeus totesi ihan odotetusti, että kunnianloukkauksen kohteena voi olla vain henkilö. Kunnalla ei ole kunniaa. Lisäksi oikeus lausui yhtä itsestäänselvästi, että Suomessa ei tunneta ennakkosensuuria. Niinpä verkkolehden julkaisemista ei voida ennakolta estää.
Viisas olisi uskonut viimeistään tässä vaiheessa. Kunnanhallitus päätti kuitenkin sinnikkäästi jatkaa ja valitti asiasta hovioikeuteen. Itä-Suomen hovioikeus katsoi, että ei ole mitään syytä muuttaa käräjäoikeuden ratkaisua.
Ei tässä kyse ollutkaan kunnan kunniasta, vaan muutamien virkamiesten ja luottamushenkilöiden omasta kunniasta. He vain eivät ujouttaan ja saituuttaan tohtineet sitä sanoa, vaan vetosivat kunnan kunniaan. Näin oikeudenkäyntikulut saatiin veronmaksajien maksettavaksi ja kanteen menestyminen olisi pessyt heidän oman maineensa puhtaaksi. Samalla olisi tukittu kiusallinen suu.
Eniten ihmettelen sitä, että jostain löytyi asianajaja hoitamaan tapausta. Kunnalle olisi pitänyt tehdä heti alkuun selväksi, että nyt ollaan lyömässä päätä kiveen. Nyt näiltä yksittäisiltä luottamushenkilöiltä ja viranhaltijoilta pitäisi ehdottomasti periä heidän kunnalle aiheuttamansa oikeudenkäyntikulut takaisin. Ei omaa asiaa ajeta kunnan rahoilla.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 22. 2012
Kun perussuomalainen kunnanvaltuutettu ehdottaa kunniamerkin myöntämistä Oulun ampujalle ja hänen puheitaan paheksutaan, alkaa valitus sananvapauden rajoittamisesta. Kenenkään mielipide ei voi olla väärä eikä mikään mahti maailmassa saa kritisoida sen ilmaisemista, vaikka kyseessä olisi murhamiehen ihannointi. Samoin pitää saada vapaasti uhata tempaista käkkäräpäätä kuonoon tai mätkiä viherpunikkia pesäpallomailalla. Jopa presidenttiä pitää saada uhata saunan taakse viemisellä.
Näin se ruikuttaminen sujuu:


Nämä sananvapauden marttyyrit tuntevat oikein hyvin YK:n ihmisoikeuksien julistuksen, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Suomen perustuslain määritelmät sananvapaudesta. Siihen heidän osaamisensa sitten loppuukin. He eivät ymmärrä Suomen rikoslainsäädäntöä.
Kerrataan taas nämä perusasiat. YK:n ihmisoikeuksien julistuksen 19. artikla kuuluu näin:
Jokaisella on oikeus mielipiteen- ja sananvapauteen. Tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vastaanottaa ja levittää tietoja kaikkien tiedotusvälineiden kautta.
Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artkla sanoo asiasta näin:
Jokaisella on sananvapaus. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Oikeutta voidaan rajoittaa kansallisella lainsäädännöllä.
EIT:n tulkinta tästä artiklasta tunnetaan myös hyvin:
Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa.
Suomen perustuslain 12 §:ssä säädetään näin:
Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
Tähän asti nämä säädökset tunnetaan melko hyvin, mutta tuo perustuslain pykälä luetaan aina huonosti. Siinä nimittäin sanotaan ihan selvästi, että sananvapautta ei kukaan estä ennakolta. Mitä tahansa saa siis sanoa ihan vapaasti ilman ennakkosensuuria, mutta ne seuraukset voivat tulla jälkikäteen. Niistä on säädetty ihan perustuslain kertomalla tavalla rikoslaissa.
Sieltä sitten löytyykin kaikenlaista seuraamusta. Kriminalisoitua on vaikkapa rikokseen yllyttäminen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus ja laiton uhkaus. On siellä paljon muutakin sellaista, johon kannattaisi tutustua ennen kuin kirjoittaa sananvapauden nimissä niitä kaikkein sairaimpia mielipiteitään.
Yhteistä näille kaikille kriminalisoinneille on, että ne on tehty perustuslain oikeutuksella. Ne ovat juuri niitä seuraamuksia, joista kenenkään ennakolta estämättä ihan tolkkuttomia kirjoittava saattaa päästä osalliseksi. Jostain ihmeen syystä tätä ei haluta millään ymmärtää.
Kunniamerkkiä ampujalle ehdottanut valtutettu tullaan luultavasti erottamaan puolueesta. Ihmettelen vain, kuinka kauan perussuomalaiset antavat tämän alapääsanastoon mieltyneen natsi- ja keskitysleirisympatioistaan tunnetun homo-, muslimi- ja punikkivihaa tihkuvan “Leon Degrellen” julistaa omaa sanomaansa puolueen nimissä. Hänen oikea henkilöllisyytensä tiedetään yleisesti.

Luokka: laki, sananvapaus
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 21. 2012
Lieksan kaupunki aikoo viime sunnuntain Karjalaisen mukaan puolittaa työmarkkinatukimenonsa kaksinkertaistamalla kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvien määrän. Kerrankin myönnetään ihan rehellisesti, että kuntouttavan työtoiminnan päätarkoitus on tuottaa kunnalle säästöä.
Siinä sivussa saadaan ilmaisia työntekijöitä kunnalle, valtiolle ja rekisteröidyille yhdistyksille. Lieksan sosiaalijohtaja suunnittelee työtehtäviksi vanhustenhoitoa. Hän mainitsee ainakin ulkoiluttamisen, hiustenhoidon ja vanhuksille lukemisen.
Jos joku ei vielä tiedä, niin juuri kunnan säästöt ja ilmaistyövoiman saanti ovat kuntouttavan työtoiminnan ainoat tavoitteet. Laissa kuntouttavasta työtoiminnasta ei ole mitään muuta kuntouttamiseen viittaavaa kuin lain nimi.
Nykyisin kunta joutuu korvaamaan Kelalle puolet työmarkkinatuen aiheuttamista kustannuksista, ellei se järjestä kuntouttavaa työtoimintaa. Kun toimintaa järjestetään, poistuu tämä maksuvelvollisuus ja kunta saa lisäksi 10,09 euroa päivässä lisää rahaa jokaisesta kuntoutettavasta. Toiminta siis on kunnan kannalta ehdottoman kannattavaa.
Kuntoutettava itse saa pelkän työmarkkinatuen ja yhdeksän euron päivittäisen ruokarahan korvaukseksi työpanoksestaan.
Kuntoutettavaksi joutumiseen riittää pelkkä työttömyys. Jos henkilö on saanut työmarkkinatukea 500 päivän ajan tai työttömyyspäivärahan jälkeen työmarkkinatukea 180 päivän ajan, hänet luokitellaan kuntoutettavaksi. Samoin kuntoutettava on sellainen henkilö, jonka pääasiallinen toimeentulo on muodostunut toimeentulotuesta 12 kuukauden ajan. Työkyvyllä ja työhaluilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Tai on sentään. Jos työkyky on alentunut, niin henkilö ei kelpaa kuntoutettavaksi. Vain priimatavara kelpaa.
Ettekö usko? Näin se kuitenkin lain mukaan sujuu:
Kun edellä mainitut määräajat täyttyvät, laaditaan työttömälle TE-toimistossa aktivointisuunnitelma. Jos TE-toimisto arvioi, että henkilölle ei voida tarjota oikeaa työtä kolmen kuukauden sisällä, on aktivointisuunnitelmaan pakko sisällyttää kuntouttava työtoiminta. Jos tässä vaiheessa arvioidaan, että henkilö ei työ- tai toimintakyvyn rajoitusten vuoksi voi osallistua kuntouttavaan työtoimintaan, niin hänet ohjataan saamaan sosiaali- tai terveyspalveluja. Laki siis kertoo ihan selvin sanoin, että vajaakuntoinen ei kelpaa kuntoutettavaksi.
Voi kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyä, mutta silloin menettää työttömyysetuutensa ja joutuu turvautumaan kunnan toimeentulotukeen. Sitä alennetaan kieltäytymisen takia 20 % ja kieltäytymisen toistuessa 40 %. Orjatyövoiman rekrytointi on siis järjestetty tehokkaasti.
Nyt joku taas närkästyy ja sanoo, että onhan kaikki työ parempaa kuin kotona makaaminen. On tietenkin, ainakin yhteiskunnan kannalta. Se ilmaiseksi töitä tekevä ei välttämättä riemuitse saadessaan tehdä rinnakkain samaa työtä sellaisen kanssa, jolle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa.
Luokka: laki, työllistämistoimenpiteet
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 20. 2012
Perussuomalaisten Satakunnan piirin Köyliön osaston puheenjohtaja, kunnanvaltuutettu ja Poliisin neuvottelukunnan jäsen Tommi Rautio katsoo olevansa sodassa maahanmuuttajia vastaan. Näin hän sanoo suoraan facebookissa helsinkiläisen Ossi Mäntylahden seinällä käytävässä keskustelussa Oulun pizzeriasurmista. Raution mielestä ampujalle pitäisi myöntää kunniamerkki.
Tässä tämä eilen illalla ilmestynyt toteamus käynnissä olevasta sodasta:

Uskomattomaltahan tämä vaikuttaa, mutta kyseessä ei näytä olevan väärinkäsitys, pila eikä ainakaan mikään tilin kaappaus. Rautio nimittäin jatkaa samoilla linjoilla keskustelua myös tänään:

Tähän voin sanoa vain kuten seuraava kommentoija sanoi: Edustipa Rautio ketä tahansa, niin minä olen mieluusti vastapuolella. En yleensäkään ymmärrä, millä oikeudella tämä mies katsoo puhuvansa kansan nimissä. Kuka, missä ja milloin on antanut hänelle sellaiset valtuudet?
Valitettavasti Rautio ei ole ainoa lajissaan, vaan tällaisiin mielipiteisiin törmää yllättävän usein. Facebookissa on useita yhteisöjä, joissa sotaa maahanmuuttajia ja erityisesti islaminuskoa vastaan pidetään ihan selvänä asiana. Sodissa tunnetusti tulee ruumiita, mutta minusta on aika omituista käydä julistamatonta sotaa siviilihenkilöitä vastaan. Terrorismiksi sitä yleensä kutsutaan.
Olen jo jonkin aikaa odotellut marttyyrisankarin ilmestymistä. Nyt nämä omaa sotaansa käyvät äärikansallismieliset taisivat viimeinkin saada Oulun ampujasta ikioman Horst Wesselinsä, jolle varmaan kohta sävelletään jyhkeäpoljentoinen marssilaulu. Tai mitä turhaa, sanoitetaan vain vanha laulu uudelleen.
Luokka: media
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 19. 2012
Attendo Terveyspalvelut Oy näyttää ottaneen Juuan kunnasta lujan niskalenkin ja samalla se tunkee käsiään yhä syvemmälle kunnan taskuun. Samalla kunta sotkee itsensä yhä syvemmälle oikeudenkäyntien suohon ja altistuu suoranaiselle kiristämiselle. Tällainen ajatus tulee väkisin mieleen, kun lukee sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.2.2012 pidettävän kokouksen esityslistaa.
Kerrataanpa taas lyhyesti historiaa. Kunta yksityisti ja ulkoisti terveyskeskuksensa Coronarialle keväällä 2010. Kilpailutuksen hävinnyt Attendo MedOne eli nykyinen Attendo Terveyspalvelut Oy valitti asiasta ja valitus on edelleen vireillä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Coronaria ei pystynyt noudattamaan sopimusta, joten kunta irtisanoi sopimuksen vuoden 2011 alusta alkaen. Tästä suuttuneena Coronaria pani vireille oikeusprosessin, josta ei ole kerrottu julkisuuteen yhtään mitään. Sopimuksen mukaan erimielisyydet käsitellään välimiesoikeudessa ja kunta on palkannut asianajajan hoitamaan juttua.
Uusi tilapäinen hankintasopimus tehtiin vuosi sitten Attendon kanssa vuoden 2011 loppuun asti. Nyt sopimusta on ollut jo pari kuukautta tarkoitus jatkaa toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajalla siihen saakka, kunnes uusi kilpailutus saadaan vuoden 2012 aikana järjestettyä.
Sote-lautakunta käsitteli asiaa viime joulukuussa. Silloin neuvottelut olivat vielä kesken, joten asia tuotiin ihan keskeneräisenä päätettäväksi. Esittelijän kokouksessa tekemillä lisäyksillä ja muutoksilla tämä tilapäinen sopimus saatiin kuitenkin päätettyä. Kaiken piti siis olla toistaiseksi kunnossa ja hinnaksi hyväksyttiin 1 215 283 euroa/vuosi. Tämä on siis se tilapäinen sopimus, jota noudatetaan uuden kilpailutuksen lopputulokseen asti.
Nyt lautakunta kuitenkin saa tämän tilapäisen ja kertaalleen hyväksymänsä sopimuksen uudelleen eteensä. Sopimusta ei ole voitu allekirjoittaa, koska Attendo kertoi tehneensä laskuvirheen joulukussa ilmoittamassaan hinnassa. Oikea hinta onkin 1 249 038 euroa/vuosi, joten hinta nousi pelkkänä ilmoitusasiana 33 755 euroa. Lautakunnalla ei liene muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tämä uusi hinta, koska palvelut on pakko hankkia uutta kilpailutusta odoteltaessakin.
Joko putositte kärryiltä? Jos niin kävi, niin älkää välittäkö. Olen melko varma, että minun lisäkseni sekä päättäjät että virkamiehet ovat roikkuneet vauhdissa olevien kärryjen perälaudassa yrittäen pysyä edes jotenkin mukana.
Pitää taas esittää muutamia ikäviä kysymyksiä. Miten on mahdollista, että Attendolla on yhä KHO:ssa vireillä valitus kilpailutuksesta, jonka se hävisi lähes kaksi vuotta sitten? Jo vuosi sittenhän Attendo sai tahtonsa läpi ja pääsi tuottamaan palvelut, joten miksi kunta ei ole vaatinut valituksen peruuttamista? Liikemiehet ymmärtävät kyllä suoraa puhetta. Jos heille tehdään selväksi pöytäkirjan ulkopuolella, että vireillä oleva valitus saattaa vaikuttaa tulevaan kilpailutukseen, niin ääni kellossa muuttuu.
Toinen kysymys kuuluu, että miksi kunta hyväksyy pelkkänä ilmoitusasiana jälkilypsyltä haiskahtavan laskuvirheen kaksi kuukautta sitten sovitussa hinnassa?
Ja se kolmas kysymys koskee taas oikeudenkäyntiä Coronarian kanssa. Paljonko siihen on tähän mennessä käytetty rahaa ja mikä on tilanne?
Luokka: kunnallishallinto, talous
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 18. 2012
Saksan liittopresidentti ilmoitti eroavansa meidän mittapuumme mukaan mitättömästä syystä. Syyttäjä nimittäin kertoi olevan aihetta epäillä olevan mahdollista, että hän on saattanut saada lahjuksia. Jotenkin noin perustelut kerrottiin uutisissa.
Meidän päättäjämme varmaan nauravat räkäisesti saksalaisille. Meillähän kansanedustaja saa olla ensin epäiltynä ja sitten syytettynä oikeudessa lahjoman ottamisesta, mutta vannoo viattomuuttaan eikä ole aikeissakaan erota yhtään mistään. Häntä ei kukaan edes vaadi eroamaan, vaan kaikki vetoavat yksissä tuumin sinänsä lainmukaiseen syyttömyysolettamaan.
Näinhän meillä toimitaan. Meillä tuijotetaan pelkästään lain kirjaimen täyttävään menettelymuotoon, mutta moraali unohdetaan kokonaan. Samoin unohdetaan se, miltä asiat kansalaisten silmissä näyttävät. Myös 1500-luvun tuomarinohjeisin vedotaan herkästi, mutta aina sivuutetaan ohjeiden kohta 11. Se kuuluu näin:
Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.
Toissapäivänä julkaistiin Transparency Oy:n tutkimus suomalaisesta korruptiosta. Siinä todettiin korruption olevan rakenteellista ja perustuvan vaikuttajien keskinäisiin verkostoihin. Ikään kuin asian alleviivaamiseksi ministeri Heidi Hautala antoi eilen näyttävästi täyden tukensa Finnairin pääjohtajan ja vakuutusyhtiö Ilmarisen väliselle asuntokaupalle. Hän vieläpä nimenomaan korosti, että asiassa noudatettiin hyvää hallintotapaa.
Kaupassahan Finnairin pääjohtaja myi asuntonsa Ilmariselle, joka vuokrasi asunnon Finnairille. Pääjohtaja jäi asuntoon vuokralaiseksi. Ilmarisen Harri Sailas on myös Finnairin hallituksen puheenjohtaja ja Finnairin pääjohtaja Mika Vehviläinen puolestaan on Ilmarisen hallintoneuvoston jäsen. Tässä kuviossa siis ei nähty yhtään mitään omituista eikä hyvän hallintotavan vastaista.
Sen verran asia kuitenkin heilautti, että tiedotustilaisuudessa kerrottiin avoimuutta lisättävän vastaavanlaisissa kaupoissa. Ihan maan tavan mukaan avoimuutta lisätään julistamalla Ilmarisen rahoitustarkastusviranomaisille kaupasta antama selvitys salaiseksi.
Poliittisia virkanimityksiä vastustavat kaikki vuorollaan niin kauan, että pääsevät itse niistä osallisiksi. Pari päivää sitten Tuija Brax ilmoitti hakevansa Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajan virkaa, joka vapautuu Tuula Haataisen siirtyessä Kuntaliittoon. Brax pitää Helsingin johtajien virkojen avointa poliittisuutta erinomaisena ja läpinäkyvänä asiana. Avoimen poliittista peliä virkojen täyttö on aina ollut, mutta lieneekö aina paras ja pätevin hakija tullut valituksi?
Voi hyvät veljet ja siskot, mitä te teette tämän maan moraalille ja yleiselle lainkuuliaisuudelle.
Luokka: politiikka, talous
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 17. 2012
Kun kunta päättää yksityistää ja kilpailuttaa vaikkapa vanhusten hoivapalvelut, niin yleensä “täysin vapaan” kilpailutuksen voittaa verorahoilla tuettu kansainvälinen suuryritys. Näin se tapahtuu:
Hoivapalvelua tuottava yritys ei itse voi saada tukiasuntojen rakentamiseen Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukea. Niinpä ainakin pari menestyvää yritystä on perustanut kokonaan itse omistamansa yrityksen, jonka tehtävänä on rakentaa toimitilat. Nämä rakentajat saavat valtiolta rahoitusta. Yritys siis voittaa kilpailutuksen lupaamalla uudet toimitilat, jotka veronmaksajat maksavat.
Näin toimii ainakin Attendo, joka omistaa kokonaan Suomen Palveluasunnot Oy:n. Tämä yritys saa ARA:lta tukea rakentamiseen ja Attendo tulee uusiin tiloihin tuottamaan palvelut. Taustalla toimivat koko ajan samat ihmiset. Lisäksi asuminen ja palvelut pyritään hinnoittelussa yhdistämään niin, että kukaan ei pysty selvittämään niiden erillishintaa.
Asuntoministeri Krista Kiuru on onneksi puuttunut tähän niin sanottuun vapaaseen kilpailuun. ARA:lle on jo annettu ohjeet, joiden mukaan tällaista koplausta ei saa suosia. Ohjeet ovat kuitenkin vain ohjeita, koskapa ministeri on huomannut ARA:n myöntäneen ainakin kolme miljoona euroa Attendon omistamalle Palveluasunnot Oy:lle. Myöntäjä joutuu ministerin puhutteluun, mutta ei siitä seuraa sen kummempia. Asia ei muutu ennen kuin ministerin aloittama asetuksen muuttaminen saadaan valmiiksi.
Yksityistäminen on nykytrendi, jonka nimeen vannotaan palvelutuotannon edullisuuden nimissä. Edullista tuotanto on vain yritykselle, koska tilat rakennetaan veronmaksajien kustannuksella. Hinnoittelussa sotketaan keskenään asuminen ja palvelut, joten maksut voivat olla mitä tahansa. Yksityisen puolen asumispalveluissa kun on vielä sekin omituisuus, että palvelut suunnitellaan ja hinnoitellaan yksilöllisesti asiakkaan maksukyvyn mukaan.
Ministeri Kiuru on tarttunut oikeaan asiaan. Jos yksityistetään ja kilpailutetaan, niin voittavan yrityksen on oltava ihan aidosti ja kokonaan yksityinen ja hankittava myös toimitilat omilla rahoillaan. Nyt yhteiskunta kustantaa toimitilat, joihin yritys tulee keräämään voitot.
Luokka: elinkeinoelämä, yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 16. 2012
- Voitteko luvata, etteivät tällä uudistuksella köyhät ja kipeät tule entistä köyhemmiksi ja kipeämmiksi? Näin kysyttiin eilen ministeri Paula Risikolta. Ministeri vastasi hymyillen, että valitettavasti tällaista ei voi luvata, vaan jonkun on säästöt maksettava.
Valtiovallan linjaus tuli taas kerran selväksi. Köyhien ja kipeiden kuuluu maksaa valtion säästöt, koska heiltä on helpoin ottaa. Terveet ja rikkaat pystyvät panemaan hanttiin ja heitä myös kuullaan. Tosin ihan eduskunnassa asti on moneen kertaan todettu, että Suomessa ei edes ole rikkaita ja jos onkin, niin ei heillä ole rahaa. Suunnilleen näin on ainakin Ben Zyskowicz sanonut aina, kun on tullut puhetta suurituloisimpien verojen korottamisesta.
Nyt on siis kysymys lääkkeiden Kela-korvausten muutosehdotuksesta, jonka ristiritainen työryhmä sai puristettua kasaan. Lakiesitys asiasta saataneen ensi syksynä. Peruskorvattavien lääkkeiden 42 %:n korvaus putoaa ja on jatkossa 35 %. Alemman erityiskorvauksen prosentit ovat nykyinen 72 ja tuleva 65. Ylempi erityiskorvaus säilyy entisellään 100 %:ssa.
Tämä tietää taas entistä tiukempia aikoja varsinkin pientä eläkettä saaville vanhuksille. He ovat juuri niitä, joille kynnys sosiaalitoimistoon on korkea, joten he valitsevat syömisen ja lääkkeiden välillä. Molempiin ei ole varaa. Valitsipa kumman tahansa, niin elinikä lyhenee huomattavasti. Alan epäillä, että se tässä on tarkoituskin.
On uudistuksessa jotain pientä positiivistakin nähtävissä. Omavastuuosuus laskee 700 eurosta 650 euroon ja lääkkeiden tukkuhinnat alenevat. Hinnanalennus iskisi kipeästi lääketeollisuuden ja apteekkien kukkaroon, joten lobbarit varmaan jo ovat liikkeellä. Saa nähdä, millaiseen muotoon esitys tältä osin muovautuu.
Kyllä kaikkein köyhinkin saa lääkkeensä myös tulevaisuudessa. Se edellyttää kuitenkin aktiivisuutta ja uskallusta hakea toimeentulotuksea. Jo nykyisin sosiaalitoimi maksaa yli 80 000 kansalaisen lääkkeet ja rahaa tähän kuluu kunnilta reilut 60 miljoonaa euroa vuodessa. Lisääntyvät asiakkaan lääkekustannukset tulevat näkymään lähes sellaisenaan kuntien menoissa edellyttäen, että kaikki osaavat, jaksavat ja uskaltavat hakea toimeentulotukea.
Valitettavasti liian paljon on sellaisia, jotka haluavat elää ja varsinkin kuolla omillaan.
Luokka: terveydenhoito, yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 15. 2012
Perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Oinonen on tehnyt oikeuskanslerille selvityspyynnön puolustusministeri Stefan Wallinin mahdollisesta esteellisyydestä päätettäessä varuskuntien lakkauttamisesta. Hän epäilee Wallinin jäsenyyden Uudenmaan Prikaatin killassa olevan sellainen erityinen syy, joka vaarantaisi hänen puolueettomuutensa.
On ihan hyvä, että asia selvitetään. Minä en tiedä, mitä prikaatin kilta tekee ja mihin se pyrkii, joten oikeuskansleri tutkikoon asian. Jotenkin minusta on vain ruvennut tuntumaan, että perimmäisenä syynä jääviysepäilyyn on ministerin äidinkieli ja RKP:n jäsenyys. Tämä epäilys heräsi heti, kun selvisi huhujen Kontiorannan ja Dragsvikin asettamisesta vastakkain olevan vähintäänkin epävarmalla pohjalla. Etteivät vain huhun levittäjät olisi myös sen alullepanijoita.
Wallinin kannattajat hyötyvät päätöksestä, se lienee selvä. Jos kannattajien hyötyminen jostain päätöksestä tekee ministeristä esteellisen, niin siinä tapauksessa yksikään ministeri ei voisi milloinkaan päättää mitään. Aina löytyy jokin yhteys jonnekin suuntaan. Ministereiksi pitäisi valita kumpaakaan kotimaista kieltä taitamattomia ummikkoja, joilla ei ole mitään yhteyksiä kansalaispiireihin.
Oikeuskansleri saa tutkittavakseen myös sen, onko ministeri Wallin rikkonut perustuslaissa taattua kansanedustajan koskemattomuutta puhutellessaan ilmeisen kovasanaisesti Oinosta ja paria muuta kansanedustajaa. Perustuslain 30 §:n mukaan kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Estämistä ei kuitenkaan voine olla pelkkä puhuminen, vaan siihen tarvitaan paljon rajumpia keinoja. Tämä ilmenee saman pykälän 2 momentista, joka käsittelee kieltoa asettaa kansanedustaja syytteeseen tai riistää hänen vapautensa puheiden takia.
Perustuslain 31 §:n mukaan kansanedustajalla on eduskunnassa oikeus vapaasti puhua kaikista käsiteltävistä asioista sekä niiden käsittelystä. Tämän lainkohdan perusteella Wallinin pitämää puhuttelua voitaisiin kyllä pitää hyvän tavan vastaisena, mutta ei koskemattomuuden loukkauksena.
Wallin itse sanoi haastattelussa, että perussuomalaisten mopo keulii nyt pahasti. Minun mielestäni samaa tekee myös Wallinin mopo. Antaa kansanedustajien puhua vapaasti niin kauan kuin he puhuvat laillisesti. Perustuslain 30 §:n 2 momentin mukaan ne rajat vetää sitten tarvittaessa koko eduskunta viiden kuudesosan enemmistöllä.
Ensin tietenkin rajanvedon tekee puhemies. Perustuslain 31 § 2 momentin mukaan edustajan tulee puhua vakaasti, arvokkaasti ja loukkaamatta toista henkilöä. Tarpeen mukaan puhemies huomauttaa asiasta tai peräti kieltää jatkamasta puhetta. Hän voi antaa myös varoituksen sekä pidättää edustajan kahdeksi viikoksi eduskunnan istunnoista.
Sitä en tiedä, mihin pykälään aikoinaan perustui Veikko Vennamon kantaminen ulos istuntosalista.
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 14. 2012
Tänä aamuna juukalainen fb-kaverini kertoi päivityksessään istuneensa tunnin terveyskeskuksessa odotellen hoitajan vastaanotolle pääsyä. Sinne hän oli päässyt, mutta valitettavasti lääkärin vastaanottoaikoja ei tälle päivälle ole. Hänen täytyy siis huomenna saapua paikan päälle uudelleen odottelemaan, josko mahdollisesti jollain lääkärillä olisi aikaa tutkia hänet.
Mitenkäs tämä on mahdollista, kun terveyskeskus on yksityistetty ja kunnan silmäätekevät muistavat joka käänteessä kehua kaiken sujuvan erinomaisesti? Voi jopa sanoa, että yksityistäminen on toteutettu oiken perinpohjaisesti. Näihän se meni:
Keväällä 2010 terveyskeskus yksityistettiin Hoitoketju Coronarialle. Yritys ei pysytynyt noudattamaan sopimusta alkuunkaan, vaan ongelmat alkoivat heti. Vuoden 2011 alussa kunta sanoi sopimuksen irti ja solmi uuden sopimuksen Attendo MedOnen kanssa. Siitä Coronaria suuttui niin paljon, että uhkasi kuntaa oikeustoimilla ja tuntuvilla korvausvaatimuksilla.
Kunta palkkasi itselleen lakimiehen hoitamaan neuvotteluja ja mahdollista oikeusprosessia Coronarian kanssa. Julkisuuteen ei ole tihkunut yhtään mitään neuvottelujen tai oikeusprosessin etenemisestä saati sitten hinnasta. Se nyt kuitenkin lienee selvää, että asianajajan laskutus toimii koko ajan. Toivottavasti edes päättäjille on annettu jotain tietoja.
Tämän perusteellisesti toteutetun yksityistämisen lopputuloksena äkillisesti sairastuneen on saavuttava terveyskeskukseen ties kuinka monena päivänä ennen kuin hän näkee lääkärin. Ihan samaan tilanteeseen olisi päästy ilman yksityistämistä ja ainakin se olisi tullut paljon halvemmaksi.
Rehellisesti sanottuna en minä tiedä, mistä lääkäripula tällä kertaa johtuu. Sopimuksen mukaan tällaista ei saisi kuitenkaan tapahtua. Jos lääkäri itse on sairastunut, nin yrityksen on hankittava toinen lääkäri tekemään hänen työnsä. Muussa tapauksessa on kysymys sopimusrikkomuksesta, josta on määrätty sanktio.
Milloinkahan kunta mahtaa tiedottaa kuntalaisille tämän yksityistämissirkuksen kustannuksista?
Luokka: kunnallishallinto, terveydenhoito
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 13. 2012
Sanomalehti Karjalainen kertoo, että Pohjois-Karjala menettää muutaman vuoden sisällä 451 valtion työpaikkaa. Yksin Kontiorannan varuskunnan lakkauttaminen vie 274 työpaikka eikä kerrannaisvaikutuksia osaa kukaan arvioida. Hätäkeskuksen siirto Joensuusta Kuopioon vie 34 työpaikkaa ja Kontiolahden pakolaiskeskuksen lakkauttaminen 60. Rajavartiolaitos tekee ensi vuonna 73 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2009.
Valtio aikoo ilmeisesti lopettaa kaikki palvelunsa maakunnasta. Seuraavaksi ovat luultavasti lähdössä sekä Pyhäselän että Juuan vankilat. Ainakin Juuassa toimiva poliisilaitoksen toimipiste on lakkautuslistalla, samoin maistraatin sivutoimipiste.
Pohjois-Karjalsta on poistunut vuosien 1995-2009 aikana 505 valtion työpaikkaa. Samana aikana muualta maasta valtio vähensi työpaikkoja 4 423, mutta Uudellamaalla niitä tuli lisää peräti 6 691. Mukamas vakavissaan on yritetty alueellistaa valtion palveluja, mutta sitä ei varmaan kukaan ole ihan oikeasti yrittänytkään toteuttaa.
Menevät täältä yksityisenkin sektorin työpaikat. Tuoreessa muistissa on Perloksen lopettaminen ja nyt Tulikivi aikoo hankkiutua eroon 55 työntekijästään. Sen sijaan ulkomaalaiset kaivosyhtiöt tonkivat innokkaasti vähän siellä sun täällä ja lupaavia löytöjä on tehty.
Jos olisin taipuvainen salaliittoteorioihin, niin uskoisin kaiken olevan harkittua. Maakunta on päätetty tyhjentää asukkaista ja jättää se kokonaan kaivosyhtöiden armoille. Samaan aikaan koko itäisen Suomen maanpuolustus jätetään rempalleen, joten paraatioven jättämisestä selälleen voi taas puhua.
Uskon kuitenkin kyseessä olevan vain lyhytnäköisen säästämisen. Valtio on omaksunut likipitäen kvartaalitalousajattelun ja tuijottaa vain lyhyen aikavälin säästöjä. Kun valtion palvelutuotanto vähenee, niin se rupeaa näyttämään entistä kannattamattomammalta. Kannattamaton toiminta joutaakin sitten lopettaa kokonaan.
Ihan oma lukunsa on sitten kuntauudistus. Koko Pohjois-Karjalaan jää pakkonaittamisen jälkeen vain kolme kuntaa. Jokainen kuntien yhdistämisiä vähänkään seurannut tietää, että palvelutuotanto liitosalueilla todetaan hyvin äkkiä kannattamattomaksi. Keskittäminen suuriin yksiköihin on päivän sana, ja se taas tietää piteneviä matkoja. Julkinen liikenne on käytännössä jo kauan sitten loppunut, joten autottoman on pakko muuttaa lähemmäs palveluja.
Eipä tässä mikään minua henkilökohtaisesti hirveästi hetkauta ainakaan tällä hetkellä. Iän ja vaivojen karttuessa tilanne tietenkin muuttuu, mutta siihen asti voimme kohta huudella kirjailija Heikki Turusen kanssa toisillemme kumpikin oman vaaransa laella seisten. Ei täällä kohta muita enää olekaan, koska nuorempi polvi lähtee varmasti karkuun sitä mukaa kuin kynnelle kykenee. Ääni ei välttämättä kanna kaivosten melun yli, muuta ei se kanna muutenkaan.
Luokka: aluepolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 12. 2012
Björn Wahlroos on niin tyytyväinen presidentinvaalien tulokseen, että innostui antamaan Helsingin Sanomille ison haastattelun itsestään ja ajatuksistaan. Hänen puheensä tulevat varmasti saamaan paljon myötäilijöitä. Ainakin kaikki uusliberalistisesti ajattelevat nuoret leijonat tulevat toistelemaan hänen sanojaan, se on ihan varmaa.
Wahlroos antoi köyhien ja syrjäytyneiden kuulla kunniansa. Syrjäytyminen on hänen mukaansa jokaisen oma valinta ja nykyinen liian hyvä työttömyysturva suorastaan kannustaa syrjäytymään. “Jos kehitämme yhteiskuntaa siten, että syrjäytymiseen johtavat vaihtoehdot ovat helppoja valita, niin saamme lisää syrjäytyneitä”, hän julisti.
Wahlroos kritisoi presidentti Tarja Halosta siitä, että tämä uudenvuodenpuheessaan sanoi terveyserojen kasvaneen tuloerojen myötä. Näin ei Wahlroosin mukaan tietenkään ole, vaan terveyserotkin ovat köyhien omaa syytä. He eivät panosta riittävästi terveytensä hoitamiseen.
Tätähän tämä ahneuden ja itsekkyyden ylistys aina on. Rikkaus on vain jokaisen rikkaan omaa ansiota ja köyhyys yksiselitteisesti jokaisen köyhän oma vika. Köyhyys ei ole edes varsinainen vika, vaan se on silkkaa laiskuutta, johon liian hyvä työttömyys- ja sosiaaliturva suorastaan houkuttelevat. Tällaisista puheista saadaan hyvää selkänojaa sitten, kun etuuksia ruvetaan leikkaamaan. Kaikki merkit viittaavat siihen, että se tapahtuu pian.
Yhtä asiaa jäin Wahlroosin haatattelusta kaipaamaan ja se sama asia puuttuu yleensä kaikista vastaavista julistuksista. Kukaan ei kerro, mitä näillle kaikin puolin kelvottomille köyhille ja syrjäytyneille pitäisi oikeastaan tehdä. Puuttuu niin sanoakseni se lopullinen ratkaisu. En uskalla ruveta arvailemaan, millainen se mahtaisi olla.
En olekaan pitkiin aikoihin lainannut Jeesus Siirakin kirjaa. Sen 4 luvussa sanotaan köyhien kohtelemisesta näin:
Älä pidätä köyhältä hänen elatustansa, äläkä anna anovaisten silmien kauan odottaa.
Älä murehduta isoavaa sielua, äläkä ärsytä vihaan miestä, joka on ahdingossa.
Vihaan ärtynyttä sydäntä älä kiihoita, äläkä anna tarvitsevaisten kauaa odottaa.
Hätääntynyttä anelijaa älä aja pois, äläkä käännä kasvojasi pois köyhästä.
Älä käännä silmääsi pois pyytäjästä, äläkä anna kenellekään aihetta kirota sinua.
Sillä jos joku katkeralla mielellä sinut kiroaa, niin hänen Luojansa kuulee hänen rukouksensa.
Luokka: yhteiskunta
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 11. 2012
“Huonostikin palkattu työ on otettava vastaan. Alempiarvoinen aines ei saa loisia aikana, jolloin työtä on tarjolla yllin kyllin. Työvoimansa myyjä ei saa keinotella hinnoilla kuten muiden tuotteiden myyjät. Oikeus olla olemassa on lunastettava kovalla työllä. Rahvas on opetettava siihen, että leipä irtoaa vain ankaralla työllä. Kerjäläiselle ei saa antaa mitään, sillä se mahdollistaa vetelehtimisen. Vetelehtivän nuorison kasvattaminen on pelkän rikkaruohon kasvattamista. Joka ei näihin ehtoihin sopeudu, on poistettava kokonaan yhteiskuntaruumiista.”
Tämä teksti ei ollut kansanedustaja Jaana Pelkosen eilisestä blogista, mutta olisi ilmeisesti ihan hyvin voinut olla. Pelkonenhan kirjoitti veri kiehuen ja kädet täristen siitä, kuinka terveille ja toimintakykyisille ihmisille ei missään vaiheessa tule jakaa vastikkeetonta rahaa. Jos joku ei vielä ole perehtynyt kansanedustajan ajatuksiin, niin ne voi lukea täältä:97184-jyrkk%C3%A4-ei-kansalaispalkalle
Pelkonen on saanut kritiikkiä tekstistään jopa oman puolueensa sisältä. Kansanedustajan ainoa vastaus kommenttiketjuun osoittaa kuitenkin selvästi, että hän on täysin haluton ja kyvytön oppimaan mitään uutta. Hän on tyypillinen esimerkki siitä, että kun järkisyyt loppuvat, niin ruvetaan puhumaan ideologiasta, periaatteista ja maailmankuvasta.
Tuo lainattu teksti julkaistiin Hufvudstadsbladetissa 23.5.1918. Sen jälkeen on sivistytty 96 vuotta, mutta lopputuloksena olemme saaneet periaatteessa samalla tavalla ajattelevan kansanedustajan. Ajattelevatkohan Pelkosen äänestäjät oikeasti samalla tavalla kuin edustajansa, vai tulikohan äänestettyä pelkästään suosittua juontajaa?
Luokka: historia, politiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 10. 2012
Hallituksen täytyy pitää meitä kansalaisia ihan täysinä ääliöinä. Muuten ei voi selittää ikävien uutisten ajoittumista juuri tälle viikolle, heti presidentinvaalien jälkeen. Keskiviikkona julkaistiin kuntakartat ja kerrottiin varuskuntien lakkauttamisesta ja eilen ilmoitettiin, että valtio on valmis luopumaan Finnairin osake-enemmistöstä.
Ehdotus uudeksi kuntajaoksi piti alkuperäisen työsuunnitelman mukaan julkaista joulukuussa. Jostain kumman syystä valmistelu viivästyi sopivasti, jotta se ei vaikuttaisi presidentinvaaleihin. Koko ajan meille on vakuuteltu, että pakolla kuntia ei yhdistellä, mutta sekin on vain sananhelinää.
Eilen eduskunnassa ministeri Virkkunen toivotti myös opposition tervetulleeksi mukaan kuntauudistustyöhön, mutta se edellyttää hallituksen tavoitteiden hyväksymistä. Tunti sitten pääministeri Katainen sanoi radiossa, että pakkoa ei käytetä - paitsi tietenkin siinä tapauksessa, että jotkut kunnat vastustavat yhdistymistä. Siis yhdistytte tai itekette ja yhdistytte.
Varuskuntien lakkautuslistojen julkaiseminen ajoitettiin samalle päivälle kuntauutisten kanssa. Kuitenkin jo pari viikkoa sitten parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva rehvasteli julkisuudessa, että hän ainoana koko maassa jo tietää lakkautettavisen varuskuntien nimet, mutta ei kerro. En usko Kanervan olleen ainoa, mutta tieto päätetiin pantata yli vaalien.
Meidän oletetaan uskovan sekin, että puolustusministeri Wallinin äidinkieli ja puoluekanta eivät millään tavalla vaikuttaneet Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseen ja Kontiorannan lakkauttamiseen. Pitäisi uskoa myös se, että ministerin jäsenyys Uudenmaan Prikaatin killassa on täysin asiaan vaikuttamaton sivuseikka.
Valtionohajuksesta vastaava ministeri Hautala myöhästyi superkeskiviikon uutistulvasta. Hän ilmoitti vasta eilen, että valtio on valmis luopumaan Finnairin osake-enemmistöstä. Valtio omistaa nyt yhtiöstä 56 % eli sillä on määräysvalta. Ihan tutun kaavan mukaan valtio luopuu ensin osake-enemmistöstään ja heti perään kaikista omistuksistaan.
Hallituksen toimien järkevyydestä jokainen muodostaa oman mielipiteensä itse, mutta tiedotuksen suhteen on selvästi nähtävissä uskottavuusvaje. Emme me nyt ihan vielä ole niin tyhmiä, että uskoisimme huonojen uutisten kertarysäyksen olevan puhdasta sattumaa. Nokiakin osasi koordinoida omat huonot uutisensa samaan nippuun.
Luokka: kunnallishallinto, maanpuolustus, media
|
12 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 9. 2012
Alle kolme vuorokautta presidentinvaalien jälkeen hallitukselta valmistui yllättäen kaksi kauan odotettua suunnitelmaa. Puolustusvoimien alasajo kerrottiin ilmoitusasiana ja uudet kuntakartat julkaistiin “keskustelun pohjaksi” sillä evästyksellä, että näin nyt joka tapauksessa tehdään vaikka pakolla.
Uudet kuntakartat näyttävät totisesti siltä, että ne on piirretty Helsingissä. Niiden pohjana on ilmeisesti käytetty sellaisia karttoja, joihin ei ollenkaan ole merkitty vesistöjä. Esimerkiksi Pohjois-Karjalan uuden Pielisen-Karjalan kunnan tapauksessa ei ole huomattu sitä, että Pielinen halkaisee koko alueen. Ehkä ministeriö ei edes tiedä, mikä on Pielinen.
Uusia suurkuntia perustellaan kuntien kestämättömällä taloustilanteella ja palvelutuotannon turvaamisella. Tosiasiassa tarkoitus on helpottaa kunnallisen palvelutuotannon ulkoistamista ja yksityistämistä. Nykyiset kunnat ovat niin pieniä, että suurten kansainvälisten toimijoiden ei kannata kilpailla vaikkapa terveydenhoidon tuottamisesta. Se on napilla pelaamista. Kuntia yhdistämällä saadaan niin suuria kokonaisuksia, että kansainväliset pääomasijoittajat kiinnostuvat aidosti.
Tämä käy selvästi ilmi Keskuskauppakamarin eilisestä tiedotteesta. Siellä sanotaan lähes suoraan, että nyt viimeinkin päästään kunnolla yksityistämään ja kilpailuttamaan. Näin siellä riemuittiin:
“Kauppakamarien mielestä on ehdottoman tärkeää, että kuntaliitoksia ja palvelurakenteiden uudistamista jatketaan. Samaa mieltä ovat suomalaiset yritysjohtajat uunituoreen kyselyn mukaan.
Laajan kuntauudistuksen yhteydessä nousee vahvasti esille tasapuolisuuden puute yksityisen ja julkisen tuotannon kilpailutilanteessa. Nykyinen toimintamalli on tehoton ja kallis meille kaikille suomalaisille.
– Kuntien liikelaitoksia tulee edelleen yhtiöittää samaan aikaan, kun kuntamarkkinoita avataan kilpailulle. Sekä valtion, kuntatoimijoiden kuin yritystenkin on aktiivisesti edistettävä markkinoiden syntymistä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä.”
Verovaroin tuotetuissa palveluissa pyörii niin suuria summia, että sijoittajat ovat jo kauan halunneet päästä niihin käsiksi. Nyt se onnistuu ja samalla kunnallinen palvelutuotanto katoaa. Sen jälkeen mahtava suurkunta on vain liukuhihna, jolla verovaroja siirretään kansainvälisille pääomasijoittajille. Voitot siirretään tietenkin veroparatiiseihin.
Se alkuperäinen isojako 1700-luvun puolivälin jälkeen tarkoitti sitä, että luovuttiin peltojen sarkajaosta ja yhteiset metsä- ja laidunmaat jaettiin talojen veroluvun mukaan. Tämä uusi isojako on paljon hurjempi. Siinä kuntien omat sarat yhdistetään suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja ne vapautetaan markkinavoimien temmellyskentäksi.
Siinä samalla tulee ihmisistä huutolaismarkkinoiden kauppatavaraa.
Luokka: aluepolitiikka, elinkeinoelämä, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 8. 2012
OECD julkaisi eilen Suomea koskevan maaraportin hallituksen kannalta sopivaan aikaan. Aika on niin sopiva, että julkaiseminen juuri nyt ei voi olla enää sattumaa. Se on täysin tietoinen ja harkittu valinta. Raportin sisältö on nimittäin täsmälleen sitä, mitä hallitus aikoo jo muutenkin tehdä. Nyt toimille saadaan mukavasti selkänojaa.
Henrik Braconier kantaa hengästyttävää titteliä. Hän on Taloudellisen yhteistyö- ja kehitysjärjestö OECD:n sihteeristön Suomi-deskin päällikkö. Hänen sanomansa on juuri sitä, mitä hallitus haluaa kuulla, mutta kansa ei.
Braconierin mukaan Suomi selviää vallan mainiosti 30 - 50 kunnalla. Kuntajärjestelmä vaatii perusteellisia uudistuksia talouden vakauden ja tehokkuuden takaamiseksi. Hänen mukaansa harvaan asuttujen alueiden kuntia ei voi pakottaa toteuttamaan samoja tehtäviä kuin suurkaupunkien, joten tarvitaan erityisratkaisuja.
En tiedä mitä erityisratkaisuja tämä Suomi-deskin päällikkö tarkoittaa, mutta ainakaan hän ei ole kuullut kansalaisten yhdenvartaisuudesta myös alueellisesti.
Lisäksi OECD:n raportti hoputtaa Suomea toteuttamaan pikaisesti joko mittavia säästöjä tai veronkorotuksia. Eläkeikää on nostettava ja ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä on vaikeutettava. Ikäihmisten kannustaminen työntekoon lisäisi työvoiman tarjontaa ja karsisi julkisia menoja.
Justiinsa niin, eläkeläisten työpanoksellahan ne asiat korjaantuvat. Mitäpä siitä, että työttömiä nuoriakin on kymmeniä tuhansia ja aikuisia vielä enemmän. Heidät varmaan pitää sitten laittaa ilmaistöihin.
Tänään julkaistaan harvaan asuttujen alueiden lopullisen alasajon suunnitelmat. Uusista kuntakartoista näemme, missä asuvista ei enää piitata tuon taivaallista. Veikkaan, että myös lakkautettavat varuskunnat ovat samoilla alueilla, etenkin Itä-Suomessa.
Tämmöisille OECD:n Suomi-päälliköille tekisi kyllä mieleni suositella tervaa ja höyheniä. Kyllä hallitus osaa lakkauttaa haja-asutusalueet ihan ilman hänen neuvojaan.
Luokka: aluepolitiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 7. 2012
Sanomalehti Karjalaisen mukaan Ilomantsin kunta aikoo pienentää perusturvan toimintamenoja 1,5 miljoonalla eurolla lähivuosina. Säästö toteutetaan rakenteita uudistamalla ja työhön on nimetty luottamushenkilöistä koottu työryhmä. Ei tämä työryhmä kuitenkaan aio itse mitään ajatella, vaan se kokoontuu kahvittelemaan ja nostaa kokouspalkkiot. Varsinaista ajattelutyötä varten on kunnanhallitus palkannut kilpailutuksen kautta konsulttiyrityksen. FCG Finnish Consulting Group rahastaa työstään 27 900 euroa.
Ilomantsissa on alle 6 000 asukasta eikä pikku-uutisesta ilmene, millä aikavälillä puolentoista miljoonan säästöt on tarkoitus toteuttaa. Tunnen pienten kuntien organisaatioita sen verran, että uskallan väittää tällaisen säästön rakenteita uudistamalla olevan mahdotonta. Siellä ei kerta kaikkiaan voi olla sellaisia päällekkäisyyksiä, joita yhdistämällä saataisiin noin hirmuinen säästö.
Perusturva on kunnan lakisääteistä toimintaa ja siihen on oltava talousarviossa rahaa. Rahaa on löydyttävä, vaikka se talousarviosta loppuisi kesken. En ymmärrä, millaisen taikatempun konsulttiyritys aikoo tehdä, mutta minulla on asiasta omat epäilykseni. Luultavasti se tulee ehdottamaan perusturvan ulkoistamista ja yksityistämistä. Meillähän on vallalla merkillinen ajattelu, jonka mukaan tuottamattomasta kunnan toiminnasta tulee kannattavaa liiketoimintaa yksityistämällä.
Olette varmaan kuulleet ennenkin, millainen kaveri on konsultti. Sehän on se tyyppi, joka lainaa kelloasi, kertoo sinulle kellonajan ja kävelee tiehensä se kello mukanaan. Perään hän lähettää laskun. Ilomantsin päättäjät tulevat saamaan eteensä selvityksen nykytilanteesta ja toisen selvityksen yksityistämisen edullisuudesta. Yhdessä kunnassa on koko sosiaalitoimi jo yksityistetty, joten sieltä on varmasti kyselty paljon kuulumisia.
Perusturvaan sisältyy paljon muutakin kuin toimeentulotuki, mutta laskin huvikseni konsulttipalkkion ja toimeentulotuen välisen suhteen. Yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosa on 461,05 euroa kuukaudessa. Konsulttifirman palkkiolla maksettaisiin yhden henkilön viiden vuoden toimeentulotuki tai 60 henkilön toimeentulotuki yhden kuukauden ajan. Työryhmän kokouspalkkiotkin taitaisivat kattaa muutaman kuukauden toimeentulotuen.
Mutta tärkeintä on, että konsulttibisnes kukoistaa ja päättäjät näyttävät olevan dynaamisia.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, sosiaalitoimi
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 6. 2012
Sanomalehtien vaali- ja urheilu-uutisten joukosta löytyi vähän postimerkkiä suurempi juttu Yhteisvastuukeräyksen avauksesta. Puheessaan presidentti Tarja Halonen muistutti taas kerran köyhyydestä ja leipäjonoista näin:
Yleisestä elintason kohenemisesta huolimatta köyhyys on noussut uudelleen yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi. Tästä kertovat entuudestaan pidentyneet leipäjonot ja ruokapankkien ruuhkautuminen. Tilastoitu köyhyys on kaksinkertaistunut viimeisten kahden vuosikymmenen aikana.
Vaalikampanjassaan uusi presidentti Sauli Niinistö kantoi myös huolta syrjäytymisestä ja aikoi perustaa työryhmän selvittämän asiaa. Juristina Niinistölle on varmasti tuttu myös Perustuslain 19 §, jossa taataan jokaiselle Suomen kansalaiselle oikeus perusturvaan. Se kuuluu näin:
19 § Oikeus sosiaaliturvaan
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä.
Perustuslain mukaan leipäjonoja ei oikeastaan pitäisi olla olemassakaan. Jokainen leipäjonon asiakas todistaa kuitenkin jo pelkällä läsnäolollaan, että perustuslain takaamat oikeudet eivät toteudu. Näin on ollut jo 1990-luvun lamasta lähtien, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tehnyt asialle mitään. Köyhyyttä ja syrjäytymistä pidetään jonkinlaisena luonnonlakina tai peräti köyhien omana syynä. Kaikki köyhät tuskin äänestävät ja vaikka sen tekisivätkin, niin ei heillä ole poliittista painoarvoa.
Jos Niinistö nyt lupauksensa mukaisesti perustaa tämän työryhmän, niin sen ensimmäinen läksy on tuo Perustuslain 19 §. Selvityksiä on varmasti jo vino pino, joten itse ongelmaa ei tarvitse enää kartoittaa. Lakikin on jo valmiina. Nyt pitää vain miettiä, miten laki pannaan täytäntöön ihan konkreettisesti.
Luokka: yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 5. 2012
Jos ihminen sinua oikein tympäisee, niin ajattele, että maa siinä vain otti hetkeksi tuon muodon, liikkui, teki sitä ja tätä, mutta se on pian ohimenevää.
Tämän Pentti Haanpään neuvon olen yrittänyt pitää mielessäni ja tarvetta sen muistamiseen on aika usein. Tosin kuin voisi kuvitella, niin presidentinvaalien tuloksen suhteen siihen ei ole tarvetta. En minä Niinistön kannattaja ole, mutta kunnioitan ehdottomasti demokraattisten vaalien tulosta. Niinpä Niinistö on presidentti ja sillä hyvä.
Jos olette Niinistön kiihkeä vastustaja, mutta ette halua tyytyä ajattelemaan haanpääläisittäin, niin kannattaa lukea vaikkapa Emilia Kukkalan heti tuloksen selvittyä julkaisema räiskyvä kirjoitus. Tällaista sanallista ilotulitusta saa harvoin lukea. Olkaapa hyvä:herra-presidentti-voisitteko.html
Luokka: kulttuuri
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 4. 2012
Aapelin Siunatun hulluuden Ana ja Vilippus Rummukainen miettivät, olivatko koskaan nähneet oikein viisasta miestä. Ana sellaisen epäili nuorena markkinoilla nähneensä, kun markkinamies, oikein semmoinen humu, häntä hevoskaupoissa petkutti.
Suomen viisain mies on Nokian ja Shellin hallitusten puheenjohtaja Jorma Ollila. Ei ole sellaista asiaa, jonka erityisasiantuntijaksi ja työryhmän johtajaksi Ollila ei olisi pätevä. Hän veti Suomen brändityöryhmää, jonka tulokset kutistuivat pelkiksi latteuksiksi. Nyt hänet on nimetty tiemaksujen käyttöönottoa selvittävän työryhmän vetäjäksi.
Liikenneministeri Merja Kyllösen evästyksen mukaan Ollila on nyt todella isojen asioiden vartijana. Työryhmän tarkoituksena on selvittää tie- ja ruuhkamaksujen käyttöönottoa. Tähän on tultu ihan sen takia, että valtiovalta ei enää uskalla verottaa kansalaisiaan. Rahaa on siis kerättävä millä tahansa vippaskonsteilla.
Maksuja perustellaan ruuhkien hillitsemisellä, päästöjen vähentämisellä ja rahan keräämisellä teiden rakentamiseen ja kunnossapitoon. Kaksi ensimmäistä perustetta ovat mukana vain muodon vuoksi ja tärkeintä on rahan kerääminen. Olen jo melko varma, että työryhmä päätyy suosittelemaan elinkaarimallin lisääntyvää käyttöä rakentamisessa ja kunnossapidossa.
Elinkaarimalli on käytössä jo nyt. Se tarkoittaa karkeasti ottaen sitä, että yksityiset toimijat rakentavat liikkenneväylät ja perivät valtiolta vuokran sekä kustannukset korkoineen osamaksulla. Kun tienpätkä on kokonaan maksettu, on se myös tullut elinkaarensa loppuun. Valtio saa siis lopulta ikiomakseen peruskorjausta vailla olevan loppuunkulutetun tien, josta on maksettu rakennuskustannusten ja korkojen lisäksi myös vuokraa. Sitten tehdään uusi elinkaareen perustuva sopimus peruskorjauksesta.
On tiemaksuilla toinenkin elinkeinopoliitinen ulottuvuus. Kyllönen ja Ollila lupailevat liikenteeseen maksujen lisäksi myös älyä. Autojen seuranta satelliitti-, kännykkä- tai mikroaaltotekniikalla avaa uusia sovelluksia. Kaksikon mukaan Suomessa on jo nyt nelisenkymmentä yritystä, jotka valmistavat tarkoitukseen sopivaa tekniikkaa ja palveluja. Nyt niille pitäisi saada töitä ja kyllä Nokian hallituksen puheenjohtaja niille tekemistä löytää, kun maksajana on valtio.
Se humu petkutti Ana Rummukaista ihan Anan hölmöyden takia. Hän sanoi, että onpas siinä pulska poika, mutta huono hevonen. Että en minä noin huonosta hevosesta kovin paljoa maksa. Ana suuttuneena totesi, että ole maksamatta sitten. Ei tässä kukaan ole paljoa pyytämässäkään.
Semmoisia ne oikein viisaat miehet ovat.
Luokka: elinkeinoelämä, politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 3. 2012
Kuntien sosiaaliviranomaiset rikkovat melko yleisesti Toimeentulotukilakia joko tahallaan tai tietämättömyyttään. Tavallisin on tilanne, jossa yli 500 päivää työttömänä ollut on menettänyt Työttömyysturvalain perusteella oikeutensa työmarkkinatukeen ns. työstä tai koulutuksesta kieltäytymisen takia. Sen seurauksena sosiaaliviranomaiset alentavat hänen toimeentulotukeaan 20 % samalla kieltäytymisperusteella.
Työttömyysturvalaissa on hyvin ikävä 8 luvun 4a §. Jos 500 päivää työmarkkinatukea saaneen henkilön katsotaan kieltäytyneen tai eronneen työstä ilman pätevää syytä tai hänet erotetaan työstä tai työmarkkinakoulutuksesta, hän menettää työmarkkinatukensa. Sen saa takaisin vasta sitten, kun on ollut töissä tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa vähintään viisi kuukautta. Tämä pätevä syy on todella ankarasti määritelty. Liikenneyhteyksien puuttuminen, lastenhoidon järjestämisen vaikeus tms. järkisyyt eivät kelpaa, vaan Kela julistaa oikeuden työmarkkinatukeen menetetyksi.
Tämä päätös tehdään vielä kummallisesti siten, että TE-toimisto antaa lausunnon Kelalle. Tästä lausunnosta ei voi valittaa, mutta Kela on siihen sidottu omassa päätöksenteossaan.
Kelan päätöksestä voi valittaa Työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan ja edelleen Vakuutusoikeuteen, mutta menestymisen mahdollisuudet ovat lähestulkoon olemattomat ja käsittely kestää molemmissa suunnilleen vuoden.
Kun työmarkkinatuki menee, niin silloin on turvauduttava kunnan toimeentulotukeen. Sitä kunnan on pakko myöntää, mutta Toimeentulotukilain 10 §:ssä säädetään alennetusta perusosasta. Perusosaa voidaan alentaa enintään 20 %, mikäli henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Kysymyksessä on kaksi eri lakia ja kaksi eri sanaa. Henkilöllä voi ihan hyvin olla Toimeentulotukilaissa tarkoitettu perusteltu syy, vaikka hänellä ei olisikaan Työttömyysturvalain mukaista pätevää syytä. Perusteltu syy on paljon väljempi sanamuoto ja mahdollistaa laajemman tulkinnan.
Juuri tässä kohdassa lakia rikotaan avoimesti. Sosiaaliviranomaiset nimittäin väittävät usein, että sanamuodot ovat yksi yhteen ja Kelan päätös alentaa automaattisesti myös toimeentulotukea. Se ei pidä paikkaansa.
Lisäksi sosiaaliviranomaiset käyttävät johdonmukaisesti alennusprosenttina lain mahdollistamaa ylärajaa. Lain mukaan alennusprosentti voi kuitenkin olla mitä tahansa välillä 1 - 20. Lisäksi alennusta käytettäessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi.
Edellä olevassa lauseessa pilkun paikka on ratkaiseva. Lause tarkoittaa sitä, että suunnitelma on aina laadittava. Yhteistyössä eri tahojen kanssa se on laadittava, mikäli se on mahdollista. Jos asiakas on mahdoton, on suunnitelma laadittava vaikka ilman hänen myötävaikutustaan.
Jos suunnitelmaa ei ole laadittu, on koko alennetusta toimeentulotuesta annettu päätös lainvastainen ja valitusviranomainen tulee sen varmasti kumoamaan. Päätöksestä tehdään ensin oikaisuvaatimus sosiaalilautakunnalle. Lautakunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 2. 2012
Näissä jutuissani olen käsitellyt isompia ja pienempiä Juuan kunnan päätöksenteon omituisuuksia sitä mukaa kuin niitä huomaan. Tänään on vuorossa sinänsä mitätön pikkujuttu, mutta se pistää taas kerran miettimään valmistelun tasoa.
Tekninen lautakunta päätti 22.11.2011 kunnanviraston autopistokepaikkojen luovuttamisen uusista periaatteista ja maksuista työntekijöille. Ehdotus oli muuten ihan asiallinen, mutta tekninen johtaja oli unohtanut kirjoittaa esityslistalle uusien hintojen voimaantulon. Hän täydensi kokouksessa esitystään siten, että ne tulevat voimaan 1.11.2011. Lautakunta hyväksyi ehdotuksen.
Kokouksen jälkeen joku huomasi, että asia olisi vaatinut yt-elimen käsittelyn. Se järjestettiin kiireen vilkkaa ja siellä ehdotus todettiin hyväksi. Asia tuotiin yt-käsittelyn jälkeen uudelleen lautakunnalle, mutta jossain vaiheessa oli myös huomattu sen kuuluvan kunnanhallituksen päätösvaltaan. Niinpä tekninen lautakunta päätti 31.1.2012 ehdottaa kunnanhallitukselle, että nämä uudet periaatteet ja hinnat vahvistettaisiin.
Huomaako joku muukin tässä kummallista tanssahtelua? Näyttää siltä, että alkuperäinen ehdotus oli tehty ajattelematta ja oikea menettelytapa löytyi vasta sitten, kun väärät oli kokeiltu. Pakkasta on ollut viime päivinä jopa 35 astetta, joten toivottavasti autoja on voitu lämmittää ilman päätöstä. Se saadaan ehkä ennen kevättä.
Kuten sanottu, niin pikkujuttuhan tämä on. Pelottaa vain, että isommatkin asiat valmistellaan yhtä huolettoman tuntuisesti.
Luokka: kunnallishallinto
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 1. 2012
Pohjoiskarjalaisessa Juuan kunnassa on kesästä 2010 lähtien toiminut etsivän nuorisotyön projekti. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama ja sen tarkoituksena on ollut etsiä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria ja saattaa heidät yhteiskunnan eri palvelujen piiriin. Työ lienee sujunut ihan mukavasti ja kunnalle se on ollut todella edullista. Kunta on sijoittanut siihen omaa rahaa vain noin 1 000 euroa vuodessa.
Nyt projekti kuitenkin loppuu 31.3.2012. Syynä ei ole ministeriön rahahanojen sulkeutuminen, vaan Juuan kunnanhallituksen epävirallinen ja mihinkään kirjaamaton päätös. Asiaa selvittänyt kunnanvaltuutettu ja sivistyslautakunnan jäsen, kaikkien Emppuna tuntema Jari Miettinen, oli saanut suoraan kysymykseen suoran vastauksen.
Kunnanjohtaja oli sanonut, että ei voi näyttää mitään kirjallista päätöstä, koska sellaista ei ole. Ei sitä tosiaan olekaan, vaan kunnanhallitus on asiasta epävirallisesti keskusteltuaan päättänyt suullisesti lopettaa projektin. Ihan tuosta vain, ilman esityslistaa, ilman päätösehdotusta, ilman asian kirjaamista päätökseksi ja todennäköisesti myös ilman järkeviä perusteluja. Tämä epävirallinen päätös oli kerrottu esimiesmääräyksenä sivistysjohtajalle tiedoksi ja toimenpiteitä varten.
Kunnanhallituksen epävirallinen keskustelukerho ylitti pahasti mihinkään perustumattoman toimivaltansa. Se nimittäin lakkautti suullisella päätöksellään sivistyslautakunnan hallinnoiman virallisesti päätetyn projektin. Näin se tapahtui:
Lautakunta päätti 15.6.2010 aloittaa projektin, mikäli ministeriö myöntää tarvittavat rahat. Myönteinen päätös saatiin ja projekti toimi 1.7.2010 - 31.5.2011. Jatkorahoitusta saatiin ajalle 1.4.2011 - 31.3.2012. Tätä jatkoa ei lautakunta käsitellyt, mutta rahoitus saatiin ihan normaalina viranomaistyönä.
Jatkorahoitusta projektille 31.3.2012 lähtien olisi pitänyt hakea viime joulukuun alkuun mennessä. Hakemusta ei tehty, koska kunnanhallitus oli epävirallisella päätöksellään käskenyt lopettaa koko projektin. Sivistysjohtajan oli tietenkin tehtävä työtä käskettyä. Kunnalle ei siis kelpaa ilmainen raha, jolla on työllistetty nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja ja tehty tärkeää ennaltaehkäisevää työtä.
On kunnanhallituksella tietenkin oikeus puuttua lautakuntien toimintaan, mutta ei tällä tavalla. Laki antaa mahdollisuuden käyttää otto-oikeutta, jolla lautakunnan päätös voidaan ottaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Mikään laki ei tunne epävirallista suullista päätöstä, jolla lautakunnan virallisesti tekemä päätös mitätöidään.
Tunnen tätä Emppua sen verran, että kunnanhallitus voi kohta joutua vastaamaan hallinnolliseen kanteluun. Saa nähdä, miten toimintaa perustellaan. Vastaus saattaa ihan hyvin olla, että mitään ei ole päätetty, koska mitään ei näy pöytäkirjoissa. Sillon rahoitushakemuksen tekemättä jättäminen saataisiin vieräytettyä kätevästi sivistysjohtajan tai koko lautakunnan omaksi laiminlyönniksi.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 31. 2012
Nähdessään ihmisten touhuavan tyhjää tapasi isävainajani sanoa, että joutavilla jotain ja jos ei muuta, niin sitten ihan mitä tahansa. Presidentinvaalit ovat saaneet monet joutavat touhuamaan sitä ihan mitä tahansa. On julkaistu molempien ehdokkaiden lukiotodistukset ja ainakin Pekka Haaviston opintosuoritukset yliopistossa.
Iltalehden keskustelupalstalla puhutaan Sauli Niinistön opiskeluista. Joku omatekoinen salapoliisi on keksinyt, että Niinistö ei ole koskaan valmistunut oikeustieteellisestä tiedekunnasta. Hänen tutkielmaansa ei nimittäin löydy yliopiston kirjastosta. Ilmeisesti keskustelun aloittaja on tehnyt asiasta selvityspyynnön oikeuskanslerille.
Tavan mukaan toinen toistaan viisaammat tuovat mukaan oman näkemyksensä asiaan. Kyseessä on tietenkin salaliitto, koska Niinistön lukiotodistuksella ei olisi voinut selvitä edes oikeustieteellisen pääsykokeista. Siis jo ennen Niinistön väitettyä valmistumisvuotta 1974 toimi salaperäinen verkosto, joka huijasi ja väärensi todennäköisen tulevan presidentin tutkintotodistuksen. Niinkö se menee?
Aivan loistavaa päättelyä, jossa ei ole mitään järkeä. Niinistö on aloittanut opiskelunsa joskus 1960-luvun lopulla, jolloin pääsykokeita ei vielä ollut. Käytännössä jokainen ylioppilas saattoi ilmoittautua yliopistoon ja aloittaa haluamansa alan opiskelut. Jos pääsykoe on vastoin minun käsitystäni järjestetty, ei sen läpäisemisessä ole mitään ihmeellistä. Lukemalla siitä selviää. Jos Niinistö ei olisi tehnyt tutkielmaa, hän ei koskaan olisi saanut yliopistosta todistusta. Ja jos häneltä puuttuisi se todistus, niin hänellä ei olisi ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia päästä auskultoimaan varatuomariksi.
Sitä minä en tiedä, minne tutkielma kirjastosta on kadonnut. Sen on voinut kuka tahansa varastaa tai vaikka vain laittaa väärään hyllyyn. Mahdollisuuksien määrä on rajaton.
Salaliittolaisten kauaskantoinen ajattelu on sikäli nerokasta, että Niinistö on aika tavallisista oloista lähtöisin. Hänen vanhempansa eivät olleet erityisen rikkaita eivätkä suurta sukua. Hän itse ei ollut mukana politiikassa opiskeluaikoinaan. Salaliittolaiset siis näkivät tulevaisuuteen ja auttoivat suojattinsa saamaan todistuksen väärin perustein.
Menisi nyt tämä viikko nopeasti, että vaalien toinen kierros saataisiin pidettyä ja presidentti valittua. Muuten ainakin toinen ehdokkaista paljastuu avaruusolioksi, ellei jo ole paljastunut. Ainakin netin mainio trolli, profeetta Sakarias Lehtomäki on jo todistanut valokuvien avulla molempien olevan demonien kanssa tekemisissä.
Luokka: media, politiikka
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 30. 2012
Ministeri Maria Guzenina-Richardsonin avustaja on kuulemma eronnut pelattuaan omaa peliään ministerin selän takana. Hän oli käskenyt ministeriön virkamiehiä valmistelemaan tärkeänä pitämäänsä lakiuudistusta antaen ymmärtää käskyn tulleen ministeriltä. Ministerille hän oli kertonut, että virkamiehet itse haluavat nostaa lainsäädäntöhankkeen esille. Ei ihmetytä yhtään, että hän saa lähteä.
On niitä toisenlaisiakin tapauksia. Kansanedustaja Juho Eerolan avustaja Ulla Pyysalo haki viime kesänä Kansallisen Vastarinnan jäsenyyttä, koska luuli tämän rekisteröitymättömän porukan olevan isänmaan asialla. Tosiasiassa nämä “patriootit” haluavat johtajavaltaista, rotupuhdasta ja sotilaallisesti organisoitua yhteispohjoismaista natsivaltiota.
Kun jäsenhakemus tuli julkisuuteen, lupasi Pyysalo erota jouluun mennessä, mikäli saa uuden työpaikan. Luultavasti hän ei aikonutkaan erota, koska hän on tehtävässään edelleen. Facebookissa hän näkyy ihmettelevän sitä, miten Haavisto muka voisi presidenttinä tehdä valtiovierailuja arabimaihin. Hän ei tunnu olevan edes varma siitä, kuuluvatko valtiovierailut presidentin toimenkuvaan.
Minä olen aina luullut, että kansanedustajan avustajan tehtävänä on hankkia ja välittää tietoja omalle edustajalleen. Pyysalo tuntuu sen sijaan jakavan vain omaa tietämättömyyttään ympäriinsä. Jokainen vähänkään maailman menoa seurannut tietää, että esimerkiksi Saksan ulkoministeri vierailee sujuvasti arabimaissa, vaikka on parisuhteessa toisen miehen kanssa.
Ettei taas syytetä vihapuheista, niin minulle on herttaisen yhdentekevää, kuka ketäkin kansanedustajaa avustaa. Itse he avustajansa valitsevat, enkä osaa sanoa Pyysalon etevyydestä mitään muuta kuin mitä olen ihmetellen lukenut. Muusta kansasta en tiedä, mutta minulla on aika pitkä muisti.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 29. 2012
Kun gmailin yläkulmaan ilmestyi ehdotus vaihtaa selain Google Chromeksi sähköpostin lataamisen nopeuttamiseksi, niin se tapahtui täsmälleen samaan aikaan latautumisen hidastumisen kanssa. Ei ole kovin vaikea huomata tätä tehokasta mainoskikkaa, johon nyt en kuitenkaan viitsi reagoida millään tavalla. Latautukoon sitten hitaammin.
Google lähetti kuitenkin sähköpostia 1.3. voimaan tulevista tietosuojakäytännöistä ja palveluehdoista. Sitä tekstiä olen tässä yrittänyt aamupäivän ymmärtää. Ihan vain semmoiset terveiset sinne Googlelle, että yrittäisitte edes kirjoittaa kansantajuisempaa tekstiä. Eihän viestistänne ota kertalukemalla juristikaan selvää. En minä kyllä lukenut niitä entisiäkään ehtoja silloin aikoinaan, kun sähköpostitilin avasin.
Jotain sentään selvisi. Google kerää jos jonkinlaisia tietoja meistä kaikista. Siellä laitetaan talteen tilin avaamisen yhteydessä itse annetut tiedot. Niitä ovat ainakin henkilötiedot kuten nimi, sähköpostiosoite, puhelinnumero tai luottokortin numero. Lisäksi jemmataan palveluiden käytön kautta saadut tiedot. Laitetietoihin tallennetaan malli ja käyttöjärjestelmä, yksilölliset laitetunnisteet ja mobiiliverkko.
Lokitiedoista kerätään käyttämäni hakusanat. Puhelulokitiedoista kerätään vastaanottajan puhelinnumero sekä puhelun päivämäärä ja kellonaika. Laitteesta otetaan talteen käyttötiedot, kuten esimerkiksi mahdolliset kaatumisilmoitukset, toiminnat, asetukset, selaimet jne. Myös laitteen sijaintitiedot arkistoidaan.
Tässä vaiheessa rupesin tietysti miettimään, että mitä hittoa Google näillä tiedoilla tekee. Ei kuulemma oikeastaan paljon mitään. Google näkee kaiken tämän vaivan tarjotakseen, ylläpitääkseen ja parantaakseen palvelujaan. Sen tarkoitus on kehittää uusia räätälöityjä sisältöjä, kuten parempia hakusanoja ja kohdennettuja mainoksia.
Siinähän se tuli. Ilmaispalvelu elää mainoksista, joten tarkemmin kohdennettu mainonta on tietysti sille arvokasta. Mainokset siis tulevat valikoitumaan entistä enemmän mm. käyttämieni hakusanojen perusteella.
Ihan sama, koska en minä niitä mainoksia kuitenkaan lue. Löysin myös vastauksen minua eniten kiinnostavaan kysymykseen eli yksityisyyden suojaan. Googlen palveluihin antamani yksityiset tiedot kulemma pysyvät edelleen yksityisinä. Niitä luovutetaan muuanne vain hyvin rajatuissa tapauksissa, kuten tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen niin edellyttäessä. Tietoja ei myöskään myydä ulkopuolisille.
Tässä vaiheessa päätin lopettaa ehtojen lukemisen. Jos Google on kiinnostunut vaikkapa sellaisista tiedoista, että tykkään syödä paistettua pekonia ja munia aamiaiseksi ja syön myös nakkeja suoraan paketista, niin nyt on sitten sekin heidän tiedossaan. Vasemman jalkani kengännumero on 42, mutta oikea on kokoa 40. Lähettäkää nyt niitä mainoksia.
(Kiitos pyhäpäivän luku- ja luetun ymmärrysvinkistä, Oh-show’tah Hoi’ne-ne)
Luokka: media
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 28. 2012
Varsinkin Itä-Suomen pienillä kunnilla näyttää olevan ikävä tapa elää ikään kuin valtakunnallinen lainsäädäntö ei koskisi niitä ollenkaan. Periaatteessa lain sisältö tiedetään, mutta sille viitataan kintaalla ihan omien mieltymysten mukaan. Asiat muuttuvat vasta sitten, kun oikeus laittaa kunnan ruotuun. Tällainen tapaus oli Liperissä.
Varavaltuutettu pyysi jo syksyllä 2010 nähtäväkseen kunnan hallinto-osaston laskuja ja menoja vuosilta 2008-2010. Hän ei vielä tässä vaiheessa osannut tarkemmin yksilöidä, mitä tositteita haluaisi nähdä, vaan ilmoitti täsmentävänsä pyyntöään työn edistyessä. Hän olisi tarvinnut myös kunnan työntekijän apua tositteiden läpikäymiseen näyttöpäätteeltä.
Hänelle ei näytetty mitään. Johtavat viranhaltijat ja kunnanhallitus totesivat, että pyyntö oli kohtuuton, sitä ei oltu yksilöity riittävän selvästi ja tositteiden läpikäyminen olisi kohtuuton haitta virkatoiminnalle. Tosiasiassa he halusivat sanoa, että nämä asiat eivät sinulle kuulu tippaakaan.
Nyt hallinto-oikeus palautti asian kunnanhallitukselle uudelleen käsiteltäväksi. Kunnan on selvitettävä, onko tiedonsaantipyyntö yksilöitävissä varavaltuutetun kertomalla tavalla. Varavaltuutettu oli kulkenut pitkän tien saadakseen asian edes uudelleen käsiteltäväksi. Se tie menee näin:
Luottamushenkilö pyytää asiakirjoja nähäväkseen Kuntalain 43 §:n perusteella. Niitä ei anneta, vaan asiasta tehdään kielteinen viranhaltijan kirjallinen päätös oikaisuvaatimusohjeineen. Kunnanhallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen ja hylkää sen. Asiasta valitetaan hallinto-oikeuteen, joka käskee kunnan noudattamaan lakia.
Viisaampaa olisi ollut noudattaa lakia heti. Kuntalain 43 § sanoo näin:
Luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisina, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.
Aika selvää tekstiä. Laki sanoo selvästi, että asiakirjojen saamisen ja näkemisen tarpeellisuuden luottamustoimen kannalta määrittelee luottamushenkilö itse, eivät kunnan viranhaltijat. Vakiintuneen tulkinnan mukaan tietojensaantioikeus koskee myös salassapidettäviä asioita ihan poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Kun luottamushenkilö saa salassapidettäväksi määrättyä tietoa, koskee salassapitovelvollisuus myös häntä.
Ei tämä niin hirveän vaikeaa ole, mutta sellaiseksi se tehtiin. Syynä saattoivat olla viranhaltijoiden väärät asenteet tai ymmärtämättömyyys. Saattoi syy tietysti olla siinäkin, että luottamushenkilön naama ei miellyttä. Oli miten oli, niin opissa se on variksenpoika tuulessa.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 27. 2012
Olen sanut kaksi uutta “ihailijaa”, joista ainakin toinen väittää tuntevansa lainsäädännön ja oikeuskäytännön paremmin kuin minä. Herrat Heikki Gabrielsson ja Jani Sviddunääs Salomaa eivät ole olleet järin ihastuneita heidän ennakkoluuloihinsa ja vihaansa kohdistamaani kritiikkiin. Näin rattoisasti he rupattelevat ryhmässä Ääri-islamin “monikulttuuri” tuhoaa lastemme tulevaisuuden:


Ainakin Salomaa närkästyi jutustani Lain kanssa leikkimistä. Siinä kerroin, että perusteettoman esitutkintapyynnön tekeminen kuvakaappauksista saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa ilmoitukseen väärästä ilmiannosta. Varoitin myös ilmoittamasta kunianloukkausrikoksesta, jos ainoa näyttö on kuvakaappaus, joka todistaa ilmoituksen tekijän itsensä syyllistyneen pahempaan rikokseen eli kiihottamiseen kansanryhmää vastaan.
Kuten kuvista näkyy, olen siis ihan pihalla lainsäädännöstä. Itse kyllä omat opintoni tiedän, mutta lakiasiantuntija Salomaan osaamisesta ei ole mitään muuta näyttöä kuin hänen omat väitteensä siitä, että minä en tiedä mitään. Aika vakuuttavaahan se sellainenkin on, ainakin Gabrielssonin ja hengenheimolaisten mielestä.
Voisin ihan oikeasti keskustella juridiikasta Salomaan kanssa, mutta se on täysin mahdotonta paristakin syystä. Ensinnäkään hän ei tunnu tietävän yhdenkään rikoslain pykälän sisältöä, saati sitten tulkintaa. Hän ei edes löydä rikoslaista niitä pykäliä, joista itse luulee puhuvansa. Luultavasti hän ei löydä lakikirjoista edes rikoslakia. Toiseksi hänen keskustelutyylinsä on juuri tuo kuvissa näkyvä.
En tiedä asiaa enkä väitä mitään, mutta juuri tuollaista puhetta kuulee rikoksesta epäillyn suusta ennen oikeudenkäyntiä. Oikeusalissa sitten istutaankin pissit housussa, mutta heti ulkona on taas täysi uho päällä. Ja huomatkaa, että en väitä Salomaan taustasta yhtään mitään, kun en sitä tiedä. Kerroin vain yleensä ihmisistä, joita olen jonkin verran tavannut.
Saavathan nämä asiantuntijat toki keskustella. Pitäisi kuitenkin muistaa, että tuntemattomaan veteen ei kannata hypätä pää edellä.
Luokka: media
|
30 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 26. 2012
Richard Nixon taisi sanoa jostain poliitikosta sellaista, että ei oikein tiedä, olisiko parempi pitää hänet teltan sisällä virtsaamassa ulos vai ulkona virtsaamassa sisään. Nyt Sauli Niinistö näyttää saaneen vähän samanlaisen tapauksen lobbaamaan puolestaan presidentinvaaleissa. Asialla on Kansallinen Kivääriyhdistys NRA, jonka lähes koominen kannanotto löytyy täältä:www.nra.fi
NRA on perustettu USA:ssa jo vuonna 1871 ja Suomessa se on toiminut viisi vuotta. Yhdistyksen tarkoitus on edistää ampuma-aseiden omistajien oikeusturvaa ja aseiden hallussapito-oikeutta. USA:n mallin mukaan Suomen NRA on vähitellen ottamassa myös poliittisen lobbarin roolin. Pari viikkoa sitten se ilmoitti tekevänsä esitutkintapyynnön Pekka Haaviston ansioluttelosta.
Caps Lock päällä kirjoittaminen tarkoittaa netissä huutamista ja sitä pidetään epäkohteliaana. Kirjoitusvirheet eivät ainakaan paranna tekstin luotettavuutta, vaikka asiasisältö olisi oikein. Tässä julistuksessa edes kaikki asiat eivät ole kohdallaan.
Aseista NRA:ssa tiedetään varmasti paljon, mutta politiikasta ja diplomatiasta yllättävän vähän. Haaviston seksuaalinen suuntautuminen ei estä valtiovierailua mihinkään maahan. Ainakaan homoseksuaalisuus ei ole estänyt Saksan ulkoministeri Guido Westerwellen vierailua Saudi-Arabiaan, Iraniin tai Omaniin. Kiinaan hän on tehnyt virallisen vierailun puolisonsa kanssa. NRA ei taida tietää sitäkään, että Belgian pääministeri Elio Di Rupo kuuluu myös samaan seksuaaliseen vähemmistöön.
Miksihän muuten juuri homoseksuaalisuus tuntuu niin valtavasti kiinnostavan joitain äänestäjiin vaikuttamaan pyrkiviä piirejä? Eräs kaverini totesi facebookissa osuvasti, että ei presidenttiä valita olemaan yhdynnässä kansalaisten kanssa, vaan hän on valtion päämies.
Tuosta NRA:sta tuli vielä mieleeni sarjakuva Dilbert. Siinä sarkastinen koira Dogbert päätti kannattaa täysin vapaata aseenkanto-oikeutta kaikille, mutta kenellekään hän ei antaisi patruunoita. NRA:n näkyvimmälle puuhamiehelle Charlton Hestonille hän ei uskaltaisi antaa edes köydenpätkää.
Tämäkään kirjoitus ei ole kummankaan ehdokkaan puolesta eikä kumpaakaan vastaan. Olen edelleen epävarma äänestäjä, mutta Kivääriyhdistyksen kaltaiset lobbaajat saavat aikaan jonkinlaisen hylkimisreaktion.
Luokka: politiikka
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 25. 2012
Jos Sauli Niinistö valitaan presidentiksi, niin hän aikoo perustaa erityisen syrjäytymistyöryhmän pohtimaan köyhyyttä. Koska tällaiselta työryhmältä kuluu ainakin puoli vuotta toimeksiannon miettimiseen ja sen päälle vuosi tilastotietojen kokoamiseen, niin tässä joitain perustietoja.
Suomalaisista 13 % on suhteellisesti köyhiä. Heidän tulonsa ovat alle 60 % väestön keskitulosta ja yhä useampi on entistä kauempana tuosta 60 prosentista. Vuonna 2009 täysin tulottomia kotitalouksia oli 29 000. Näistä 10 800 sai pelkkää toimeentulotukea ja 3 550 pelkkää asumistukea. Ainakaan minä en osaa sanoa, millä he elävät.
Vuonna 2010 toimeentulotukea sai yhteensä 119 000 perhettä. Tähän lukuun sisältyvät myös ne, jotka eivät pärjää palkallaan, eläkkeellään tai muilla tuloillaan. Yli puolet heistä joutui hakemaan toimeentulotukea pitkäaikaisesti.
Lapsiperheistä yli 13 % elää köyhyysrajan alapuolella. Toimeentulovaikeuksissa olevia eläkeläistalouksia on 200 000. Lukumäärä on kasvanut edellisvuodesta 26 000 taloudella.
Varakkaiden ja köyhien miesten eliniässä on 12,5 vuoden ja naisten 6,8 vuoden ero. Noin 20 vuotta sitten vastaavat luvut olivat miehillä 7,4 vuotta ja naisilla 3,9 vuotta. Tulotaso, koulutus ja ammattiasema määräävät aiempaa selvemmin elinvuosien määrän.
Voisin kirjoitella näitä tietoja enemmänkin, mutta ei siitä ole mitään hyötyä. Työryhmä aloittaa toimintansa kuitenkin ihan tyhjältä pöydältä ja hämmästyy suunnattomasti huomatessaan, etä meillä oikeasti on köyhiä. Sen jälkeen tehdään kaunis muistio toimenpidesuosituksineen ja asia unohdetaan.
Onhan tähän köyhyysongelmaan keksitty erinomaisen markkinahenkinen ja luova ratkaisu jo 1990-luvun laman aikana. Lapinlahden Lintujen sketsi sen kertoo:watch?v=voCb8en4uCI
Luokka: yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 24. 2012
Facebookissa joidenkin leikki alkaa mennä vaarallisen pitkälle. Lyhyesti kerrottuna tapahtumien kulku on seuraava: Ryhmä nimeltään Jussi Halla-ahon kootut sanansyömiset on julkaissut lähinnä avoimen ryhmän Ääri-islamin “monikulttuuri” vaarantaa lastemme tulevaisuuden keskusteluista otettuja kuvakaappauksia pahimmista ylilyönneistä. En viitsi toistaa niitä tässä, mutta on siellä ehdotettu mm. haulikon pistämistä laulamaan.
Nyt näiden kuvakaappausten uhreiksi joutuneet suunnittelevat rikosilmoitusta ja ryhmäkannetta tätä toista ryhmää vastaan. Heidän kunniaansa on kuulemma loukattu levittämällä heidän omia julkisia tekstejään.
Ehkä kannattaisi kuitenkin ajatella ennen toimimista.
Ryhmäkanne on mahdollinen vain kuluttajansuoja-asioissa ja sitä voi ajaa vain kuluttaja-asiamies. Jokainen loukatuksi itsensä tunteva joutuu siis tekemään esitutkintapyynnön henkilökohtaisesti. Sehän tietysti onnistuu jokaiselta, mutta kannattaa muistaa pari asiaa. Rikoslain 15 luvun 6 § sanoo näin:
Joka antaa esitutkinta- tai muulle viranomaiselle taikka tuomioistuimelle väärän tiedon ja siten aiheuttaa vaaran, että ilmiannettu pidätetään, vangitaan tai joutuu muun pakkokeinon kohteeksi tai joutuu syytteeseen tai tuomitaan rangaistukseen tai muuhun rikosoikeudelliseen seuraamukseen virheellisin perustein, on tuomittava väärästä ilmiannosta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi.
Ryhmän “Jussi Halla-ahon kootut sanansyömiset” ylläpitäjä voi ensimmäisessä kuulustelussa tehdä tutkintapyynnön väärästä ilmiannosta sillä perusteella, että on julkaissut vain ihmisten omia tekstejä. Pelkkä omien julkisesti lausuttujen kommenttien näyttäminen niiden lausujalle ja muille ei ole kunnianloukkaus, mutta tämän toiminnan väittäminen rikokseksi voi olla väärä ilmianto.
Tutkintapyynnön tekemistä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei kannata edes haaveilla. Yksimielisesti ajatteleva facebookin ryhmä ei ole mikään kansanryhmä.
Sitten alkavat todelliset ongelmat. Kuvakaappaukset todistavat, että niissä esiintyvät ihmiset ovat saattaneet itse syyllistyä rikoksiin. Ainakin laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan löytynevät sieltä melko helposti.
Ennen tutkintapyynnön tekemistä kannattaisi ottaa yhteys lakimieheen. Hän luultavasti kertoisi, että ei ole kovin järkevää ilmoittaa sellaisesta rikoksesta, jonka todistusaineistona on oma syyllistyminen rikokseen ihan kuvakaappauksilla toteen näytettynä.
Nettikeskustelussa tunteet kuumenevat ja on helppo uhata poliisila ja oikeudenkäynnillä. Uhkauksen toteuttaminen on kuitenkin niin totista touhua, että sitä kannattaa harkita kahdesti. Laki ei ole mikään leikkikalu.
Luokka: laki, media
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 23. 2012
Joskus sitä joutuu miettimään, missä kulkevat kunnan viranhaltijoiden päätösvallan rajat ja missä viranhaltijat itse ajattelevat niiden kulkevan. Otetaanpa pari esimerkkiä, jotka kuulin tutulta kunnanvaltuutetulta.
Juuan sivistyslautakunta velvoitti sivistysjohtajan valmistelemaan erään vähemmän miellyttävän asian lautakunnan esitykseksi kunnanhallitukselle. Sivistysjohtaja ei ole kuulemma halukas tarttumaan työhön, vaan halusi siirtää asian suoraan kunnanjohtajan vastuulle. Kunnanjohtajan siis pitäisi tehdä esitys suoraan kunnanhallitukselle. Kunnanjohtaja on ilmoittanut päättäneensä olla esittelemättä asiaa, joten se siitä. Näinkö se menee? Virkamiehetkö päättävät, mitä luottamushenkilöt saavat päättää?
Ei sentään. Jos esittelijät eivät hoida tehtäviään, niin toimielimet voivat päättää asioista ilman heitä. Ainakin Juuan kunnan hallintosäännön 12 §:n 5 momentin mukaan toimielin voi erityisestä syystä päätää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä.
Lautakunta voi siis ilman esittelyä päättää tehdä oman ehdotuksensa kunnanhallitukselle. Tällaista virallista lautakunnan esitystä ei kunnanjohtaja voi sivuuttaa, vaan hänen on pakko viedä se kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Päätösehdotus ja päätös voivat sitten olla ihan mitä tahansa, mutta päätettäväksi asia on kuitenkin vietävä.
Toinen tapaus koskee sosiaalityöntekijää, joka on jostain närkästynyt eräälle toimeentulotukiasiakkaalle. Tämä asiakas käyttää aikaansa hyödyllisesti keräilemällä pulloja ja saa siitä hiukan rahaa. Jokainen voi päätellä, kuinka suuria nämä ansiot mahtavat olla varsinkin talvisaikaan pienellä paikkakunnalla. Sosiaalityöntekijä on kuitenkin uhannut lopettaa toimeentulotuen myöntämisen kokonaan, koska asiakas on hänet suututtanut ja kuulemma saa ansiotuloja pulloja keräämällä.
Sellaisen päätöksen ja erityisesti sen perusteena olevan laskelman haluaisin nähdä. Laskelmaan on otettava tiedossa olevat menot ja tulot, ja vajaus myönnetään toimeentulotukena. Olisi mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon tuloja sosiaalityöntekijä tietää ihan varmasti pulloja keräämällä kertyvän. Kiinnostaisi tietää myös se, miten aiotaan sivuuttaa Toimeentulotukilain 11 §. Sen mukaan tuloksi ei lasketa vähäiseksi katsottavia ansiotuloja. Lisäksi pullojen keräämistä ei muutenkaan katsota ansiotuloksi, vaikka vuoden päivät sitten verottaja esitti myös vastakkaisen tulkintamahdollisuuden.
Tuskinpa sosiaalityöntekijä asiaa ajateltuaan aikoo edes yrittää uhkauksensa toteuttamista. Kyseessä lienee asiakas, joka ei ole osoittanut riittävää kunnioitusta ja nöyryyttä. Hän on saattanut olla jopa niin röyhkeä, että on tiennyt jotain omista oikeuksistaan. Sellaista pitää näpäyttää.
Viranhaltijoiden ylimmästä alimpaan pitäisi muistaa, että he ovat kunnalla töissä ja heidän toimintansa on perustuttava lakiin. Heidän esimiehiään ovat kuntalaiset, joita luottamushenkilöt edustavat. Sitä sanotaan demokratiaksi.
Luokka: kunnallishallinto, laki, sosiaalitoimi
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 22. 2012
Perussuomalaisella puolueella on yksi näkyvä puolestapuhuja, joka yhtä muiden tavoittamaa kannattajaa kohti saa luultavasti ainakin sata muuta karkoitettua mahdollisimman kauaksi. Hän toimii nykyisin facebookissa natsiaatteellisella salanimellä Leon Degrelle, koska hänen oikean nimensä erilaiset kirjoitustavat kai pääsivät loppumaan useiden tilinsulkemisten takia. Hän ei ole ihan kuka tahansa rivijäsen, mutta en viitsi mainostaa hänen oikeaa nimeään. Hänen tyylinsä tuntien tulen muutenkin saamaan tankkiautollisen lietelantaa niskaani, vaikka vain siteeraan pelkästään häntä itseään eräässä tämänpäiväisessä keskusteluketjussa.
Näin siis Leon:
Olen varma, että kansalaisten silmälaput tippuvat ja saamme nationalistisen hätätilahallituksen jo seuraavissa eduskuntavaaleissa. Tämä kansallinen hallitus säätää karkoituslain, minkä nojalla kaikki ääri-islamistit, raiskaajat ja rikolliset karkoitetaan välittömästi maasta. Luonnollisesti armeija, poliisi ja virkamiehet tottelevat vain sisäministeriä esim. Jussi Halla-ahoa. Myös vihervasemmistolaisten maanpetturien ja mustalaisten uudelleenkoulutusleirit tullaan näkemään, ehkä myös homojen eheytyskurssit samoissa leireissä.
Suomessa kaikki valta kuuluu luonnollisesti kansalle, mutta täällä hädän hetkellä Timo Soinista pitäisi tehdä kansamme ylin tuomari. Hänen ja perussuomalaisten avulla voisimme taata yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuden ja kestävän rauhanomaisen kehityksen ilman rikollisia aineksia ja äärimielipiteitä viherpunikkien suunnalta. Samoin käynnistää odotetut vihamielisen väestönosan karkoitukset lähtömaihinsa.
Fiksut saksalaiset käyttivät jo -30 luvulla ns. kaasutusbusseja likvidoimaan epäilyttävät ainekset. Uuden nationalistisen hallituksen pitää harkita samaa käytäntöä lähiöissä valtaan tultuaan. Tunnen paljon vapaaehtoisia kuskeja…
Tämä mies tuntuu suunnittelevan ihan täyttä päätä vallankumousta, totalitaarista johtajavaltiota ja kansanmurhaa. Onkohan puoluejohto tietoinen hänen puheistaan ja jos on, niin aikooko se tehdä asialle mitään?
Luokka: yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 21. 2012
Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallén-Kallela-Sirénin istumista kahdella tuolilla eivät jotkut kummastele ollenkaan, mutta jotkut ihmettelevät sitäkin enemmän. Minä kuulun näihin ihmettelijöihin, mutta kaupungin päättäjät tuntuvat luottavan kaupungin omien lakimiesten tilaustyönä pikavauhtia laatimaan esteettömyysselvitykseen.
Nyt puhutaan laista eikä museon tarpeellisuudesta, tarpeettomuudesta tai edes järkevyydestä. Sen päättää Helsingin kaupunginvaltuusto.
Rikoslain 40 luvun 1 §:n mukaan lahjoman tunnusmerkistö täyttyy silloin, jos virkamies toiminnastaan palvelussuhteessa ottaa lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa palvelussuhteessa. Rikos täyttyy myös silloin, jos hän hyväksyy lahjan tai muun edun antamisen toiselle taikka lupauksen tai tarjouksen siitä.
Gallén-Kallela-Sirén on Helsingin kaupungin virkamies. Hän on aktiivisin ja keskeisin henkiö Guggenheimim-museon lobbaamisessa Helsinkiin. Hän on Guggenheim-säätiön hallituksen jäsen Carl Gustaf Ehrnroothin hyvä ystävä. Ehrnroothilla on pilssivesiä puhdistava firma Ekoport, jonka hallituksen jäseneksi Gallén-Kallela-Sirén nimitettiin kesken lobbausprosessin. Hänen vaimonsa sai työpaikan Ekoportin tiedottajana.
Nämä kummalliset yhteensattumat eivät kiinnittäneet ainakaan apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen huomiota, koska hän on myöntänyt museonjohtajalle sivutoimiluvan hallituksen jäsenenä toimimiseen.
En minä väitä, että mitään rikosta olisi tapahtunut. Kaikki on saattanut ihan oikeasti sujua laillisesti. Väitän kuitenkin, että paljon vähäpätöisempiä asioita on päätynyt esitutkintaan ja jopa oikeuteen asti. Etelä-Suomen sanomat muistutti viime talven tapahtumista Espoossa. Siellä apulaiskaupunginjohtaja Olavi Louko joutui oikeuteen otettuaan rakennusyhtiöiltä vastaan matkoja Lappiin.
Helsingissä ei taida nykyisin olla yhtään Liisa Kulhian kaltaista luottamushenkilöä. Jos Kulhia eläisi, niin asia olisi varmasti päätynyt esitutkintaan aikoja sitten. Hän ei ainakaan olisi kumartanut komeita aatelisnimiä.
Monilla Kulhian nimen ja toiminnan muistavilla on muuten väärä käsitys hänen persoonastaan. Hän ei ollut mikään ilkeä rähjääjä, vaan oikein miellyttävä ja hyväkäytöksinen ihminen. Hän oli vain armottoman tarkka ja tinkimättömän oikeudenmukainen ja siksi häntä pelkäsivät ne, joilla oli pelkoon aihetta. Heitä oli paljon.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 20. 2012
Aina kun kirjoitan toimeentulotukiasioista, saan paljon kommentteja lukijoiden tai heidän tuttujensa hakemusten venyneistä käsittelyajoista. Näyttää olevan ihan tavallista, että sosiaaliviranomaiset eivät noudata lain ehdottomia määräaikoja, eivätkä asiakkaatkaan ole niistä aina tietoisia.
Toimeentulotukilain 14a §:n 1 momentin mukaan hakemus on käsiteltävä kiireellisissä tapauksissa samana tai seuraavana päivänä. Muissa kuin kiireellisissä tapauksissa hakemus on käsiteltävä viivytyksettä ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen saapumisesta. Päätös on pantava täytäntöön heti.
Jos hakemus on puutteellinen, on asiakkaalle annettava yksilöity kehoitus täydentää hakemusta määräajassa. Kehoitus on annettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä puutteellisen hakemuksen saapumisesta. Täydentämiseen annettavan ajan pituutta ei ole erikseen määrätty, mutta 1 momentin nojalla tässäkään ei saa viivytellä. Päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen täydentämisestä.
Jos asiakas ei täydennä hakemusta, on päätös joka tapauksessa tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä täydentämiselle annetun määräajan päättymisestä. Silloin päätös tehdään käytettävissä olevien tietojen perusteella. Tästä on Eduskunnan oikeusasiamiehen 19.10.2011 antama ratkaisu. Sen mukaan lisäselvityspyyntö ei saa viivästyttää päätöksentekoa yli lain salliman määräajan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käsittelyä ei saa viivästyttää lisäselvityspyynnön toistamisella.
Kun asiakas pyytää henkilökohtaista keskustelua sosiaalityöntekijän kanssa, on aika järjestettävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä pyynnön esittämisestä.
Mikään syy ei oikeuta sosiaaliviranomaisia lipsumaan näistä määräajaoista, vaan ne ovat ehdottomia. Jos ja kun niitä ei noudateta, on asiakkaalla oikeus tehdä asiasta kantelu aluehallintovirastoon tai suoraan Eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelun voi tehdä vapaamuotoisesti vaikka sähköpostitse. Tärkeintä on, että siinä kerrotaan kantelun syyksi lakisääteisten määräaikojen noudattamatta jättäminen.
Kunnat selittävät vastineissaan viivästymisten syyksi varmasti ihan oikeutetusti kiireen ja työvoimapulan. Ne eivät kuitenkaan kelpaa selitykseksi, koska määräajat ovat ehdottomia. Jos kunta saa riittävän monta huomautusta laiminlyönneistään, niin lakia ruvetaan noudattamaan. Miten kunta sen tekee, ei ole toimeentulotuen asiakkaan murhe. Hänellä on ihan tarpeeksi murheita itsellään.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 19. 2012
Juukalainen 9-vuotias koulutyttö joutui eilen koulumatkallaan pahoinpitelyn uhriksi. Tuntematon nainen löi häntä yllättäen keskellä kävelytietä aivan koulunpihan lähellä. Tekijää ei vielä ole tavoitettu, mutta poliisi on kertonut hänen tuntomerkkinsä ja pyytänyt yleisöltä apua. Vaikka tuntomerkit näyttävät äkkiä katsoen sopivan moneen henkilöön, löytyy tekijä pienellä paikkakunnalla varmasti.
Koulumatka voi olla vaarallinen, mutta mitähän pitäisi ajatella, kun oppilas joutuu koulussa pelkäämään opettajan fyysistä väkivaltaa? Tällaisesta tapauksesta kertoi paikallislehden yleisönosastolla oppilaan isä ilmeisesti saadakseen kunnan viranhaltijat toimimaan lain edellyttämällä tavalla.
Isän mukaan erään sivukylän koulun oppilaan ja opettajan välit olivat ennen joulua kärjistyneet niin, että opettaja oli oppitunnin aikana käynyt oppilaaseen käsiksi. Tapauksesta on tehty rikosilmoitus ja poliisi tutkii asiaa pahoinpitelynä. Lisäksi vanhemmat tekivät asiasta kantelun sivistyslautakunnalle, joka käsitteli asiaa salaisena. Isä haluasi kuitenkin julkistaa asian lehdessä ja siihen hänellä on oikeus.
Lautakunta velvoitti sivistysjohtajan tai kunnanjohtajan pidättämään opettajan virantoimituksesta esitutkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 47 §:n edellyttämällä tavalla. Mitään ei tapahtunut, vaan kevätlulukauden alkaessa koulutyö jatkui saman opettajan johdolla. Oppilas ei halua mennä kouluun, koska pelkää pahoinpitelyn toistuvan.
Nämä sivukylän koulut ovat ala-asteita, joten mistään murrosikäisen kouluhuligaanin rähinöinnistä ei ole kysymys. Se huligaani taitaa seistä luokan edessä.
Sivistysjohtaja on ilmeisen neuvoton. Tiettävästi hän vetoaa puuttuvaan toimivaltaansa ja on siirtänyt asian kunnanjohtajalle. Kunnanjohtaja luultavasti on toivonut koko tapauksen unohtuvan. Ikäviä asioitahan nämä ovat.
Kun oikeaa lakipykälää ei taaskaan tunnu löytyvän, niin kerrotaan se. Laki kunnallisesta viranhaltijasta sanoo näin:
47 §
Virantoimituksesta pidättäminen
Jos viranhaltijan voidaan todennäköisin perustein epäillä syyllistyneen virantoimituksessa virkarikokseen tai muuten menetelleen siinä velvollisuuksiensa vastaisesti, hänet voidaan pidättää tutkimuksen tai oikeudenkäynnin ajaksi virantoimituksesta. Asiasta on viipymättä tehtävä rikosilmoitus, jos kysymyksessä on ilmeinen virkarikos.
Toimivaltainen viranomainen on 48 §:n mukaan kunnanhallitus. Pitäsiköhän saman tien kertoa myös se pykälä, jossa kerrotaan virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä ja jota voidaan tarvittaessa soveltaa sivistysjohtajaan ja kunnanjohtajaan? Antaa olla toistaiseksi, kyllä he varmaan sen itsekin löytävät.
Luokka: laki, opetus
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 18. 2012
Facebookiin on perustettu toinen toistaan merkillisempiä vihaamis- ja rähjäämisryhmiä maahanmuuttajia, islamia, homoja, punavihreitä mädättäjiä ja milloin mitäkin vastaan. Perustajat, ylläpitäjät ja jäsenet ovat aina samoja henkilöitä. He vaativat itselleen sananvapautta ja perustelevat sillä suorastaan raakalaismaisia puheitaan. Erilaiset murha-, teloitus- ja sadomasokistiset homofantasiat ovat näiden ryhmien tyypillisintä antia.
Kun ryhmät alkavat herättää yleisempää mielenkiintoa, ne muuttuvat salaisiksi. Tällainen itsesensuuri kyllä sopii minulle, koska parempi tämän joukon onkin seurustella vain keskenään. He eivät tietenkään tule ajatelleeksi, että salaisella toiminnallaan he rajoittavat itse omaa sananvapauttaan. Jos he sen tajuavatkin, niin he syyttävät siitä punavihreitä kukkahattuja, jotka julkistavat heidän oksennuksensa.
Tämän itsesensuurin huippu on muutama päivä sitten ilmestyneen blogin kohtalo. Blogin Perussuomalaista vihapuhetta julkaiseminen facebookissa estettiin nopeasti ilmiantoryöpyllä. Blogi julkaisee pelkästään täysin laillisia kuvakaappauksia näiden ryhmien keskusteluista siltä ajalta, kun ryhmät olivat julkisia. Ryhmien aktiiveja rupesi hirvittämään omien hengentuotteidensa näkeminen niin paljon, että he ilmiannoillaan saivat estettyä linkin jakamisen facebookissa. He siis sensuroivat omia mielipiteitään.
Tietenkin tuon blogin nimi on väärin. Kuten Timo Soini ja muut perussuomalaisten johtohahmot ovat monta kertaa painokkaasti todenneet, ei puolueessa suvaita rasismia missään muodossa. Jos ja kun monet näiden ryhmien jäsenistä väittävät ja kuvittelevat olevansa perussuomalaisten edustajia ja puolestapuhujia, he valehtelevat. Puolue ei todistettavasti halua olla heidän kanssaan missään tekemisissä. Toivottavasti he itsekin ymmärtävät tämän.
Suurena sananvapauden kannattajana minä en hyväksy facebookin sensuuripolitiikkaa, vaan haluan antaa sananvapauden kaikille. Niinpä julkaisen blogin Perussuomalaista sananvapautta linkin. Ja muistakaa sitten, kenen puheita nämä kuvakaappaukset ovat. Juuri niiden, jotka haluavat estää niiden leviämisen.natsivahti.blogspot.com
Saapa nähdä, kuinka nopeasti tämän minun blogini levittäminen facebookissa saadaan estettyä.
Luokka: media, mielipide
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 17. 2012
Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallén-Kallela-Sirénillä on epäilemättä omat ansionsa aina oikeasta syntyperästä lähtien, mutta kaupungin virkamiehenä hän ei ole parhaimmillaan. En nyt tarkoita hänen galaktisen lennokasta Guggenheimin ylistystään, joka leviää vitsinä netissä. Saa kaupungin virkamies muutakin puhua kuin virkakieltä, vaikka puheet olisivatkin ihan puuta heinää.
Hänen käsityksensä virkamiehen jääviydestä on omituinen, mutta niin on myös kaupungin lakimiesten laatima tarkoitushakuinen arvio. Sen mukaan Gallén-Kallela-Sirén ei ole esteellinen toimimaan Guggenheimin puuhamiehenä ja lobbarina samaan aikaan, kun hän on kaupungin palkkalistoilla ja istuu Guggenheimin hallituksen jäsenen omistaman firman hallituksessa.
Kuvio on tällainen: Liikemies Carl Gustaf Ehrnrooth on Guggenheim-säätiön hallituksen jäsen. Ehrnroothilla on myös laivojen öljypilssivesistä polttoainetta valmistava yritys Ekoport. Gallén-Kallela-Sirén on tämän yrityksen hallituksen jäsen ja hänen puolisonsa työskentelee yrityksessä. Lisäksi Gallén-Kallela-Sirén on monessa eri yhteydessä korostanut olevansa erittäin hyvä ystävä Ehrnroothin kanssa. Gallén-Kallela-Sirén on Guggenheimin näkyvin puuhamies ja onnistuessaan hän tuottaisi Guggenheimille ja ystävälleen oikein mukavan taloudellisen hyödyn veronmaksajien rahoilla.
Tästä huolimatta kaupunginlakimies on katsonut, että mitään esteellisyyttä ei ole. Ekoportin toiminta ei liity Helsingin taidemuseoon eikä Guggenheim-hankkeeseen. Ei varmasti liitykään, mutta jotain taisi unohtua. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää sanoo, että yhtiön toimialalla ei ole mitään merkitystä esteellisyyttä arvioitaessa. Enemmän merkitystä on sillä, että Gallén-Kallela-Sirénin ja hänen puolisonsa välit Guggenheimin hallituksen jäseneen ovat ilmeisen läheiset. Esteellisyyden tutkiminen tuskin tulee jäämään pelkästään kaupunginlakimiehen päivässä laatiman mukavan muistion varaan.
Onhan näitä mahdottoman eteviä, monipuolisia ja ennättäviä superihmisiä muitakin. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä aikoo hoitaa joko toimitusjohtajan tai europarlamentaarikon tehtävät sivutoimenaan. Hänelle aukesi paikka parlamentissa, kun Ville Itälä valittiin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.
Aiemmin Penttilä oli luvannut, että hän ei jätä toimitusjohtajan tehtäviään, vaikka parlamenttipaikka aukeaisikin. Halu päästä parlamenttiin on kuitenkin yhtä kova kuin halu jatkaa toimitusjohtajana. Ratkaisu näyttää olevan hyvin yksinkertainen: hän hoitaa molemmat tehtävät samanaikaisesti.
Penttilän vuorokaudessa tuskin on yhtään sen enempää tunteja kuin muillakaan. Ehkä molemmat tehtävät sitten ovat niin vähätöisiä, että yksi mies ennättää hoitaa molemmat. Tai ehkä hän on oikeasti supermies.
Luokka: elinkeinoelämä, kunnallishallinto, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 16. 2012
Sanomalehti Karjalaisen mukaan noin 40 % kutsuntaikäisistä nuorukaisista vapautetaan varusmiespalveluksesta. Pohjois-Karjalassa on sellaisiakin kuntia, joissa armeijaan kelpaa alle 60 % miehistä. Syynä on usein ylipaino ja heikko fyysinen kunto, mutta yhä useammin varusmiespalvelusta pidetään henkisesti liian ahdistavana. Ei hemmetti, eivät asiat voi olla näin huonosti. Tässä on pakko olla takana jotain muuta, tai sitten kaikkein yleisin syy on vökkelötauti.
Mitä minä olen katsellut lähiympäristön nuoria miehiä, niin eivät he nyt niin vaivaisilta näytä. Aika monella on selvästi ylipainoa, mutta se olisi helposti korjattavissa säännöllisellä liikunnalla. Armeijassahan sitä saisi. Psyykkiset ongelmat eivät tietenkään näy, mutta asiat ovat todella huonosti, jos lähes puolella on sellaisia ongelmia, ettei heille uskalla antaa asetta käteen. Jos ahdistuksen syynä on tottumattomuus ottaa vastaan käskyjä ja sopeutua kuriin, niin siihen on paras lääke siedätyshoito.
Alan tosissani epäillä, että kyseessä on säästäminen valikoivan asevelvollisuuden avulla. Mitä enemmän vapautuksia myönnetään, niin sitä vähemmän on koulutettavia. Kun koulutettavia on vähemmän, niin varuskuntia voidaan lakkauttaa. Mitä vähemmän on koulutettuja reserviläisiä ja varuskuntia, niin sitä helpompi on turvautua sotilasliittoon. Natoon tässä näytetään olevan menossa kovaa vauhtia.
Koska tästä nyt näyttää tulevan ihan tyypillinen mielipidekirjoitus, niin jatkan samoilla linjoilla. Mielestäni varusmiespalvelus ei ole kohtuuton velvollisuus ja vastapalvelus yhteiskunnalle siitä huolenpidosta, jota parikymppinen mies on ennättänyt saada. Hänelle on jo järjestetty perusterveydenhoito, päivähoito ja peruskoulutus, ja tulevaisuudessakin hän tulee saamaan lisää erilaisia etuuksia. Minimissään puoli vuotta asepalvelusta ei ole liikaa pyydetty.
Asia erikseen on tietysti aseistakieltäytyminen, joka on täysin laillinen ja hyväksyttävä menettelytapa. Siviilipalveluksen huonot järjestelyt ovat epäilemättä ongelma, mutta kaikkea voidaan aina korjata. Ainakin palvelusaikaa voisi lyhentää lähemmäksi varusmiespalvelusta.
Olen siis yleisen asevelvolloisuuden kannattaja, kuten valtaosa kansalaisista. Sitä en osaa sanoa, kuinka suuri osa vökkelötautiepäilyistäni on vanhan äijän käninää pullamössösukupolvesta. Ainakaan kovin paljoa joukossa ei ole ajan kultaamia muistoja, koska muistan armeijan alkuajan ahdistavana. Vähän vetelälle ja itsetietoiselle pojalle oli kova paikka opetella herroittelemaan 17-vuotiasta alikersanttia ja nöyrtyä hyppäämään hänen käskystään. Kaikin puolin tiukka tiukka kuri 70-luvun loppupuolen armeijassa ahdisti. Siihen tottui kuitenkin yllättävän äkkiä menettämättä silti ajattelukykyään ja identiteettiään.
Luokka: maanpuolustus
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 15. 2012
Juuan kuntaan saatiin viimeinkin ihan laillisia menettelytapoja noudattaen sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön viransijainen. Kunnanjohtaja valitsi tehtävään 11.1.2012 saman henkilön, jonka aiempi valinta kaatui lainvastaisesta päätöksestä tekemääni oikaisuvaatimukseen. Nyt sijaisuus oli uudelleen haettavana joulunpyhien ja vuodenvaihteen ajan ja varmuuden vuoksi hakuaikaa vielä jatkettiin 10.1. saakka. Hakijoita oli tällä kertaaa seitsemän henkilöä.
Valinta ei ole yllättävä. Hänet olisi valittu ilman muuta jo aiemmassa haussa, jos hän vain olisi tehtävään hakenut. Viimeksi kävi nimittäin niin, että hakuaika oli jo päättynyt, kun hän yllättäen jäi työttömäksi Kivikeskusksen yhteyspäällikön paikalta. Kunnanjohtaja houkutteli hänet kotoa töihin piittaamatta sijaisuutta hakeneista tai lainsäädännöstä.
Ilmoitan jo etukäteen, että töihin voi paneutua rauhassa. En aio hakea muutosta, koska valittu on minunkin mielestäni pätevä ja sopiva sekä lisäksi miellyttävä ihminen, jota vastaan minulla ei koskaan ole ollut yhtään mitään. Hän olisi minun puolestani saanut olla tehtävässä jo aiemmin, mutta en voi hyväksyä harvinaisen tökeröä piittaamattomuutta lain säännöksistä.
Työn teettäjä päättää, kuka sen työn tekee. Hyvän työntekijän hän torjuu omaksi vahingokseen, mutta omapahan on asiansa. Hyvällä työntekijällä tarkoitan tietenkin itseäni.
Ihan täysiä pisteitä ei kunnanjohtaja taida kyllä saada tälläkään kertaa. Satuin eilen juttelemaan erään kunnanhallituksen jäsenen kanssa, ja hänelle tieto kunnanjohtajan viime keskiviikkona tekemästä valinnasta oli ihan uusi. Ei siinäkään mitään luvatonta ole tapahtunut, koska kunnanjohtaja käytti hänelle hallintosäännössä annettua toimivaltaa. Joistain päätöksistä saattaisi tosin olla ihan järkevää informoida jo etukäteen kunnanhallitusta, koska sillä on mahdollisuus käyttää otto-oikeuttaan kunnanjohtajan päätöksiin.
Selvitelkööt asian miten selvittelevät, minä olen saanut koko prosessista tarpeekseni. Koko homma on ollut täyttä sirkusta jo yli puoli vuotta, joten ehkä viimeinkin saadaan jotain tolkkua asioiden hoitoon. Sosiaali- ja terveyspuolen talousasiat ovat olleet rempallaan koko ajan, koska työt ovat kasaantuneet sosiaali- ja terveysjohtajan hoidettavaksi. Toimiala käyttää kunnan budjetista 60 %, mutta kunnankamreerin toimenkuvaan tehtävät eivät ilmeisesti kuulu edes poikkeustilanteissa.
Niinpä sosiaali- ja terveysjohtaja on hoitanut omien töidensä lisäksi myös talouspäällikön tehtävät. Satun tietämään, että hän on joutunut hoitamaan myös johtavalle lääkärille kuuluvia puhtaasti hallinnollisia tehtäviä tämän ollessa virkavapaalla. Ei repeä yksi ihminen joka paikkaan.
Jäi minulle tästä pelleilystä kuitenkin sen verran ikävä jälkimaku, että liitän tähän vielä kerran kertomuksen “työhaastattelun” kulusta Juuan kunnassa: kylakarajat
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 14. 2012
Hallituksen tavoitteena on runnoa väkisin kuntia yhteen siten, että jäljelle jää ehkä vain 70 peruskuntaa. Suomen Kuvalehti julkaisi eilen yhden karttaluonnoksen, joka saa varmasti kuntapäättäjät raapimaan päätään ympäri Suomea. Tässä kuntakeskustelussa ei ainakaan minun silmiini ole sattunut yhtään sellaista kirjoitusta, jossa olisi yleensä pohdittu tätä pakkonaittamista lainsäädänön kannalta. Onko kuntien pakottaminen yhteen edes laillista?
Ei se nykyisellä lainsäädännöllä oikein ole, vaan siihen tarvitaan kokonaan uusi laki. Kuntajakolaki on tarkoitettu kuntien vapaaehtoiseen yhdistymiseen tai pakkoa käyttäen kuntien toisiinsa liittämiseen yksittäistapauksissa. Aiotun kaltaiseen massamenettelyyn se ei joko sovellu ollenkaan tai tekee prosessista tavattoman raskaan ja kalliin.
Perustuslain 121 §:n mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon ja 122 §:n 2 momentin mukaan kuntajaon perusteista säädetään lailla. Tällainen laki on Kuntajakolaki.
Kuntajakolain 1 §:n mukaan kuntajaosta säädetään erillisellä laillla tai edetään tämän lain mukaan. Tavoitteena on 2 §:n mukaan elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Jo pelkästään tämän pykälän perusteella voidaan riitauttaa monta suunniteltua yhdistämistä.
Lain käyttötarkoitus vain yksittäistapauksiin käy selvästi ilmi 2 luvun säännöksistä. Sen 5 §:n mukaan kuntaliitoksen panevat vireille muutoksen kohteena olevien kuntien valtuustot yhdessä yhtäpitävillä päätöksillä. Pääsääntöisesti siis aloitteen pitäisi tulla kunnilta itseltään. Asian voi panna vireille myös ministeriö määräämällä erityisen kuntajakoselvityksen. Sen prosessin raskaus kuntajakoselvittäjän palkkaamisineen kerrotaan lain 4 luvussa. Koko ruljanssia ei ole tarpeen kertoa tässä, mutta laki vaatii ihan selvästi raskaan selvittely- ja neuvottelumenettelyn käyttämistä alusta loppuun joka ikisessä kuntien pakkoliitoksessa.
Jos hallitus aikoisi edetä Kuntajakolain mukaan, niin ainakin kuntajakoselvittäjille olisi töitä tiedossa. On kuitenkin ihan selvää, että tätä lakia ei aiota soveltaa. Hallituksella ei ole muuta mahdollisuutta kuin saada eduskunta säätämään kokonaan uusi laki, jolla kuntakartta laitetaan kerralla uusiksi. Olen ollut huomaavinani, että se ei tule olemaan helppoa. Ehkä juuri siksi ei uudesta laista puhuta mitään, vaan muokataan ensin mieliä kartoilla ja pakotuspuheilla.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 13. 2012
Tällä kertaa juttuni on poikkeuksellinen, koska kirjoitan itsestäni ja teistä. Tämä on ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun siihen sorrun. Nyt on kuitenkin ihan pakko vähän kertoa pelin sääntöjä.
Blogissani on kommenttikenttä, johon voitte kirjoittaa ihan mitä mieleenne tulee. Minä sensuroin sieltä tarvittaessa pahimmat jutut pois. Facebookissa profiilini on avoin, joten sinnekin on jokainen tervetullut kommentoimaan. Sananvapauden kannattajana en ole kovin kärkäs poistamaan mitään enkä rajoittamaan keskustelua.
Minulle voi tietysti lähettää yksityisviestejä, jos ujostuttaa kommentoida edes nimimerkillä blogiin. Yritän kohteliaisuussyistä vastata kaikille, mutta älkää kysykö minulta yksityiskohtaisia lakineuvoja teitä tällä hetkellä askarruttavaan ongelmaan. Voin korkeintaan antaa joitain yleispäteviä neuvoja, mutta enimmäkseen suosittelen kääntymistä lähimmän laki- tai asianajotoimiston taikka oman kunnan oikeusaputoimiston puoleen. En hoida juttuja netin kautta yhtään sen enempää kuin kukaan kaverinanne oleva lääkäri tekee diagnooseja.
Henkilökohtaisista ongelmistanne en halua kuulla mitään, koska en ole mikään mukavan empaattinen kuuuntelija. Jos tunnette tarvetta avautua, niin ottakaa yhteyttä sen alan ammattilaisiin. Minua ei kannata myöskään pyytää kaljalle, kahville tai muuten vain keskustelemaan, ellette jo valmiiksi ole henkilökohtainen tuttuni. Ja ei, te ette voi soittaa minulle rupattelumielessä. Minä en ole mikään rupattelija. Kaikkein vähiten voitte kutsua itsenne minun luokseni kylään. Oudot tulijat tulkitsen ilman muuta kaupustelijoiksi ja käännytän pois jo kymmenen metrin päästä.
Ahkerasta bloggaamisestani huolimatta minä olen yksityishenkilö ja aioin sellaisena myös pysyä. En pyri mihinkään muuhun kuin pelkästään yleisen keskustelun herättämiseen. Mielipiteenne saa paljon enemmän vastakaikua julkisesti kerrottuna kuin minulle yksityisesti viestitettynä. Älkää ujoimmatkaan säikähtäkö muutamia aggressivisen tuntuisia keskustelijoita; eivät he teitä netissä pysty puremaan. Antakaa takaisin samalla mitalla.
Juttuvinkkejä otan kyllä vastaan, mutta en kirjoita yhtään tilaustyötä. Jos vinkkinne kiinnostaa minua, niin toivomanne juttu saattaa ilmestyä seuraavana päivänä. Jos asia ei minua kiinnosta, niin se ei rupea kiinnostamaan vaikka kuinka minua viesteillänne pommittaisitte.
Olen tänään tavallista huonommalla tuulella, joten siksi kirjoitan nyt suoraa puhetta. Yöllä pyrytti lunta yli 20 senttiä ja kun viimein ennätin puoliltapäivin kirjautua facebookiin, niin mitäpä näin? Peräti 25 yksityisviestiä, joista suunnilleen puolet liittyi johonkin äskettäin käsittelemääni aiheeseen löyhästi. Lisäksi oli neljä juttuvinkkiä, kuusi pyyntöä saada soittaa minulle ja kaksi yritti kutsua itsensä kylään. Kukaan tämänpäiväisistäkään pyytäjistä ei tule saamaan yhtään mitään.
Luokka: mielipide
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 12. 2012
Guggenheim-säätiön edustajat kävivät Helsingissä esittelemässä selvitystään, jonka Helsingin kaupunki itse osti parilla miljoonalla eurolla. Säätiö ilmoitti ylimielisen armollisesti, että kaupunki saa kunnian rakentaa heille omalla kustannuksellaan itse ylläpitämänsä hintavan rakennuksen ja saa vieläpä maksaa vuosittain lisenssimaksuja nimen käytöstä. Päätöksillä on sitten kova kiire, koska muita halukkaita rahanantajia on jonossa. Päätös ilmoitettiin uutisten mukaan nimenomaan siihen tyyliin, että Helsinki kelpaa Guggenheimille.
Jos joku vaatii antamaan itselleen rahaa uhaten mennä muilta pyytämään, ellei sitä rahaa tule nopeasti, niin mitä tekee viisas ihminen? Ei hän kiirehdi kaivamaan lompakkoaan, vaan käskee nimenomaan mennä pummaamaan muualta. Tällaisia ajatuksia minussa on herättänyt Guggenheim-säätiön tapa toimia.
Itse rakennus Helsingin parhaalle paikalle tulisi maksamaan semmoiset 140 miljoonaa. Luultavasti hinta tuplaantuisi projektin edistyessä, koska sehän on maan tapa näissä julkisissa hankkeissa. Rakennuskustannusten päälle tulisivat tietenkin kaikki kiinteistökustannukset, käyttökustannukset ja lisenssimaksut. Kiinteistökustannuksia en jaksa kaivaa esille, koska niitä ei kukaan edes ole ihan tarkasti arvioinut. Pelkät käyttökustannukset olisivat noin 14 miljoonaa/vuosi ja lisenssamaksujakin olisi maksettava pari miljoonaa vuodessa.
Tuotot perustuvat yltiöoptimistisiin kävijämääriin. On aika vaikea uskoa, että Helsinkiin rynnistäisi pelkästään Guggenheimin nimeä kantavan rakennuksen takia 530 000 turistia vuodessa. Pääsylipputulojen lisäksi rahaa tulisi tapahtumista ja toiminnoista, yritysyhteistyöstä sekä tietysti valtionosuuksista kaikkiaan vain vajaat 8 miljoonaa vuodessa. Erotus jäisi helsinkiläisten tai peräti kaikkien suomalaisten veronmaksajien kustannettavaksi.
En väitä ylläolevia lukuja täsmällisiksi, mutta lehdistä poimittujen tietojen mukaan ne ovat ainakin suuntaa antavia. Toivottavasti edes kaupungin luottamushenkilöille annetaan tarkkoja numeroita ennen kiireellistä päätöksentekoa.
Saahan sen talon minun puolestani rakentaa, jos ylimääräinen raha tuntuu taskut repivän. Jotenkin vaan tulee taas mieleen Helsingin kaupungin jatkuva valitus rahapulasta. Maaseudun kunnat vievät Helsingin rahat verotulojen tasauksena ja varsinkin peruspalvelut tulevat maksamaan ihan liikaa. Niukkuutta jaetaan joka vuosi talousarviossa, ihan kuten kaikissa muissakin kunnissa. Nyt valtuuston pitäisi kuukaudessa tehdä periaatepäätös, jolla kaupunginmuseon menot kaksinkertaistetaan 7 miljoonasta 14 miljoonan aina hamaan tulevaisuuteen asti.
Siitäpä vaan. USA:n rahamiehet kiittävät kohteliaasti ja menevät kotiinsa nauramaan makeasti.
Luokka: kulttuuri, kunnallispolitiikka, talous
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 11. 2012
Juuan kunnanhallitus hyväksyi eilen talousarvion täytäntöönopano-ohjeet, kuten jokainen kunta tekee joka vuosi. Neljän sivun mittaisessa asiakirjassa sanotaan sivulla 3, että tilapäistä henkilökuntaa sijaisia lukuun ottamatta voidaan ottaa vain kunnanhallituksen luvalla. Tämä on ihan selvää tekstiä.
Kunnanhallitus onnistui kuitenkin päätöksellään sekoittamaan asian täysin. Se nimittäin hyväksyi täytäntöönpano-ohjeet esitellyssä muodossa sellaisella täsmennyksellä, että tilapäistä henkilökuntaa sijaisia lukuun ottamatta voidaan ottaa vain kunnanjohtajan luvalla. Täsmennys syntyi äänestyksen tuloksena ja kaksi vähemmistöön jäänyttä jättivät eriävän mielipiteensä. Heidän mukaansa ohje olisi pitänyt hyväksyä alkuperäisen ehdotuksen mukaisena.
Pöytäkirjan sanamuodon mukaan se hyväksyttiin alkuperäisen ehdotuksen mukaisena. Siihen ei tehty mitään muutosta, vaan pelkkä täsmennys. Ihan yleisesti pitäisi olla tiedossa, että jos jotain halutaan muuttaa, niin silloin on kyseessä muutos. Jos jotain sanontaa vain tarkennetaan tai selvennetään sitä varsinaisesti muuttamatta, niin silloin puhutaan täsmennyksestä.
Nyt tehtiin päätös, jonka mukaan tilapäistä henkilökuntaa voidaan ottaa vain kunnanhallituksen luvalla sellaisella täsmennyksellä, että tilapäistä henkilökunta voidaan ottaa vain kunnanjohtajan luvalla. Odotettavissa on mielenkiintoisia tulkintaongelmia, kun luvan voi myöntää joko kunnanhallitus tai kunnanjohtaja.
Juridiikassa ja hallinnossa jokaisella sanalla on tärkeä merkitys ja kaikki luetaan ihan kirjaimellisesti. Tällä kertaa kunnanhallituksen yllätti sanasokeus, joka johti päällekkäiseen toimivaltaan. Puheenjohtaja ei ymmärtänyt tarkentaa tehtyä ja päätökseksi tullutta vastaehdotusta ennen äänestystä eikä sen jälkeen päätöstä pöytäkirjaan sanellessaan.
Esittelijä ei huomannut, mitä on tapahtumassa. Pöytäkirjanpitäjä ei huomannut, että päätöksestä tuli ristiriitainen. Päättäjät itse eivät tainneet olla tarkasti selvillä, mitä olivat päättämässä. Eriävän mielipiteen jättäjät eivät huomanneet, että päätökseksi tuli myös heidän eriävän mielipiteensä asiasisältö. Pöytäkirjantarkastajat sipaisivat allekirjoituksen ilmeisesti lukematta ja ajattelematta päätöksen sisältöä.
Saattaa olla, että minä olen vain turhan ilkeä. Se nähdään vasta sitten, kun ensimmäisen kerran ruvetaan palkkaamaan tilapäistä henkilökuntaa ja sekä kunnanhallitus että kunnanjohtaja vetoavat selvästi päätöksen mukaiseen toimivaltaansa.
Luokka: kunnallishallinto
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 10. 2012
Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja tiedusteluihin. Neuvonta on maksutonta.
Näin kuuluu kaikkea viranomaistoimintaa ohjaavan Hallintolain 8 §, joka ainakin sosiaalitoimessa on jäänyt pelkäksi kauniiksi sananhelinäksi. Uutisten mukaan noin puolet toimeentulotukeen oikeutetuista ei hae sitä ja kunnilta “säästyy” jopa 600 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä säästö ansaitsee lainausmerkit siksi, että se on väärää säästämistä. Toimeentulotuen perusosa on näet sellainen etuus, joka on maksettava edellytysten täyttyessä, vaikka kunnalla ei olisi budjetoituna siihen yhtään rahaa.
Syyt hakematta jättämiseen ovat tietysti monenlaiset. Joillain iäkkäimmillä ihmisillä syynä on tuen hakemisen kokeminen nöyryyttäväksi ihan vanhasta muistista. Yhä enemmän on kuitenkin niitä, jotka eivät osaa tai jaksa täyttää hakemusta. Erityisen hankalaksi koetaan monenlaisten liitteiden kerääminen ja toimittaminen päättäjille.
Varsinkin suurimmat kunnat ovat siirtyneet toimeentulotuen myöntämisessä pääosin kirjalliseen menettelyyn. Tuki perustuu pelkkiin laskelmiin ja siitä päättää etuuskäsittelijä, jolla useimmiten ei ole sosiaalityöntekijän koulutusta. Asiakas ei välttämättä koskaan edes tapaa sosiaalityöntekijää, jolle voisi selittää elämäntilanteensa omin sanoin.
Kirjallisen haun tarkoitus on nopeuttaa käsittelyä, mutta usein se hidastaa sitä. Siitä liitepinosta kun kuitenkin puuttuu jokin välttämätön paperi, joka on ehdottomasti toimitettava ennen kuin tuki voidaan myöntää. Tämä pidentää hakemuksen käsittelyaikaa, vaikka näin ei saisi käydä. Vähän aikaa sitten Eduskunnan oikeusasiamies teki linjapäätöksen, jonka mukaan lisäselvitysten pyytäminen ei saa pidentää laissa säädettyä seitsemän päivän käsittelyaikaa yhtään. Tätä ei kunnissa ole joko huomattu tai sitten toivotaan, että asiakkaat eivät sitä huomaa.
Jossain asiakas saattaa tietenkin ihan oikeasti saada neuvontaa, mutta se on resurssikysymys. Ei ole ketään sellaista, jolla olisi aikaa ja halua neuvoa saati sitten etsiä käsiinsä tukeen oikeutettuja. Syrjäytymisvaarassa olevia nuoria kyllä etsitään ympäri kyliä palvelujen piiriin, mutta niitä palveluja kipeimmin kaipaavat joutuvat selviämään ilman apua.
Tässä olisi kolmannelle sektorille erinomainen työkohde. Jokin yhdistys tai kansalaisliike voisi ruveta auttamaan erilaisten sosiaalisten etuuksien hakemisessa. Lisäksi asiakkaat voisivat vaatia, että Hallintolakia on noudatettava ja neuvoja on annettava. Tämä vaatimus on kuitenkin tehtävä rauhallisesti, ettei päädy putkaan aggressiivisena ja uhkaavana asiakkaana.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 9. 2012
Aina kun sattuu mieliä kuohuttava rikos, nousee paheksunta sekä rikoslain että tuomioistuinten helläkätisyydestä. Esimerkiksi 11-vuotiaan tytön turha ja surullinen kuolema rattijuopon yliajamana on ymmärrettävästi tällainen tunteita herättävä asia.
Tekijää odottanee suunnilleen 2-3 vuoden ehdoton vankeusrangaistus törkeästä kuolemantuottamuksesta. Näin tulee todennäköisesti käymään siitä huolimatta, että laki mahdollistaa kuuden vuoden rangaistuksen. Miksi tätä lain määrittelemää ylärajaa ei sitten käytetä?
Se johtuu perustuslain takaamasta yhdenvertaisuudesta lain edessä. Samalaisista rikoksista on määrättävä samanlaiset rangaistukset kaikissa tuomioistuimissa. Tietenkin alioikeus voisi soveltaa tässäkin tapauksessa rangaistusasteikon ylärajaa, mutta juuri yhdenvertaisuuden takia rangaistus alenisi hovioikeudessa vastaamaan muista samanlaisista teoista annettuja rangaistuksia.
Rangaistuskäytäntö voi siis muuttua vain vähitellen. Jos alioikeudet alkavat määrätä vähitellen ankarampia rangaistuksia, niin koko käytäntö muuttuu ajan myötä. Muuten ainoa keino koventaa rangaistuksia kerralla on muuttaa lakia. Juuri tähän tapaukseen ei kuitenkaan voitaisi soveltaa uutta ja ankarampaa lakia, vaikka se säädettäisiin tänään. Tämä taas johtuu lievemmän lain periaatteesta. Tekoon sovelletaan tekohetkellä voimassa olevaa lakia, paitsi jos uusi laki on lievempi.
Pääongelma tässäkin tapauksessa on tietysti rattijuoppous. Ei tarvitse olla kovin häävi ennustaja arvatakseen, että sen rangaistuksia tullaan tarkistamaan. Enpä vastusta ajatusta.
Luokka: laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 8. 2012
Tupakan ostamisesta on tehty salaperäinen tapahtuma. Tuotteet on piilotettu tiskin alle tai automaatteihin, joissa napin kohdalla näkyy pelkkä numero. Keskusteltuani asiasta naapurikaupan kassahenkilön kanssa luin uteliaisuuttani tämän salamyhkäisyyteen velvoittavan lakipykälän. Näin kuuluu Tupakkalain 8b §:n 1 momentti:
Tupakkatuotteiden vähittäismyyjä saa esittää tupakkatuotteiden ostajalle tämän pyynnöstä myyntipaikassa vähittäismyynnissä myytävänä olevien tupakkatuotteiden pakkauksia esittävän painetun kuvaston. Vähittäismyyjä saa myös luovuttaa ostajalle tämän pyynnöstä tupakkatuotteista ja niiden hinnoista painetun luettelon. Kuvaston ja luettelon sisällöstä ja ulkoasusta säädetään tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella.
Tupakkalakia on säätämisestään asti kiristetty jatkuvasti ja näin tulee tapahtumaan jatkossakin. Se johtuu lain 1 §:stä, johon on lainsäädännölle poikkeuksellisesti kirjattu lain käytännössä mahdoton tavoite. Se on tupakkatuotteiden käytön täydellinen lopettaminen. Se on vähän sama asia, kuin jos rikoslakiin kirjattaisiin tavoitteeksi kaikenlaisen rikollisuuden täydellinen lopettaminen. Eipä vaikuttaisi kovin uskottavalta.
Tämä tavoite siis yllyttää jatkuvaan lain kiristämiseen. Olkoon sitten niin, mutta päättäjiltä on unohtunut eräs perusasia. Nykyisin esimerkiksi alaikäiset eivät saa tupakoida, mutta kenelläkään ei ole oikeutta ottaa heiltä tupakoita pois. Tätä oikeutta ei ole edes poliisilla. Kielletyllä paikalla tupakoivalle voidaan antaa sakot tupakointirikkomuksesta, mutta enpä usko poliisin ryntäävän sakkolappuja kirjoittelemaan ihan jokaisen ilmoituksen perusteella.
Kun jokin laki on pelkkä kielto, käsky tai ylimalkainen elämänohje ilman varsinaista sanktiota, heikennetään yleistä lainkuuliaisuutta. Kansalaisille alkaa muodostua sellainen käsitys, että lainsäädäntö yleensäkin on vain ohjeellista, mutta ei mitenkään pakottavaa.
Tupakointi aiheuttaa kiihkeitä tunteita puolesta ja erityisesti vastaan. Nyt voimme odotella omatekoisia tupakkapoliiseja, jotka valistavat kaupan kassoja oikeista menettelytavoista. Luultavasti he ovat samoja ihmisiä, jotka vieläkin luulevat lain kieltävän tupakoinnin alle viiden metrin päässä julkisen tilan ulko-ovesta. Tämä maaginen metriraja oli yhden ainoan virkamiehen haastattelussa omasta hihastaan pudottama arvio, josta hän myöhemmin sai esimiehiltään nuhteet.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 7. 2012
Nykyisin työvoimaviranomaiset kannustavat työttömiä opiskelemaan kertomalla, että sen voi tehdä menettämättä työmarkkinatukea. Tämä on taloudellisesti kannattavaa, koska työttömyysetuudet ovat yleensä hiukan paremmat kuin opintotuki. Moni on langennut tähän ansaan ja huomannut, ettei ole oikeutettu enempää työttömyysetuuteen kuin opintotukeenkaan. Järjestelmä on petkuttanut ilkeästi.
Tämä johtuu lainsäädännöstä ja erityisesti lain tulkinnasta. On tietenkin selvä pääsääntö, että työtön saa työttömyysetuutta ja päätoiminen opiskelija opintotukea. Molemmista on oma lainsäädäntönsä. Ongelma on siinä, että lainsäädännöt eivät kohtaa. Työttömyysturvalain mukaan päätoimiseksi katsottu opiskelija ei saa työttömyysetuutta, mutta opintotukea koskevien säädösten mukaan sama henkilö voidaan todeta sivutoimiseksi opiskelijaksi. Silloin hän ei saa opintotukeakaan.
Työttömyysturvalain mukaan päätoimiseksi katsotaan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen tähtäävä opiskelu sekä ammattikorkeakoulu. Samoin päätoimista opiskelua on lukion suorittaminen, jos opintojen laajuus on 75 kurssia. Päätoimisia ovat myös ammatilliset tai muut opinnot, joiden laajuus on keskimäärin viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa/opiskelukuukausi tai vähintään 25 viikkotuntia. Edelleen päätoimista on myös muu opiskelu, jos ottaen huomioon opintojen laajuus, opiskelun sitovuus, aiempi työssäolo ja aiempi koulutus opiskeluun käytettävä aika on niin suuri, että se estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen.
Tämä Työttömyysturvalain 2 luvun 6 §:n mukainen luettelo on niin hengästyttävä, että se vaatiii tulkintaa. Sitä tulkintaa tarjoaa Työministeriön ohje, joka käskee työvoimaviranomaisia katsomaan opiskelun päätoimiseksi aina, kun vähänkin siltä näyttää. Ohjeissa nimenomaan kielletään katsomasta asiaa opintotuen tai edes asiakkaan edun kannalta näin:
“Arvioitaessa opiskelun päätoimisuutta ei Työttömyysturvalain soveltamiseen vaikuta se, pidetäänkö henkilöä päätoimisena opiskelijana opintotukijärjestelmän puolella.”
Tällä tulkinnalla saadaan aikaan väliinputoajia. Heidän opiskelunsa loppuu taatusti siihen, kun he huomaavat menettävänsä työttömyysetuuden saamatta silti opintotukea. Pelkkä hengen ravinto ei elätä niin kauan, että opiskelu mahdollisesti tulevaisuudessa auttaisi työllistymään.
Mikä sitten mahtaa olla Työministeriön mielestä sivutoimista opiskelua? Saman ohjeen mukaan tätä ovat vain selvästi sivutoimiset opinnot, kuten kansalaisopiston kielikurssit ja atk-ajokortti. Kaikkea muuta pitää tarkastella kriittisesti pelkästään Työttömyysturvalain kannalta.
Käytännössä minua ihmetyttää eniten se, että jotkut ovat jopa onnistuneet kouluttautumaan uuteen ammattiin työttömyysetuuttaan menettämättä. Heidän työvoimaneuvojansa täytyy olla huippuammattilainen, joka uskaltaa uhmata ministeriön selviä tulkintaohjeita.
(Kati K:lle kiitos juttuvinkistä ja taustatyöstä)
Luokka: laki, työttömyysturva
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 6. 2012
Päivän sanomalehti Karjalaisessa oli nimimerkki Jarin pilapiirros talvimyrskyn uhrista. Johtajan näköistä miestä kannettiin ambulanssista sairaalaan ja ambulanssimies totesi, että kyseessä on taas yksi myrskyn uhri eli Fortumin johtaja, joka jäi oman optiosäkkinsä alle.
Näinhän se menee. Energia-alan yritysten tarkoitus ei ole pitää asiakkaita tyytyväisenä turvaamalla sähkönsaanti, vaan omistajien ja johtajien osinkojen ja bonusten turvaaminen. Jakeluverkostojen rakennus-, huolto- ja kunnossapitotyöt on jo vuosia sitten ulkoistettu itsenäisille urakoitsijoille. Fortum ulkoisti viimeisen ylläpitäjän vuonna 2010. Armoton kilpailutus on pitänyt huolen siitä, että näiden urakoitisijoiden toiminta on ajettu minimiin. Kilpailutuksen voittaa se, jolla on pienimmät kustannukset eli vähiten työvoimaa ja muita toiminnan edellytyksiä.
Kaikki sujuu hyvin niin kauan, kun ei tuule eikä sada lunta. Tapaninpäivän talvimyrsky osoitti, että järjestelmä ei kestä minkäänlaisia säänvaihteluita. Vieläkin taitaa kotitalouksia olla pimeänä, vaikka aikaa on kulunut puolitoista viikkoa.
Fortum myönsi lähinnä tiedottamisessa tapahtuneet virheensä, mutta ei korjaustyön puutteita. Nehän ovat urakoitsijoiden ja viime kädessä metsässä rämpivien korjausmiesten vika. Fortum olisi valmis vaikka sähkölinjojen maakaapelointiin, mutta siihen tarvittaisiin kuulemma yhteiskunnan taloudellista tukea ja kuluttajahintojen roimaa nostoa. Ei yhtiö sentään voitoistaan voi tinkiä.
Tätä juttua kirjoitan kannettavan tietokoneen akun varassa, koska taas vaihteeksi on satanut märkää lunta. Sähköt pelaavat kuin nuoruuden discossa. Ennätin jo käydä hakemassa postilaatikosta päivän sanomalehdet ja vilkaisin samalla kirkonkylän kaava-alueella olevan tien kuntoa. Sen kunnossapidon on kunta ilmeisesti ulkoistanut halvimman tarjouksen tehneelle yritykselle, jolla on alhaiset toimintakustannukset. Se tarkoittanee käytännössä miestä ja lumikolaa.
Luokka: elinkeinoelämä, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 5. 2012
Timo Soinin vaalikampanjan nettisivua lukiessani juutuin kiinni Soinin omaan lauseeseen“Suvaitsevaiston fasismi ja darwinismi kukkivat.” Nettikeskusteluista päätellen en ole ainoa, joka on jäänyt kummeksumaan tämän sanoman sisältöä.
Sanapari “suvaitsevaiston fasismi” on loogisesti täysin mahdoton. Jos suvaitsevaistolla tarkoitetaan ihmisiä, jotka suvaitsevat erilaisia ihmisiä ja mielipiteitä, niin he eivät voi olla suvaitsemattomia fasisteja. Jos sillä tarkoitetaan ihmisiä, jotka suvaitsevat vain itsensä kanssa samoin ajattelevia, niin silloin ei voida puhua suvaitsevaistosta, vaan pitää puhua suvaitsemattomista fasisteista.
Olenhan minä tähän käsitteeseen ennenkin törmännyt, mutta yleensä muodossa “äärisuvaitsevaiston fasismi”. Olen monta kertaa pyytänyt keskustelukumppaneitani määrittelemään, miten joku voi olla samaan aikaan sekä äärisuvaitsevainen että fasisti, mutta kelvollista vastausta en ole saanut. Yleensä minulle tuputetaan vain samantyyppistä jargonia, jossa kaikille käsitteille on luotu uusi ja minulle salattu merkitys. Minulle onkin sanottu suoraan, ettei minulla äärisuvaitsevaina ole älyllisiä edellytyksiä ymmärtää näin korkeatasoisia käsitteitä.
Eivät näiden käsitteiden viljelijät itsekään niitä ymmärrä, vaikka muuta väittävät. Itse asiassa he eivät koskaan edes ajattele näiden sanojen sisältöä. Sanapari “suvitsevaiston fasismi” kuulostaa hienolta silloin, kun halutaan hyökätä toisin ajattelevia vastaan ja se on kiva singota ilmoille. Soinin kirjoituksen jälkeen sanontaa tullaan varmasti käyttämään yhä enemmän, koska nyt sillä on puoluejohtajan hyväksyntä.
Ikävintä tässä on puolueen imagon kannalta se, että viralliseen kielenkäyttöön on nyt ensimmäistä kertaa päätynyt Suomen Sisun fraseologiaa. Toivottavasti tämä ei enteile linjan muuttumista muutenkin samaan suuntaan.
Pekka Sauri määritteli eilen facebookin päivityksessään suvaitsevaisuuden näin: “Suvaitsevaisuus ei tarkoita sitä, että hyväksyy mitä tahansa eikä puutu mihinkään. Suvaitsevaisuus tarkoittaa sitä, että on valmis perustelemaan omat näkemyksensä ja oman toimintansa ja odottaa samaa myös toisilta.”
Tämän minä olen valmis allekirjoittamaan. Jos se tekee minusta suvaitsevaisen fasistin, niin olkoon sitten niin. Niitä oikeasti suvaitsemattomia fasisteja osaisin luetella suoralta kädeltä montakin, mutta antaa nyt olla. En halua taas juuttua sonnanheittokilpailuun.
Luokka: politiikka
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 4. 2012
Kansantaloustieteen tukija Tuomas Malinen on väitöskirjassaan selvittänyt, että tuloerojen paisuminen haittaa taloutta hyödyttämisen sijaan. Rikkaat eivät kuluta yhtään sen enempää kuin ennenkään, kasvoivatpa heidän tulonsa miten paljon tahansa. Mieluummin he säästävät ja sijoittavat ansaitakseen lisää. Tuloerojen kasvaesa köyhät köyhtyvät ja heidän kulutuksensa rajoittuu minimiin. Seurauksena on koko talouden taantuminen.
Tämä ei varmasti ole uutinen kenellekään muille kuin valumisteorian kannattajille. Tämä teoriahan tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että kun rikkaiden pöydille kertyy tarpeeksi tavaraa, niin luonnonlain mukaisesti siitä valuu liika yli myös köyhemmille. Teoria on ollut historian megatrendi ja siihen uskojia löytyy aina. Yleensä nämä uskovaiset ovat niitä rikkaita, jotka pitävät itseään kansantalouden ja koko yhteiskunnan pönkkäpuina. Sen lienee keksinyt joku esihistorian itsevaltias kyläpäällikkö, joka ahnehti itselleen kaikkea hyvää ja saattoi tavaran pilaantumisen uhatessa ja omaa hyvyyttään korostaakseen antaa saaliistaan hiukan muillekin.
Ainakin Raamattu tuntee tämän teorian hyvin. Rikkaan miehen portilla norkoili köyhä ja sairas Lasarus odotellen valumisteorian toteutumista. Hän ei kuitenkaan saanut mitään muuta kuin pilkkaa ja ylenkatsetta, joten teoria ei toiminut silloinkaan. Seuraukset olivat rikkaan miehen kannalta epämiellyttävät, mutta siitä voitte halutessanne lukea itse.
Löytyy todisteita lähempääkin, ihan oman maamme historiasta. Nuijasodan jälkeen 1600-luvun alussa vähälukuisen aatelin valta ja varallisuus kasvoivat nopeasti mahtaviin mittoihin. Heille läänitettiin viljelysmaat ja he perivät kruunun verotulot itselleen. Kansa söi pettua ja kuoli nälkään, mutta aateli rakensi itselleen komeita kartanoita. Kun puitteet olivat kunnossa, ei heillä enää ollut muuta ostettavaa kuin joitain ulkomaisia ylellisyystavaroita. Kotimainen tuotanto ja kysyntä olivat romahtaneet, kuten olivat romahtaneet myös valtion verotulot. Ainoa ulospääsy tilanteesta oli reduktio eli läänitysten palauttaminen kruunulle.
On varmasti totta, että jonkinlaisia tuloeroja tarvitaan kannustimeksi. Ne kannustavat kouluttautumaan, yrittämään ja pääsemään sitä kautta pois köyhyydestä. Jossain pisteessä tuloerojen kasvu kuitenkin alkaa toimia tätä vastaan ja köyhien perheiden jälkeläisillä ei enää ole varaa kouluttautua. Tämän kriittisen pisteen sijaintia en minä tiedä, mutta epäilemättä monikin on asiaa tutkinut.
Itse valumisteoria on pelkkää silmänlumetta. Jos rikkaan pöydältä uhkaa jotain ruveta valumaan yli, niin hän korottaa pöytänsä reunalautoja.
Luokka: historia, talous, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 3. 2012
Vuosi vaihtui mutapainin merkeissä. Tähän sottaiseen touhuun heitti haasteen joku tuntematon vitsiniekka tai tohelo liittämällä minut facebookissa ryhmään Ääri-islamin “monikulttuuri” vaarantaa lastemme tulevaisuuden. Julkaisin ryhmän ns. keskustelusta kaksi räikeintä esimerkkiä kirjoituksessani opiksi-uudelle-vuodelle
Nyt ryhmän jäsenet levittävät sellaista tietoa, että olen ottanut kuvakaappauksia ryhmän jäsenluettelosta ja aion jättää heistä kaikista tutkintapyynnön, koska he ovat rasisteja. Opetelkaa lukemaan. Jos luulette jo osaavanne, niin harjoitelkaa luetun ymmärtämistä. Kirjoitin nimittäin näin:
Jos siis joku vitsiniekka päättäää hyökätä tämän kirjoituksen takia kimppuuni, niin tulen julkaisemaan kaikki loputkin tekemäni kuvakaappaukset. Ne sisältävät mm. lähes täydellisen jäsenluettelon. Ja kuten ilmoitan omalla esittelysivullani, niin laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset käsitellään käräjäoikeudessa.
Tolloimmankin pitäisi ymmärtää, että tämä on keppi koiraa varten ja sanani pätee edelleen. Ryhdyn siis jatkotoimenpiteisiin vain siinä tapauksessa, että joku ryhmän jäsenistä käy sanallisesti kimppuuni. Jos kimppun kävijä syyllistyy toiminnassaan kunnianloukkaukseen tai laittomaan uhkaukseen, niin sitten mennään käräjille. Pallo on nyt vastapuolella, joten kannattaa miettiä, mitä kirjoittaa.
Jokaisen lainkuuliaisen kansalaisen pitäisi tietysti tehdä rikosilmoitus aina, kun hän havaitsee tekeillä olevan rikoksen. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on kiistaton rikos, mutta sen määritteleminen ei ole yksiselitteistä. Sen takia ja silkkaa laiskuuttani en ole koskaan tehnyt yhtään rikosilmoitusta netissä havaitsemastani toiminnasta. En minä ole nettipoliisi, eikä minulle makseta lainvalvonnasta. Muiden mahdollisesti tekemistä rikosilmoituksista en tietenkään ole vastuussa.
Sananvapauden kannattajana en ole koskaan edes tehnyt yhtään ilmiantoa facebookin ylläpitoon kenestäkään henkilöstä tai yhdestäkään ryhmästä. Minun puolestani jokainen saa lasketella miten löysiä tahansa. Minä voin aina jättäää lukematta ja poistaa kavereistani pahimmat viirupäät. Samaa suosittelen muillekin.
Joten kerran vielä, arvoisat kiistakumppanini: On ihan teistä kiinni, lopetetaanko mutapaini vai jatketaanko sitä oikeudessa.
Luokka: laki, mielipide
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 2. 2012
Perusturvan suurista korotuksista on kuultu paljon ja lisää tullaan kuulemaan koko vaalikauden ajan. Tänään en jaksa paasata asiasta ollenkaan omin sanoin, vaan annan sosiaali- ja terveysministeriön puhua itse. Seuraavat tekstit ovat suoraan ministeriön omasta tiedotteesta.
Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat 120 eurolla
Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat sadalla eurolla kuukaudessa. Lisäksi etuuksiin tehdään indeksikorotus, joten peruspäiväraha nousee yhteensä noin 120 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta. Peruspäivärahan korotus parantaa myös ansiosidonnaisia työttömyysetuuksia ja aikuiskoulutustukea.
Asumistuen tulorajoja korotetaan 120 eurolla kuukaudessa
Asumistuen tulorajoja korotetaan työmarkkinatuen nousua vastaavasti 120 eurolla kuukaudessa. Lisäksi asumistukeen tulee vuokrien nousua vastaava korotus. Keskimääräisen asumistuen arvioidaan nousevan vuoden 2011 lopun 270 eurosta 282 euroon vuoden 2012 loppuun mennessä.
Toimeentulotukeen tulee korotuksia
Toimeentulotuen perusosaan tulee kuuden prosentin korotus. Yksinhuoltajien toimeentulotuen perusosaa korotetaan tämän lisäksi 10 prosenttia. Näiden lisäksi toimeentulotuen perusosiin tehdään vuosittainen indeksitarkistus, joka säilyttää tuen reaalitason ennallaan. Vuoden 2012 alusta alkaen yksin asuvan henkilön perusosa on 461,05 euroa ja yksinhuoltajalle korotettuna maksettava perusosa 507,16 euroa.
Mikähän tässä hyvältä näyttävässä kuviossa on ongelma? No se, että jos henkilö saa työmarkkinatuen lisäksi myös toimeentulotukea, niin työmarkkinatuen korotus leikataan kokonaan pois toimeentulotuesta. Ostovoiman lisäys on silloin pyöreä nolla.
Tiedän, tiedän. Parempi tämä on kuin ei mitään ja suunta on oikea. Tulee vain mieleeni Kivenpyörittäjän kylän katkera Urkki Pölönen, jolle selviää tavoittelemansa Kertun uuden sulhasen oikea henkilöllisyys. “Minkä tähen piti valehella, jotta ministeri? Simo Mujunen Juvalta, paskanen raktorikuski Juvalta, siinä se teijän herra ja hidalgo!”
Luokka: sosiaalitoimi, yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 1. 2012
Juuan kunta yksityisti pakon edessä terveyskeskuksen vastaanottopalvelut keväällä 2010. Mitään muuta mahdollisuutta ei enää ollut, koska kukaan ei hakenut avoinna oleviin lääkärin virkoihin. Nyt kuntaan on saatu johtavan lääkärin lisäksi toinenkin virkalääkäri, joten tilanne helpottuu hiukan.
Luin aikani kuluksi sosiaali- ja terveyslautakunnan 20.12.2011 pitämän kokouksen pöytäkirjaa ja yritin hahmottaa tapahtunutta ja nykytilannetta. Lautakunta päätti väliaikaisen hankintasopimuksen jatkamisesta ja esityslistatekstissä kerrattiin omituista historiaa.
Keväällä 2010 siis palvelut päätetiin ostaa Coronaria Oy:ltä. Tästä päätöksestä valitti kilpailutuksessa toiseksi jäänyt MedOne ja valitus on edelleen vireillä KHO:ssa. Yhteistyö Coronarian kanssa epäonnistui täydellisesti, joten vuoden 2011 alussa kunta irtisanoi sopimuksen ja tilasi palvelut MedOnelta. Tästä taas pahastui Coronaria ja uhkasi kuntaa ikävillä juridisilla ja tuntuvilla taloudellisilla seuraamuksilla. Tämän prosessin etenemisestä ei ole kerrottu kuntalaisille mitään, mutta ainakin kunnan palkkaaman asianajajan laskutus pyörinee koko ajan.
Nyt joulukuussa kunta päätti jatkaa ostopalvelusopimusta väliaikaisesti MedOnen kanssa kahden kuukauden irtisanomisajalla. Tarkoitus on, että koko kilpailutus järjestetään uudelleen vuoden 2012 aikana. Nyt seuraavat sitten ne hullun kysymykset, johon viisaiden toivoisin vastaavan julkisesti.
Miten on mahdollista, että kunnalla on kesken juridinen prosessi molempien entisten, nykyisten ja todennäköisesti myös tulevien yhteistyökumppaneidensa kanssa? Miksi MedOnen valitus siitä alkuperäisestä päätöksestä on yhä vireillä KHO:ssa, vaikka yritys on saanut tahtonsa läpi ja järjestänyt palvelut jo vuoden ajan? Onko MedOnea edes pyydetty vetämään valituksensa pois? Vai onko MedOnen tarkoitus pidellä kuntaa pihdeissä tulevaa kilpailutusta ajatellen?
Kuinka paljon on tähän mennessä tullut maksamaan prosessi Coronariaa vastaan ja mikä ylensä on tämän jutun tilanne? Tästä asiasta ei koskaan ole kerrottu mitään muuta kuin se, että asianajaja on palkattu neuvottelemaan Coronarian kanssa. Paljonko näistä neuvotteluista on kertynyt laskua ja onko oikeudenkäynti vireillä tai odotettavissa?
Kumpihan näistä riidanhalusista sopimuskumppaneista tulee voittamaan tulevan kilpailutuksen, vai voittaako jokin kolmas, vähemmän riitaisa yritys? Voittipa kuka tahansa, niin oikeudenkäyntien jatkuminen tuntuu ainakin varmalta. Kilpailutuksessa hävinneellä on aina kysymyksessä iso taloudellinen intressi ja toimet ovat sen mukaisia. Onko kunnassa pätevyyttä järjestää kilpailutus moitteettomasti vai avataanko asianajajalle taas avoin piikki selvitellä sotkut jälkikäteen? Voisiko sekä MedOnea että Coronariaa vaatia puhdistamaan pöydän entisten valitusten osalta ennen uuden kilpailutuksen järjestämistä?
Veikkaanpa, että kukaan ei vastaa näihin kysymyksiin.
Luokka: kunnallishallinto, talous, terveydenhoito
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Joulukuun 31. 2011
Johonkin aikaan eilen illalla minut oli liitetty tahtomattani facebookissa ryhmään Ääri-islamin “monikulttuuri” vaarantaa lastemme tulevaisuuden. Liittäminen on tapahtunut joko vahingossa jonkun massaliittäjän toiminnan seurauksena tai sitten kyseessä on tahallinen ns. huumori. Oli miten oli, niin tietenkin tutustuin tähän uuteen fb-ryhmääni ennen siitä eroamistani.
Esittelytekstin mukaan Suomen islamilainen tasavalta toteutuu lähitulevaisuudessa ja lapsemme joutuvat lapsiavioliittojen, kunniamurhien ja uskonvainojen kohteeksi. Perustajina ja ylläpitäjinä näkyvät olevan samat henkilöt, jotka perustavat näitä erilaisia viharyhmiä sitä mukaa kun facebookin ylläpito niitä sulkee. Jäsenetklin ovat aina suunnilleen samoja.
Jos kyseessä olisi uskonnollinen, kristittyjen tulevaisuudesta huolestuneiden ryhmä, niin olisin poistunut sieltä vähin äänin. Ei siellä kuitenkaan kristillistä rakkautta saarnattu, vaan synkeää islaminvastaista vihaa. Mukana oli myös näillä sivuilla yllättävän yleisiä homoeroottisia väkivaltafantasioita ja tietenkin mainostettiin natsijärjestöä nimeltään Suomen Vastarintaliike.
Jotta saisitte paremman kuvan tämän keskustelun laadusta, niin laitanpa pari kuvakaappusta sivulta. Saatte ne näkyviin suurennettuna kaksoisklikkaamalla kuvaa.

Ja sitten se Suomen Vastarintaliikkeen mainos:

Minun puolestani nämä ihmiset saavat lietsoa toisiaan uhoon ihan vapaasti, mutta minua ei kannata liittää tällaisiin ryhmiin. Olen jo aiemmin sanonut, että minulla ei ole huumorintajua. Jos siis joku vitsiniekka päättäää hyökätä tämän kirjoituksen takia kimppuuni, niin tulen julkaisemaan kaikki loputkin tekemäni kuvakaappaukset. Ne sisältävät mm. lähes täydellisen jäsenluettelon. Ja kuten ilmoitan omalla esittelysivullani, niin laittomat uhkaukset ja kunnianloukkaukset käsitellään käräjäoikeudessa.
Minua on sitten ihan turha sillä oikeudella pelotella. Ryhmä näkyy nimittäin olevan täysin avoin, koska pääsin lukemaan tekstejä myös ryhmästä erottuani. Pitäisi vähän miettiä, mitä kirjoittelee kaikille avoimille sivuille. Ajatteleminen ennen kirjoittamista ei ole sananvapauden rajoittamista.
Tuosta jäsenluettelosta tuli mieleeni, että onkohan kansanedustajan avustaja Ulla Pyysalo tietoinen kuulumisestaan tähän ryhmään? Hänhän tuli kuuluisaksi haettuaan tämän SVR:n jäsenyyttä, koska ei ymmärtänyt sen olevan natsijärjestö. Lisäksi hän lupasi erota ennen joulua, jos saa uuden työpaikan.
Tässä vaiheessa toivotan kaikille lukijoilleni, myös uusille lyhytaikaisille ystävilleni, oikein hyvää uutta vuotta. Näitä ryhmiä urakalla perustavat voivat viettää vuodenvaihteen vaikkapa miettimällä, että onko joukossanne mahdollisesti ilmiantaja. Entä jos joku liitti minut ryhmäänne ihan tahallaan ilkeilläkseen teille?
Luokka: media, mielipide
|
17 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 30. 2011
“Kunnassamme vallitsee nyt tuhannen ja yhden valituksen politiikka. Ei ole olemassa niin pientä asiaa, mistä ei valitusta tai naljailevaa blogikirjoitusta saisi aikaan. Turha valittaminen ja häirintä tappavat parhaalla mahdollisella tavalla kaiken kehittämisen ja tulevaisuuden miettimisen. Tämmöisenä aikana on erittäin tärkeä asia, että kuntaamme viedään oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä suunta on ikävä kyllä se, mihin kolmas silmä näyttää.”
Näin kauniisti kiittää Juuan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja paikallislehden vuodenvaihteen tervehdyksessään minua ja paria muuta aktiivisesti kunnallispolitiikkaa seuraavaa kuntalaista. Hänellä onkin aihetta olla katkera kunnan kanssa tehtyjen maakauppojen kaatumisesta valituksiin, mutta osoite on väärä. Hänen pitäisi syyttää sekä itseään että kunnan valmistelevia virkamiehiä lain unohtamisesta asioiden valmisteluvaiheessa.
Minä olen tietenkin se naljaileva blogikirjoittaja. Sanottakoon nyt selvyyden vuoksi, että olen tehnyt kuluneen vuoden aikana yhden ainoan oikaisuvaatimuksen. Silloin olin asianosainen ja päätös oli selvästi vastoin lakia. Muiden valitusten kanssa minulla ei ole mitään tekemistä. Blogia aion tietenkin kirjoittaa jatkossakin.
Kunnassa ei ole tehty yhtään turhaa valitusta, vaan suurin osa valituksista on johtanut päätöksen kumoamiseen laillisuusperustein. Menestymättömätkään valitukset eivät ole olleet turhia tai kiusalla tehtyjä, koska ne ovat olleet hyvin perusteltuja ja asioihin on ollut syytä saada hallinto-oikeuden ratkaisu. Kaikkia valituksia ei vielä ole käsitelty.
Kunnan hallinnon näkyvin ongelma on päätösten huolimaton ja laista piittaamaton valmistelu. Asioista on perinteiseen tapaan sovittu kavereiden kesken pienissä piireissä ja päätökset on runnottu läpi hiljaisuuden vallitessa. Lakikirjaa ei ole muistettu tai osattu avata oikeasta kohdasta laillisuuden varmistamiseksi. Tapana ei ole koskaan ollut keskustella avoimesti ja paikallislehti kirjoittaa aina vain sitä, mitä kunnanvirastosta sanellaan. Ajatus on, että ei näitä asioita voi kuitenkaan ymmärtää muut kuin niihin vihkiytyneet harvat ja valitut.
Kun yllättäen ilmestyy bloggaaja, joka tuntee kunnallisalan lainsäädäntöä ja kertoo perustellut näkemyksensä, niin hän on häirikkö. Yhteistä venettä keikuttavat myös valittajat. Pienten päättäjien maailmankuva ja käsitys omasta erinomaisuudesta järkkyy perin pohjin. Silloin puolustaudutaan hyökkäämällä laillisuutta vaativien kimppuun nimeämällä heidät kolmannella silmällä katsojiksi.
Yrittäjien puheenjohtaja kirjoittaa myös, että kuntaan tarvitaan yrityksiä ja niiden tuomia työpaikkoja. Tästä ei tietenkään kukaan ole eri mieltä. Joillain yrittäjillä vain tuntuu olevan alitajuntaan iskostununeena käsitys, että kunnan rahat ovat oikeastaan heidän rahojaan ja ne on annettava heidän yrityksensä kehittämiseen.
Kunnan tehtävä on edistää elinkeinotoimintaa, mutta sen on tapahduttava laillisesti. Samoin on lakia noudatettava kaikessa muussakin kunnan hallintotoiminnassa. Siitä tässä vain on kysymys ja minä lupaan jatkossakin kertoa etukäteen, miten pitää toimia. Jälkikäteen sitten sanon, että olisitte uskoneet.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 29. 2011
Valehtelun hienostunein muoto on kertoa asiasta vain positiivinen puoli ja vaieta negatiivisesta. Ne ikävät asiat vielä tahallaan häivytetään positiivisten puolien ylistämisellä. Juuri tällainen valhe on vuoden alussa voimaan tuleva suuri perusturvan korotus.
Sitä on kehuttu ja tullaan koko vaalikauden ajan kehumaan vuosisadan suurimmaksi uudistukseksi. Saahan jokainen perusturvan varassa elävä lisää 100 euroa kuukaudessa. Tällä hallituspuolueet rehvastelevat vielä kauan, ihan kyllästymiseen asti.
Totuus on kuitenkin paljon ikävämpi, kertoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen. Kaikkein köyhimpien perusturva nousee vain 25 euroa kuukaudessa. Näitä köyhiä ovat sekä pelkällä toimeentulotuella elävät että työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotukea saavat yksin asuvat. Toimeentulotuen perusosa nousee vain 25 euroa. Työmarkkinatuki nousee 121 euroa kaikille, mutta sen lisäksi toimeentulotukea saavalta sama 121 euroa nipistetään pois toimeentulotuesta. Ostovoiman lisäys on siis vain 25 euroa. Kunta on ainoa, joka tässä touhussa voittaa myöntämättöminä toimeentulotukina.
Tämä asia on koko ajan ollut päivänselvä jokaiselle järjestelmää vähänkään tuntevalle. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, joten kaikki muu tulo pienentää sitä automaattisesti. En tiedä, onko tämä päättäjille jotenkin uusi tieto, mutta ei sen ainakaan pitäisi olla.
On uudistuksessa hyötyjiäkin, se on myönnettävä. Siitä hyötyvät yksinhuoltajat, kuten oikein onkin. Lisäksi siitä hyötyvät ne työmarkkinatuen saajat, jotka eivät saa tai eivät tarvitse toimentulotukea. Heille koko korotus tulee suoraan lisäyksenä ostovoimaan. He siis eivät ole niitä ihan kaikkein köyhimpiä, vaikka eivät takuulla mitenkään leveästi eläkään. Työmarkkinatuki on näet siitä omituinen tukimuoto, että siihen vaikuttavat avio- tai avopuolison tulot. Puolisolla on velvollisuus elättää työtöntä kumppaniaan.
Kaikkein köyhimmät ja siis jätettiin kaikkein vähimmälle. Toivoisin jokaisen hallituspuolueen ministerin ja kansanedustajan muistavan tämän ennen julkisen itsensä kehumisen aloittamista.
Luokka: sosiaalitoimi, työttömyysturva
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 28. 2011
Joensuun kaupunki aikoo satsata työllistämiseen ja erityisesti kuntouttavaan työtoimintaan. Tätä en ihmettele ollenkaan, koska tämä niin sanottu kuntoutus antaa kunnalle ilmaista työvoimaa ja hyödyttää muutenkin kunnan taloutta selvällä rahalla.
Tämä johtuu siitä, että Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on nimetty väärin. Sisällöltään se on selvästi laki ilmaistyövelvollisuudesta. Sen tarkoitus on saada ilmaistyövoimaa julkisyhteisöille tai rekisteröidyille yhdistyksille ja tuottaa kunnalle valtion rahaa.
Kuntouttamisesta puhuminen on harhaanjohtavaa, koska kuntoutukseen kelpaa vain työkuntoinen. Lain 3 §:n mukaan kuntoutuksen tarpeeseen riittää, että henkilö on saanut peruspäivärahaa 500 päivän ajan, työmarkkinatukea 180 päivän ajan tai saanut elantonsa toimeentulotuesta viimeisen 12 kuukauden ajan.
Kun kuntoutustarve täyttyy, laaditaan yhdessä kunnan, TE-toimiston ja työttömän kanssa aktivointisuunnitelma. Ensin kartoitetaan henkilön työura ja aiempien työllistämistoimenpiteiden vaikutukset. Vasta tässä vaiheessa selvitetään työllistämistä edistävien sosiaali-, terveys- , kuntoutus- ja koulutuspalvelujen tarve. Jos tarvetta näihin palveluihin ei ole, on henkilö sopiva ohjattavaksi kuntouttavaan työtoimintaan. Pelkkä työttömyys siis katsotaan vajaakuntoisuudeksi ja kuntoukseen kelpaa vain se, jolla ei ole kuntoutuksen tarvetta.
Sitten selvitetään mahdollisuus tarjota oikeaa palkallista työtä. Sitä ei tietenkään ole kunnalla eikä kenelläkään muullakaan kuntoutusta järjestävällä tarjota, koska kuntouttavalla työllä ei saa korvata mitään virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Tätä lainkohtaa kierretään avoimesti, koska ei kuntoutettaville ole olemassa mitään erityistehtäviä. Työt ovat täsmälleen niitä samoja, joita kunta muuten joutuisi hoitamaan palkatulla työvoimalla. Nimeämällä työttömän ammattilaisen kuntoutettavaksi saa kunta ilmaisen työntekijän enimmillään 24 kuukauden ajaksi.
Kunta hyötyy toiminnasta enemmänkin. Kuntouttavan työn järjestäminen on kunnan vastuulla ja ellei sitä järjestetä, joutuu kunta maksamaan Kelalle puolet työmarkkinatuen kuluista. Kuntoutettavaksi ottaminen poistaa tämän maksuvelvollisuuden ja lisäksi valtio maksaa kunnalle jokaisesta kuntoutettavan työpäivästä 10,09 euroa. Itse ilmaistyön tekijä saa Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa.
Kuntouttavasta työtoiminnasta ei neuvotella. Siitä voi kieltäytyä, mutta silloin toimeentulotuki alenee 20 %. Toistuva kieltäytyminen alentaa tukea 40 %. Tähän ei työttömällä ole varaa, joten hänellä ei ole vaihtoehtoja. Niinpä hän tekee samaa työtä rinta rinnan työehtosopimuksen mukaista palkkaa saavan vakituisen henkilön kanssa.
Luokka: työelämä, työllistämistoimenpiteet
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Joulukuun 27. 2011
Tietääkö ihminen näkemänsä perusteella vai näkeekö tietämänsä perusteella? Näkemistä tietämisen perusteella sanotaan kognitiiviseksi dissonanssiksi. Ihminen ottaa vastaan vain sellaista tietoa, joka myötäilee hänen ennakkoluulojaan ja ennakkokäsityksiään. Kaikki poikkeava sivuutetaan täysin.
Monet ovat vakuuttuneita siitä, että maahanmuuttajat saavat kaiken ilmaiseksi. Sosiaalitoimi järjestää heille parhaat asunnot, merkkivaatteet, taksikyydit, oman auton, lautasantennin ja käyttörahaa vielä tarpeen mukaan. Näin ajattelevalle voi kyllä kertoa, että toimeentulotuen myöntäminen on laissa säädeltyä toimintaa ja se perustuu tarkkoihin tulo- ja menolaskelmiin. Laskennallinen vajaus myönnetään toimeentulotukena. Sen lisäksi voi poikkeuksellisiin menoihin saada harkinnanvaraista toimeentulotukea.
Ennakkoasenteiden vallassa oleva kyllä kuuntelee sujuvasti ja näyttää ymmärtävän asian. Tosiasiassa hän ei ole kuunnellut eikä ymmärtänyt yhtään mitään, koska hänen päässään oleva lukko estää uuden tiedon omaksumisen. Kun hän seuraavan kerran lukee jostain, kuinka kummin kaima oli kuullut tutun sosiaalityöntekijän sanoneen, että maahanmuuttajille kustannetaan ihan kaikki, hän riehaantuu. Tämä vastaa täysin hänen omaksumiaan ennakkoasenteita, joten tieto on ilman muuta uskottava.
Ihan sama ilmiö on nähtävissä suhtautumisessa pitkäaikaistyöttömiin. Jonkun mielestä he ovat yhtenäinen joukko tahallaan syrjäytyneitä juoppoja ja työhaluttomia pummeja, joilla on mielenterveysongelmia. Heidät pitää toimittaa pakkotöihin ja ottaa kaikki avustukset pois, niin he ryhdistäytyvät. Tämän on ihan pakko pitää paikkansa, koska itsellä on työpaikka ja tuttu kansanedustajakin on samaa mieltä.
Tällaisellekin ihmiselle voi selittää, että mitään yhtenäistä joukkoa ei ole, vaan jokaisella on ihan oma elämäntilanteensa. Selittäminen on kuitenkin tuuleen huutamista, koska kognitiivinen dissonanssi estää tehokkaasti kaiken uuden tiedon omaksumisen. Tällainen ihminen menee uutta tietoa saatuaan kotiin ja laatii yleisönosastoon kirjoituksen siitä, kuinka tekemätöntä työtä riittää kaikille halukkaille.
Miettikääpä joskus omia asenteitanne. Siellä jossain luuraa ihan varmasti se ennakkoasenne, joka estää omaksumasta uutta tietoa ja pakottaa vahvistamaan jo opittua ajattelua.
Itse yritin joulunpyhien aikana ajatella asioita myös ns. maahanmuuttokriittisten ja pakkotyöuskovaisten kannalta. Ei siitä mitään tullut. On vaikea paneutua vastapuolen ajatusmaailmaan, jos sitä ei perustella muulla kuin väitteiden toistamisella. Vielä vaikeammaksi ymmärtäminen tule silloin, kun puheeni mitätöidään sanomalla minun olevan pelkkä demlalainen punavihreä mädättäjä tai laiskureiden puolustaja.
Luokka: mielipide, yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Joulukuun 26. 2011
Sain aatonaattona kirjoittamaani tekstiin kommentin Finnish Defense Leaguen edustajalta. Hänen mielipiteensä on kokonaan luettavissa tämän jutun kommenttiosassa sananvapaata-joulua
Sen lisäksi sama henkilö kommentoi blogiani FDL:n omalla fb-sivulla näin:
“Timosen Saku, “Uuninpankonpoika”, kuuluu niihin bloggareihin, jotka tykkäävät paukutella henkseleitä vouhottaen FDL:n pahuudesta, suvaitsemattomuudesta, rasismista, suvaitsemattomuudesta jne. Sanomattakin selvää on, että Saku ei ole perehtynyt FDL:n linjaan, imagoon ja strategiaan sen kummemmin. Selkeästikin riittää, että radio-ykkösen suojatyöpaikkatoimittaja Peltosen Heikki nimittelee meitä roskasakiksi. Näin punakaartilaishenkinen oikeus on langettanut kenttätuomionsa ja siksipä raapustelun ei tarvitse pohjautua objektiivisuuteen.
Viimeisimmässä kirjoituksessaan Saku päivittelee sitä, miten me islamofobistiset rasistinnahjukset jaksamme keuhkota niin hirveästi siitä, että sheikki Khalid Yasinin kaltainen vihasaarnaaja on tulossa maahamme julistamaan jihadin tulikivenkatkuista vihasanomaa. Meillähän on sananvapaus! Tässä palautteeni Sakun henkiseltä tasoltaan sangen puberteettiseen vuodatukseen:
Kehoitan Uuninpankonpoikaa mitä ystävällisimmin perehtymään asioihin syvällisemmin, ennen kuin alkaa vuodattaa pubrteettista besserwisserismiin pohjautuvaa verbaalia ripuliaan. Jos tämän kirjoittelun tarkoitus on tyystin terapeuttinen, niin asian laita silloin tietenkin on toinen…”
Kummallakohan meistä oikein on se verbaaliripuli, minulla vai FDL:n agentilla 007? Mahtipontinen ylevyyden tavoittelu kaikkine kirjoitusvirheineen antaa sen verran naurettavan vaikutelman, että on pakko todeta FDL:n tekevän itse itsestään pilkkaa.
Olkiukkojen rakentamisen kiihkossa 007 unohti nähtävästi lukea blogini. En maininnut siinä sanallakaan FDL:n osuutta Khalid Yasinin maahantulon vastustamisessa. Tällainen marginaaliporukka ei kiinnostaisi minua ollenkaan, elleivät he kiiruhtaisi blogiini ottamaan loukatuksi tulemisen kunniaa. Minä en tiedä, kuka on toimittaja Heikki Peltonen. Marttyyrimaisessa itsruoskinnassaan FDL löytää kirjoituksestani jopa punakaartilaishenkistä kenttäoikeutta.
Kuten eräs kaverini kerran totesi, on näiden ihmisten kanssa kiisteleminen yhtä toivotonta kuin shakin pelaaminen pulun kanssa. Se kaataa kaikki nappulat, paskoo pelilaudalle ja menee nurkan taakse leuhkimaan kavereilleen voittoaan.
Itse aiheseen palaan vielä sen verran, että Suomessa tosiaan on sananvapaus. Perustuslain 12 §:n mukaan meillä ei ole ennakkosensuuria, mutta sanomisistaan voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen jälkikäteen. Sanaa “vihapuhe” ei lainsäädäntö tunne ollenkaan. Maahantulon estämisperusteista ja maastakarkoittamisesta voi lukea Ulkomaalaislain 148-150 §:stä.
FDL:n tiedän vastustavan ääri-islamia ja sharia-lain käyttöä Suomessa. Niin vastustan minäkin, mutta uskallan tehdä sen ihan omalla nimelläni. Uskontoon perustuva yhteiskunta muuttuu terroriksi ja Suomessa noudatetaan Suomen lakia ilman mitään rinnakkaisjärjestelmää.
Jotta tämä joutava rähinä ei jatkuisi, niin tulen rajoittamaan FDL:n sananvapautta törkeästi omassa blogissani. Sallin heidän edustajiensa kommentit vain siinä tapauksessa, että ne kirjoitetaan oikealla nimellä. Mahdollisesta henkisestä puberteetistani huolimatta minulla on jo sen verran ikää, että en jaksa näitä salaseuraleikkejä.
Voitte kyllä jatkaa minun herjaamistani omalla seinällänne, mutta tehkää sitä ennen ryhmästä salainen. Aion nimittäin vähän aikaa seurata teidän juttujanne, enkä epäröi tehdä rikosilmoitusta mahdollisista kunnianloukkauksista ja laittomista uhkauksista.
Luokka: laki, mielipide
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Joulukuun 25. 2011
Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan varakkaat ja koulutetut tunnistavat toisten tunteita huonommin kuin alemmassa sosiaalisessa asemassa olevat. Kun hyväosaisia laitettiin tilanteisiin, joissa he kokivat olevansa muita alempana, niin heidän kykynsä lukea toisten tunteita parani huomattavasti. Tutkijoiden mukaan tämä johtuu siitä, että yhteiskunnan alemmilla portailla olevat ovat riippuvaisia ylempien asenteista ja tunteista. Ylemmät pärjäävät vähemmällä välittämisellä.
Eipä tässä mitään uutta ole. Meillä kansa on aina tiennyt, että köyhän on oltava nöyrä, mutta nyt asia on tutkittu myös tietellisesti.
Esimerkin hyväosaisen piittamattomuudesta tarjoaa toimittaja Tuomas Enbuske aatonaaton blogissaan. Hänen kylmäkiskoisesta asenteestaan voitte lukea täältä: 92139-kasvattakaa-lapsenne-paremmin
Enbusken ryöpytys ei ole ihan sieltä pahimmasta päästä, mutta siitä löytyvät kaikki synnynnäisesti hyväosaisen asenteet, ennakkoluulot, piittaamattomuus ja syyllistäminen oikein kunnon uusliberalistiseen tapaan. Enbusken mukaan meillä ei oikeastaan ole luokkaeroja ja jos onkin, niin se on kotikasvatuksen vika. Työttömyys taas johtuu siitä, että dokaajia ei kukaan ota töihin. Työelämämässä menestyy, kun osaa pitää turpansa kiinni työnantajan edessä.
Enbuske itse ilmeisesti osaa itse pitää hyvin suunsa kiinni ylöspäin, mutta repii sitä kyllä kiitettävästi alaspäin. Jos kaikki olisivat aina pitäneet suunsa kiinni työnantajien edessä, niin melko varmasti lapsetkin tekisivät edelleen kahdentoista tunnin työpäivää tehtaissa ja sitä pidettäisiin hyvänä asiana.
Enbusken teksti keskittyy enimmäkseen lasten kasvattamiseen, josta minä en tiedä mitään. Sen takia en puhu siitä koskaan. En tiedä, onko Enbuskella lapsia, mutta vaikka ei olisikaan, niin ei omakohtaisen kokemuksn puute ole koskaan estänyt hänenkaltaisiaan neuvomasta toisia. Tietäähän hän köyhyydenkin olevan köyhän oma vika, vaikka ei ole köyhänä olemista koskaan kokeillut.
Näiden uusliberalistien ajatusmaailmassa on paha ristiriita. Heiltä puuttuu kyky tuntea sympatiaa köyhiä kohtaan, mutta kuitenkin he haluavat korvata yleisen sosiaaliturvan yksityisellä hyväntekeväisyydellä. Se kuuluu olennaisena osana heidän taloususkontoonsa. Heitä ei kiinnosta tippaakaan miettiä sitä, mistä löytyvät sosiaalisen omantunnon omistajat. Itse he eivät tunnista toisten ahdinkoa, mutta olettavat ilmeisesti jonkun heitä itseään rikkaamman ymmärtävän näitä asioita.
Oikeasti he eivät piittaa tippakaan.
Luokka: media, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Joulukuun 24. 2011
Suomen Turku julisti juuri äsken joulurauhan alkaneeksi. Tapa on perinteinen ja kaunis, vaikka äkkiä ajatellen tuntuu hupsulta kokoontua kuuntelemaan, kun kaupungin virkamies käskee menemään kotiin ja olemaan kiltisti. Julistuksen tärkein sisältö on, että mikä tahansa rikos on joulurauhan aikana tehty raskauttavien asianhaarojen vallitessa.
Juridisesti tämä ei pidä paikkaansa, koska rikoslaissa ei ole tällaista rangaistuksen ankaroittamisperustetta ollut yli sataan vuoteen. Joskus tämä on kuitenkin ollut ihan täyttä totta ja välillä tulee mieleen, että saisi se olla totta vieläkin.
Ihan ensimmäisiä valtakunnallisesti säädeltyjä rikoksia olivat rauhanrikokset. Kuningas halusi suojella alamaisiaan turvaamalla erityisesti mm. naisrauhan, kirkkorauhan ja käräjärauhan. Näiden rikkojaa rangaistiin erittäin ankarasti, ja joulurauha on jäänne näiltä kaukaisilta ajoilta.
Joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa, joten pidättäydyn tavallisesta paasaamisestani. Siinä mielessä annan joulurauhan poliitikoille, virkamiehille, konsulteille, maakuntajohtajille ja muuten vain eri tavalla ajatteleville ainakin huomiseen asti. En tee tätä sen takia, että he nyt yleensäkään häiriintyisivät teksteistäni. Useimmat heistä eivät edes tiedä minun olevan olemassa. Teen sen itsekkäistä syistä antaakseni itselleni joulurauhan. Teen sen myös siksi, ettei kukaan lukijoistani luulisi minun olevan vain juridisesti ajatteleva ilkeilijä.
Viettäkää jokainen joulua haluamallanne tavalla tai olkaa viettämättä sitä mitenkään. Karkuun sitä ei kuitenkaan pääse, jos vain yleensä on millään tavalla tekemisissä ympäröivän maailman kanssa. Minun käsitykseni joulun sanomasta on suunnilleen se, että yritetään nyt edes pari päivää olla ihmisiksi.
(Tämä juttu on taas kerran kierrätystavaraa vuoden takaa pienin muunnelmin, koska vuodessa olen saanut kiitettävän paljon uusia lukijoita. Lisäksi uuden tekstin kirjottaminen hiukan hankaloitui, koska koneestani irtosi juuri äsken e-näppäin. Ehkä se korjaantuu liimalla, jotta toivon mukaan voitte jatkossakin viihtyä happamassa seurassani.)
Luokka: kulttuuri, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 23. 2011
Eilen kirjoitin siitä, kuinka pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta on yksityistänyt sosiaalitoimensa Attendo MedOnen liiketoiminnaksi. Ainoa viranhaltija on kunnan palveluksessa vain osa-aikaisesti ja suurimman osan hänen palkastaan maksaa MedOnen kanssa yhteistyösopimuksen tehnyt toinen yritys. Valviran päätöksen mukaan menettely on vastoin lakia, mutta kunta aikoo valittaa päätöksestä.
Tämän lisäksi kunta ei aiokaan kilpailuttaa sosiaali- ja terveyspalveluitaan lainmukaisesti, vaikka asiasta on nimenomainen markkinaoikeuden määräys. Oikeus antoi viime keväänä kunnalle luvan järjestää sote-palvelut väliaikaisesti haluamallaan tavalla. Tämän luvan turvin kunta antoi palvelut ilman kilpailutusta MedOnen hoidettavaksi ja lupasi, ettei väliaikaisratkaisu vaikuta myöhempään kilpailuttamiseen.
Kesällä markkinaoikeus antoi päätöksen, jonka mukaan kunnan on järjestettävä hankintasäännösten mukainen tarjouskilpailu. Päätös tarkoittaa sitä, että kunta ei voi väliaikaisratkaisua lukuunottamatta ostaa palveluja ilman kilpailutusta. Päätöstä tehostaa suorahankinnan kielto 200 000 euron sakon uhalla.
Rääkkylä ei ole järjestänyt tarjouskilpailua. Ensin vedottiin siihen, että naapurikunnat olivat valittaneet Rääkkylän päätöksistä erota kuntayhteistyöstä. Asia on kuitenkin sovittu ja naapurit ovat vetäneet valituksensa pois.
Nyt Rääkkylä ei aio järjestää tarjouskilpailua sen takia, että se aikoo valittaa Valviran virkatoimien järjestelyä koskevista päätöksistä. Valviran päätös ei vastaa kunnan käsitystä virkamiesten esteellisyydestä ja virkamääräysten järjestämisestä. Tarjouskilpailun järjestäminen on jäissä valituksen käsittelyn ajan ja se on Valviran vika. Mitäs meni sorkkimaan kunnan persoonallisia ratkaisuja.
Tämä on jo tosi merkillistä pullikointia. Kunta viittaa johdonmukaisesti kintaalla niin markkinaoikeuden kuin Valvirankin päätöksille ja jatkaa palvelujen ostamista suorahankintana. Tästä hyötyy ennen kaikkea MedOne, mutta en tiedä, kuka muu siitä hyötyy.
Pitäisiköhän päättäjien ja virkamiesten omistukset ja sidonnaisuudet selvittää vähän tarkemmin?
Luokka: kunnallishallinto, laki, sosiaalitoimi
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 23. 2011
Helsingin Roihuvuoren moskeija ja Helsingin muslimit ry ovat kutsuneet sheikki Khalid Yasinin puhumaan Helsinkiin tammikuussa pidettävään kaikille avoimeen yleisötilaisuuteen. Minä en tiedä, kuka tällainen sheikki on, mutta olen kuullut hänen olevan erittäin jyrkkää linjaa edustava wahhabiittijohtaja. Hän ei suvaitse homoseksuaaleja eikä ilmeisesti rakasta muiden uskontojen edustajiakaan. Odotettavissa lienee siis melkoisen tiukkaa puhetta.
Hänen tulonsa Suomeen halutaan estää ja asiasta on kirjelmöity ainakin sisäministeri Päivi Räsäselle. Puhujaa vastaan ollaan organisoimassa myös mielenosoitusta. Kummallisinta on, että asialla ovat juuri samat tahot, jotka jatkuvasti ovat puolustaneet sananvapautta silloin, kun sitä käytetään maamme vähemmistöjen loukkaamiseen. Toistuvasti olemme saaneet lukea, että EIT:n mukaan sananvapaus kattaa myös sellaisia viestejä, jotka loukkaavat, järkyttävät ja häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Joidenkin mielestä sääntö ei siis pädekään tässä tapauksessa.
Eilen uutisoitiin, että kansanedustaja James Hirvisaaren fb-profiiliin on eräs henkilö kirjoittanut maahanmuuttajia herjaavia kommentteja. Tekstit ovat sellaisia, että rikosoikeuden asiantuntija pitää niitä mahdollisesti kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Ennustan, että taas ne samat henkilöt vetoavat sananvapauteen ja EIT:n määritelmään puolustaessaan kiivaasti rotupuhtaan suomalaisen oikeutta uhkailla maahanmuuttajia.
Kansanedustaja Jussi Halla-aho on facebookissa toistanut Ville Rannan vitsin toivottaen hyvää joulua valkoihoisille heteroille, mutta paskaa joulua muille. Nyt tietenkin odotellaan, että joku laatii johonkin osoitteeseen kantelun kunnianloukkauksesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tasapuolisuuden nimissä näin kai pitäisi toimia.
Ihan oikeasti, hei! Yrittäkää nyt ymmärtää Suomen lainsäädännön suhtautuminen sananvapauteen. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus sanoa ihan mitä tahansa kenenkään sitä ennakolta estämättä. Rikoslain mukaan sanoja voi joutua jälkikäteen vastuuseen, mutta ennakkosensuuria ei ole. Suomen laki koskee ihan kaikkia Suomen alueella kulloinkin oleskelevia täsmälleen samalla tavalla, joten se koskee myös tätä Khalid Yasinia siinä missä James Hirvisaarta, Jussi Halla-ahoa tai vaikkapa minua.
Koska sheikki puhuu kuulemma kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa, voivat asiasta kiinnostuneet mennä häntä kuuntelemaan. Puheet kannattaa tallentaa, ja jos niistä löytyy vaikkapa kiihottamista kansanryhmää vastaan tai yllytystä väkivaltarikoksiin, niin asiasta pitää ilman muuta tehdä rikosilmoitus. Laki on sama kaikille.
Myös mielenosoituksen järjestäminen on laillinen tapa ilmaista mielipiteensä, kunhan vain siinäkin noudatetaan lakia.
Hirvisaaren seinällä olevia herjoja hän ei ole kirjoittanut itse, joten kannattaisi välillä lukea kommentteja, poistaa pahimpia ja ehkä harkita kavereiden vaihtamista vähän viisaampiin. On vaikea todistaa, että Hirvisaari olisi edes tietoinen teksteistä. Halla-ahon toistama vitsi ei vieläkään naurata, mutta toivottihan hän sentään minullekin hyvää joulua.
Sitä samaa toivotan minäkin ihan kaikille tasapuolisesti. Koetetaan muistaa, että samaa peliä pelattaessa on kaikkien noudatettava samoja sääntöjä. Vain voitonhaluinen pikkulapsi muuttelee niitä kesken kaiken.
Luokka: laki, media, mielipide
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 22. 2011
Pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta yksityisti koko sosiaalitoimensa tuottavaksi liiketoiminnaksi Attendo MedOnelle. Kuten odottaa saattoi, ei tiukasti lakisidonnaisen virkatoiminnan teettäminen yksityisellä yrityksellä suju kivuttomasti. Valvira on on antanut useasta eri epäkohdasta päätöksensä, mutta kunta aikoo sinnikkäästi valittaa niistä.
Sosiaalitoimi on sidottu monen eri lain määrämuotoihin varsinkin henkilöihin kohdistuvien päätösten osalta. Niitä saa tehdä vain virkasuhteessa oleva henkilö virkavastuulla. Rääkkylän ainoa sosiaalitoimen viranhaltija on sosiaalityön ammatillinen johtaja ja kaikki muut ovat MedOnen palveluksessa. Ammatillinen johtajakin on virassa vain osa-aikaisesti. Hän saa kunnalta kiinteää palkkaa, mutta hänelle ei ole määritelty työtunteja. Fyysisesti hän on kuulemma paikalla “tarpeen mukaan”.
Suurimman osan hänen palkastaan maksaa yhtiö nimeltään Merikratos Oy, jolla on yhteistyösopimus MedOnen kanssa. Ja MedOne siis hoitaa koko sosiaalitoimen.
Tämän sidonnaisuuden takia hän on Valviran mukaan esteellinen hoitamaan osa-aikaista virkaansa Rääkkylässä. Valviran mukaan kunta ei ole myöskään oikeutettu antamaan yrityksen palveluksessa oleville sosiaalityöntekijöille mitään yksittäisiä virkamääräyksiä silloin, kun tämä virkahenkilö ei ole paikalla. Hän on ainoa, joka voi näissä ammatillisissa asioissa käyttää kunnan toimivaltaa. Tai siis voisi, jos ei olisi esteellinen.
Tämän pitäisi olla kunnalle selvä asia, mutta ei se vaan ole. Pätevä ja esteetön viranhaltija on tietenkin se ainoa oikea henkilö tekemään lakisääteisiä päätöksiä ja antamaan määräyksiä yksittäisissä asioissa. Hän on silloin se “kunta” ja hänellä on virkavastuu. Kenelläkään yksityisen palveluksessa olevalla tai edes luottamuhenkilöillä ei ole tällaista oikeutta yksittäisiin virkatoimiin.
Melko ällistyttävä soppa, josta kunta luulee pääsevänsä eroon jatkovalituksella. Se tuskin onnistuu, koska moniin sosiaalitoimen päätöksiin vaaditaan ehdottomasti jäävitön viranhaltija. Suoraan toisen yhtiön kautta MedOneen sidoksissa oleva ja fyysisesti jossain muualla huiteleva osa-aikainen viranhaltija tällaisista asioista päättämässä on hämmästyttävän piittaamatonta toimintaa. Kunnan mukaan hän on kelvollinen päättämään jopa suoraan MedOnea koskevista asioista kunnan puolesta.
Ei tässä vielä kaikki ollut. Valvira vaatii kuntaa myös palkkaamaan lasten asioista vastaavaksi sosiaalityöntekijäksi jonkun pätevän henkilön. Kunta on kuitenkin sitä mieltä, että asioista voi ihan hyvin päättää epäpäteväkin, sanoipa laki mitä tahansa.
Pahimmat visiot alkavat siis toteutua. Sosiaalitoimi on siirtynyt yksityisen yrityksen monopoliksi jopa niin tiukasti, että ainoa virkavastuulla toimivakin on tilipussistaan sidoksissa yksityisen välikäden kautta MedOneen. Lastensuojelun asioista päättää epäpätevä henkilö, mutta kunnan mielestä Valviralla ei ole oikeutta edes huomatutella näistä asioista.
Luokka: kunnallispolitiikka, sosiaalitoimi, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 21. 2011
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko on kahdentoista puoluetoverinsa kanssa tehnyt Julkisen sanan neuvostolle kantelun Kirkko ja Kaupunki -lehdessä julkaistusta Ville Rannan pilapiirroksesta. Kantelun mukaan lehti on syyllistynyt kunnianloukkaukseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan julkaistessaan kuvan, jossa Timo Soinin näköinen joulupukki toivottaa hyvää joulua suomalaisille heteroseksuaaleille valkoihoisille konservatiiveille. Tonttujoukko toivottaa muille paskaa joulua ja ilmoittaa, että teidät saisi ampua ja lähettää pois maasta.
Kansanedustajan tehtävä on säätää lakia, mutta Niikko ja kumppanit eivät näytä tuntevan nykyistäkään lakia. Jos on tapahtunut rikos, niin siitä tehdään rikosilmoitus poliisille, ei Julkisen sanan neuvostolle. JSN ei myöskään ole mikään tuomioistuin.
Ja mennäänpä sitten niihin väitettyihin rikoksiin. Kunnianloukkauksesta sanoo Rikoslain 24 luvun 9 § näin:
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Lakitekstistä on luettava joka ikinen sana ennen johtopäätösten vetämistä. Vaikea on pilakuvasta löytää mitään sellaista, joka sopisi tähän pykälään. Erityisesti toinen momentti edellyttää, että poliittisessa toiminnassa näkyvästi mukana olevien on siedettävä enemmän kuin muiden.
Vielä mahdottomampi on väite kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Yksikään poliittinen puolue ei ole lain tarkoittama kansanryhmä. Selvintä on kopioida myös tämä Rikoslain 11 luvun 10 § tähän:
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Puolueen jäsenet, äänestäjät ja muut kannattajat eivät muodosta lain tarkoittamaa kansanryhmää. On ihan turha yrittää tarttua sanaan “vakaumus”, koska lain sanamuoto rinnastaa vakaumuksen uskontoon. Kyllä perussuomalaisuus joskus tuntuu saavan hyvin tunnustuksellisia piirteitä, mutta ei se sentään mikään uskonto ole.
Puolueen jäsenyys ei myöskään ole rinnastettavissa rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaalisen suuntautumiseen tai vammaisuuteen. Se nimittäin on ihmisen täysin vapaaehtoista toimintaa, eikä minkään puolueen jäseneksi synnytä, tulla sairauden tai onnettomuuden seurauksena eikä uskonnollisen tai ateistisen herätyksen tuloksena. Tämän takia ei voida vedota myöskään lain sanoihin “taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella”.
Ihmettelen tällaista herkkänahkaisuutta ja erityisesti ihmettelen kaksilla säännöillä pelaamista. Juuri sama puolue on pitänyt kovaa meteliä sananvapaudesta ja suorastaan hurrasi taannoiselle profeetta Muhammedin pilakuvalle, josta muslimit maailmalla kovasti loukkantuivat. Nyt ovat siis loukkaantumisvuorossa he itse.
Minä en näe kuvassa mitään lainvastaista, mutta kuvan hauskuudesta voidaan tietysti olla vaikka mitä mieltä. Minustakaan se ei ole erityisen hauska, mutta minulla nyt ei tunnetusti ole huumorintajua ollenkaan. Ja vaikka kuva ei olisi hauska yhtään kenestäkään, niin ei sellaisenkaan kuvan julkaiseminen sentään rikos ole. Joidenkin mielestä se kuitenkin näyttää olevan.
Luokka: laki, media, mielipide
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Joulukuun 20. 2011
Juuan kunnanvaltuusto päättää huomenna valita kunnan kiinteistöjen energiatehokkuushankkeen kumppaniksi tarjouskilpailun voittaneen Schneider Electric Building Oy:n. Toivottavasti joku valtuutettu viimeinkin muistaa kysyä, mikä on sanaparina ja käytännössä mahdoton käyttötalouden investointirahasto, josta hankkeen kustannukset esityksen mukaan maksetaan.
Tämä olematon rahasto ei kuitenkaan ole tällä kertaa aiheeni. Haluan palauttaa valtuutettujen mieleen ja saattaa muiden tiedoksi kunnanhallituksen kokouksen 14.12.2011. Siellä käsiteltiin Siemens Oy:n selvityspyyntö koko hankkeen toteuttamisen lainmukaisuudesta.
Siemens epäili kunnan rikkoneen esteellisyyden ja kilpailuneutraalisuuden periaatetta tarjouskilpailussa. Aluksi tarjoajia oli neljä, joista kaksi suljettiin pois referenssien täyttymisen puutteen takia. Siemens oli toinen poissuljettu. Jäljelle jäivät Schneider ja YIT, mutta YIT vetäytyi hankkeesta nopeasti. Jäljelle jäi vain Schneider, joka ainoana osallistujana tietenkin voitti neuvotellen toteutetun kilpailutuksen.
Selvityspyynnössään Siemens totesi, että kilpailutuksen voittanut Schneider on laatinut sekä kilpailutuksen osallistumiskutsun että kilpailutusasiakirjat. Tämä rikkoo Siemensin mukaan kilpailutuslainsäädännön esteellisyys- ja neutraalisuusperiaatteita. Jo arkijärki sanoo, että jos joku pääsee laatimaan kilpailutusasiakirjat eli käytännössä toteuttamaan koko kilpailutuksen, niin hänellä on aika hyvät mahdollisuudet voittaa se tarjouskilpailu.
Kunnanhallitus vastasi Siemensille suunnilleen niin, että kilpailutusneutraalisuus on varmistettu ja siitä tullaan jatkossakin huolehtimaan. Sitä ei kerrottu, miten huolehtiminen tapahtuu, mutta varmaan oikeudessa sekin selviää. Siemens nimittäin ilmoitti pidättävänsä itselleen oikeudet ryhtyä asiassa oikeustoimiin.
Tämä kilpailutus tuo mieleeni erään toisen oudosti totutetun hankkeen. Vanhusten ikäosaamiskeskuksen yritys- ja yhdistyskoordinaattorin tehtävät kilpailutettiin ja voittajaksi selvisi paikallinen yhden miehen yritys. Samalta yritykseltä oli ostettu kiirellisyyteen vedoten suorahankintana ilman kilpailutusta yritys- ja yhdistysselvitys, joten kilpailutus järjestettiin lähinnä muodon vuoksi ja lain vaatimusten takia.
Näin meillä kilpailutetaan neutraalisti ja ilman esteellisyyttä.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
12 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Joulukuun 19. 2011
Eilen kirjoitin siitä, kuinka työvoimapoliittisena toimenpiteenä teetettävä ilmaistyö on vastoin rikoslakia. Facebookissa virinneessä keskustelussa kukaan ei kyseenalaistanut tulkintaani, mutta moni huomautti aiheellisesti, että on se vastoin monta muutakin asiaa. Se on vastoin sellaisia pikkuseikkoja kuin YK:n ihmisoikeusjulistus, EU:n perusoikeuskirja ja Suomen perustuslaki.
YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan. Jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon.
ILO määrittele pakkotyön työksi, jota joku joutuu tekemään vastoin tahtoaan, palkatta ja rangaistuksen uhan alla.
EU:n perusoikeuskirjan mukaan ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla.
Näistä hienoista julistuksista huolimatta Suomessa on lainsäädäntö, joka velvoittaa työttömän tekemään TE-toimiston määräämää ilmaista työtä taloudellisen rangaistuksen uhalla. Lakeja ei ole säädetty edes perustuslain säätämisjärjestyksessä, vaan yksinkertaisella enemmistöllä. Aina kun näitä lakeja kiristetään, kuuluu äänekästä kehuskelua työttömien aseman parantamisesta.
Kaiken muun hyvän lisäksi meillä on joitain kansanedustajia, jotka vaativat koko ajan ilmaisen pakkotyön lisäämistä. Heille ei riitä se, että työtön voidaan määrätä ilmaistöihin työmarkkinatukea vastaan. He vaativat toimeentulotuenkin saamisen edellytytykseksi työpanosta.
Luokka: laki, työllistämistoimenpiteet
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Joulukuun 18. 2011
Päivän lehtien mukaan ainakin joka kymmenes työelämässä mukana oleva tekee palkatonta työtä työvoimapoliittisen toimenpiteen tai muun harjoittelun nimellä. Tämä on luonut tosiasiallisesti kahdet työmarkkinat, jossa toisille maksetaan samasta työstä palkkaa ja toisille ei. Jotkut yritykset jopa nojaavat koko toimintansa ilmaisiin työntekijöihin.
On hyvä, että tämä on viimeinkin ymmärretty uutisoinnin arvoiseksi asiaksi. Työmarkkinoiden vääristymisen lisäksi toiminta on lainvastaista, koska työvoimapoliittisen työharjoittelun pitäisi aina johtaa vakituiseen palkkatyöhön. Tästä ei ole pahemmin koskaan piitattu.
Olen ennenkin sanonut, että mielestäni tässä täyttyy myös rikoksen tunnusmerkistö. Rikoslain 47 luvun 3a § sanoo asiasta näin:
Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Palkaton työharjoittelu asettaa työntekijän huomattavan epäedulliseen asemaan taloudellisen pakon ja muun ahdingon takia. Jos työelämävalmennuksen nimissä ilmaiseen työharjoitteluun käsketty kieltäytyy, niin hän menettää työttömyysetuutensa. Samalla hänen toimeentulotuksensa pienenee 20 %. Jos tämä ei ole taloudellisen ahdingon hyväksikäyttöä, niin mikähän sellaista mahtaisi olla?
Rikolliseen menettelyyn syyllistyvät työnantajan lisäksi työvoimaviranomaiset, joita voitaisiin syyttää yllytyksestä tai avunannosta rikokseen. Samoin syytteeseen voitaisiin asettaa kunnan viranomaiset, jotka järjestävät kunnalle, kuntayhtymälle, seurakunnalle tai rekisteröidylle yhdistykselle ilmaisia työntekijöitä kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä.
Kukaan ei tietääkseni koskaan ole rikosilmoitusta tehnyt, eikä se kannatakaan muuten kuin ehkä julkisuusmielessä. Ilmaistyö on muualla lainsäädännössä määrättyä toimintaa, joten ristiriita rikoslain ja muun lainsäädännön välillä on ilmeinen. Jos jollain olisi sisua ja halua, niin saataisiin ihan virallinen päätös siitä, että orjatyö on laillista.
Kun ravintola palkkaa työntekijän 500 euron kuukausipalkalla, ei yksikään tuomioistuin epäröi määrätä rangaistusta kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä. Jos sama yrittäjä ymmärtäisi ottaa ilmaisia työharjoittelijoita TE-toimiston suosiollisella avustuksella, häntä kehuttaisiin suureksi hyväntekijäksi.
Luokka: laki, työelämä, työllistämistoimenpiteet
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Joulukuun 17. 2011
Budjettikäsittelyn yhteydessä eduskunta päätti myös nuorisotakuusta, jolla kaikki nuoret pyritään saamaan työhön, työvoimapoliittisten toimenpiteiden kohteeksi tai koulutukseen. Lehtitietojen mukaan kokoomuksen Jaana Pelkonen esitti huolestuneisuutensa siitä, että yhteiskuntatakuun vastaanottopakkoa ei ole.
“Miten ne nuoret, jotka mieluummin jatkavat toimeentulotuen uraputkessa ja antavat työssäkäyvien ja yrittävien nuorten elättää itsensä? Tätä joutilaisuusvaihtoehtoa ei mielestäni missään nimessä tule mahdollistaa”, Pelkonen julisti.
Tällä kansanedustajalla taitaa olla vakavia harhakuvitelmia toimeentulotuen suuruudesta, koska hän puhuu sen yhteydessä peräti uraputkesta. Yksin asuvan tomeentulotuen perusosa on tällä hetkellä 419 euroa kuukaudessa ja vanhemman kanssa samassa taloudessa asuvan 18 vuotta täyttäneen tuki 73 % tästä perusosasta. Työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytyjän tukea alennetaan 20 %. Toistuvasta kieltäytymisestä alennus on 40 %. Varsinainen uraputki ja tulevaisuudenkuva, joka ei varmasti houkuttele ketään heittäytymään “työssäkäyvien ja yrittävien nuorten elätettäväksi.”
Pelkosen ainoa poliittinen missio näyttää olevan työttömien elämän tekeminen mahdollisimman kurjaksi. Hän tuntuu olevan jopa taipuvainen totalitarismiin vaatiessaan yhteiskuntatakuun vastaanottopakkoa. Tässä ei tosin ole mitään uutta, koska hän on toistuvasti vaatinut työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen vastikkeellisuutta. Hän siis haluaa ihmisten tekevän töitä ihan ruokapalkalla. Tällaiset vaatimukset osoittavat selvääkin selvemmin, että hän ei ymmärrä palkan ja työttömyyskorvauksen eroa.
Sanotaan se nyt vielä kerran, vaikka ehkä se pitäisi varmuuden vuoksi piirtää paperille värikynillä. Palkka on sitä rahaa, jota maksetaan tehdystä työstä kunkin alan työehtosopimuksen mukaisesti. Työttömyyskorvaus ja toimeentulotuki ovat rahaa, jolla ihminen pidetään hengissä sen aikaa, että hän saa hankittua sitä työtä.
Työttömyysetuuksiin ja toimeentulotukeen liittyvät asiat ovat ainoita, jossa koskaan kuulen Pelkosen nimen mainittavan. Hänen äänestäjiensä pitäisi nyt ihan vakavissaan kysyä itseltään, tuliko vahingossa äänestettyä vain yhden ainoan asian ymmärtänyttä - ja senkin väärin ymmärtänyttä - kivan näköistä mediapersoonaa vai ovatko he itsekin ilmaistyön ja totalitarismin kannattajia.
Ai niin, muistanhan minä Pelkosen kerran ratkaisseen ilmasto-ongelman. Hän esitti Helsingin kaupunginvaltuustossa parkkipaikkojen tuntuvaa lisäämistä. Näin pysäköinti nopeutuisi, polttoainetta kuluisi vähemmän ja ilmasto pelastuisi.
Luokka: politiikka, sosiaalitoimi, työllistämistoimenpiteet
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 16. 2011
Ajattelin jättää Juuan kunnan vähäksi aikaa rauhaan, mutta eihän se onnistu. Paikallislehti Vaarojen Sanomat kertoi eilen niin kuvaavan tapauksen kunnan toiminnasta, että on syytä kertoa se eteenpäin. Kun yleensä uskollisesti kuntaa myötäilevä lehti kritisoi kunnan virkamiesten toimintaa, niin asian täytyy olla merkittävä.
Nelisenkymmentä vuotta samalla paikalla toiminut huoltoasema sai vuonna 2008 naapurikseen muualta muuttaneen perheen. Uudet asukkaat huomasivat heti, että huoltoasemalta johti avo-oja suoraan Pieliseen. Ojassa virtasi joskus öljyä ja joskus jotain tunnistamatonta vaahtoa. Tämän ryönän lähde oli ilmiselvä.
Asukkaat ottivat yhteyttä kuntaan, mutta mitään ei tapahtunut. Kunnassa vähäteltiin koko juttua ja epäiltiin naapureiden välisen henkilökemian toimivan huonosti. Siinä vaiheessa naapurit eivät vielä edes tunteneet toisiaan.
Vuonna 2009 naapurit ottivat yhteyttä ely-keskukseen, josta tuli kunnalle määräys ryhtyä asian vaatimiin toimenpiteisiin. Kunta järjesti tarkastuksen ja näytteissä todettiin olevan mm. öljyä. Kunta katsoi, että puhdistustarvetta ei ole, mutta määräsi yrittäjän tehostamaan jäteveden käsittelyä. Määräyksen noudattamista ei valvottu, eikä mitään parannusta tapahtunut.
Vuonna 2010 naapuri otti käyttöön järeämmän keinon. Hän haki ely-keskukselta hallintopakkoa, jolla kunta velvoitetaan seuraamusten uhalla hoitamaan tehtävänsä. Hallintopakko sai aikaan uuden tarkastuksen ja uuden päivämäärän määräämisen asioiden korjaamiseksi. Mitään muuta ei tapahtunut.
Viime kesänä paikalle kutsuttiin pelastuslaitos öljyntorjuntatehtäviin. Vasta tämä säikäytti sekä kunnan että yrittäjän korjaamaan oikeasti viemäröintijärjestelmän. Nyt paikalta on otettu maaperänäytteitä, joiden sisältö ei vielä ole tiedossa. Jos ojaan on 40 vuotta virrannut kaikkea mahdollista öljystä lähtien, niin siivoamisesta saattaa koitua kallis lasku.
Mitä me tästä tapahtumasta opimme? Ainakin sen, että jotkut kunnan virkamiehet tekevät töitänsä vasta äärimmäisen pakon edessä, jos sittenkään. Määräysten antaminen tutulle yrittäjälle on ilmeisen kiusallista, joten mieluummin ollaan tekevinään jotain ja sitten unohdetaan koko juttu.
Onko tarinan roisto mahdollisesti tämä uusi riidanhaluinen naapuri, joka ei tunne paikkakunnan tapoja? En osaa sanoa, kun en tunne enempää yrittäjää kuin naapuriakaan muuten kuin ulkonäöltä. Jotenkin vain en osaa pitää pappia perheineen ihan turhasta rähjääjinä.
Luokka: kunnallishallinto, ympäristönsuojelu
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 15. 2011
Juuan kunnanhallitus otti eilen ylimääräisenä asiana käsittelyynsä viime perjantaina tekemäni oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön sijaisen valinnasta. Kunnanjohtaja palkkasi tehtävään sellaisen henkilön, joka ei ollut sijaisuutta hakenut. Kunnanhallitus hyväksyi vaaatimukseni sellaisenaan ja kumosi sekä kunnanjohtajan tekemän valintapäätöksen että myöhemmin tehdyn päätöksen olla valitsematta ketään sijaisuutta hakenutta. Kunnanhallitus päätyi siihen ainoaan oikeaan lopputulokseen, että molemmat päätökset olivat kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 ja 5 §:n vastaisia.
Kunnanhallituksen päätös kertoo siitä, että kunnassa otettiin viimeinkin järki näppiin ja todettiin, että lakia on pakko noudattaa. Sitä olisi kuitenkin voinut noudattaa jo päätöksiä tehtäessä, niin olisimme välttyneet paljolta vaivalta. Ilmeisesti kunnanjohtaja syyllistyi kovin inhimilliseen asiasokeuteen löytäessään hyvältä tuntuvan ratkaisun ja oikean henkilön. Siinä tohinassa ei tullut mieleen vilkaista lakikirjaa.
Nyt joku voi luulla, että olen kovasti voitonriemuinen ja vahingoniloinen tästä päätöksestä. En ole. Tietenkin olen tyytyväinen siitä, että kunnanhallitus teki ainoan oikean ratkaisun. Samalla olen surullinen siitä, että selvästi lainvastaisia päätöksiä yleensä tehdään. Kunnan virkamiesten pitäisi muistaa, että kaikissa virkatoimissa on noudatettava lakia. Asiallisesti hyvältä tuntuvan ratkaisun lainmukaisuus on aina tarkistettava.
Entäpä tästä eteenpäin? Nyt kunnanjohtajalla on lain mukaan vain kolme vaihtoehtoa. Hän voi valita sijaisen hakemuksensa jättäneiden joukosta, jatkaa hakuaikaa tai julistaa sijaisuuden uudelleen haettavaksi. Muita vaihtoehtoja ei ole. Veikkaan, että tehtävä julistetaan uudelleen haettavaksi. Samalla ilmoitetaan siitä, otetaanko aiemmat hakemukset huomioon vai aloitetaanko koko touhu alusta.
En ole ollenkaan varma siitä, haenko tehtävään uudelleen. Epäilen, että mahdollisuuteni tulla valituksi koskaan yhtään mihinkään tässä kunnassa huononivat entisestään. Oikeastaan kunta saisi pyytää minua palvelukseensa. Olen mielestäni antanut sellaisen näytön osaamisestani, että meidän kannattaisi jatkossa olla samalla puolella.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 14. 2011
Sanomalehti Karjalaisen mukaan Juuan kunnanjohtaja Pekka Pietiäinen kaipaa valtion normiohjauksen vähentämistä. Hänen mukaansa kunnissa saataisiin ihmeitä aikaan, jos voitaisiin päättää aidosti itse.
Kyllä se aidosti ja jopa persoonallisesti päättäminen onnistuu Juuassa normiohjauksesta huolimattakin. Otetaanpa esimerkiksi suora lainaus tarkastuslutakunnan pöytäkirjasta 13.12.2011. Lautakunta kritisoi talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelua näin:
Tarkastuslautakunta toteaa, että talouden täsmällisempään suunnitteluun tulisi kiinnittää huomiota. Suunnitelma tulee tehdä huomattavasti pitemmälle aikavälille kuin vuoteen 2012 saakka, koska taloudellinen tilanne vaatii ehdottomasti pidemmän ajan suunnittelua. Taloussuunnitelmaa vuosille 2013-2014 ei ole asianmukaisesti suunniteltu. Talousvuoden 2013 luvut on jäljennetty vuoden 2012 luvuista ja vuoden 2014 luvut puuttuvat suurimmasta osasta taulukoista kokonaan.
Kuntalain ehdottomasti kuntia sitova 65 § määrää asiasta näin:
“Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.
Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.
Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus).”
Nyt on siis käynyt niin, että lainsäädännöstä piittaamatta kunnassa on oikeasti suunniteltu taloutta vain vuodelle 2012. Vuoden 2013 luvut ovat suora kopio vuoden 2012 luvuista ja vuosi 2014 puuttuu suunnitelmista lähes kokonaan. Ensi vuoden talousarvioehdotus on 300 000 euroa alijäämäinen, joten lain mukaan talous pitäisi tasapainottaa suunnitelmakautena. Vaihtoehtoisesti pitäisi päättää yksilöidyistä toimenpiteistä alijäämän kattamiseksi. Mitään tällaisia suunnitelmia ei näytä olevan tulossa päätettäväksi.
Tämä on aika erikoista valmistelua kunnassa, jossa useista samankokoisista kunnista poiketen on kunnankamreeri. Yleensä kamreerin virkaa ei pienissä kunnissa erikseen ole, vaan taloutta hoitavat kunnanjohtaja ja hallintojohtaja/kunnansihteeri yhdessä.
Loput johtopäätökset jätän kokonaan lukijan tehtäväksi. Muistutan vain vielä kerran salaperäisestä käyttötalouden investointirahastosta, josta maksetaan kunnan energiatehokkuushankkeen kustannukset. Kukaan ei ole vieläkään kertonut, mikä sellainen rahasto on tai edes voi olla. Ehkä se on sitä kunnanjohtajan peräänkuuluttamaa aitoa päätöksentekoa, jossa valtion normiohjaus ei häiritse.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Joulukuun 13. 2011
Minuun otti yhteyttä eräs henkilö, joka oli kuullut TE-toimiston virkailijalta kieltäytyneensä kuntouttavasta työtoiminnasta ja siksi menettävänsä työmarkkinatukensa. Kysymys kuului, minne asiasta voi valittaa ja onko siitä mitään hyötyä. Jouduin vastaamaan, että ikävä kyllä olet jo menettänyt pelin.
Asia etenee näin: TE-toimiston virkailija tekee asiasta oman tulkintansa ja ilmoittaa sen asiakkaan lisäksi Kelalle. Kela keskeyttää tuen maksamisen välittömästi. Virallisen lausunnon antaa parin viikon sisällä TE-toimiston yhteydessä toimiva työvoimatoimikunta. Tästä lausunnosta, käytännössä päätöksestä, ei voi valittaa.
Sitten Kela tekee maksatuksen lopettamisesta virallisen päätöksen suoraan työvoimakunnan lausunnon perusteella. Vasta tästä päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen Kelalle itselleen. Käytännössä se on hyödytöntä, koska Kela ei tutki työvoimatoimikunnan lausunnon lain- tai oikeudenmukaisuutta. Se tutki vain oman toimintansa. Kela on omassa päätöksenteossaan sidottu työvoimatoimikunnan lausuntoon, josta siis ei voi valittaa. Niinpä Kela vain tutkii, onko sen oman päätöksen täytäntöönpanossa tapahtunut jokin virhe. Itse asiaa ei tutkita ollenkaan.
Vasta Kelan oikaisuvaatimuksen johdosta tekemästä päätöksestä päästään valittamaan oikeasti. Valituksen tutkii työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta ja periaatteessa se tutkii työvoimatoimikunnan lausunnon laillisuuden ja oikeudenmukaisuuden. Käytännössä se kopioi omaan päätökseensä työvoimatoimikunnan lausunnon kirjoitusvirheineen. Olen ihan oikeasti nähnyt tällaisen päätöksen.
Jos aikaa, sitkeyttä ja osaamista on, niin muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen. Prosessi kestää suunnilleen kaksi vuotta, eikä sinä aikana saa työmarkkinatukea. Kunnan toimeentulotukea saa, mutta jokaisen tuen myöntämisen yhteydessä tehdään päätös takaisinperinnästä. Jos valittaja jostain syystä voittaisi vakuutusoikeudessa, hän joutuisi palauttamaan kaiken saamansa toimeentulotuen takautuvasti saamastaan työmarkkinatuesta.
Näennäisesti oikeusturva on aukoton. Käytännössä suurin ongelma on heti alkuvaiheessa tuleva työvoimatoimikunnan lausunto, josta ei ole valitusoikeutta. Toinen ongelmakohta on Kelan työvoimatoimikunnan kantaan sidottu päätös, jota käytännössä ei tutkita asiaperustein edes oikaisuvaatimuksen johdosta.
Suurin osa muutoksenhakijoista luovuttaa jo tässä vaiheessa. Niin aikoi tehdä myös tämä minulle sähköpostia lähettänyt henkilö, enkä ihmettele hänen ratkaisuaan yhtään. Samaan lopputulokseen pääsee ihan ilman parin vuoden mittaista vaivaakin.
Luokka: laki, työttömyysturva
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Joulukuun 12. 2011
Eilinen luokkayhteiskuntaa koskeva kirjoitukseni sai facebookissa yli sata kommenttia. Keskustelu siirtyi hyvin nopeasti toimeentulotukeen ja sen kummallisuuksiin. Kaikki olivat sitä mieltä, että sillä ei oikeastaan voi elää, mutta liian monen on pakko niin tehdä.
Fb-kaverini Liisa Kärki ehdotti tietoisuuden lisäämiseksi kansalaisarpajaisia. Tässäpä hänen ideansa lähes sanasta sanaan:
Kaikista tuloluokista pitää arpoa vuosittain se heikoin lenkki toimeentulotuelle. Päätös tulee voimaan välittömästi arvonnan jälkeen. Etukäteisilmoitusta ei anneta, vaan esimerkiksi pankkitilitileillä olevat varat jäädytetään välittömästi. Tilille maksetaan toimeentulo- ja asumistukea vastaava summa. Parin kolmen kuukauden kuluttua vaaditaan myymään tarpeeton omaisuus eli osakkeet, merkkipäivälahjat ja ajoneuvot, ellei tuen saaja kykene osoittamaan niiden tarpeellisuutta esim. työssäkäynnin vuoksi. Samalla tehdään päätös tukien takaisinperinnästä. Vuoden kuluttua tilille kertyneistä palkoista tai muista etuuksista peritään maksetut toimeentulo- ja asumistuet. Vain tällainen käytäntö opettaa monet kansalaiset katsomaan muuallekin kuin omaan napaansa.
Olisihan se melkoista shokkihoitoa, mutta tällaisessa todellisuudessa tuhannet perheet elävät vuodesta toiseen. Itse jatkan vielä ideaa ja ehdotan, että kuvausryhmä taltioi tapahtumat filmille. Käsikirjoitusta ei tarvita, vaan riittää, että kuvanauhalle saadaan ihmisten normaalit reaktiot heidän lukiessaan laillisia päätöksiä ja yrittäessään elää normaalia elämää.
Tällainen tosi-tv päihittäisi dramaattisuudessaan Big Brotherin kirkkaasti. Lisäksi katsojien vahingoniloa saattaisi hillitä tieto siitä, että seuraava arpajaisvoitto voi osua omalla kohdalle.
Luokka: yhteiskunta
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Joulukuun 11. 2011
Päivän Helsingin Sanomissa presidenttiehdokkaat ottivat kantaa siihen, onko Suomi luokkayhteiskunta. Paavo Väyrynen, Eva Biaudet ja Sari Essayah olivat sitä mieltä, että ei ole. Paavo Arhinmäki, Sauli Niinistö ja Timo Soini selittelivät, että kyllä on tavallaan, mutta ei mitenkään huolestuttavasti. Pekka Haavisto ja Paavo Lipponen selittelivät vähän samalla tavalla, mutta vastasivat varmuuden vuoksi, että eivät osaa sanoa.
Vastaukset osoittavat, että kaikki ehdokkaat ovat ihan pihalla nykyisestä menosta. He tuijottavat historiaan jäänyttä sääty-yhteiskuntaa ja sitä seurannutta luokkayhteiskuntaa näkemättä nykyisiä rakenteita. Mehän elämme täydellisessä sääty- ja luokkayhteiskunnassa, mutta rajat eivät kulje syntyperän tai ammatin mukaan. Nykyisin ratkaisee pelkkä raha ja muu omaisuus.
Kaikkein ylimpänä ovat pääomatuloillaan elävät. He eivät tee mitään tuottavaa työtä ja maksavat suhteessa kaikkein vähiten veroja. Raha turvaa heille täydellisen ohituskaistan kaikkialle, koska heidän ei tarvitse jonottaa rahvaan seassa yhteiskunnan vielä toistaiseksi tarjoamia palveluja.
Hyvässä asemassa ovat myös ne, joilla on vakituinen työpaikka. Heillä on turvattu tilipussi ja työterveydenhuolto toimii. Suurimpana huolena heillä on epävarmuus, koska he voivat milloin tahansa pudota alaluokan johonkin kategoriaan.
Alaluokkaa ovat tietenkin työttömät. Heitä on monta eri lajia, mutta yhteistä heille on vakituisen työn puuttuminen. He voivat olla pätkätöissä, kokonaan työttömänä ansiosidonnaisella päivärahalla tai alimmalla portaalla eli työmarkkinatuella. Kaikkein alimmalla kynnyspuulla kököttävät työmarkkinatuelta ikuiseen karenssiin pudonneet. He joutuvat pysyttelemään hengissä toimeentulotuella.
Toimeentulotuella elävillä ei ole käytännöllisesti katsoen mitään muita oikeuksia kuin kansalaisoikeudet. Sen sijaan heitä kontrolloidaan tarkemmin kuin ketään muita. Joka kuukausi heidän on tehtävä selkoa rahankäytöstään sosiaaliviranomaisille ja pahimmassa tapauksessa kuunneltava vielä keljuilua.
Heitä saavat solvata kaikki ylempänä olevat. Kaikkein ylimälle luokalle tätä porukkaa ei ole olemassakaan. Vakituisessa työssä oleville he ovat laiskoja juoppoja, jotka makaavat kotisohvalla viitsimättä mennä töihin. Juuri työttömäksi joutuneelle ansiosidonnaista päivärahaa saavalle he ovat pelottava tulevaisuudenkuva, joka torjutaan varmuuden vuoksi halveksunnalla. He kuolevat paljon nuorempina kuin muut, koska heillä ei ole mitään järjestettyä terveydenhoitoa. Niin lienee tarkoituskin.
Presidenttiehdokkaiden kannattaisi jalkautua joskus ihan oikeasti kansan pariin vaikkapa tutustumalla jonkin työttömien yhdistyksen toimintaan.
Luokka: yhteiskunta
|
11 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Joulukuun 10. 2011
Eduskunta päätti eilen yhtiöittää puolustusvoimien ruokahuollon. Saman tien uusi, valtion kokonaan omistama yhtiö Leijona Catering ilmoitti nostavansa ateriahintoja tuntuvasti heti ensi vuoden alusta lähtien. Syyksi kerrottiin, että hinnoista ovat tähän asti puuttuneet kiinteistökustannukset, tietotekniikan kustannukset sekä talous- ja henkilöstöhallinnon kulut.
Tietenkin ne ovat puuttuneet hinnoista. Kaikki nämä ovat olleet osa puolustusvoimien omaa organisaatiota, ja uuden yhtiön perustamisen myötä kustannukset on eroteltava kirjanpidollisesti yhtiön omiksi kuluiksi. Itse rakenteet ovat sen sijaan samat: ruokaa tehdään edelleen samoissa tiloissa, tietotekniikka on samaa ja samat henkilötkin jatkavat tehtävissään. Kyseessä on siis vain kirjanpidon vaatima silmänkääntötemppu, jonka varjolla hintoja voidaan nostaa.
Tämä on vain esimakua tulevasta. Jälleen kerran on tapahtumassa ihan sitä samaa, mikä on tapahtunut jo lähes kaikkialla muualla valtionhallinnossa. Ensimmäisessä vaiheessa valtion oma toiminta yhtiöitetään valtionyhtiöksi. Ihan kohta alkaa hiljainen osakkeiden myyminen pääomasijoittajille ja parin vuoden kuluttua koko toiminta on heidän käsissään. Näin on käynyt suunnilleen kaikille yhtiöitetyille valtion toiminnoille.
Armeija on tähän asti säilynyt yksityistämisinnolta, mutta tästä se touhu alkaa. Kohta olemme samassa tilanteessa kuin USA, jossa sotimista lukuunottamatta armeijan toiminta on yksityistetty. Oikeastaan sotiminenkin on aika pitkälle yksityistettyä, koska turvayhtiöt toimivat kriisialueilla ihan samalla tavalla kuin sotilaat.
Armeija tunnetusti marssii vatsallaan, mutta nyt on kyse siitä, kuka tulevaisuudessa käärii rahat sen vatsan täyttämisestä. Parin vuoden kuluttua marssin tahdin määräävät markkinavoimat ja kansainväliset suursijoittajat.
Luokka: elinkeinoelämä, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 9. 2011
Kansanedustaja Kimmo Sasilla on tänä syksynä ollut kova tarve tulla kuulluksi. Hänen lehtien arvonlisäveroa koskevat kommenttinsa ovat jo tuttuja, mutta hän jatkaa vielä aiheesta. Tänään ilmestyvässä Kanava-lehdessä hän kuulemma puolustelee taas arvonlisäveron nostoa sillä, että lehdistö on kelvotonta. Medialle on informaation sijaan tärkeämpää lukijasuhde kuin tiedonvälitys, joten lehdet tekevät juttuja, joita ihmiset haluavat lukea. Sivistävän tiedon välittäminen on jäänyt viihteen jalkoihin.
Tästä asiasta voi osittain olla jopa samaa mieltä, mutta eipä kenenkään ole pakko lukea ihan kaikkia lehtiä. Hömppää haluavat lukekoot hömppää ja muut sitten jotain muuta. En tiedä, aloittivatko surkeiden julkkisjuttujen tekemisen lehdet itse, vai vaatiko niitä lukijakunta. Se on kuitenkin samantekevää, koska joka tapauksessa valikoin lukemiseni.
Paljon oudompaa oli Sasin sanomisen tarve eilen perustuslakivaiokunnassa. Hän meni kokoukseen, vaikka on vain varajäsen ja kaikki kokoomuksen varsinaiset jäsenet olivat paikalla. Sasi painosti ensimmäisen kauden kansanedustaja Jukka Kopran ulos, jotta pääsi sanelemaan eriävän mielipiteensä lausuntoon.
Eriävä mielipide oli aika erikoinen. Sen mukaan määräenemmistöpäätökset Euroopan vakausmekanismissa voisivat olla mahdollisia, jos niiden käyttöala on riittävän tarkkarajaisesti määritelty ja rajoitettu poikkeutilanteisiin. Lisäksi enemmistöllä voitaisiin päättää rahoitusavusta, jos EVM-sopimuksessa on määritelty peruspääomalle selkeä katto.
Suomennettuna Sasi sanoi suunnilleen niin, että perustuslaki ja perustuslakivaliokunnan tulkinta siitä eivät saa sitoa Suomen pääministeriä. Tällaista perustuslain tulkintaa en totisesti ole ennen kuullut.
Tämä episodi katoaa nopeasti siihen kelvottoman median virtaan, ja tällä kertaa se taitaa olla ihan Sasin parhaaksi.
Luokka: laki, media
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 8. 2011
Juuan kunnanjohtaja on jonain päivänä marraskuussa päättänyt valita yleisesti haettavana olleeeseen sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön viransijaisuuteen sellaisen henkilön, joka ei ollut tehtävään hakenut. Menettely on selkeästi kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 ja 5 §:n vastainen, eikä päätöstä lainvastaisena saa panna täytäntöön. Sijainen on kuitenkin ottanut tehtävän vastaan jo ennen päätöksen tekemistä.
Olen kolme kertaa pyytänyt kunnan kirjaamoon lähettämälläni sähköpostilla selkeäsanaisesti kahta asiaan liittyvää päätöstä. Haluan saada kunnanjohtajan päätöksen, jolla sijaisuus on päätetty jättää täyttämättä sekä päätöksen, jolla sijaisuus on täytetty. Eikö tämä ole aika selvä pyyntö?
Kirjaamo on asianmukaiseti ilmoittanut, että kaikki pyyntöni on diarioituna toimitettu sekä kunnanjohtajalle että hallintojohtajalle. He eivät ole viitsineet edes vastata, vaikka ensimmäisestä pyynnöstäni tulee huomenna kuluneeksi kaksi viikkoa.
Olenhan minä postia kunnalta saanut. Marraskuun 25. päivänä sain vs. sosiaali- ja terveysjohtajan kirjeen, jossa hän kertoi, että ketään sijaisuutta hakeneista ei valittu tehtävään. Eilen sain haastattelussa käytetyt arviointiperusteet ja haastattelutyöryhmän 9.11. laatiman muistion sijaisuuden täyttämisestä. Työryhmään kuuluivat kunnanjohtaja, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja ja vs. johtava hoitaja.
Muistiossa todetaan johtopäätöksenä, että ketään hakeneista ja haastatelluista ei valittaisi tehtävään. Työryhmä päätti käydä lävitse muut mahdolliset vaihtoehdot.
Enempää sote-johtajan kirje kuin työryhmän muistiokaan eivät ole toimivaltaisen viranomaisen päätöksiä sijaisuuden täyttämättä jättämisestä. Koska tehtävä on ollut yleisesti haettavana, tarvitaan toimivaltaisen viranomaisen päätös siitä, että hakuaikaa jatketaan, virka julistetaan uudelleen haettavaksi tai se jätetään täyttämättä. Haastattelutyöryhmä ei ole päätösvaltainen viranomainen, vaan pelkkä tilapäinen valmisteluelin.
Omituisten papereiden lähettäminen kertoo aika selvästi, että päätös sijaisuuden täyttämättä jättämisestä on jäänyt kokonaan tekemättä. Nyt jälkikäteen sitä on aika ikävä tehdä, koska päiväyksestä ja pykälänumerosta selviäisi heti, että se on tehty paljon myöhemmin kuin sijaisen valinta. Noloahan sellainen olisi.
Tässä on siis yksi menettelyvirhe lisää lainvastaisen valinnan lisäksi. Nyt kunnanjohtajan ja hallintojohtajan olisi syytä myöntää selkeästi, että virheitä on tehty. Suoraan sanottuna minua alkaa tympäistä jatkuva piilosilla oleminen.
Se tympäisee niin paljon, että kantelu aluehallintovirastolle on jo valmiina sähköpostissani. Jos tänään tai viimeistään huomenna en saa pyytämiäni virallisia päätöksiä, niin se sähköposti lähtee liikkeelle. Tämä ei ole uhkaus, vaan lupaus.
Luokka: laki
|
11 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 7. 2011
Luin eilen sanomalehti Karjalaisesta, että Juuan kunta aikoo toteuttaa ikäihmisten palvelutalohankkeen ulkoistamissopimuksella. Kunta hakee yhteistyökumppaneita ja on kunnanjohtajan mukaan käynyt neuvotteluja eri toimijoiden kanssa jo kesästä saakka. Ajatuksena on, että joku yhteistyökumppani hoitaa rakennuttamisen ja joku toinen itse toiminnan ostopalveluna. Tämähän on tuttu kuvio ihan kaikkialla.
Asiana palvelutalo on ehdottoman tärkeä. Tällä hetkellä yli 50 kunnan vanhusta on sijoitettu kotikunnan ulkopuolelle erilaisiin palvelutaloihin tai hoitoyksiköihin. Heitä on ainakin Nurmeksessa, Polvijärvellä, Liperissä ja Ilomantsissa. On korkea aika saada heidät tuttuun kotikuntaan takaisin.
Hieraisin kuitenkin silmiäni lukiessani kunnanjohtajan suunnitelmista. Hän pitää itsestään selvänä, että hanke toteutetaan ulkoistamissopimuksella. Hän on käynyt jo puoli vuotta neuvotteluja asiasta eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Nähtävästi hän ei ole koskaan edes miettinyt hankkeen toteuttamista kunnan omana työnä.
Valtuusto ei ole tehnyt asiasta minkäänlaista periaatepäätöstä, joten kunnanjohtaja toiminee ihan omin päin. En tiedä, keitä nämä neuvottelukumppanit ovat, mutta minulla on vahva aavistus. Attendo MedOne on jo valloittanut koko terveyskeskuksen yksityistämissopimuksella, joten sille olisi ihan luontevaa tiukentaa otettan kunnan rahakukkarosta palvelutalohankkeella. MedOnella on jo olemassa yleishyödyllinen asumisyhtiö, joka voi saada valtion rahoitustukea ja Ara:n lainoitusta palveluasuntojen rakentamiseen.
Valtuusto pääsee tekemään asiasta periaatepäätöksen vasta vuodenvaihteen tienoilla, siis puoli vuotta sen jälkeen, kun neuvottelut yksityisten kanssa on aloitettu. Ilmeisesti valtuutetut talutetaan sellaiseen tilanteeseen, että heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä yksityistämisneuvottelujen tulokset. Heitä ei aiotakaan päästää päättämään asiasta periaatteellisella tasolla, eli valitsemaan aidosti yksityistämisen ja oman työn välillä.
Ei se näin voi mennä. Valtuutettujen on otettava käsiinsä heille kuuluva valta ja tehtävä periaatepäätös selvien laskelmien pohjalta. Ne laskelmat eivät saa olla “yksityisten neuvottelukumppaneiden” laatimia, vaan puolueettomia. Yksityinen vai kunnan oma työ, siinä vaihtoehdot. Vasta sen jälkeen virkamiehet saavat jatkaa neuvotteluja.
Valtimo teki äskettäin samanlaisessa asiassa tärkeän ratkaisun. Valtuusto päätti rakentaa palvelutalon kunnan työnä ja järjestää toiminnankin kunnallisena palveluna. Siinäpä esimerkkiä juukalaisille päättäjille.
Mitäs se kuntalaki sanoikaan tiedottamisesta valmisteilla olevista asioista? Siellä taidetaan mainita jotain kuntalaisten informoinnista jo tärkeiden asioiden valmisteluvaiheessa. Meillä ei ole taidettu informoida edes kunnan ylimpiä päättäjiä.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Joulukuun 6. 2011
Itsenäisyyspäivän juhlapuheita ei kannata kuunnella kovin tarkasti, ellei halua purskahtaa tahattomaan nauruun ja aiheuttaa hämmennystä. Erityisesti tämä pätee pienten paikkakuntien kerman itselleen järjestämiin “koko kansan” juhliin. Vilpittömin mielin puhettaan sorvanneet juhlapuhujat nimittäin sortuvat iänikuisiin ja niin puhkikuluneisiin fraaseihin, että puheet ovat tahattoman koomisia.
Nämä paatoksen viljelijät yleensä samaistavat itsensä ja isänmaan. Isänmaan etu on heidän asiansa ja heidän etunsa on isänmaan asia. Pohjantähden Preeti Leppänen sanoi tyttärenpoikansa sankarihautajaisissa jotenkin niin, että se on toi isänmaan asia yleensä vähän niin kuin paremman väen asia. Näin sota-aikana passaa sitten köyhänkin koettaa.
Perinteiseen itsenäisyyspäivän puheeseen tarvitaan muutamia perusasioita. Niitä ovat tietenkin talvisota tulimyrskyineen ja isänmaan äidinkasvot. Lisäksi tarvitaan menneiden sukupolvien tekemän työn arvon korostamista ja vaaditaan jatkamaan samalla pyyteettömällä linjalla. Sitten puhuja voikin omista sanoistaan liikuttuneena mennä kotiinsa ylevin mielin ja katsoa tehneensä oman osansa. Nyt on sitten huonomman väen vuoro koettaa.
Ne toiset kyllä saattavat olla kotonaan nauramassa. On vaikea pitää pärstää peruslukemilla, jos puhuja jylisee isänmaan ystävällisistä äidinkasvoista, joihin talvisodan tulimyrskyt on kaiverrettu verikirjaimin. Näitä kasvoja ei totisesti paineta villaisella, kun menneiden sukupolvien työ katsoo meitä isänmaan äidinhelmasta miespolvien takaa. Vähän tämäntapaisen puheen olen paikallislehdestä lukenut.
Minä en missään tapauksessa ole epäisänmaallinen ihminen, minä vain vierastan kaikenlaista juhlavaa pönötystä. Jos joku saa sellaisella elähdytettyä sydäntään, niin kyllä se minun puolestani sopii. Oma itsenäisyyspäivän juhlintani supistuu yleensä siihen, että vien kynttilän isoisäni ja isoenoni haudalle. He olivat niitä sotiemme hiljaisia sankareita; tavallisia miehiä, jotka joutuivat taistelemaan etulinjassa. Heitä ei olisi saanut mihinkään itsenäisyyspäivän juhliin kirveelläkään. Olen samaa sukua.
(Jos jonkun mielestä juttu vaikutti tutulta, niin myönnän ilman muuta plagioineeni itseäni tasan vuoden takaa.)
Luokka: mielipide
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Joulukuun 5. 2011
Joidenkin kunniantunto herää helposti. Nyt Itä-Suomen yliopiston tutkimusjohtaja, sosiologi Vesa Puuronen on loukannut kansanedustaja Olli Immosen (PS) kunniaa sanomalla häntä kaupunkilaisrasistiksi. Vastavuoroisesti Immonen on tiedotteessaan sanonut Puurosta kommunistiksi, jonka tutkimustyö on asenteellista ja huolestuttavaa. “Puurosen tekeleet ovat valtiovallan harjoittaman rasismipolitiikan mieleen, siksi hän saa rahoitusta ja tuottaa sellaisia tuloksia mitä tilataan. Tämä on saatava loppumaan.”
Kenenkähän kunniaa tässä oikein on loukattu? Rikoslain 24 luvun 9 §:n mukaan kunnianloukkausta on se, että esitetään valheellinen tieto tai vihjaus siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Myös muulla tavalla halventaminen voi olla kunnianloukkaus.
Puuronen siis sanoi Immosta kaupunkilaisrasistiksi. Se on epäkohteliaasti sanottu, mutta rikoksen tunnusmerkistön kannalta on oleellista se, onko tämä tieto tai vihjaus valheellinen. En ole perehtynyt Immosen sanomisiin tai kirjoituksiin mitenkään yksityiskohtaisesti, mutta ainahan asian joku voi selvittää. Hommafoorumin aktiivijäsen on varmasti jättänyt jälkeensä lukuisia kirjoituksia eri verkkosivuille, joten Puurosen puolustus löytää varmasti ammennettavaa. Saattaa käydä niin, että Puurosen lausuma ei ole ollenkaan valheellinen eikä halventava. Totuuden saa sanoa, vaikka se luonnon päälle ottaisikin.
Paljon vakavampia ovat Immosen omat puheet. Kommunistitaustansa avoimesti kertovan sanominen kommunistiksi ei tietenkään ole kunnianloukkaus. Sen sijaan tutkimustyön tulosten kyseenalaistaminen tutkijan laillisen poliittisen suuntautumisen takia on ikävä heitto. Vielä loukkaavampaa on väittää, että Puurosen tutkimustulokset olisivat ostettavissa. Kaikkein pahin on vaatimus, että Puurosen toiminta on saatava loppumaan. Tämä haiskahtaa jo virkakieltojärjestelmän vaatimiselle.
En yleensäkään ymmärrä, millä pätevyydella Immonen katsoo olevansa oikeutettu arvostelemaan yliopiston tutkimusjohtajan tieteellistä työtä. Minun tietääkseni Immosella ei ole minkäänlaista kokemusta edes opiskelusta yliopistossa, saati sitten tutkimustyöstä. Hänen ajattelunsa tuntuu perustuvan siihen henkilökohtaiseen mielipiteeseen, että kommunistin tutkimustulokset eivät voi olla tieteellisesti päteviä. Tutkijan pätevyys tai epäpätevyys määritellään hänen poliittisen suuntautumisensa perusteella, ei tutkimustyön perusteella.
Vaaralliseen suuntaan ollaan menossa, jos ainoaa oikeaa tutkimusta on sellainen, joka miellyttää yhtä puoluetta.
Luokka: laki, tiede
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Joulukuun 4. 2011
Päivän Helsingin Sanomien mukaan valtion työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet roimasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vauhti kiihtyy jatkuvasti ja viime vuonna kustannukset olivat peräti 14 % suuremmat kuin vuonna 2009. Syynä on yksityistäminen ja kansainvälisten pääomasijoittajien ryntäys kasvaville markkinoille.
Valtiokonttorin ylläpitämä työterveyshuolto lopetettiin 1990-luvulla ja tilalle perustettiin valtionyhtiö Medivire. Joskus viime vuosikymmellä se siirtyi vaivihkaa Terveystalo Oy:n haltuun. Valtion työterveyshuoltoa ostetaan myös niinikään pääomasijoittajien omistamilta Mehiläiseltä ja MedOnelta.
Kukaan ei ole koskaan tehnyt mitään linjapäätöksiä yksityistämisestä, vaan kehitystä on hivutettu nykyiseen suuntaan yksittäisillä päätöksillä. Näitä päätöksiä on ollut helppo tehdä, koska jo 90-luvulta lähtien on jatkuvasti puhuttu yksityistämisen ja kilpailutuksen eduista. Aina on viitattu lukuisiin tutkimuksiin, jotka muka todistavat julkisen sektorin oman toiminnan tehottomaksi ja kalliiksi ja ylistävät yksityissektorin dynaamisuutta ja halpuutta.
Kyseessä on kuitenkin selvästi poliittinen ja ideologinen valinta. Se vain on puettu valeasuun sekoittamalla arvot ja asenteet faktoihin. Ideologiset ja taloudellisen edun tavoittelua tukevat arvoasetelmat naamioidaan tosiasioiden muotoon, jolloin ne muuttuvat osaksi objektiivista maailmaa. Sen jälkeen niistä ei enää tarvitse keskustella, koska kyseessä on kiistaton tosiasia.
Sama toimii ihan kaikkialla. Miettikää ihan mistä tahansa asiasta käytävää keskustelua, niin huomaatte menettelyn toistuvan. Toinen toistaan vakuuttavampia tutkimustuloksia ja tilastoja julkaistaan ihan vain sen takia, että arvot näyttäisivät tutkimuksiin nojaavan kantaa tukevilta faktoilta.
Ainakin terveydenhoidon yksityistämisen osalta jokainen siihen hairahtunut kunta ja valtionhallinnon sektori joutuu vähitellen avaamaan silmänsä. Kalliiksi käyvä touhu herättää tajuamaan sen, minkä jokainen järjellään ajatteleva on tajunnut jo kauan sitten. Yksityistäminen ei voi olla halvempaa, koska julkinen sektori tekee kaiken ilman voitontavoittelua. Pääomasijoittaja ajattelee vain voiton maksimointia.
Luokka: terveydenhoito, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Joulukuun 3. 2011
Eräässä Pentti Haanpään novellissa uittomiehille maksetaan lopputili Pussisen ison talon kamarissa. Pirtin puolella odottelijat ja jo tilinsä saaneet viettävät aikaa rennosti haitaria kuunnellen ja jotkut pullon korkanneet pölkkyparissa tanssiaskeleita tapaillen.
Jossain vaiheessa Pussisen isäntä huomaa, että piirongin laatikosta on kadonnut hänen omia rahojaan. Epäilykset kohdistuvat erääseen luihuna tunnettuun mieheen, mutta näyttö puuttuu. Niinpä Pussinen päättää tanssittaa totuuden esiin. Hän tempaisee miehen kiihkeään polkkaan, joka yltyy aivan villiksi. Isokokoinen isäntä tanssittaa heiveröistä partneriaan niin kiivaasti, että tämän raudoitetut saappaankannat lyövät kipinää uunin kyljestä.
Viimein epäilty pyytää armoa ja tunnustaa tekonsa. Isäntä tuumailee, että synniksi jotkut tanssia sanovat, mutta tällä kertaa sitä käytettiin synnintunnon herättämiseksi.
Juuan kunnajohtaja on päättänyt valita sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön sijaiseksi sellaisen henkilön, joka ei ollut hakenut yleisesti haettavaksi ilmoitettua viransijaisuutta. Menettely on selkeästi vastoin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 ja 5 §:n määräyksiä. Lain 5 §:n mukaan haettavaksi julistettuun virkaan voidaan valita vain joku sitä määräajassa hakenut. Lain 4 §:n mukaan viranhakua voidaan perustellusta syystä jatkaa, julistaa virka uudelleen haettavaksi tai jättää täyttämättä. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Viransijaisuutta hakemattoman valinta on selkeästi vastoin lakia. Vastoin lakia se on myös silloin, jos viransijaisuus päätetään jättää täyttämättä ja heti perään se kuitenkin täytetään hakijoiden ulkopuolisella henkilöllä. Silloin tarkoituksena on kiertää lain selvää säännöstä.
Olen pyytänyt kunnasta sen kunnanjohtajan päätöksen, jolla sijaisuus jätettiin täyttämättä ja tämän täyttämispäätöksen. Jätin pyynnön kirjaamoon jo perjantaina 25. marraskuuta, mutta vieläkään en ole saanut postia. Mieleeni alkaa hiipiä epäilys, että kunta luimistelee syyllisyyttä tuntien, mutta ei tohdi myöntää menettelyvirhettä. Ikävän asian toivotaan unohtuvan.
Ei se unohdu. Minä olin sijaisuutta hakeneiden joukossa, enkä asianosaisena hyväksy menettelyvirhettä. Tiedän oikein hyvin, että minulla ei ole mitään mahdollisuuksia tulla valituksi jo pelkästään tämän blogini takia, mutta lakia täytyy kunnanjohtajankin noudattaa. Asianosaisena oikaisuvaatimusaikani alkaa kulua päätösten tiedoksisaannista.
Ei se unohdu siinäkään tapauksessa, että minun asianosaisuuteni väitettäisiin katkenneen siihen päätökseen, jolla sijaisuus jätettiin täyttämättä. Silloin tulen käyttämään kunnan jäsenen oikeutta hakea muutosta laillisuusperustein.
On turha toivoa, että minä silloinkaan unohtaisin oikaisuvaatimuksen määräajan alkamisen ja loppumisen. Tiedän hyvin, että aika alkaa kulua siitä, kun päätös on ollut julkisesti nähtävillä. Kunnanjohtajan päätökset pidetään nähtävillä jokaisen kuukauden viiimeisenä päivänä, joten 14 päivän aika alkaa kulua siitä. Aikaa on vielä toista viikkoa.
Olen kohteliaana tanssiinkutsuna lähettänyt tänään sähköpostina valmiiksi maanantaiaamua varten uudistetun pyynnön saada ne päätökset. Jos niitä ei tule, niin vedän vitkuttelusta omat ikävät johtopäätökseni ja teen siitä huolimatta oikaisuvaatimuksen. On ihan kunnan valinnassa, tanssitaanko suosiolla vai tanssitaanko isäntä Pussisen tanssi. Joka tapauksessa tanssitaan.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 2. 2011
Nykyisin varmin tie menestykseen ja rikkauteen on päästä ammentamaan itselleen verovaroja yksityistämisen ja kilpailuttamisen kautta. Tämän ovat huomanneet erityisesti sairaanhoitoa ja hoivapalveluja tarjoavat kansainväliset suuryritykset.
Vanhusten hoivapalveluiden osalta homma toimii näin: Kunta päättää kilpailuttaa palvelutuotannon ja kilpailutuksen voittaa halvimman tarjouksen tehnyt sijoittajaomisteinen suuryritys. Sillä ei kuitenkaan ole toimitiloja, eikä se omalla kustannuksellaan niitä aiokaan rakentaa. Se rakennuttaa ne julkisen sektorin rahoitustuella.
Yritys ei voi saada työ- ja elinkeinoministeriön eikä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran suoraa tukea ollenkaan. Tuen saajan on oltava joko kunta tai Aran yleishyödylliseksi nimeämä asuntoyhteisö. Tämä ei ole mikään ongelma.
Yritys perustaa yleishyödyllisen yhteisön tai ottaa näennäiseksi kumppanikseen jo valmiiksi perustetun. Tämä yhteisö toimii rakennuttajana ja saa kaiken mahdollisen tuen. Yritys tulee sitten valmiisiin tiloihin järjestämään toimintaa.
Sanomalehti Karjalaisen mukaan Joensuussa vireillä olevan palvelutalon tullee rakennuttamaan yleishyödyllinen Avain Palvelukodit Oy ja hoivapalvelun tuottaisi Esperi Care Oy. Avain palvelukodit Oy:n hallituksen puheenjohtaja on Esperi Oy:n isännöitsijä.
Valtimolle suunnitellun palvelukodin rakennuttajaksi kaavaillaan yleishyödyllistä Suomen Palveluasunnot Oy:ä, jonka hallituksen ainoa varsinainen jäsen on Medonen toimitusjohtaja. Medone tulee tietenkin palveluntuottajaksi ehdottoman asiallisen tarjouskilpailun jälkeen.
Näin siis julkinen sektori sekä rakentaa toimitilat että päästää samat tahot rahastamaan niinikään yhteiskunnan maksamilla palveluilla. Voitot siirretään ehdottoman tarkasti lakia noudattaen ulkomaisiin veroparatiiseihin konserniavustuksina. Verorahoilla saatu voitto katoaa yksityisten taskuihin eikä palaudu takaisin edes yrityksen maksamina veroina.
Samanlaista yhteiskunnan lypsämistä tapahtuu muillakin aloilla. Nuorkauppakamari nimesi Vuoden nuoreksi johtajaksi espoolaisen Katja Noposen, jonka liikeidea on todellakin nerokas. Hänen yrityksensä myy TE-toimistoille työnhakuvalmennusta ja yksityiskohtaista urasuunnittelua, johon TE-toimisto velvoittaa työttömät työnhakijat osallistumaan. Yllättävän usein tämä suunniteltu urapolku johtaa Katnos Oy:lle, joka myös on Noposen oma yritys.
Nettisivujen mukaan Katnos Oy:n nuoret ja vajaakuntoiset työntekijät tuottavat asennus-, kokoonpano-, pakkaus- ja siivoustöitä yrityksille. Työllistämistoimenpiteenä kurssilta työharjoitteluun velvoitetut työvalmennettavat eivät saa mitään palkkaa, vaan pelkän työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa ruokarahaa päivässä. Yritys saa ilmaiset työntekijät toisen oman yrityksen kautta yhteiskunnan kustannuksella ja pitää tietenkin voitot itsellään.
Näin varma ja riskitön liikeidea on totisesti palkintonsa ansainnut.
Luokka: elinkeinoelämä, sosiaalitoimi, työllistämistoimenpiteet, yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 1. 2011
Lupasin keväällä, että kirjoitan Juuan kunnan vs. sosiaali- ja terveysjohtajan valinnan ja pätevyyden lainmukaisuudesta heti, kun hallinto-oikeus on päätöksensä tehnyt. Päätös on annettu eilen. Sen mukaan kunnanjohtajan päätöksellä lähes kahden vuoden ajaksi viransijaiseksi nimitetty oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari Pekka Vainikka on tehtävään pätevä. Kunnanjohtajalla oli myös oikeus tehdä tämä päätös.
Kunnanjohtajalla oli hallintosäännön mukaan oikeus päättää viransijaisuudesta ilman julkista hakua. Oikeus tosin piti lähes kahden vuoden sijaisuutta aika pitkänä, mutta arvioi kuitenkin menettelyn mahdolliseksi. Päätös ei siis perustunut puhtaasti lakiin eikä hallintosääntöön, vaan oikeuden arvioon.
Vainikka on myös tehtävään pätevä, vaikka hänellä ei ole sosiaalityöntekijän pätevyttä. Oikeus päätyi arvioimaan, että johtajan virka on puhtaasti hallinnollinen, eikä johtaja koskaan osallistu millään tavalla käytännön sosiaalityöhön.
Oikeuden arvio perustui kunnan omaan ja edellisen viransijaisen kirjalliseen selvitykseen tehtävän luonteesta. Tulkintaa helpotti se, että kunnassa ei koskaan ole vahvistettu sosiaali- ja terveysjohtajan toimenkuvaa. Niinpä se on sitä, mitä sen kulloinkin sanotaan olevan. Joskus laiskuudesta on hyötyä. Edellisellä sijaisella oli sosiaalityöntekijän pätevyys ja hän osallistui käytännön tapausten selvittelyyn. Hänen kirjallisen lausuntonsa mukaan tehtävä on kuitenkin hallinnollinen.
Oikeutta ei häirinnyt edes se, että kunnassa ei kukaan ole koko vuoden aikana pystynyt tekemään kiireellisiä lapsen huostaanottoja tai määräämään päihteiden väärinkäyttäjää kiireelliseen pakkohoitoon laillisesti. Hallintosäännön mukaan päätökset tekee yksin sosiaali- ja terveysjohtaja, jolla on oltava sosiaalityöntekijän pätevyys.
Oikeuden mukaan päätösvalta on näissä asioissa pystytty kunnan sisäisillä päätöksillä delegoimaan päteville sosiaalityöntekijöille. Ilmeisesti oikeus uskoi sellaisenaan kunnan lausunnon, jonka mukaan hallintosääntöä muutetaan välittömästi vastaamaan tilannetta. Sitä ei ole muutettu vieläkään, koska kunnanvaltuusto päätti jättää asian pöydälle. Sääntömuutos oli niin huonosti valmisteltu, että suurin osa valtuutetuista ei ymmärtänyt tekstiä.
Tämä asia saa minun puolestani jäädä tähän, koska en ollut valittaja ja asia on muutenkin kiinnostanut vain juridisena ongelmana. Nyt se on ratkaistu tässä oikeusasteessa ja minulle se riittää. Valittajasta en mene sanomaan mitään, koska hallinto-oikeuden päätös on enemmän tilannearviota kuin juridiikkaa.
Nyt oma mielenkiintoni kohdistuu sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön viransijaisuuteen. Se oli julkisesti haettavana ja tiedän, että siihen on kunnanjohtajan päätöksellä valittu sellainen henkilö, joka ei ole sijaisuutta hakenut. Menettely on selkeästi vastoin kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 §:n määräystä.
Pyysin jo viikko sitten päätöstä itselleni, mutta jostain syystä en ole sitä saanut. Saattaa olla, että kunnanjohtajan päätös hyväksytään vasta seuraavassa kunnanhallituksen kokouksessa. Jos näin on, niin annanpa kunnahallitukselle pienen vihjeen: Käyttäkää sitä otto-oikeutta, joka teillä lain mukaan kunnanjohtajan päätöksiin on. Muuten olette siunaamassa selvästi lainvastaista menettelyä.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Marraskuun 30. 2011
Kuten jo otsikosta näkyy, olen aiemminkin miettinyt erään Juuan kunnassa lähes kolme viikkoa kateissa olleen työpaikkahakemuksen kohtaloa. Tähän mennessä on tapahtunut seuraavaa:
Kunnassa oli viime helmikuussa samanaikaisesti haettavana useampia lähihoitajan toimia. Yhden hakijan hakemus katosi jonnekin ja löytyi myöhemmin vs. sosiaali- ja terveysjohtajan pöydältä. Asian valmistelijat saivat sen noin kaksi ja puoli viikkoa hakuajan päättymisen jälkeen. Silloin haastattelut oli ennätetty jo järjestää, mutta hakijoiden yhdistelmään tämänkin hakijan tiedot kyllä otettiin mukaan. Tästä viiveestä ei kuitenkaan ollut mitään mainintaa yhdistelmässä.
Kokousasiakirjojen mukaan näytti siis siltä, että mitään viivettä ei ollut ja että hakijaa ei muuten vain ollut kelpuutettu haastateltavien joukkoon. Tätä pätevyysvaatimukset täyttävää henkilöä ei valittu toimeen.
Kunnan jäsen teki menettelyvirheen perusteella päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka hylättiin lautakunnassa. Kuntalainen valitti hallinto-oikeuteen ja sieltä pyydettiin lautakunnan lausunto. Siitä alkoi virheiden suma, josta pelkkien esityslistojen ja pöytäkirjojen perusteella voi päätellä hallinnollisen osaamisen olevan kunnassa heikkoa.
Lautakunnan esityslistan liitteenä ei ollut tämä hallintovalitus, vaan jo kesällä lautakunnassa käsitelty oikaisuvaatimus. Myös liitteenä ollut virkamiesten selvitys valintaprosessista oli kesällä oikaisuvaatimukseen annettu. Ehdotus lautakunnan lausunnoksi jaettiin vasta kokouksessa. Pöytäkirjasta ei käy ilmi, jaettiinko päättäjille varsinaista valitusta ollenkaan vai oliko se vain esittelijän hallussa. Selvää on ainakin se, että enempää valitukseen kuin lausuntoluonnokseenkaan ei kukaan päässyt tutustumaan ennakolta.
Syytä olisi ollut, koska jo valitus ja sen liitteet osoittavat sittemmin päätökseksi tulleen lausuntoehdotuksen olevan osittain tuulesta temmattu.
Lausunnossa väitetään, että hakemus viivästyi “pari päivää”, joten asialla ei ollut merkitystä. Valituksen liitteinä olevien virkamiesten lausuntojen mukaan hakemus saapui asian varsinaisille valmistelijoille noin kahden ja puolen viikon kuluttua hakuajan päättymisen jälkeen. Silloin haastattelut oli jo järjestetty.
Tämäkään ei kuulemma haitannut, koska kaikki lautakunnan jäsenet tunsivat hakijan. Tämä on aika reilusti väitetty, mutta en osaa sanoa, pitääkö se paikkansa. Tuskin pitää. Vaikka pienellä paikkakunnalla ihmiset yleensä tuntevat toisensa, en esimerkiksi minä tunne tätä nuorta hakijaa, vaikka harvinaisen sukunimen perusteella pystyn päättelemään hänen vanhempiensa henkilöllisyyden. Ettei vaan olisi samanlaista “tuntemista” muillakin.
Sitten lautakunta selittää, että tälle hakijalle tarjottiin tilaisuutta tulla erikseen haastatelluksi, mutta sairastumisen takia hakija oli estynyt. Varmuuden vuoksi lautakunta vielä väittää, että sairastumisestaan huolimatta hakijan olisi pitänyt nimenomaan vaatia haastattelun järjestämistä.
Tässä heittää logiikka pahasti häränpyllyä. Ei työnhakijan koskaan tarvitse erikseen vaatia haastatteluun pääsyä, koska pelkkä hakemus on myös pyyntö päästä haastatteluun ja sitä kautta työhön.
Lausunnon saivartelu ja selittely on tarkoitettu hämärtämään sitä tosiasiaa, että kunnassa ei noudatettu Hallintolain 21 §:n määräystä. Sen mukaan väärään paikkaan tullut asiakirja on viran puolesta toimitettava välittömästi oikeaan paikkaan. Hakemus ei tullut edes väärään paikkaan, koska se tuli kunnanvirastoon määräajassa. Väärän henkilön pöydälle se kyllä päätyi unohtumaan, mutta siihen on hakija syytön.
Kenties pahin virhe on valmistelijan ja esittelijän mahdollinen esteellisyys, jonka esilleottaminen lausunnossa kuitataan suunnilleen valittajan asiattomaksi ilkeilyksi. Asian valmisteli ja esitteli sama vs. sosiaali- ja terveysjohtaja, jonka pöydälle hakemus unohtui ja joka siis on vastuussa menettelyvirheestä.
Pelkästään kunnan verkkosivulla olevien asiakirjojen perusteella veikkaan, että hallinto-oikeus tulee suunnilleen repimään lautakunnan lausunnon.
Olisikohan syytä tehdä jotain?
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Marraskuun 29. 2011
Lauantaina 26.11. kirjoitin jutussani Lisää pakkotyötä, että kansanedustaja Jaana Pelkonen (kok) olisi eduskunnan kyselytunnilla 24.11. tiedustellut hallituksen toimista nuorten työttömyysetuuden saamiseksi vastikkeelliseksi.
Minulle sattui erehdys, joka johtuu tavastani seurata kyselytuntia sivusilmällä ja -korvalla. Eduskunnan pöytäkirjan mukaan kysyjä ei ollut Pelkonen, vaan saman puolueen Pia Kauma. Kun rupesin tarkemmin seuraamaan vastausta, näytti kamera siinä vaiheessa Pelkosta. Erehdyin luulemaan kysyjää Pelkoseksi, koska en erota minulle tuntemattomia kansanedustajia äänestä. Pyydän Pelkoselta anteeksi erehdystäni.
Nyt kun kohteliaisuussyistä palasin aiheeseen, niin Kauman lisäkysymys kannattaa siteerata kokonaan. Se osoittaa, että kritiikkini oli asiallisesti oikea, vaikka kohdistuikin väärään kansanedustajaan. Kauma kysyi näin:
Yhteiskuntatakuu on perusajatukseltaan erinomainen asia. Nuorten yhteiskuntatakuuseen ei kuitenkaan sisälly velvoitetta työnhakijan osalta. Usein työttömän ei edes kannata ottaa vastaan tarjousta, jos hänen taloudellinen tilanteensa joko huononee tai paranee vain vähän. Tämä on omiaan passivoimaan nuoria työnhakijoita. Arvoisa ministeri, olisiko ratkaisu se, että työttömyysturva olisi tietyissä tapauksissa vastikkeellinen?
Kauma on siis se, joka on täysin tietämätön työnhakijan nykyisistä velvoitteista. Hän ei tiedä, että työttömyysetuutta saava on velvollinen ottamaan vastaan minkä tahansa hänelle tarjotun työn tai osallistumaan mihin tahansa hänelle määrättyyn työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Hänen on pakko osallistua koulutukseen, työharjoitteluun, työelämävalmennukseen tai jopa kuntouttavaan työtoimintaan, vaikka hän on täysin työkuntoinen ja -kykyinen.
Kieltäytyjä menettää työttömyysetuutensa ja lisärangaistuksena ainoaksi tulonlähteeksi jäävää toimeentulotukea alennetaan 20 %. Tämän seuraamuksen automaattisuus ei ole edes laillinen, mutta silti sitä käytetään yleisesti. Se taas johtuu siitä, että toimeentulotukea myöntävät sosiaaliviranomaiset eivät tunne lakia tai eivät välitä sitä noudattaa turhantarkasti.
Ei tätä asiaa ilmeisesti tunne Pelkonenkaan, vaikka hän ei tällä kertaa äänessä ollutkaan. Ainakin vielä vaalikampanjansa aikana hän sekoitti palkan ja työttömyysetuuden keskenään. Hän nimittäin vaati Helsingin Sanomien yleisönosastokirjoituksessa työttömien velvoittamista työhön etuutta vastaan.
Tietämättömyys näissä asioissa tuntuu olevan aika yleisesti kokoomuksen edustajia vaivaava vika.
Luokka: politiikka, työllistämistoimenpiteet
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Marraskuun 28. 2011
Eilen facebookiin oli perustettu ryhmä nimeltään Irti SETA:n otteesta. Ryhmän kuvaus kuuluu lyhyesti, että “jatkuva homottaminen tympii meitä heteroita”. Pikainen vilkaisu ryhmän keskusteluun kertoi ihan kaiken tarpeellisen.
Eräs nainen selitti asiallisesti nykyistä adoptiolainsäädäntöä. Hänen kimppuunsa kävi omien sanojensa mukaan Mensaan riittävällä äo:lla varustettu herrasmies, joka käski mm. lesbon painua nuolemaan p****a. Jos ihminen on noin älykäs, niin hän voisi käyttää kapasiteettiaan vaikkapa oikeinkirjoituksen opettelemiseen ja sivistyksen hankkimiseen. Tai ainakin käytöstapojen.
Näinhän tämä keskustelu aina menee. Kansanedustaja Pentti Oinonen antoi omilla homopuheillaan esimerkin ja tähän signaaliin reagoitiin välittömästi. Oinosen puheet ymmärrettiin niin, että homot ovat vapaata riistaa ja heidän kimppuunsa voi sanallisesti käydä käytöstavoista piittaamatta.
Ryhmän jäseninä näkyvät olevan kaikki tutut maahanmuuttajavastaisilta sivuilta. Oiken ihmetyttää, miten nämä ihmiset jaksavat perustaa aina vain uusia ryhmiä ja lisätä niihin toisiaan, vaikka heille ihan hyvin riittäisi yksi ainoa ryhmä. Sen nimenä voisi olla vaikkapa Erilaisten ihmisten ahdasmieliset vihaajat.
Ryhmään on melko varmasti tietämättään liitetty myös ainakin Kimmo Sasi, Kimmo Kiljunen, Päivi Lipponen ja Eero Heinäluoma. He varmaan ihastuvat suunnattomasti löytäessään itsensä tällaisesta seurasta.
Perustajana on perussuomalaisten Kangasalan paikallisosaston sihteeri-taloudenhoitaja ja Pirkanmaan piirihallituksen jäsen Jani Viinikainen. Sama mies perusti pari viikkoa sitten ryhmän Lakkautetaan pakolaiskeskukset. Hän toimii myös ryhmässä Perussuomalaisten sinivalkoinen Suomi, jossa mainostetaan hakaristillä varustettua Arjala-olutta ja käsketään julisteella neekeriä menemään pois.
Viinikainen tarjosi tällä sinivalkoisella sivulla aids-raiskaajalle niskalaukausta. Hän jakaa jatkuvasti Finnish Defence Leaguen linkkiä facebookissa ja lähetti 7. marraskuuta eräälle kaverilleen Kansallisen Vastarinnan linkin. Tämä vastarintaliike on se avoimen natsimielinen ryhmä, johon hakeminen aiheutti kansanedustajan avustajan eron.
Nyt joku taas kysyy, että mitä minulla on perussuomalaisia vastaan. Vastaan kuten ennenkin, että ei yhtään mitään. Rasismia ja ihmisten halveksimista erilaisuuden perusteella vastaan minulla sen sijaan on paljonkin ihan sitä harrastavien puoluekannasta riippumatta.
Toivoisin näkyvässä asemassa olevan puolueaktivistin keskittyvän enemmän vaikkapa Soinin presidentinvaalikampanjaan tai tulevaan välikysymykseen kuin maahanmuuttajien ja seksuaalisten vähemmistöjen sanalliseen vainoamiseen.
Luokka: mielipide, politiikka, yhteiskunta
|
21 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Marraskuun 27. 2011
Pohjois-Karjalasta ollaan kovaa vauhtia tekemässä reservaattia, jonka avolouhoksista kaivetaan raaka-aineita maailman tarpeisiin. Malmia eli käytännössä uraania etsitään ainakin Enossa, Kontiolahdella ja Ilomantsissa. Lupaavia löytöjä on kuulemma jo tehty ja lisää on odotettavissa.
Maatalous on käytännössä kuollut pois ja metsät on kertaalleen hakattu. Turvetuotanto sujuu entiseen malliin ja muuttaa joet ja järvet mutavelliksi. Kansallismaisema Koli on jo lähestulkoon pilattu rakentamisella ja nyt on oikein perustettu projekti suunnittelemaan lisärakentamista. Kaikki tulee tietysti tapahtumaan matkailun ehdoilla.
Nyt on alkamassa lopullinen ihmisten häätäminen pois asuinsijoiltaan. Ministeriö on ilmoittanut lakkauttavansa Kontiolahden Paiholasta maan vanhimman pakolaiskeskuksen. Siinä menee kerralla 70 työpaikkaa. Samalla menevät mahdollisuudet saada maakuntaan uusia asukkaita kotouttamalla, mutta ehkä se on tarkoituskin. Ainakaan Lieksassa ei olla ihastuneita maahanmuuttajiin eikä asenne muualla ole yhtään parempi. Ei tänne uusia asukkaita haluta, kun entisistäkin pitäisi päästä eroon.
Myös Karjalan Prikaati on lakkautusuhan alla. Sekin sijaitsee Kontiolahdella ja työllistää noin 200 henkilöä. Tästä voi kyynisesti päätellä, että ainakin Kontiolahti itsenäisenä kuntana aiotaan lopettaa. Se onkin helppo liittää rajanaapuriinsa Joensuuhun, kunhan liiat asukkaat saadaan ajettua etelään tulevien kaivosten tieltä.
Tulevaisuus näyttää siis siltä, että jäljelle jää pelkkä kaivosteollisuus avokaivantoineineen ja saasteineen. En ole koskaan ymmärtänyt, miten luontomatkailun kehittäminen sopii tähän yhteyteen, mutta ei sitä ymmärrä kukaan muukaan. Näitä asioita suunnittelevat ja toteuttavat aivan eri ihmiset, tai jos he ovat samoja, niin heidän järkensä valo on sammunut. En oikein usko, että turistivirrat haluavat tulla katsomaan Sotkamon Talvivaaran kaltaisia mädänneelle munalle löyhkääviä valtavia monttuja.
Maakuntaliiton pitäisi edistää maakunnan etua, mutta se tyytyy käyttämään kolme miljoona euroa pelkkään alueen markkinointiin. Mainonnan mukaan maakunnassa on työtä, puhdasta luontoa ja koulutettua työvoimaa kaikkiin mahdollisiin tarpeisiin ja asuminen on edullista. Maakuntaliitto elää ihan itse luomassaan lumetodellisuudessa, jossa kaunis neito soittaa kanteletta Karjalan vaaramaisemissa.
En minä tälle jo 60-luvulla alkaneelle kehitykselle mitään mahda. Olen sen verran erakkoluonteinen, että ihmisten väheneminen sopii minulle hyvin. Ehkä tulevaisuudessa nokean naamani ja annan parran kasvaa. Sitten istun raappahousut ja tuohivirsut jalassa Kolilla shamaanina ja säikyttelen kiroillen alueelle mahdollisesti eksyneet turistit helvetin kuuseen.
Luokka: aluepolitiikka, elinkeinoelämä
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Marraskuun 26. 2011
Torstaina seuratessani toisella silmällä eduskunnan kyselytuntia havahduin siihen, kun Jaana Pelkonen (kok) kysyi työttömien työvelvollisuudesta. Hän halusi tietää, mitä hallitus on tehnyt ja mitä aikoo tehdä työttömyysetuuden määräämiseksi vastikkeelliseksi. Selkokielellä tämä tarkoittaa pakkotyötä työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea saaville työttömille.
Työministeri Ihalainen vastasi asiallisesti kertomalla työttömyysetuuden tarkoituksesta ja ilmaistyön työmarkkinoita vääristävästä vaikutuksesta. Vastaus meni luultavasti hukkaan, koska siinä vaiheessa Pelkonen näytti jo hihittelevän vieruskaverinsa kanssa kuin koulutyttö.
Minä olisin vastannut paljon selvemmin sanoin. Olisin ihmetellyt, mistä eduskuntaan on noussut sellaisia ihmisiä, jotka eivät ymmärrä työttömyyden ja työnteon välistä eroa. Työttömyys on sitä, että ihmisellä ei ole sellaista työtä, jolla hän pysytyisi elättämään itsensä. Hänet pidetään työttömyysetuuksilla hengissä siinä toivossa, että sitä palkkatyötä jostain löytyisi. Työttömyysetuudella ei varsinaiseti eletä, mutta sillä sinnitellään elävien kirjoissa.
Palkkatyö taas on sitä, että ihminen tekee työtä, josta hänelle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Palkka ei välttämättä ole kovin kummoinen, mutta päihittää kuitenkin kirkkaasti kaikki mahdolliset työttömyysetuudet. Tekemätöntä työtähän tunnetusti on, mutta sen tekemisestä pitää maksaa palkkaa.
Nämä ilmaistyön vaatijat näkevät työttömät vain jonkinlaisena laiskottelijalaumana, joka kotona sohvalla maaten nauttii ilmaista rahaa ja valittaa. Heidät pitäisi saada pois siitä sohvalta osallistumaan yhteiskunnan toimintaan eli lapioimaan lunta, ulkoiluttamaan vanhuksia tai vaikka seisomaan koirien kusitolppana. Kaiken tämän pitää tapahtua ilmaiseksi eli niitä työttömyyskorvauksen pikkuropoja vastaan.
Ilmaistyö vääristäisi ja on jo vääristänyt työmarkkinat. Meillä on työelämävalmennusta, työharjoittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa niin paljon, että kohta enää kukaan ei tee oikeaa palkkatyötä. Miksipä maksaa palkkaa, kun työn voi teettää ilmaiseksi? Jos tähän vielä lisättäisiin ilmainen pakkotyö kaikille työttömille, olisi orjayhteiskunta valmis.
Siihen suuntaan ollaan muutenkin menossa nuorten yhteiskuntatakuun nimissä. Jokainen nuori survotaan kohta väkisin johonkin koulutukseen tai höpötyöhön, halusipa hän tai ei. En minä väitä, etteikö yksilöllisen suunnitelman sorvaaminen olisi hyvä asia. Kyllä sillä saadaan varmasti moni aktivoitua. Kaavamainen pakkotyö nyt vaan ei kerta kaikkiaan sovi sivistyneeseen yhteiskuntaan.
Pakkotyön vaatijat voisivat itse kokeilla oman työnsä täysipainoista tekemistä noin 500 eurolla kuukaudessa. Saattaisi tuntua pikkuisen epäreilulta.
Luokka: työllistämistoimenpiteet, yhteiskunta
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Marraskuun 25. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön viransijaisuuden täyttäminen on ollut vireillä jo puoli vuotta. Näin sijaisuudesta kiinnostuneen kannalta touhu on saanut surkuhupaisia piirteitä, joista olen aiemmin kertonut mm. täällä:kylakarajat
Syksyllä asia edistyi virallisesti siten, että sijaisuus julistettiin haettavaksi sanomalehti Karjalaisessa julkaistulla ilmoituksella. Hakuaika päättyi 26.10. ja minä sekä pari muuta hakijaa kävimme haastattelussa 8.11. Juuri äsken sain postissa kohteliaan kirjeen, jossa lukee näin:
Kiitämme mielenkiinnostasi talouspäällikön viransijaisen tehtävään. Sijaisuutta haki 11 henkilöä ja haastattelimme osaa heistä. Ketään sijaisuutta hakeneista ei valittu tehtävään.
Pekka Vainikka, vs. sosiaali- ja terveysjohtaja
Hakijoille ei siis lähetetty virallista ja valituskelpoista päätöstä, jolla sijaisuus olisi päätetty jättää täyttämättä tai jolla se olisi täytetty. Sen sijaan lähetettiin pelkkä kirje. Syy tähän menettelyyn on tiedossani. Sijaisuus nimittäin on kuitenkin täytetty, mutta siihen valittiin sellainen henkilö, joka kunnan diaarimerkintöjen mukaan ei ollut siihen hakenut. Ellei päätöstä vielä ole tehty, niin se tehdään ihan lähiaikoina.
Tämä puun takaa pompannut valittu on kunnan entinen suunnittelusihteeri ja juuri Kivikeskukselta työttömäksi jäänyt yhteyspäällikkö Leena Mustonen. Kaupallisella korkeakoulututkinnollaan ja työkokemuksellaan hän on tietenkin sekä pätevä että sopiva, joten ei siinä mitään. Lisäksi minullakaan ei ole mitään vanhaa koulukaveriani vastaan.
Tässä valintaprosessissa onnistuttiin kuitenkin tekemään kaikki mahdolliset juridiset virheet. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 5 § sanoo näin:
Sellaiseen virkasuhteeseen, joka on ollut julkisesti haettavana, voidaan ottaa vain henkilö, joka on hakenut sitä kirjallisesti ennen hakuajan päättymistä ja silloin täyttää kelpoisuusvaatimukset.
Saman lain 4 §;n mukaan täyttävä viranomainen voi perustellusta syystä päättää hakuajan jatkamisesta, uudesta hakumenettelystä tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä. Nyt hakuaikaa ei ole jatkettu eikä uutta hakumenettelyä ole järjestetty. Virkasuhde on kuitenkin päätetty jättää täyttämättä ilman perusteltua syytä ja heti perään se on päätetty täyttää sellaisella henkilöllä, joka ei ole siihen hakenut.
Harvoin näkee näin tökeröä yritystä kiertää lain selviä säännöksiä.
Ihan vain sinne kunnanvirastoon tiedoksi, että olen tilannut kirjaamosta molemmat päätökset. Siis sen, jolla haettavaksi julistettu viransijaisuus on päätetty jättää täyttämättä, sekä sen, jolla sijainen on valittu. Ellei näitä päätöksiä ole olemassakaan, niin taitaisi olla syytä tehdä ne kiireellä. Muotoiluun suosittelen erityistä huolellisuutta, koska menettelyn selittäminen lainmukaiseksi on suorastaan mahdotonta.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Marraskuun 24. 2011
Pohjoiskarjalainen Liperin kunta sekä kahdeksan kunnan virkamiestä ja luottamushenkilöä vaativat käräjäoikeudelta ennakkosensuurin määräämistä. Verkkolehti Liperin uutiset on jatkuvasti ärsyttänyt kunnanviraston väkeä kertomalla epäilyjään kunnan johdon edesottamuksista. Asiaan liittyi myös yhden virkamiehen erottamisjupakka, jota käsiteltiin lyhyesti jossain television ajankohtaisohjelmassa. Se kiistelty verkkojulkaisu löytyy täältä:laittomuudet.aspx
Sitä voi huoletta lukea, koska oikeus ei tietenkään suostunut kunnan ja asianomistajien vaatimuksiin. Sivun sulkemisvaatimusta perusteltiin sillä, että julkaisu olisi syyllistynyt sekä kunnan että yksittäisten henkilöiden kunnian loukkaamiseen ja että sivulla on julkaistu linkki luottamuksellisiin työsuojelun asiakirjoihin.
Oikeuden perustelujen mukaan Suomessa ei ole ennakkosensuuria. Vapaa mielipiteenmuodostus, avoin julkinen keskustelu ja joukkotiedotuksen vapaa kehitys mahdollistavat vallankäyttäjien julkisen kritiikin. Lisäksi oikeus ilmoitti selvästi sen jo tiedossa olevan asian, että kunnalla ei kuntana ole kunniaa. Kunta ei siis voi olla asianomistajana kunnianloukkausjutussa.
Linkki luottamuksellisiin asiakirjoihin voi tuntua vähän vaaralliselta, mutta se on kuitenkin ainakin toistaiseksi laillinen. Luottamuksellisetkaan asiat eivät ole salassapidettäviä, joten ne ovat lain kannalta julkisia. Jos ne olisi haluttu pitää salassa, ne olisi pitänyt määrätä salassapidettäviksi jollain laissa mainitulla perusteella.
Verkkolehden tyylistä tai tyylittömyydestä voi olla mitä mieltä tahansa, mutta mitään ennakkosensuuria ei siihenkään voida soveltaa. Toinen asia on sitten kirjoitusten jälkikäteinen kontrolli. Julkaisija voi joutua vastaamaan kunnianloukkauksesta myöhemmin pidettävissä oikeudenkäynneissä. Näin tämä sananvapaus lain mukaan menee.
Oikeudenkäynteja on tulossa lisää, sanoo kunnan ja asianomistajien palkkaama asianajaja. Ihan ensimmäiseksi hän aikoo valittaa käräjäoikeuden päätöksestä ja ilmeisesti kerää aineistoa tuleviin oikeudenkäynteihin. Hänellä on hyvä toimeksianto, jonka kunnan veronmaksajat kustantavat ainakin osittain.
Asianajaja on sekä kunnan että asianomistajien yhteinen. Tämä herättääkin muutamia kysymyksiä. Kuka yleensä on päättänyt, että asianajaja palkataan osaksikaan kunnan varoilla? Koska jo alusta asti olisi pitänyt olla selvää, että kunnan kunniaa ei voi loukata, toimii asianajaja pelkästään virkamiesten ja luottamushenkilöiden puolesta. Näin ollen päämiehet vastaavat henkilökohtaisesti myös hänen palkkiostaan, eikä kunnalla ole asian kanssa mitään tekemistä.
Jonkun kunnan päättäjän kannattaisi kysyä, aikooko kunta oikeuden päätöksestä huolimatta ajaa mahdottomia kunnianloukkauskanteita myös kunnan puolesta. Jos aikoo, niin millä perusteella kunta maksaa asianajajan palkkioita?
Näyttää ikävästi siltä, että muutamat henkilöt ovat päättäneet puolustaa omaa kunniaansa kunnan rahoilla.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, media
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Marraskuun 23. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kiinteistöjen energiatehokkuushanke etenee. Viime talvena tekninen lautakunta tilasi hankkeen kannattavuusselvityksen Schneider Electric Buildings Finland Oy:ltä. Heti perään kunnanhallitus päätti käynnistää kilpailutuksen hankkeesta vastaavan kumppanin löytämiseksi. Kilpailutus toteutettiin neuvottelumenettelynä ja parhaan tarjouksen teki onnistuneiden neuvottelujen tuloksena samainen Schneider. Se nimittäin teki ainoan tarjouksen, koska alussa mukana ollut YIT vetäytyi hankkeesta suosiolla.
Nyt valtuustolle siis esitetään, että yhteistyökumppaniksi valitaan Schneider. Kyseessä ei tietenkään ole vielä hankkeen toteuttaminen, vaan vasta suunnittelu. Se maksaa tässä vaiheessa arviolta 150 000 euroa.
Oletetaan nyt, että kaikki on sujunut niin kuin pitää. Yksi ainoa ongelma tässä kuitenkin on ollut koko ajan näkyvillä: hankkeeseen ei ole määrärahaa. Rahoittamisesta puhutaan yhden ainoan lauseen verran lautakunnan esityslistalla viime maaliskuussa. Sen mukaan hanke maksetaan käyttötalouden investointirahastosta.
Sellaista rahastoa ei missään kunnassa ole eikä edes voi olla. Koko sanapari on absurdi, koska käyttötalous on sitä taloutta, jolla käytännön toimintaa pyöritetään. Kaikki investoinnit puolestaan kuuluvat pääomatalouteen ja nille on talousarviossa oma lukunsa. Käyttötalous ja investoinnit eivät voi esiintyä yhdessä edes rahaston nimenä.
Jonkun kunnanvaltuutetun pitäisi kokouksessa kysyä, mistä salaperäisestä sukanvarresta rahat aiotaan kaivaa. Vai käykö niin, että valtuutetut joutuvat tulevaisuudessa myöntämään pääomatalouden puolelle lisämäärärahaa jo toteutetun hankkeen maksamiseksi? Vai otetaanko raha virkamiesten ja päättäjien taskusta?
Luokka: kunnallishallinto, talous
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Marraskuun 22. 2011
Valelääkäreiden löytyminen paljasti ongelmia myös Valvirassa ja erityisesti sen johtamisessa. Eilen ministeri Guzenina-Richardson ilmoitti, että ylijohtaja Marja-Liisa Partanen vetäytyy vapaaehtoisesti syrjään siksi aikaa, kun poliisi ja selvitystyöryhmä tutkivat Valviran toimintaa. Heti perään ministeriön kansliapäällikkö sanoi, että ylijohtajan vetäytymiselle ei ole mitään juridisia perusteita, koska häntä ei epäillä rikoksesta. Silloin ylijohtaja ilmoitti jäävänsä sairauslomalle ensi viikon keskiviikkoon asti.
Minua kiinnostaisi yleisemminkin tietää, mikä salaperäinen tauti kaataa johtajat työkyvyttömiksi ongelmatilanteissa. Sairauslomalle jääminen on enemmän sääntö kuin poikkeus aina silloin, kun jossain ilmenee kriisi. Johtaja pakenee ensimmäisenä tiedotusvälineiden tavoittamattomiin.
Tällainen johtaja osoittaa toiminnallaan täydellisen sopimattomuutensa johtamaan yhtään mitään. On helppoa johtaa silloin, kun kaikki sujuu, mutta kriisitilanteissa sitä johtajuutta vasta oikeasti tarvitaan. Johtajien hyviä palkkoja perustellaan aina tehtävän vastuullisuudella, mutta tosipaikan tullen sitä vastuuta ei haluta kantaa ollenkaan.
Saattoihan Partanen sairastua ihan oikeastikin, mutta tapahtumien kulku antaa aiheen olettaa ihan muuta. Kummallista on sekin, että aina löytyy sairauslomaa kirjoittava lääkäri. Jos tavallinen työntekijä haluaisi saada sairauslomaa jonkin työssä ilmenneen akuutin kriisin takia, hänet luultavasti ajettaisiin vastaanotolta ulos pinnariksi haukkuen.
Kun nyt ylijohtaja kuitenkin on sairas, niin kiinnostaisi tietää myös diagnoosi. Jos sairausloman syy on vaikkapa työuupumus, niin Kela ei maksa työnantajalle palkkakulujen korvausta. Työnantaja voi kuitenkin halutessaan maksaa sairausajan palkkaa omalla kustannuksellaan. Kiinnostaisi tietää myös se, mitä ylijohtaja ja ministeri sopivat palkanmaksusta tämän aiotun mutta epäonnistuneen vetäytymisen aikana.
Partanen on toiminut kaksi vuotta Valviran ylijohtajana ja sitä ennen hän oli Lääkelaitoksen ylijohtaja. Tämä temppuilu osoitti, että hänessä ei ole ainesta johtajaksi.
Luokka: terveydenhoito, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Marraskuun 21. 2011
Viime aikoina olen törmännyt usein Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen määritelmään sananvapaudesta. Erityisesti tätä sitaattia suosivat ne, jotka haluavat puolustella äärirasistisia ja suoranaiseen väkivaltaan yllyttäviä puheita. Poliisitutkintaan päätyneen Lieksa-ryhmänkin sivulla tähän vedottiin. Se kuuluu näin:
Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.
Siteeraus on ihan käyttökelpoinen, mutta juridiseksi argumentiksi se ei yksinään riitä. Päättelyn pitää jatkua Suomen Perustuslakiin ja siitä edelleen Rikoslakiin.
Perustuslain 12 § sanoo asiasta näin: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
Rikoslaista sitten löytyy niitä kriminalisoituja puheita, joita kukaan ei ennakolta estä, mutta joista voi jälkikäteen joutua vastuuseen. Sellaisia ovat mm. kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus.
Vihapuhetta ei mikään laki määrittele eikä sitä osaa tyhjentävästi kukaan määritelläkään. Se on yleiskielinen ilmaus, jolla ei ole käyttöä juridiikassa. Kun minua pyydetään määrittelemään vihapuhe, vastaan sanomalla, että sananvapauden ja vihapuheen välinen raja on yhtä vaikea vetää kuin erotiikan ja pornografian raja. En minä osaa etukäteen määritellä, missä raja kulkee, mutta tunnistan kyllä pornografian sitä nähdessäni. Samoin luulen tunnistavani maahanmuuttokriittisyyden ja vihapuheen eron.
Läheskään kaikki pornografia ei ole kiellettyä, kuten ei ole kaikki vihapuhekaan. Selvästi rikollista pornografia on silloin, jos siihen sisältyy laittomia asioita, kuten vaikkapa pedofiliaa. Jos vihapuheeseen sisältyy selvästi laissa rangaistavaksi säädettyjä asioita, niin se on rikollista.
Lainvastaiseksi tulkitsen vaikkapa muutama päivä sitten facebookissa näkemäni kommentin, jossa pohdittiin ratkaisua maahanmuutto-ongelmaan. Kommentoija tarjosi ratkaisuksi luotia joka toiselle ja säästösyistä hylsyn lyömistä vasaralla takaraivoon joka toiselle. Huumorintajuni loppuu tällaisen kommentin nähdessäni ihan yhtä varmasti kuin se loppuisi nähdessäni “leikkimielistä” lapsipornoa.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Marraskuun 20. 2011
Terveystalokonserni Mehiläinen siirsi voitostaan konserniavustuksina omistajilleen 36 miljoonaa euroa. Näin 40 miljoonan liikevoitosta jäi maksettavia veroja vain 360 000 euroa. Tämän oli jopa valtiovarainministeri Jutta Urpilainen henkilökohtaisesti varmistanut todistaakseen, että maksaahan Mehiläinen veroja.
Mehiläinen on osa pohjoismaiden suurinta yksityistä terveys- ja sosiaalipalvelukonserni Ambea AB:ta, jonka pääomistaja on Jerseyn veroparatiisaarelle rekisteröity pääomasijoitusrahasto. Ambean hallitusta johtaa Suomen Fortumista miljoonaeläkkeelle jäänyt Mikael Lilius.
Samaan Ambea-konserniin kuuluu myös se vanhustenhoidon ruotsalainen yritys, jonka juuri todettiin paitsi siirtäneen kaikki rahansa ruotsalaisen verottajan ulottumattomiin, niin myös laiminlyöneen törkeällä tavalla vanhustenhuollon omissa laitoksissaan. Kaikessa säästettiin henkilökunnan määrästä aina vaippoihin asti.
Sitähän se holtiton yksityistäminen teettää. Vallalle on päässyt järjenvastainen ajattelu, että yksityinen yritys pystyisi hoitamaan julkisen sektorin työt halvemmalla ja vieläpä saisi kerättyä siitä omistajilleen voittoa. Nyt on nähty, että kyllä voiton kerääminen onnistuu, mutta vain hoitamalla tehtävät kelvottomasti ja käyttämällä hyväksi verolainsäädännön porsaanreikiä. Siitä voitosta ei edes haluta maksaa veroja, vaikka rahat ovat peräisin verovaroista.
Lain mukaan terveydenhoito ja vanhustenhoito ovat kuntien vastuulla. Lain kannalta on samantekevää, järjestääkö kunta toiminnan itse vai ostaako muualta. Yksityinen toiminta ei ole yksityistä sanan varsinaisessa merkityksessä, koska kustannukset joka tapauksessa maksetaan verovaroin. Myös hoidostaan itse maksavat saavat Kela-korvausta, joka tietenkin on sitä veroilla kerättyä yhteistä rahaa.
Tälle touhulle ei näy mitään loppua. Nämä yksityisfirmat keräävät palvelukseensa kaikki lääkärit maksamalla parempaa palkkaa. Näin kunnat pakotetaan ostamaan palvelunsa juuri heiltä, koska kunnallisiin terveyskeskuksiin ei riitä väkeä. Kehitys on ollut kaikkien nähtävissä jo kauan, mutta uusliberalistisen talousteorian sokeisemat päättäjät haluavat sen jatkuvan.
Kyseessä on selvä poliittinen ja ideologinen valinta. Muistanpa hyvin, miten esimerkiksi kokoomuksen Jaana Pelkonen julisti vaalikampanjassaan tekevänsä kaikkensa, jotta julkisen sektorin toiminnat yksityistetään kokonaan.
Luokka: talous, terveydenhoito, yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Marraskuun 19. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnanvaltuusto näytti kokouksessaan 14.11. 2011, että se osaa tehdä päätöksiä myös muodollisesti oikein, jos vain haluaa. Kokouksessa oli käsiteltävänä useita asioita, joissa muotovirheet suorastaan vaanivat. Vaara piili erityisesti vastaehdotuksissa ja niiden käsittelyssä. Asioiden yksityiskohtaisen erittelyn sijaan tyydyn onnittelemaan puheenjohtajaa ja valtuutettuja hyvin hoidetusta kokouksesta.
Sen sijaan asioiden valmistelu ei saanut valtuutetuilta kiitosta. Sosiaalijohtajan toimivaltaa koskeva hallintosäännön muuttaminen pantiin pöydälle nuhteitten kanssa. Pöydällepanon perusteluiksi valtuusto totesi, että muutosehdotukset on esitetty epäselvästi eikä valtuutetuille ole toimitettu yhteenvetoa muutoksista verrattuna nykyiseen hallintosääntöön.
Epäselvästipä hyvinkin. Asian esittely on sitä valmistelleen sosiaalijohtajan juridista tajunnanvirtaa, jota jopa toisen juristin on vaikea seurata. Se on kaikkine sekavine pykäläviittauksineen enemmän lakimiehen muistio kuin valtuuston esityslistateksti. Jos haluatte nähdä huonoa valmistelua, niin avatkaa täältä DREQUEST.PHP?page=meeting_frames valtuuston pöytäkirja 14.11. ja sieltä 48 § Hallintosäännön muuttaminen. Jos joku ilmoittaa ymmärtäneensä kertalukemalla mistä asiassa on kysymys, niin lupaan tarjota pullakahvit.
Ei esityslistatekstiä näin laadita. Valtuutetut ovat luottamushenkilöitä, joilla ei ole eikä heillä oletetakaan olevan juridista tai hallinnollista koulutusta. Asiat on kirjoitettava niin selkeästi, ettei päättäjän sentään tarvitse koko ajan selata lakikirjaa pysyäkseen kärryillä.
Voinhan minä kertoa, mistä tässä tekstissä on kysymys. Kuntaan palkattiin viime vuodenvaihteessa sosiaalijohtajan viransijaiseksi juristi, jolla ei ole sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Asiasta on vireillä valitus, joten siihen en nyt puutu sen enempää. Tästä valinnasta seurasi kuitenkin se, että kunnassa ei kukaan ole vuoteen pystynyt tekemään laillisesti lapsen kiireellisiä huostaanottoja tai määräämään ketään Päihdehuoltolain mukaiseen kiireelliseen pakkohoitoon. Hallintosäännön mukaan nämä päätökset tekee vain sosiaalijohtaja. Koska nykyisellä sosiaalijohtajalla ei ole sosiaalityöntekijän pätevyyttä, ei hän voi niitä tehdä. Niitä ei voi tehdä myöskään pätevä sosiaalityöntekijä, koska se olisi vastoin hallintosääntöä.
Myös mainittu vuoden 2010 lakimuutos aiheuttaa omat muutostarpeensa. Lain mukaan kiireettömiä tahdonvastaisia päätöksiä ei voi enää delegoida johtosäännöllä, vaan siihen tarvitaan lautakunnan erillinen yleisvaltuutuspäätös. Tällainen päätös taidettiin viime kesänä jo tehdä, joten asian ottaminen esille tässä yhteydessä on vain turhaa sekoittamista.
Nyt on tarkoitus vain muuttaa hallintosääntöä niin, että aiemmin yksin sosiaalijohtajan päätösvaltaan kuuluvat asiat päättäisi sosiaalijohtaja (jos hänellä on sosiaalityöntekijän pätevyys) tai sosiaalijohtajan määräämä pätevä sosiaalityöntekijä. Ei tämä asia sen vaikeampi ole. Jätän tällä kertaa muille arvailut siitä, mikä on muutoksen perimmäinen tarkoitus. Ilkeä ihminen voisi sanoa, että tällä pelastetaan sosiaalijohtaja pulasta.
Toinen valmistelun kukkanen tulee teknisen lautakunnan päätettäväksi 22.11.2011. Koko teknisen toimen organisaatio uudistetaan ja työntekijöiden toimenkuvat muutetaan. Tämä suuri uudistus on mahtunut esityslistan yhdelle vajaalle sivulle. Ulkopuolinen konsultti on tehnyt selvitystyön, ohjausryhmä on sen siunannut ja asia näyttää olevan sillä selvä. Edes henkilöstön kuulemisesta ei puhuta mitään, saati että heidän mielipiteitään esiteltäisiin päättäjille. Voi olla, että kaikki ovat suunnitelman takana, mutta edes sitä ei mainita.
Jos minä olisin lautakunnan jäsen, niin vaatisin ehdottomasti nähtäväkseni ihan kaikki asiaan liittyvät paperit. En väitä, että tässä tapauksessa pöytälaatikosta löytyisi mitään, mutta on sieltä joskus löytynyt.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Marraskuun 18. 2011
Ministeri Alexander Stubb esitteli eilen Suomen hallituksen linjaa näin: Euro on darwinistinen järjestelmä eli vahvimmat voittavat. Ja euro on hyvin markkinavetoinen järjestelmä, eli ne maat, jotka on kolmen A:n luottoluokituksessa, heillä on sekä moraali, oikeus että taloudellinen tahto viedä integraatiota eteenpäin.
Stubb siis tunnustautuu sosiaalidarwinistiksi ja sanoo vieläpä sen olevan koko hallituksen linjana. Tämä ajatteluhan on jo kauan sitten hylättyä Charles Darwinin oppien siirtämistä sellaisenaan yhteiskuntaan. Kaikki taistelevat kaikkia vastaan ja vahvin voittaa. Erityisen mieltyneitä sosiaalidarwinismiin ovat aina olleet ne menestyjät, jotka eivät välttämättä usko evoluutioteoriaan luonnossa, mutta katsovat darwinismin kuitenkin sopivan hyvin yhteiskuntaan ja talouselämään. Ehkä Stubb katsoo sen soveltuvan myös häneen itseensä.
Rengit puhuvat isäntiensä äänellä. Isäntien eli markkinavoimien luottamus valtioiden kykyyn laittaa julkiset taloudet ojennukseen vähenee koko ajan. Edes kolmen A:n Suomi ei ole turvassa, vaan uhkana ovat yritysten tuottavuuden romahtaminen ja tuottauusvaje. Tämä tietää Elinkeinoelämän Valtuuskunnan mukaan tikittävää työttömyyspommia. Siitä taas seuraa julkisen talouden romahtaminen.
Silloin markkinavoimat laittavat asialle pehtoorinsa eli luottoluokittajat. Ne toimivat isänniltä saamiensa määräysten mukaan ja romuttavat kulloinkin kohteeksi valitun maan talouden. Luottoluokituksen alentamista seuraa valtionvelan korkojen kasvu, joka taas ajaa maat kriisiin. Kriisin varjolla EU:n talouskomissio käskee vaihtaa maan hallitusta ja vaatii vieläpä kirjallista sitoutumista saneltuihin talousuudistuksiin. Pääministeriksi asetetaan talouskomission oma valinta, joka mielellään on entinen komissaari ja hallituksesta tehdään mahdollisimman laajapohjainen. Näin kukaan ei pääse vastustamaan mitään.
Sitten alkaa ryövääminen. Talousuudistukset sisältävät poikkeuksetta julkisen sektorin yksityistämisen, valtion omaisuuden myymisen ja sosiaalietuuksien alasajon. Sitten maa on lopullisesti markkinavoimien hallussa ja kansalaiset siellä sosiaalidarwinistisen yhteiskunnan alimmalla askelmalla.
Mihin tässä sitten sijoittuvat nämä Stubbin kaltaiset pikkudarwinistit? No, heidät palkitaan tekojensa mukaan kelvollisilla viroilla, mutta isäntien pöytiin heillä ei ole koskaan asiaa. Palvelusväki saa luvan pysyä omalla puolellaan.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Marraskuun 17. 2011
Julkinen keskustelu verkossa on mennyt suorastaan kuvottavaksi. Kaikenlainen vihapuhe, rasismi ja halveksunta on sanavapauden nimissä nostettu käsittämättömään arvoon ja ihmiset suorastaan kilpailevat siitä, kuka osaa sanoa ilkeimmin. Tässä touhussa moni vielä polttaa näppinsä, jos ei suostu ymmärtämään lainsäädännön sananvapaudelle asettamia rajoja eikä ole koskaan kuullutkaan hyvistä tavoista.
Facebookin Lieksa-ryhmä kävi vähän aikaa “mamukeskustelua ilman rajoja”. Ne rajat tulivat vastaan, kun poliisi rupesi tutkimaan ryhmän vihapuheita törkeänä kiihottamisena kansanryhmää vastaan. Pääosin nuoret ja ilmeisen ymmärtämättömät keskustelijat puhuivat avoimesti maahanmuuttajien pahoinpitelemisestä ja tappamisesta. Ymmärtämättömyys ei kuitenkaan ole puolustus, koska tietämättömyys lain sisällöstä ei vähennä rangaistavuuttaa. Ignorantia legis nocet, kuten jo roomalaiset sanoivat. Rikoslain mukaan rangaistusasteikko törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on 4 kk - 4 vuotta vankeutta.
Nurmijärveläinen varavaltuutettu totesi presidentti Halosen kuuluvan saunan taakse. Selityksistä huolimatta kukaan ei vakavissaan voine väittää olevansa tietämätön sanonnan todellisesta sisällöstä. Tappamista se tarkoittaa, jos nyt joku oikeasti on täysin vailla ymmärrystä kansankielestä ja maan historiasta. Toisella facebookin sivulla ehdotettiin, että presidentille pitää antaa pistooli ja yksi patruuna ja katsoa, onko hänellä kanttia itsensä lopettamiseen.
Kansanedustaja Pentti Oinonen jatkaa homofoobisella linjallaan sotaveteraaneilla ratsastaen. Hän boikotoi presidentin itsenäisyyspäivän juhlia, koska linna ei ole homojen paikka ja homotanssit loukkaavat häntä itseään ja sotaveteraaneja. Minun tietääkseni myös homoseksuaalit osallistuivat sotiin, mutta siitä on moni jo kirjoitellut minua paremmin. Epäilenkin, että Oinonen teki henkilökohtaisesta boikotistaan julkisen performanssin ihan vain sen takia, että halusi päästä esille. Kun hävyttömyyksiä huudetaan, on jokaisen koko ajan kovennettava ääntään erottuakseen massasta.
Kaivetaanpa taas esiin Jeesus Siirakin kirja. Sen 23 luvussa sanotaan näin:
8: Omiin huuliinsa takertuu syntinen ja pilkkaaja ja ylpeä; niihin he kompastuvat.
15: Ihminen, joka totuttaa itsensä pilkallisiin sanoihin, jää kasvatusta vaille kaikiksi elinpäivikseen.
Luokka: media, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Marraskuun 16. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan 25.10. 2011 pidetyn kokouksen pöytäkirjaan näkyy lipsahtaneen pieni muotovirhe. Pöytäkirjan etusivun mukaan kokouksessa ovat olleet läsnä kaikki varsinaiset jäsenet eikä yhtään varajäsentä. Erään käsitellyn asian kohdalle on kuitenkin merkitty yhden jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen poistuneen esteellisenä kokouksesta. Epäselväksi siis jää, kumpi kokouksessa oikein on ollut paikalla.
Arvaan, että virhe on etusivulla ja paikalla on ollut varajäsen. Lipsahdus lienee syntynyt siten, että pöytäkirjapohjan etusivulla on valmiina varsinaisten jäsenten nimet. Sihteeri on unohtanut muuttaa etusivun vastaamaan todellista tilannetta.
Pikkujuttu ja helppo korjata, sanoo joku. Ei se valitettavasti enää ole helppo korjata. Pöytäkirja nimittäin on jo tarkastettu ja pidetty nähtävillä, joten sillä on ns. julkinen luotettavuus. Se tarkoittaa sitä, että pöytäkirjan oletetaan olevan totta ihan sellaisenaan. Se on myös virallinen julkinen asiakirja, joten sitä ei esimerkiksi sihteeri enää tässä vaiheessa saa muuttaa syyllistymättä asiakirjan väärennökseen.
Kun pöytäkirja nyt kuitenkin selvästi on virhellinen, niin mitkä ovat virheen seuraukset? Ainakin kokouspalkkio menee ilmeisen väärälle henkilölle, koska palkanlaskija katsoo läsnäolijat pöytäkirjan etusivun mukaan. Kokouspalkkiot ovat niin pieniä, että ei yhden kokouksen palkkiolla yksi rikastu eikä toinen köyhdy, mutta silti se on väärin.
Paljon vakavampi juttu on, että kaikki kokouksessa tehdyt päätökset voidaan katsoa laittomiksi. Ne ovat syntyneet väärässä järjestyksessä, koska toimielimen todellinen kokoonpano ei vastaa pöytäkirjan mukaista kokoonpanoa. Muotovirheen perusteella tehdyt päätökset voidaan haluttaessa valitusteitse kumota.
Ei minulla ole mitään intressiä ruveta käyttämään kuntalaisen valitusoikeutta, mutta jollain saattaa olla. Halusinpahan vain huomauttaa hyvissä ajoin, ettei virheen huomattuaan kukaan saa päähänsä pahentaa tilannetta väärennösrikoksella.
En myöskään rupea ilmaiseksi neuvomaan, miten virhe laillisesti oikaistaan. Sitäpähän miettivät ja toivottavasti miettivät samalla, pitäisikö asiakirjojen tuottajien koulutukseen panostaa edes hivenen verran.
Luokka: kunnallishallinto
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Marraskuun 15. 2011
Ilkka Kanervan lahjusoikeudenkäynnin ensimmäiset puheenvuorot on kuultu. Ymmärrettävästi kaikki syytetyt ovat sitä mieltä, että oikeuteen on taas kerran haastettu syyttömiä miehiä. Se on tietenkin heidän oikeutensa ja syyttömiä he ovatkin, kunnes toisin todistetaan. Palautetaanpa lyhyesti mieliin, mistä tässä oikein on kysymys.
Syytetyt neljä liikemiestä sponsoroivat avokätisesti kansanedustaja Kanervan syntymäpäiväjuhlia. Maakuntahallituksen puheenjohtajana Kanervalla on erittäin tärkeä rooli kaavoitusasioissa, jotka taas kiinnostavat kauppakeskuksia suunnittelevia ja rakennuttavia liikemiehiä. Valtakunnansyyttäjä pitää syntymäpäiväjuhlien järjestämistä törkeänä lahjuksena juuri tämän maakuntahallituksen kytköksen takia.
Syytettyjen ensimmäiset kommentit ovat oikeutuksestaan huolimatta aika kummallisia. Toivo Sukari sanoo, ettei hän ole eläessään ollut yhteydessä maakuntaliittoon eikä ole tiennyt Kanervan olleen hallituksen puheenjohtaja. Esitutkinnan jälkeen hän jopa kertoi televisiossa, että ei edes tiedä, mikä on kaava ja mitä tekemistä sillä on rakentamisen kanssa.
Arto Merisalo ei ole koskaan kuullutkaan Kanervan asemasta maakuntahallituksessa eikä Tapani Yli-Saunamäki ole kuuna päivänä ollut missään tekemisissä kaavan kanssa. Kyösti Kakkosen mukaan koko juttu on täyttä höpöhöpöä ja joulutarinaa. Lisäksi 9 000 euroa on hänen mielestään niin pikkuraha, ettei sen antaminen millään voi olla lahjontaa.
Nämä olivat asianomaisten omia puheita, mutta on puolustuksella painavampaakin sanottavaa. Ainakin Kakkosen puolustus lähtee siitä, että lahjonnasta voisi olla kyse vain silloin, jos Kanervalla olisi ollut juuri syntymäpäivien aikaan käsittelyssään jokin konkreettinen kaavoitukseen liittyvä virka-asia.
Ei se ihan niin mene ja epäilemättä puolustuskin asian hyvin tietää. Rikoslain 16 luvun 13 § sanoo asiasta näin:
Joka virkamiehelle lupaa, tarjoaa tai antaa hänen toiminnastaan palvelussuhteessa hänelle tai toiselle tarkoitetun lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan virkamiehen toimintaan palvelussuhteessa, on tuomittava lahjuksen antamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Lahjan ei siis tarvitse vaikuttaa mihinkään konkreettiseen asiaan, vaan riittää, että sillä pyritään vaikuttamaan henkilön toimintaan. Tunnusmerkistön täyttymiseen riittää jo se, että lahja on omiaan vaikuttamaan toimintaan, vaikka varsinaista pyrkimystäkään ei voitaisi näyttää toteen.
En ota kantaa meneillään olevaan oikeudenkäyntiin, vaan oikeus päättäköön mitä päättää. Kirjoitin tämän jutun vain sen takia, että ainakaan Karjalaisen toimitus ei ole hirveän hyvin perehtynyt rikoslakiin. Sen sijaan se leväytti Kakkosen joulutarinat koko sivun uutiseksi.
Luokka: laki, oikeus
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Marraskuun 14. 2011
Uutisointi on jo kauan keskittynyt Euroopan talouskriisiin ja erityisesti Kreikkaan, joten kotimaassa ei näytä tapahtuvan yhtään mitään. Koko ajan on kuitenkin käynnissä mielipiteiden muokkaus, jolla yleiseen tietoisuuteen ujutetaan kahta lopullista iskua hyvinvointiyhteiskunnalle. Ne ovat tasavero ja julkisen sektorin yksityistäminen.
Taannoin Ylen A-studiossa professori Heikki Niskakangas julistautui tasaveron kannattajaksi. Tällä puhtaasti Niskakankaan omiin mieltymyksiin perustuvalla näkemyksellä on painoarvoa, koska hän on Hetemäen verotyöryhmän varapuheenjohtaja. Hyvätuloisen professorin sopii tietenkin kannattaa tasaveroa.
Äskettäin kävivät Joensuussa Finlandia Groupin johtajat julistamassa, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on kuollut. Lähitulevaisuudessa yksilön vastuu korostuu ja jokainen huolehtii itsestään. Sosiaaliset tuet ja verkostot puretaan, koska yhteiskunnan taloudellinen tilanne ei kestä nykymenoa. Finlandia Group on varakkaille tarkoitettu sijoituspalveluyhtiö, jonka tarkoitus on tehdä rahaa.
Elinkeinoelämän Keskusliiton lehdessä Prima ajaa Kesko Oyj:n pääjohtaja Martti Halmesmäki alas julkista sektoria näin: Veropohjan heiketessä julkinen sektori ei suoriudu lisääntyvistä tehtävistään, ellei sen tuottavuus kasva olennaisesti. Merkittävä parannus syntyisi, jos suuri osa julkisista palveluista ostettaisiin yrityksiltä ja ammatinharjoittajilta.
Sillä tavalla. Ensin veropohjaa heikennetään tasaverolla ja kun sitten julkisia palveluja ei pystytä tuottamaan, niin ne yksityistetään. Tässä ajattelussa on perustavaa laatua oleva heikkous. Kukaan ei nimittäin ole pystynyt selittämään, miten “tuottamaton” julkisen sektorin toiminta, kuten vaikkapa terveydenhoito tai koulutus, muuttuukin yhtäkkiä kannattavaksi, kun se ostetaan ykstyissektorilta. Täsmälleen samoja verorahoja siinä käytetään, koska julkinen sektori on vastuussa näiden toimintojen järjestämisestä.
Kyseessä ei ole mikään muu kuin halu päästä lapioimaan verovaroja yksityisille yrityksille.
Tasaverosta puhuminen kulutusveron yhteydessä on hiukan harhaanjohtavaa, koska sama vero tuotteen hinnassa kaikille on suhteellinen vero. Kaikesta kulutuksestaan köyhät maksavat kulutusverona suhteessa tuloihinsa enemmän kuin rikkaat, vaikka rikkaat suuremmalla kulutuksellaan maksavat euromääräisesti enemmän veroja.
Päästetään ääneen Macchiavellin aikalainen Francesco Guicciardini, joka kirjoitti jo vuonna 1497 näin: Jos köyhä maksaa valtiolle kymmenesosan tuloistaan veroina ja samoin rikas, niin on tosin rikkaan kymmenesosa paljon suurempi kuin köyhän, mutta siitä huolimatta antaa köyhä paljon suuremman uhrin kuin rikas.
Nämä verojen tasaajat haluavat siirtää senkin köyhän uhrin suoraan yksityisille palveluntuottajille.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Marraskuun 13. 2011
Helsingin Sanomat julkaisi eilen tutkimuksen, jonka mukaan 51 % perussuomalaisten kannattajista on sitä mieltä, että joihinkin rotuihin kuuluvat eivät kerta kaikkiaan sovellu asumaan modernissa yhteiskunnassa. Presidentti Tarja Halonen kommentoi tutkimusta sanomalla, että rasismia itsessään tunnistavat ihmiset äänestävät perussuomalaisia. Hän siis ei sanonut, että puolue sinänsä on rasistinen tai mitenkään edistää rasistisia ajatuksia. Hän sanoi vain, että rasismia itsessään tunnistavat äänestävät puoluetta.
On siinä melkoinen ero, mutta tätä eivät perussuomalaiset huomanneet tai eivät halunneet huomata. He tulkitsivat yksiselitteisesti presidentin sanoneen puoluetta rasistiseksi. Kansanedustaja Reijo Tossavainen pahoitti presidentin puheista mielensä niin, että hänen isänpäivänsä meni piloille. Jussi Halla-aho vastasi hänelle ominaiseen valtiomiestapaan tympeästi, että ne, jotka tunnistavat itsessään vanhan DDR:n ystävää, äänestivät Halosta.
Mitä isot edellä, sitä pienet perässä. Uutinen aiheutti raivoa ainakin facebookin perussuomalaisten joukossa. Tässäpä parhaita paloja ihan sensuroimattomina:
- lespo vois pitää turpansa kiinni
- Halosen kommentti Edustaa DDR mennyttä dinosaurusta tuhoon tuomittu! tämä vapauttaa minut olemasta kohtelias pitkään Tarja olet arvoton Presitentti Edusta tästedes vain setaa kaikessa rauhassa ei vois vähempää kiinnostaa…ainoastaan laittakaa harkintaan mennäänkö vihapuheen puolelle laittakaamme kanne
- Halonen edustaa koiranpaskaa pahempaa kommarimädätystä. Hakaristi taasen toivoa paremmasta.
Näinhän tämä tasokas keskustelu aina sujuu. Halla-aho antaa merkin ja näyttää keskustelun suunnan, ja kannattajat toistavat hänen sanomaansa kukin kykyjensä mukaan ja omiaan siihen lisäten. Omaperäisyyttä kommentteihin antaa vain persoonallinen äidinkielen käyttö. Varsinkin nämä hakaristihenkilöt ovat mielenkiintoisia kiistäessään oman rasisminsa, vaikka natsismin nimeen vannovatkin.
Kiistämisen sijaan puolue voisi kyllä ihan oikeasti pohtia, mikä vetää äärioikeistolaisia ja rasisteja niin inokkaiksi puolueen kannattajiksi. Sen sijaan puoluejohto sinnikkäästi kiistää ihan kaikkien näkyvillä olevan tosiasian.
Minun puolestani tällainen keskustelu saa jatkua, niin ainakin totuus paljastuu niillekin, joille se vielä on hämärän peitossa. En suhtaudu yhtä tiukkapipoisesti kuin vaikkapa Jussi Halla-aho, joka ärähti kerran fb-sivullaan keskustelunavauksensa poistamisen syytä tiedustelleelle kaverilleen: En suosittele vinkumaan oman seinäni moderointilinjasta.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Marraskuun 12. 2011
Helsingin Sanomat julkaisi tänään tutkimuksen rasismin ilmenemisestä Suomessa. Tutkimuksesta selviää ainakin se, minne rasistit sijoittuvat poliittisella kartalla.
Perussuomalaisten kannattajista 27 % tunnistaa itsessään paljon tai melko paljon rasistisia piirteitä. Tämä luku ei kerro oikestaan mitään muuta kuin sen, että ainakin tämän verran puolueen kannattajista on rehellisiä itselleen ja muille.
Loppu tutkimuksesta onkin sitten karumpaa luettavaa. Peräti 58 % kannattajista on täysin tai osittain sitä mieltä, että islam on uhka länsimaisille arvoille ja demokratialle. 31 % on täysin ja 20 % osittain sitä mieltä, että joihinkin rotuihin kuuluvat ihmiset eivät kerta kaikkiaan sovi asumaan modernissa yhteiskunnassa. Siis yli puolet puolueen kannattajista hyväksyy vanhat rotuopit. Sen lisäksi 36 %:n mielestä on tunnustettava se tosiasia, että jotkut kansat ovat älykkäämpiä kuin muut. Ei tarvinne paljoa arvailla, mitä kansoja he mahtavat pitää älyltään ylivertaisina.
Meillä on siis eduskuntapuolue, jonka kannattajista puolet voi luokitella rasisteiksi. Tällaisen luulisi huolestuttavan puoluejohtoa, mutta näin ei kuitenkaan ole. Puheenjohtaja ja kansan arvojohtajaksi pyrkivä Timo Soini kuittaa omassa blogissaan tutkimuksen yhdellä sanalla: tarkoitushakuista. Hän siis sivuuttaa koko tutkimuksen ja pitää sitä vaalituloksen aiheuttamana puolueen mustamaalauksena.
Hän kuitenkin valottaa ajatuksiaan lisää. Hän kirjoittaa: Poliittisella johtajalla on kaksi mahdollisuutta. Seurata omaa suunnitelmaa tai olla osa toisen suunnitelmaa. Minulla on oma suunnitelma.
Mahtaakohan tämä samanhenkisten kokoontuminen puolueen kannattajiksi olla osa tätä suunnitelmaa? Ja jos on, niin mikä mahtaa olla se suunnitelma?
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Marraskuun 11. 2011
Näin näyttävästi otsikoi paikallislehti Vaarojen Sanomat TE-toimiston johtaja Antero Kaikkosen hastattelun. Jutussa hän kehuu Juuan kunnan toimia ja yhteistyötä TE-toimiston kanssa erinomaiseksi ja julistaa, että kuntouttavaa työtoimintaa kehitetään edelleen eikä tätä touhua jätetä. Kunta on palkannut yhden työntekijän etsimään kuntoutettavia ja ohjaamaan heitä ilmaistöihin.
Mitä sitten on tämä niin loistava kuntouttava työtoiminta?
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on nimetty väärin, koska sisällöltään se on selvästi laki ilmaistyövelvollisuudesta. Sen tarkoitus on saada ilmaistyövoimaa julkisyhteisöille tai rekisteröidyille yhdistyksille ja tuottaa kunnalle valtion rahaa.
Kuntouttamisesta puhuminen on harhaanjohtavaa jo siksi, että kuntouttamisen tarvetta ei tarvitse erikseen tutkia. Riittää, että henkilö on saanut peruspäivärahaa 500 päivän ajan, työmarkkinatukea 180 päivän ajan tai saanut elantonsa toimeentulotuesta viimeisen 12 kuukauden ajan. Tällainen henkilö voidaan määritellä kuntouttamisen tarpeessa olevaksi ihan työkunnosta ja -haluista riippumatta.
Kun kuntoutustarve täyttyy, laaditaan yhdessä kunnan, TE-toimiston ja työttömän kanssa aktivointisuunnitelma. Ensin kartoitetaan henkilön työura ja aiempien työllistämistoimenpiteiden vaikutukset. Vasta tässä vaiheessa selvitetään työllistämistä edistävien sosiaali-, terveys- , kuntoutus- ja koulutuspalvelujen tarve. Nurinkurista on, että jos tarvetta näihin palveluihin ei ole, on henkilö sopiva ohjattavaksi kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä todistaa sen, että pelkkä työttömyys katsotaan vajaakuntoisuudeksi ja kuntoukseen kelpaa vain se, jolla ei ole kuntoutuksen tarvetta.
Sitten selvitetään mahdollisuus tarjota oikeaa palkallista työtä. Sitä ei tietenkään ole kunnalla eikä kenelläkään muullakaan kuntoutusta järjestävällä tarjota, koska kuntouttavalla työllä ei saa korvata mitään virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Tätä lainkohtaa kierretään avoimesti, koska ei kuntoutettaville ole olemassa mitään erityistehtäviä. Työt ovat täsmälleen niitä samoja, joita kunta muuten joutuisi hoitamaan palkatulla työvoimalla. Nimeämällä vaikkapa työttömän toimistotyön ammattilaisen kuntoutettavaksi saa kunta ilmaisen työntekijän jopa 24 kuukauden ajaksi.
Kunta hyötyy toiminnasta paljon enemmänkin. Kuntouttavan työn järjestäminen on kunnan vastuulla ja ellei sitä järjestetä, joutuu kunta maksamaan Kelalle puolet työmarkkinatuen kuluista. Kuntoutettavaksi ottaminen poistaa tämän maksuvelvollisuuden ja lisäksi valtio maksaa kunnalle jokaisesta kuntoutettavan työpäivästä 10,09 euroa. Itse ilmaistyön tekijä saa Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa.
Kuntouttavasta työtoiminnasta ei neuvotella. Siitä voi kieltäytyä, mutta silloin toimeentulotuki alenee 20 %. Toistuva kieltäytyminen alentaa tukea 40 %. Tähän ei työttömällä ole varaa, joten hän tekee samaa työtä rinta rinnan työehtosopimuksen mukaista palkkaa saavan vakituisen henkilön kanssa.
Voiko tästä sitten mitenkään kieltäytyä? Kyllä voi, mutta se on osattava tehdä etukäteen. Jokaisen ilmoittautumisen yhteydessä työttömän työllistämissuunnitelma päivitetään. Jos siihen on merkitty toimenpiteeksi kuntouttava työtoiminta, sen voi vaatia poistettavaksi. Tähän TE-toimiston on pakko suostua, koska työllistämissuunnitelma laaditaan yhteistyössä työttömän kanssa eikä toinen osapuoli voi sitä sanella.
Joku saattaa nyt huomata, että tämä juttu on lähes sanasta sanaan kopio viime tammikuussa kirjoittamastani. Niin on, mutta niin ovat aina nämä lehtijututkin.
Luokka: työelämä, työllistämistoimenpiteet
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Marraskuun 10. 2011
Sotkamon Talvivaaran nikkelikaivos on saanut viimeinkin ansaitsemaansa huomiota tiedotusvälineissä. Koko sen toiminnan ajan paikalliset asukkaat ovat valittaneet melu-, haju- ja pölyhaitoista, mutta kaivosyhtiö on vain kohautellut olkapäitään. Ainahan joku kitisee, kun toiset yrittävät työllistää. Viime kesänä lähialueiden järvien vettä kiellettiin käyttämästä edes löylyvetenä ja nyt yksi järvi on muuttunut suolavesilätäköksi.
Syynä ovat kaivoksen sulfaatti- ja natriumpäästöt. Hakiessaan ympäristölupaa kaivosyhtiö ilmoitti päästöjen olevan alle 200 milligrammaa litrassa. Koska näin vähäisistä päästöistä ei katsottu aiheutuvan ympäristölle mitään haittaa, ei lupaan asetettu niiden osalta määräyksiä. Nyt kaivoksen oman ilmoituksen mukaan jätevesien sulfaattipitoisuus on peräti 7 000 milligrammaa ja natriumpitoisuus 3 000 milligrammaa litrassa. Ero on niin huikea, että kyseessä on enemmän kuin pilkkuvirhe.
Toimitusjohtaja Pekka Perä kiistää ympäristölupamääräysten rikkomisen. Hänen mukaansa ympäristölupaa ei voi rikkoa, koska luvassa ei ole asetettu minkäänlaisia raja-arvoja. Hän siis tulkitsee ympäristölupaa niin, että se sallii rajattoman ympäristön pilaamisen.
Hänen tulkintansa on väärä. Lupaan ei merkitty päästöjen raja-arvoja siksi, että lupaviranomainen luotti hakijan ilmoittamiin vähäisiin päästöihin. Koska päästöt kuitenkin ylittävät ilmoitetut määrät monikymmenkertaisesti, ei toiminta vastaa ollenkaan sitä, mihin lupa aikoinaan myönnettiin. Laki kieltää luvan sanamuodosta ja numeroista huolimatta yksiselitteisesti ympäristön pilaamisen. Jos ei kokonaisen järven muuttuminen suolavedeksi ole ympäristön pilaamista, niin sitten en tiedä, mikä sitä mahtaisi olla.
Kainuun ely-keskus muistutti kaivosyhtiötä jo viime heinäkuussa, että aikoinaan ilmoitetut päästöarvot ovat yhtiötä sitovia. On aivan turhaa yrittää kikkailla juridisesti lupaan kirjaamattomilla numeroilla, kun toiminta näyttää täyttävän ympäristörikoksen tunnusmerkistön.
Olisi mielenkiintoista tietää, mistä lupahakemuksessa ilmoitetut päästöarviot ovat peräisin. Oliko kyse vain osaamattomudesta, vai onko toiminnassa ollut jotain ennalta arvaamatonta? Vai onko peräti niin, että lupaviranomaisille annettiin tarkoituksella väärää tietoa? Onhan kaivoksen perustamisessa ollut muutakin kummallista. Sen piti olla vain nikkelikaivos, mutta aivan yllättäen sieltä löytyikin uraania. Tämä “yllätys” ei liene yllätys kenellekään geologiaan perehtyneelle, vaikka minulle se sitä olikin.
Nyt poliisi tutkii asiaa epäiltynä ympäristörikoksena. Ehkä samalla kannattaisi tutkia myös sitä, erehdyttikö yhtiö lupaviranomaisia ilmoittamalla päästöarvot jälkikäteen arvioiden käsittämättömän alhaisella tasolle.
Luokka: elinkeinoelämä, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Marraskuun 9. 2011
Valtaeliittiä myötäilevät Äärihumanisti-verikoirat saavat näppylöitä ja hengenahdistusta perussuomalaisten aidosta suvaitsevaisuudesta, kun he suvaitsevat liikkeessään myös ääriliikkeitä. Nykyiset valtapuolueet edustavat äärihumanistisen gestapon egoistista apartheid-politiikkaa, joten äärihumanismi on Hitleriäkin vaarallisempi valheen ja eksytyksen oppi.
Tällaista kommentointia sain eiliseen blogiini facebookissa ja koko keskustelu on avoimella sivullani kaikkien halukkaiden luettavissa. Kirjoittaja ilmoittaa, että ei itse ole perussuomalainen, joten hänen mielipiteensä ovat sitten ihan hänen omiaan.
Eipä tästä sen enempää, kuin että itse olen viimeksi käyttänyt näin ylevää kieltä viisivuotiaana. Raapustin silloin sarjakuvia puotipaperista karhulangalla ompelemiini vihkoihin ja vaikutteita sain Villi Länsi ja Tex Willer -sarjakuvista sekä Merirosvo-purukumin keräilykuvista. Ainoassa tallella olevassa hengentuotteessa raukkamainen Montanan sheriffi ampuu uljaan merirosvo Melledin metsään kuoliaaksi ja veriruntiksi.
Tästä perusuomalaisten aidosta suvaitsevaisuudesta on nähty paljon esimerkkejä. Viimeisimpänä on erään aktiivijäsenen eilen illalla perustama fb-ryhmä Lakkautetaan pakolaiskeskukset. Jo tähän aamuun mennessä jäseniä näkyy olevan satakunta ja lisää tulee varmasti. Pääteemana on maanpuolustuksen ja pakolaiskeskusten asettaminen vastakkain. Eräs keskustelija jo lupasi vaihtaa taloonsa uunilämmityksen, jossa käyttää polttoaineena jatkuvasti maahan virtaavia uusiutuvia luonnonvaroja.
Keskustelun taso tullee siis olemaan suunnilleen tätä luokkaa ja syykin siihen on ihan selvä. Ensimmäiseksi ryhmään ilmoittautuivat juuri ne samat facebookissa huseeraavat henkilöt, jotka laukovat rasistisia kommentteja kaikilla vastaavilla sivuilla. Kyseessä on tietenkin “huumori”. Ensimmäisten joukossa oli rohkea Astrid-muija Trueshit, joka ei jostain syystä käytä koskaan oikeaa nimeään. Hänet on tietääkseni poistettu facebookista monta kertaa, mutta hän tulee aina takaisin jollain Astrid Thorsin nimestä väännetyllä “taistelijanimellä”.
Odotettavissa on siis älyllistä keskustelua aidossa perussuomalaisessa suvaitsevaisuuden hengessä. Äärihumanistit siellä luultavasti syödään elävältä, mutta tuskinpa he sivulla muutenkaan kovin kauan viihtyvät. Ajattelun yksipuolisuus ja pahasti ontuva oikeinkirjoitus aiheuttavat heille näppylöitä ja hengenahdistusta.
Luokka: maahanmuutto, media
|
11 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Marraskuun 8. 2011
Uuden Suomen haastattelema perussuomalaisten kansanedustaja ja Suomen Sisun jäsen Juho Eerola ei pidä kovin vakavana sitä, että poliisi suhtautuu Suomen Sisuun ääriliikkeenä. Hänen mielestään Sisun linjat ovat yhteneväiset perussuomalaisten poliitiikan kanssa.
Tutkitaanpa asiaa. Suomen Sisun periaateohjelman mukaan ainoastaan edustuksellisuuteen perustuva demokratia on kansanvallan irvikuva. Ihanneyhteiskunnassa toteutetaan aitoa kansanvaltaa, jossa kansan tahto on ylin auktoriteetti.
Hyvä näin. Miten sitten mahtaisi selvitä se aito ja oikea kansan tahto? Vastausta voi etsiä vaikkapa Suomen Sisun jäsentensä luettavaksi suosittelemista kirjoista. Otetaan esimerkiksi 1938 julkaistu ja 1999 suomennettu Helmut Stellrechtin kirja Glauben und Handeln, suomeksi Usko ja teot. Stellrecht oli Natsi-Saksan nuorisokasvattaja, tekniikan tohtori ja SS-Brigadenführer, joka vastannee suunnilleen prikaatinkenraalia.
Lyhennelmän perusteella kirja on ihan puhdasta natsijollotusta, kuinkapa muutenkaan. Liikkeelle lähdetään mystisestä verenperinnöstä, josta edetään rodun ja kansan kautta valtioon. Yksilöä määrittelevät sellaiset tyypilliset natsikäsitteet kuin kovuus, kuri, velvollisuus, kunnia ja uskollisuus. Tämän enempää ei tarvitsekaan lukea ymmärtääkseen sen “todellisen kansan tahdon” alkuperää. Se on tietenkin se, jonka jumalainen Johtaja kulloinkin sanoo sen olevan ja jota uskolliset velvollisuudentuntoisesti noudattavat.
Lukekaa itse tämän Sisun suosittelman kirjan lyhennelmä täältä uskojateot.htmja voikaa pahoin. Lisää suositeltua kirjallisuuttaa löytyy täältä index.html
Mitenkäs se menikään? “Suomen Sisun linjat ovat yhteneväiset perussuomalaisten politiikan kanssa.” Mitähän mieltä puolueen muut kuin sisulaiset mahtavat olla?
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Marraskuun 7. 2011
Suuri yksityinen ambulanssiyhtiö on ajautunut yrityssaneeraukseen. Sen toiminta-alueella asuu satoja tuhansia ihmisiä, mutta se ei tunnu huolestuttavan ainakaan yhtiötä itseään. Ei varmasti huolestutakaan, koska vastuu toiminnan järjestämisestä on julkisella sektorilla. Yksityisen yrityksen tehtävänä on tuottaa voittoa. Jos se ei onnistu, se nostaa hintaa tai vetäytyy toiminnasta.
Samaan aikaan uutisoidaan, että yksityisten terveyspalvelujen hinnat ovat nousussa ja varsinkin syrjäisten kuntien terveyskeskuksissa on lääkäripula. Hädissään kunnat joutuvat ostamaan lääkäripalvelut suurilta ja yhä kasvavilta yksityisiltä lääkärifirmoilta. Niillä menee jo nyt hyvin. Verotietojen kärjessä komeilevat näiden yritysten johtajat ja omistajat. Tulevaisuudessa nämä ihmisten terveydellä rahastajat tulevat pärjäämään vielä paremmin.
Ei tässä pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Juuri tähän on pyritty jo vuosia selkeillä poliittisilla ja ideologisilla valinnoilla. Uusliberalistisen talousteorian mukaan kriisi avaa mahdollisuuksien ikkunan, jota on käytettävä hyväksi. Ellei sitä ikkunaa avaudu, se avataan itse.
Suomessa on tällä hetkellä lääkäreitä sekä absoluuttisesti että suhteessa väestöön enemmän kuin koskaan ennen. He eivät kuitenkaan hakeudu terveyskeskuksiin, koska nämä yritykset maksavat parempaa palkkaa ja tarjoavat paremmat työajat. Siihen niillä on varaa, koska niiden takana on kansainvälisiä sijoitusyhtiöitä. Ne avaavat sitä mahdollisuuksien ikkunaa houkuttelemalla lääkärit palvelukseensa ja pakottamalla kunnat asiakkaikseen. Sitten onkin helppo hilata hintaa korkeammaksi, kun kunnat ovat pakkoraossa. Varsinaiset suuret voitot ovat vasta tulossa.
Vastuu kaikesta toiminnasta säilyy kuitenkin kunnilla, joten niiden on ihan pakko maksaa mitä pyydetään. Niinpä kunnat ovat hyvää vauhtia muuttumassa liukuhihnaksi, jota myöten veronmaksajien rahat siirtyvät yksityisten yritysten taskuun. Lääkärifirma vain kertoo, että nyt palvelun hinta niistä, näistä ja erinäisistä muista syistä nousee; olkaa hyvä ja maksakaa.
Jos kilpailuttaminen toimisi aidosti ja tuottaisi palvelut edes samaan hintaan kuin kunta itse, niin en valittaisi yhtään. Näin ei kuitenkaan tapahdu. Poikkeuksetta kaikkien kuntien terveydenhuollon menot kasvavat yksityistämisen mukana. Mitä enemmän yksityistetään, niin sitä enemmän yritykset kasvavat ja keräävät lisää lääkäreitä palvelukseensa. Se taas pakottaa yksityistämään lisää, koska kukaan lääkäri ei enää hakeudu suoraan kunnan palvelukseen.
Kotikunnassani yksityistettiin koko terveyskeskus noin puolitoista vuotta sitten. Hinta nousi ja palvelu muuttui niin kelvottomaksi, että viime vuodenvaihteessa yritystä vaihdettiin vauhdissa. Nyt palvelu toimii, mutta kustannukset saattavat tulla koviksi. Tämä ulos potkaistu firma kun ei tietenkään tyytynyt päätökseen. Kuntalaisille ei ole kerrottu, missä vaiheessa tämä käräjöinti mahtaa olla.
Luokka: talous, terveydenhoito, yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Marraskuun 5. 2011
Eilen uutisissa näytettiin murtuneen näköistä miestä. Nova Groupin toimitusjohtaja Tapani Yli-Saunamäki kertoi oikeustalolla katkerana, kuinka poliitikot kerjäsivät häneltä rahaa. Kun hän sitä antoi, joutui hän itse oikeuteen, mutta rahan saajia ei siellä näy.
Ei varmasti näy. He ovat visusti hiljaa ja toivovat, että asia saataisiin käsiteltyä nopeasti ja hiljaisuudessa. Muistellaanpa vähän, mistä tässä asiassa oikein oli kysymys. Kehittyvien Maakuntien Suomi jakoi vaalirahaa kaikkiaan 400 000 euroa. Yli 90 % tästä rahasta tuli kolmelta eri rahoittajalta ja Nova Groupin Yli-Saunamäen osuus oli 36 % eli 145 000 euroa.
Rahan saajat löytyvät vaikkapa täältä:Suomen_vaalirahoituskohu#Yhdistyksen_vaaliavustukset
On tärkeää huomata, että eivät nämä Nova Groupin ja Nova Kiinteistökehityksen liikemiehet ole oikeudessa pelkästään vaalirahan antamisen takia. Heitä epäillään konkurssirikoksista, koska he syyttäjän mukaan käyttivät rahaa, jota heillä ei oikeastaan ollut. Konkurssikypsät yritykset antoivat korottomia luottoja johtajilleen ja tytäryhtiö emoyhtiölleen, osteltiin kalliita autoja ja tehtiin tolkuttoman kalliita ulkomaanmatkoja. Jaettu vaalirahakin oli rahaa, joka olisi tarvittu yhtiön omien vastuiden kattamiseksi.
Minä en tiedä, miksi rahaa annettiin suunnilleen jokaiselle pyytävälle poliitikolle. Ehkä kyseessä oli tulevien kauppojen petaaminen tai sitten vain oli upeaa paistatella maan mahtavien vieressä. Laulujen lunnaat uhkaavat kuitenkin käydä kalliiksi ja ainakin syytettynä olevalta Arto Merisalolta voi odottaa vielä ihan suoraa puhetta tästä aiheesta. Hän on ennenkin kertonut ajatuksiaan julki.
Tähän väärään seuraan pyrkimiseen soveltuu taas Jeesus Siirakin kirja, josta löytyy paljon elämänviisautta. Siteerataanpa 13 luvun jakeita 6-7:
Jos hän tarvitsee sinua, eksyttää hän sinut, hymyilee sinulle ja antaa sinulle toiveita, puhuu sinulle kauniisti ja sanoo: “Mitä tarvitset?”
Ja hän saattaa sinut aivan häpeään herkuillansa, kunnes hän tyhjentää sinut kahdesti tai kolmesti ja lopuksi sinulle nauraa. Kun hän sen jälkeen sinut näkee, ei hän sinusta välitä, vaan pudistaa sinulle päätänsä.
Eipä ihme, että syytetyt ovat vähän katkeria.
Luokka: Kuluttajansuoja, kunnallishallinto, mielipide, oikeus, politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Marraskuun 4. 2011
Björn Wahlroos on kuulemma hämmästyttänyt ruotsalaisia puheillaan. Hän on puolustanut Nordean toimitusjohtaja Christian Clausenin asuntoetua, vaikka yhtiössä on meneillään säästöohjelma ja työntekijöitä irtisanotaan. Ihmisen pitää jossain asua, sanoo Wahlroos.
Toimitusjohtajan asuntoetu maksaa Nordealle puoli miljoonaa kruunua vuodessa kymmenen miljoonan kruunun palkan lisäksi. Wahlroos olisi jopa valmis nostamaan Clausenin palkkaa, jotta tämä voisi ostaa lisää asuntoja.
Sarjakuvakoira Dogbert vastasi kysyttäessä, että jos hän olisi oikein rikas, niin hän eläisi räikeässä turmeluksessa ja pilkkaisi köyhiä. Sitä samaa pilkkaamista Wahlroosin puheet yleensä aina ovat. Ehkä hän saa siitä jotain sairasta hupia.
Se tässä ihmetyttää, että lehdet jaksavat hänen provosoivista puheistaan aina kirjoittaa ja ihmiset närkästyä. Itse olen suhtautunut hänen heittoihinsa välinpitämättömästi siitä lähtien, kun sain kaverilta postissa Jeesus Siirakin kirjan. Siellä sanotaan näin:
Kun rikas puhuu, vaikenevat kaikki, ja hänen sanansa kohotetaan pilviin asti. Kun köyhä puhuu, sanotaan :”Kuka hän on?” Ja jos hän kompastuu, hänet vielä survaistaan kumoon. (13:23)
Ei tänään sen enempää. Ihminen ei muutu.
Luokka: yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Marraskuun 3. 2011
Perussuomalainen lakimies Jaana Pedersen on kirjoittanut Uuden Suomen blogiinsa juridisen oppitunnin eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerille. Kyse on tietysti kansanedustaja Juho Eerolan avustaja Ulla Pyysalon oikeudesta hakea kansallissosialistisen Suomen Vastarintaliikkeen jäsenyyttä. Pedersen on aiemmin kertonut ammentaneensa omat rotuoppinsa Wikipediasta ja tällä kertaa hän osoittaa kykynsä lukea ja opettaa lakia omintakeisesti ja tarkoitushakuisesti. Koko kirjoitus löytyy täältä87490-oppitunti-lernerille-pyysalon-oikeuksista
Pedersen selostaa ansiokkaasti ja ihan oikein Perustuslain 13 §:n ja Ihmisoikeussopimuksen 11 artiklan mukaista kokoontumis- ja yhdistymisvapautta. Näiden mukaan jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta mihin tahansa yhdistykseen rajoituksetta. Suomen Vastarintaliike ei ole rekisteröity yhdistys eikä välttämättä sellaiseksi pääsisikään, mutta sillä ei ole asian kannalta mitään merkitystä. Pyysalolla on siis ilman muuta oikeus hakea sen jäsenyyttä.
Pedersen kirjoittaa ihan oikeaa tekstiä väärästä asiasta. Kyse ei nimittäin olekaan siitä, etteikö Pyysalolla olisi oikeus hakea SVR:n jäsenyyttä, vaan siitä, voiko hän enää sen jälkeen olla Perussuomalaisen puolueen jäsen. Se taas määräytyy Yhdistyslain ja puolueen omien sääntöjen mukaan.
Yhdistyslain 14 § sanooo erottamisesta näin:
Yhdistys voi erottaa jäsenen säännöissä mainitulla erottamisperusteella. Yhdistyksellä on kuitenkin aina oikeus erottamiseen, jos jäsen:1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;2) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai3) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Lisäksi puolueella saattaa olla omissa säännöissään lisäehtoja, joita myös on noudatettava.
Asia erikseen on sitten Pyysalon työpaikan jatkuvuus kansanedustajan avustajana. Työsopimuslain 2 luvun 2 § kieltää työntekijöiden asettamisen eriarvoiseen asemaan ilman hyväksyttävää syytä. Kansanedustajan avustajan kaltaisessa työssä erottaminen puolueesta sitä vahingoittavan toiminnan takia on juuri sellainen hyväksyttävä syy. Enpä usko, että kenenkään kansanedustajan avustaja voisi jatkaa työssään haettuaan vaikkapa jonkin toisen puolueen jäsenyyttä. Tämä laintulkinta on viime kädessä tuomioistuimen tehtävä, jos avustaja erotetaan ja hän riitauttaa sen.
Asian ratkaisee tietenkin puolue itse ja viime kädessä kansanedustaja Eerola, joten en ota tuleviin tapahtumiin sen enempää kantaa. On kuitenkin mielenkiintoista seurata, miten puolue tulee suhtautumaan Pyysalon hakemukseen.
Oikeastaan vielä mielenkiitoisempaa on seurata, kuinka Pedersen nolaa jatkuvasti itseään kirjoittamalla asiantuntevalta vaikuttavaa tekstiä asian vierestä.
Luokka: laki, mielipide, politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Marraskuun 2. 2011
“Puolueessa on monenlaisia fasisteja. Hulluimmat ovat hakeneet kansallissosialistisen Kansallisen Vastarintaliikkeen jäsenyyttä, toiseksi hulluimmat hyväksyneet fasistisen Suomen Sisun periaateohjelman, kolmanneksi hulluimmat allekirjoittaneet rasistisen Nuivan vaalimanifestin ja neljänneksi hulluimmat taputtelevat kolmea ensimmäistä ryhmää selkään uskaltamatta itse hakea, hyväksyä tai allekirjoittaa. Sitten ovat tietysti ne loput. Raja näiden loppujen ja edellisten välillä on toistaiseksi epäselvä.”
Tämän alkuperäistä kirjoittajaa en valitettavasti tiedä. Kopioin tekstin erään fb-kaverini seinältä ja hän mainitsi sen olevan peräisin joltain omalta kaveriltaan. Olipa kirjoittaja kuka tahansa, niin hän on kiteyttänyt hyvin perussuomalaisten tämänhetkisen sisäisen ongelman.
Kansanedustaja Juho Eerolan nykyisen avustajan Ulla Pyysalon vuoden takainen hakemus Kansallisen Vastarintaliikkeen jäseneksi menee tutkittavaksi puolueen sisällä. Kuten hyvin tiedetään, on KVR avoimen rasistinen ja kansallissosialistinen ryhmä, joka ajaa demokratian lopettamista ja rotupuhtaan militaristisen yhteispohjoismaisen johtajavaltion perustamista. KVR hyväksyy myös väkivallan käytön. Gay Pride-kulkueen kimppuun kaasuhyökkäyksen tehneistä yksi mies oli hakenut KVR:n jäsenyyttä.
Pyysalo on varmasti harvinainen hakija tähän joukkoon, koska enemmistö perussuomalaisista ei halua olla missään tekemisissä järjestön kanssa. Ei varmaan halua enää Pyysalokaan, ainakaan julkisesti. Hänen esimiehensä Eerolan mukaan jäsenhakemus ei kuitenkaan nyt niin kovin väärin ole.
Monet puolueen kansanedustajat, Eerola mukaanlukien, kuuluvat tai ovat kuuluneet Suomen Sisuun. Tämän SS:n periaateohjelma on lähes suora kopio kansallissosialistien pääideologi Alfred Rosenbergin teoksesta Uutta Eurooppaa kohti - Puheita ja kirjoitelmia (Otava 1942). Kirjaa on suositeltu jäsenten luettavaksi. Lisäksi ohjelma sisältää päivitetyn version Suomen 1930-luvun äärioikeiston julistuksista.
Nuiva vaalimanifesti väittää olevansa “maahanmuutokriittinen”, mutta tosiasiassa se on pelkkää huonosti peitettyä rasismia. Aika moni on sen allekirjoittanut. Niitä selkääntaputtelijoita ja vähättelijöitä tuntuvat sitten olevan melkein kaikki äänessä olevat puolueen jäsenet ja kannattajat. Kerrankos sitä kännissä tai muuten vain epähuomiossa tulee haettua uusnatsien jäsenyttää ja maahanmuuttajat nyt joka tapauksessa ovat vain stalinististen vihreiden hyysärikukkahattutätien lempilapsia.
Puolueen sisällä pitäisi nyt nousta esiin kaikkien niiden loppujen, jotka haluavat tehdä selvän pesäeron ääriliikkeisiin. Oikeastaan kaikkien näiden äärilikkeiden kannattajien myös puolueen ulkopuolella - se KVR:n jäsenyyttä hakenut pirkanmaalainen Vasemmistoliiton kunnallispoliitikko mukaan lukien - pitäisi lopettaa ujostelunsa ja lakata toimimasta kuin sorrettu ja vainottu salaseura. Perustuslaissa kaikille taattu sanan- ja kokoontumisvapaus antaa heille siihen täyden oikeuden. Näin ainakin meille sivusta seuraajille tulisi selväksi, kuka edustaa mitäkin ajatussuuntaa.
Heidän pitäisi nostaa selvästi näkyvät hakaristitunnukset esiin ja mennä kadulle marssimaan Horst Wesselin tahdissa. Kansan reaktio sitten kyllä kertoisi, mikä on heidän todellinen kannatuksensa. Se saattaisi myös säikäyttää puolueen tekemään joitain johtopäätöksiä.
Nyt sitten joku syyttää natsikortilla pelaamisesta ja sanoo, että kansallissosialismi on eri asia kuin natsismi. Jokainen ideologia, joka pohjautuu natsien ideologiaan, on kyllä ihan sitä itseään.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Marraskuun 1. 2011
Joku murtautui Kansallisen Vastarinnan jäsenhakemussivulle ja hakijoiden nimet levisivät nopeasti julkisuuteen. Joukko koostui enimmäkseen tuntemattomista nuorista miehistä, mutta löytyipä sieltä kaksi sellaista, jotka jo joutuivat vastaamaan kiusallisiin kysymyksiin.
Toinen oli Oulun perussuomalaisten hallituksen varajäsen ja Limingan entinen kunnanvaltuutettu Tuomas Okkonen. Hän oli lisännyt hakemukseensa salaperäisen kuuloisen viestin: Kun kuulet, mitä me ollaan suunniteltu, niin samaa kuoppaa kaivetaan. Hän myös ilmoitti haluavansa pitää jäsenyytensä vähän aikaa salassa, mutta ei enää kovin kauan.
Toinen oli vielä vakavampi tapaus, nimittäin kansanedustaja Juho Eerolan (ps) avustaja Ulla Pyysalo. Hän kunnostautui muutama kuukausi sitten Jani Toivolasta kertomallaan rasistisella vitsillä. Facebookin profiilikuvassa hän pitelee kömpelösti rynnäkkökivääriltä näyttävää asetta.
Mikä on tämä merkillinen Kansallinen Vastarinta ja mihin se pyrkii? Se on avoimen natsihenkinen ja rasistinen järjestö. Sen oman julistuksen mukaan on perustettava uusi kansallissosialistinen tasavalta, joka muodostuu Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä mahdollisesti Baltian maista. Nämä alueet muodostavat luontevan rodullisen ja kulttuurillisen alueen, jonka olemassaolon uusi valtio turvaa.
Uusi valtio nojaa valtansa voimaan, armeijamalliseen hierarkiaan, kurinalaisuuteen, uskollisuuteen ja ennen kaikkea johtajaan, jota tavallinen ihminen ei pysty heti kyseenalaistamaan. Nykyisen demokratiakäsitteen kannattaja kannattaa samalla myös mm. homojen avioliitto- ja adoptio-oikeutta, siionistista finanssiplutokratiaa sekä kansainvälistä yläluokkaa. Arjalaiset ihmiset pyritään nykyisin muuttamaan ajattelemattomiksi, mutta asiat muuttuvat. Tulevaisuudessa on vain yksi valtapuolue, Nationalsocialistisk Orden NSO, jonka johtavat jäsenet tulevat muodostamaan korkeimman senaatin, joka valitsee johtajan ja toimii hänen neuvonantajanaan.
Näille jäsenhakemuksensa lähettäneille tuli kiire selitellä tekemisiään, koska kiistäminen ei enää mitenkään onnistunut. Okkonen sanoi hakeneensa jäseneksi vuosia sitten kännissä ja peruneensa hakemuksen heti selvittyään. Jos kuitenkin hänen hakemuksessa kertomansa ikä on oikein, niin hakemus on lähetetty vain muutama kuukausi sitten.
Pyysalo kertoi jättäneensä jäsenhakemuksen hetken mielijohteesta, ihan pelkästä päähänpistosta. Hän sanoi, että ei lukenut tarkemmin Kansallisen Vastarinnan ohjelmaa, mutta se vaikutti hyvältä. Sillä tavalla. Onkohan kansanedustajan avustajalla useinkin tapana tehdä tärkeitä päätöksiä silmät ummessa ja hetken mielijohteesta?
Tämä ei ole enää hauskaa. Kansallinen Vastarinta pyrkii avoimesti syrjäyttämään demokratian vaikka väkivalloin ja perustamaan sen tilalle armeijamallisen hierarkisesti toimivan johtajavaltion. Ei tällaiseen järjestöön haeta jäseneksi kännissä tai päähänpistosta. Jos joku niin tekee, niin hänen arvostelukykynsä on olematon.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
12 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Lokakuun 31. 2011
Eilen kirjoitin lehtiuutisen perusteella oikeusministeri Henrikssonin suunnitelmasta kääntää todistustaakka talousrikoksissa niin, että rikoksesta epäillyn olisi vaadittaessa pystyttävä todistamaan rahojensa laillinen alkuperä. Vastustan edelleen todistustaakan kääntämistä ihan samoin perustein kuin eilenkin.
Ylen uutisista illalla selvisi Henrikssonin ajattelun tausta paremmin kuin lyhyestä lehtiuutisesta, joka näkyy tänään toistuvan muualla ihan sellaisenaan. Toimittajat eivät ole tehneet kotiläksyjään.
Henriksson puhuu Rikoslain 32 luvun 6 §:ssä tarkoitetusta rahanpesusta. Pitkän pykälän olennainen sisältö on, että joka peittää tai häivyttää rikoksella saadun hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän, on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen. Saman luvun 11 § määrää kuitenkin merkittävän poikkeuksen. Sen mukaan rahanpesusta ei tuomita henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, jolla omaisuus on toiselta saatu tai joka on tuottanut hyödyn.
Tämän poikkeuksen takia vaikkapa isot tekijät huumebisneksessä pääsevät jossain vaiheessa nauttimaan laittomasti saadusta ja rahanpesulla häivytetystä omaisuudesta. Periaatteessa rikoksella saatu hyöty tuomitaan menetetyksi valtiolle, mutta rahanpesulla se hyöty on kadonnut näkymättömiin. Kun rikoksesta epäilty tunnustaa pienen huumerikoksen, ei häntä enää voida syyttää rahanpesusta. Omaisuus säilyy ja karttuu sillä aikaa, kun tekijä istuu lyhyttä tuomiotaan.
En näin äkkiä ymmärrä, miksi lakiin on nimenomaisesti otettu tällainen porsaanreikä. Saattaa olla, että sillä on haluttu vältää tuomioiden kasaantumista ja kohtuuttoman ankariksi katsottuja rangaistuksia. Joka tapauksessa pykälä sotii sitä periaatetta vastaan, että jokaisesta rikoksesta on tuomittava rangaistus.
Nyt tämä reikä aiotaan tukkia, ja hyvä niin. Se tietää tulevaisuudessa lisää työtä poliisille, syyttäjille ja tuomioistuimille, mutta kyllä se sitten menettetynä rikoshyötynä kannattaakin. Tämä pitää kuitenkin voida tehdä ilman syyttömyysolettaman murtamista. Se onnistuu, kun annetaan talousrikostutkijoille riittävästi niitä kuuluisia resursseja.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Lokakuun 30. 2011
Turun Sanomien mukaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaa selvittää, voitaisiinko todistustaakka kääntää talousrikoksilla saadun hyödyn jäljittämisessä. Nykyisin viranomaisten tehtävänä on todistaa varojen rikollinen alkuperä, mutta ministerin kaavailujen mukaan tulevaisuudessa epäilty itse joutuisi todistamaan rahojen alkuperän laillisuuden.
Ajatus on houkutteleva. Talousrikoksissa katoaa valtavia summia kokonaan, vaikka tekijät saataisiinkin kiinni ja tuomituksi. Monimutkaisten omaisuusjärjestelyjen takia poliisin ja tuomioistuimen on usein lopulta mahdotonta todistaa omaisuutta laittomasti saaduksi. Sen takia rikoshyötyä ei voida takavarikoida ja tuomittu pääsee jossain vaiheessa nauttimaan rikollisen työnsä hedelmistä.
Ajatus on petollisen houkutteleva siksi, että se murentaisi yhtä rikosoikeuden kulmakiveä eli syyttömyysolettamaa. Kaikki tuntevat sanonnan, jonka mukaan jokainen on syytön, kunnes toisin todistetaan. Käännetyn todistustaakan mukaan epäilty on syyllinen, kunnes itse todistaa oman syyttömyytensä.
On tietysti huomattava, että Henriksson ei esitä käännettyä todistustaakkaa käytettäväksi itse talousrikoksiin syyllistymisestä. Sen suhteen epäillyn syyllisyyden todistaminen olisi edelleen viranomaisten asia. Nyt epäillyn pitäisi vain pystyä todistamaan rahojensa laillinen alkuperä. On kuitenkin vaikea erottaa rahojen alkuperän selvittämistä ja itse rikoksiin syyllistymistä toisistaan. Talousrikoksen tarkoituksena on nimenomaan saada rahaa laittomasti.
Vaikka ajatus onkin houkutteleva, en silti suosittelisi toteuttamaan sitä. Syy on hyvin yksinkertainen: syyttömyysolettama on yksi vahvimpia rikosoikeusjärjestelmämme periatteita, eikä sitä pidä murentaa. Jos sille tielle lähdetään, on sen kulkemista liian helppo jatkaa. Vaarana on liukuminen vähitellen syyllisyysolettamaan, joka mukaan epäilty on aina syyllinen, kunnes saa todistettua itsensä syyttömäksi. Se tarkoittaisi etukäteen ennustamatonta määrää oikeusmurhia.
Syyttömyysolettama on tarkoitettu yksittäisen epäillyn suojaksi teosta riippumatta. Näin on siksi, että hänellä on vastassaan koko virkakoneisto periaatteessa rajattomine resursseineen. Jos tämä koneisto väittää jonkun olevan syyllinen, on yksittäisen ihmisen suunnilleen mahdotonta todistaa itsensä syyttömäksi.
On vaikea ymmärtää, miksi Henrikssonin kaltainen kokenut juristi edes ehdottaa syyttömyysolettaman murtamista. Ehkä politiikka muuttaa ajatuksia ja pistää miettimään virkakoneiston jatkuvasti väheneviä voimavaroja. On tietysti paljon halvempaa pakottaa epäilty todistamaan itsensä viattomaksi kuin lisätä poliisin, syyttäjän ja tuomioistuinten resursseja.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Lokakuun 29. 2011
Kun Pohjois-Karjalan maakuntaliitto julistaa verorahoilla ja EU-tuella maakunnan ihanuutta, niin siinä ei soraääniä suvaita. Tiedotustilaisuuksista poistetaan sellaiset, joiden jo etukäteen tiedetään suhtautuvan sanomaan kriittisesti.
Torstaina järjestettiin Joensuussa yleisölle avoin ja myös tiedotusvälineille tarkoitettu Pohjois-Karjalan moottorikelkkafoorumi. Se liittyy maakuntaliiton ja maakunnan virkistysreitistön yhteiseen EU-hankkeeseen Reitistä traileriksi - Karjalan kierros luontomatkailun suuntaajana. Hankkeen tarkoitus on kehittää moottorikelkkareittejä kattamaan koko maakunnan alue. Tällainen saattaa ymmärrettävästi harmittaa joitain maanomistajia.
Iisalmelainen dokumenttikuvaaja Hannu Hyvönen poistettiin kesken seminaarin hänen kuvattuaan kaikille avoimessa tilaisuudessa puhujia ja osanottajia. Maakuntaliiton edustaja tulkitsi, että ainoastaan Hyvösen kuvaaminen vaaransi kuvattavien yksityisyyttä julkisessa tilaisuudessa. Niinpä Hyvönen käskettiin ulos. Maakuntaliiton mukaan neuvo oli saatu poliisilta, mutta poliisi kiistää tämän ehdottomasti. Ylikomisario oli kuulemma kysyttäessä sanonut vain, että pelisäännöistä pitää sopia.
Hyvösen tekeillä olevan dokumentin laatu on ilmeisen hyvin maakuntaliiton ja muiden järjestäjien tiedossa. Hän on kuulemma jo parin vuoden ajan valmistellut kriittistä dokumenttia moottorikelkkareiteistä maanomistajan näkökulmasta. Nyt hän aikooo selvittää, syllistyivätkö tilaisuuden järjestäjät sananvapauden rikkomiseen estämällä häntä tekemästä työtään.
Maakuntaliitto on aika heikoilla, mikäli Hyvönen haluaa nostaa asiasta isomman metelin. Tilaisuutta oli etukäteen mainostettu kaikille avoimeksi ja nimenomaan myös tiedotusvälineille tarkoitetuksi. Kun joku osallistuu tällaiseen tilaisuuteen, ei pidä ihmetellä kuvattavaksi joutumista tai puheiden tallentamista.
Kun salaseura nimeltään maakuntaliitto kehittää maakuntaa ja houkuttelee lisää varakkaita asukkaita ja turisteja, on sananvapaus suhteellista. Maakuntaliitto valitsee, kuka tilaisuuksissa saa kuvata ja kuka ei. Maakuntaliitto elää omassa keinotodellisuudessaan, jossa maakunta on rikas, kaunis, vauras ja erityisen houkutteleva. Sellaisena sen myös on pysyttävä, varsinkin maksukykyisille. Heidän on päästävä ihailemaan talvisen luonnon kauneutta koko maakunnan ympäri ulottuvia kelkkareittejä myöten. Luontoarvot, maanomistajien oikeudet ja sananvapaus väistykööt.
Näin rikkaat röhkivät, sanoi lautamies kun oksensi.
Luokka: media, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Lokakuun 28. 2011
Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan yksityistä turva-alaa tullaan tarvitsemaan yhä enemmän myös julkisten paikkojen turvaamisessa. Hän haluaisi siirtää päihtyneiden säilöönottotilojen valvonnan yksityisille yrityksille ja laajentaa vartijoiden reviiriä julkisille alueille. Hän on valmis menemään jopa niin pitkälle, että antaisi yksityisten vartiointiliikkeiden palveluksessa oleville oikeuden määrätä eräänlainen näpistysrikemaksu pieniin myymälävarkauksiin syyllistyneille.
Paatero on pahasti hakoteillä. En tiedä toista valtionhallinnon ylijohtajaa, jonka tavoitteena näyttää olevan oman organisaationsa alasajo. Yleensä suuntaus on ihan päinvastainen. Tosin poliisitoimikin näyttää kasvattavan itselleen vesipäätä; organisaatio keskittyy johtajien lisäämiseen, mutta kentällä toimivien poliisien määrä vähenee.
Tämä on sitä samaa yksityistämisen hurmaa, joka on ollut julkishallinnon johtavana periaatteena jo kauan. Jostain merkillisestä syystä yksityisen toiminta nähdään tehokkaampana ja taloudellisempana kaikkialla. Kukaan ei näytä piittaavan siitä, että toiminnan yksityistyessä vastuu silti säilyy viranomaisilla. Suuret turva-alan yritykset tulevat mielellään keräämään voitot, kun vastuu säilyy kutistuvalla viranomaisorganisaatiolla.
Paateron pitäisi oikein hyvin tuntea Perustuslain 124 §. Sen mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaisille. Jos sakottaminen ei ole merkittävää julkisen vallan käyttöä, niin mihinkähän raja mahdetaan oikein vetää?
Rajaa on jo siirretty yksityisten keräämillä pysäköintivirhemaksuilla. Korkeimman oikeuden linjauksen mukaan siinä ei ole kysymys julkisoikeudellisesta sanktiosta, vaan yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jonka rikkomisesta seuraa maksu. Tämän logiikan mukaan kaupan asiakas hyväksyisi hiljaisesti sopimuksen olla näpistämättä astuessaan liikkeeseen sisään. Jos hän rikkoo tätä sopimusta, siitä seuraa näpistysvirhemaksu. Pienellä mielikuvituksella rahastusta voi laajentaa loputtomiin.
Kaikki kunnia vartijoille, mutta heille ei kuulu julkisen vallan käyttö. Heidän koulutuksensa ei vastaa läheskään poliiseille annettua koulutusta, joten heidän työnsä on rajoitettava sen mukaisesti. Jos yksityisen toiminnan tehtäviä laajennetaan, ei sen tien päätä näy.
Lopulta meillä on yksityistä lainsäädäntöä, jota yksityiset poliisit valvovat. Yksityistuomioistuimet määräävät yksityisiä sakkoja ja tuomitsevat ihmisiä yksityisvankiloihin. Rahalla saa turvallisuutta ja haluamaansa oikeutta, mutta köyhät tapelkoot keskenään tai pysykööt kotonaan. Yksityisille asuinalueille heillä ei ainakaan ole asiaa.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Lokakuun 27. 2011
Teuvo Hakkarainen ja 29 muuta perussuomalaista kansanedustajaa ovat jättäneet aloitteen ilmaistyön velvoitteesta nuorille työttömille. Esityksen mukaan pitäisi myöntää 100 000 euroa sen tutkimiseksi, miten peruspäivärahalla, työmarkkinatuella tai pelkällä toimeentulotuella oleville nuorille voitaisiin määrätä työvelvoite.
Työtä pitäisi tehdä 1-2 viikkoa kuukaudessa ilman palkkaa. Työnantaja saisi toki halutessaan maksaa myös palkkaa, mutta se pienentäisi työvelvollisen saamaa etuutta. Kokeilualueeksi ehdotetaan Viitasaaren, Pihtiputaan ja Kinnulan alueita. Hakkaraisen oma saha sijaitsee tietenkin ihan sattumalta Viitasaarella.
Onhan näitä ehdotuksia tullut ennenkin, mutta yleensä toisen “työväenpuolueen” eli kokoomuksen suunnalta. Nyt “työväenpuolue ilman sosialismia” paljasti todelliset kasvonsa, eivätkä ne ole kauniit. Puolue siis vaatii ilmaiseksi tehtävää pakkotyötä yrityksissä, jotka työvoimaviranomainen määräisi. Työtön saisi lähetteen ilmoittautua ilmaistyöhön sillä uhalla, että menettää työttömyysetuutensa.
Kun työttömyys lisääntyy, nousevat esiin aina nämä ilmaisen työn vaatijat. He perustavat vaatimuksensa sille tosiasialle, että kyllä tekemätöntä työtä aina löytyy, vaikka palkanmaksajaa ei löydykään. Suoraan sanottuna he haluavat saalistaa orjia omiin yrityksiinsä. Muun väittäminen on pelkkää kaunistelua. Jos työstä ei kannata maksaa palkkaa, niin ei sitä kannata tehdäkään. Harva halunnee tehdä työtä vaikkapa siellä Hakkaraisen sahalla ihan vain tekemisen ilosta.
Yritetäänhän tätä selitellä sillä, että näin nuoret pysyvät kiinni työelämän rytmissä ja saavat tilaisuuden osoittaa kykynsä. Tämä on täyttä soopaa, koska ilmaistyön mahdollistuessa varsinainen palkkatyö katoaa lopulta kokonaan. Miksipä maksaa palkkaa, jos saa palkatonta väkeä?
Aloitteen allekirjoittajat eivät taida tietää, että tätä heidän kaipaamaansa ilmaistyötä on jo nyt liian helppo teettää. Yritys saa työvoimaviranomaisilta milloin tahansa työelämävalmennukseen, työkokeiluun tai työharjoitteluun määrättyjä. Se on täsmälleen sitä samaa, jota he nyt haluavat laajentaa koskemaan kaikkia työttömiä. Kaksi ihmistä tekee rinnakkain samaa työtä, mutta toiselle ei makseta palkkaa. Jos se palkaton rupeaa narisemaan, niin häntä voi uhata ilmiannolla työvoimaviranomaisille. Silloin leipäkortti menee hyllylle.
Luokka: työelämä
|
11 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Lokakuun 26. 2011
Kaksi vuotta sitten sikaloita salaa kuvanneet ja tuotantoeläinten huonon kohtelun kaikelle kansalle paljastaneet saivat syytteet julkisrauhan rikkomisesta ja kunnianloukkauksesta. Tilojen omistajat vaativat lisäksi vahingonkorvauksia taloudellisista menetyksistä ja henkisistä kärsimyksistä. Entinen tai nykyinen maa- ja metsätalousministeri eivät kommentoi keskeneräistä oikeudenkäyntiä. Sillä verukkeella he kieltäytyvät myös kommentoimasta omaa saamattomuuttaan.
Mitenkäs tässä nyt näin kävi? Kun kuvamateriaalia näytettiin vuosi sitten ajankohtaisohjelmassa, lienee monien muiden ajattelu kulkenut vähän samaa rataa kuin omani: Tuossa on ihan varmasti rikottu eläintensuojelusta säädettyjä lakeja. Hyvin nopeasti kävi ilmi, että kaikki on sujunut lain mukaan. Kuvatut olosuhteet ovat ihan lainmukaisia, joten ainoat rikolliset ovat nämä luvatta sikaloihin menneet kuvaajat.
Tämän saattoi arvata jo silloisen ministerin Sirkka-Liisa Anttilan haastattelusta. Ministeri epäili ensin materiaalia väärennetyksi ja sanoi sitten, että joka tapauksessa kuvaajat ovat syyllistyneet rikokseen. Myöhemmin hän ilmoitti, että lakiin tullaan tekemään nopeasti mahdolliset epäkohdat korjaavia muutoksia. Mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut, koska Anttila keskeytti lainvalmistelun heti kohun laannuttua. Hänen seuraajansa ei ole tehnyt asialle mitään.
Kun asiaa ajatellaan pelkästään lain kannalta, niin kaikkihan on mennyt ihan oikein. Luvatta sikaloihin meneminen täyttää julkisrauhan rikkomisen tunnusmerkistön. Jos yrittäjille on aiheutunut selvästi osoitettavaa taloudellista vahinkoa, on se korvattava kokonaan. Ainoat ylimitoitetulta näyttävät vaatimukset ovat henkisistä kärsimyksistä vaaditut jopa 30 000 euron vahingonkorvaukset. Laki sallii nykyisin myös henkisistä kärsimyksistä aiheutuvia korvauksia, mutta niiden laskeminen onkin sitten asia erikseen. Kuten syytettyjen puolustus totesi, ei tällaisia korvauksia ole maksettu koskaan muille kuin Hiihtoliiton johtajille.
Oikeus ratkaisee asian aikanaan, joten ei siitä sen enempää. Sen sijaan maa- ja metsätalousministerin olisi syytä kommentoida lainsäädännön nykytilaa. Miksi lain uudistaminen on keskeytetty? Aiotaanko sitä yleensä jatkaa? Vai onko niin, että kyseessä ovat liian suuret intressit? Onko peräti niin, että Suomi ei voi tehdä omaan lainsäädäntöönsä sellaisia muutoksia, jotka aiheuttaisivat kotimaisille tuottajille lisäkustannuksia ja heikentäisivät heidän mahdollisuuksiaan markkinoilla? Jos muut EU-maat saavat kohdella sikojaan kurjasti, niin onko sama ihan pakko sallia meilläkin?
Jos näin on, niin ministerin pitää astua esiin kertomaan tämä sikamainen juttu koko kansalle.
Luokka: oikeus, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Lokakuun 25. 2011
Kun Juuan kunta viime keväänä haki palvelukseensa lähihoitajia, katosi yhden hakijan hakemus kolmeksi viikoksi. Se löytyi sosiaali- ja terveysjohtajan pöydältä vasta siinä vaiheessa, kun haastattelut oli järjestetty ja yhdistelmä ehdokkaista oli laadittu lautakunnan päätöksentekoa varten. Olen kirjoittanut asian aiemmista vaiheista täällä:kadonnut-hakemus
Lautakunta hylkäsi asiasta tehdyn oikaisuvaatimuksen kesällä. Nyt juttu on edennyt hallinto-oikeuteen ja tätä kirjoittaessani lautakunta päättää vastineen antamisesta. Ehdotus on tietenkin, että valituksessa ei ole esitetty mitään uutta ja se tulee tämän takia hylätä.
Itse esityslistateksti on kuitenkin omituisen näköinen. Siinä on koko laajudessaan kesän oikaisuvaatimusta koskeva asian esittely ja liitteinä ovat kertaalleen käsitellyt oikaisuvaatimus sekä virkavaalista vastanneiden virkamiesten selvitys valintaprosessin kulusta. Lautakunnalle esitellään siis uudelleen asia, jonka se on päättänyt jo viime kesäkuussa. Uutena tulee vain muutaman rivin mainita siitä, että valituksessa hallinto-oikeuteen ei ole esitetty mitään uutta. Tällaista vanhan kertausta voisi pitää jo lautakunnan harhauttamisena.
Minä satun tietämään, että valituksessa on esitetty paljonkin uutta asiaan vaikuttavaa. Siinä on käyty läpi kaikki paikkojen täytössä tapahtunut niiden kolmen viikon aikana, jolloin tämä yksi hakemus oli kateissa. Sen liitteinä on myös useiden asiaan osallistuneiden lausuntoja tapahtuneesta, haastattelujen järjestämisestä ja hakijayhdistelmän laatimisesta. Näitä asiakirjoja ei ilmeisesti haluta näyttää lautakunnalle, koska niistä käy ilmi, ettei päättäjillä ollut ajoissa tietoa tästä yhdestä hakijasta.
Esityslistan lopussa on maininta, jonka mukaan hallinto-oikeudelle jätetty valitus on liitteenä. Toivottavasti se siellä myös oikeasti on ja toivottavasti lautakunnan jäsenet ovat sen lukeneet. Kunnan verkkosivulle sitä ei jostain syystä ole laitettu näkyviin, vaan siellä komeilee se jo ammoin käsitelty vanha oikaisuvaatimus.
Asian juridiset ongelmat lakaistaan tuttuun tapaan maton alle. Hallintolain mukaan väärään paikkaan toimitettu asiakirja on viipymättä siirrettävä oikeaan paikkaan. Näin ei tapahtunut, vaikka kunnanvirastoon saapuneena hakemus ei edes ollut väärässä paikassa. Se tuli vain väärälle henkilölle.
Valmistelijana ja esittelijänä on edelleen samainen sosiaali- ja terveysjohtaja, jonka pöydälle hakemus unohtui. Ei siis ihme, ettei asiasta haluta liiemmälti puhua.
Lautakunta päättää mitä päättää, mutta hallinto-oikeudella on asiasta oikeaa tietoa. Lautakuntaa saattaa tulevaisuudessa odottaa ikävä yllätys.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Lokakuun 24. 2011
Vuonna 1825 mestattiin Suonenjoelta kotoisin oleva Daniel Putkonen. Hän oli tappanut juopottelukaverinsa koivuhalolla ja hänestä tuli viimeinen maassamme rauhan aikana teloitettu ihminen. Hänen kuolemansa jälkeen tuomioistuimet määräsivät edelleen kuolemanrangaistuksia, mutta ne kaikki muunnettiin karkoitukseksi Siperiaan.
Syyskuun 2. päivänä 1944 vietiin Olavi Laiho teloitusryhmän eteen. Hänet oli tuomittu ammuttavaksi karkuruudesta, vakoilusta ja maanpetoksesta. Hänen jälkeensä ei Suomen valtio ole riistänyt kenenkään henkeä ja rikoslaista poistettiin kuolemanrangaistus kokonaan 1972.
Nyt ainakin seitsemän kansanedustajaa olisi valmis palauttamaan kuolemanrangaistuksen mahdollisuuden lakiin. Heidän nimensä ansaitsevat tulla julkisuuteen populismin, raakuuden ja täydellisen ajattelemattomuuden takia. He ovat Pertti Hemmilä, Kalle Jokinen ja Janne Sankalo kokoomuksesta sekä Juho Eerola, Jussi Halla-aho, Jari Lindström ja Martti Mölsä perussuomalaisista.
Yksikään sivistysvaltio ei tapa kansalaisiaan. Kuolemantuomio on osoitus alkeellisesta kostoajattelusta ja valtio asettaa sitä käyttäessään itsensä moraalisesti samalle tasolle pahimman murhaajan kanssa. Esimerkiksi USA ei tässä mielessä ole sivistysvaltio, kuten ei mikään muukaan rangaistusta käyttävä valtio riippumatta maan yhteiskuntajärjestelmästä.
Minä tiedän, että moni kannattaa kuolemanrangaistusta ainakin salaa mielessään. Nykyisin sitä kannatetaan ihan avoimesti ainakin nettikeskusteluissa. Nämä ihmiset eivät tunne kriminaalipolitiikan historiaa ja ihan turha sitä on heille selittääkään. Heidät sokaisee alkeellinen kostonhimo aina silloin, kun tapahtuu jokin mieliä kuohuttava rikos, jonka verisillä yksityiskohdilla lehdistö herkuttelee. Lynkkausjoukot aktivoituvat välittömästi.
Silloin nousevat esiin verenhimoiset yksilöt, joiden mielestä vaikkapa EU:n ihmisoikeusdirektiivistä ei tarvitse välittää. Heidän mielestään murhaaja on yksipuolisesti sanonut irti yhteiskuntasopimuksen, joten hänellä ei ole enää itselläänkään hengen suojaa eikä muita ihmisoikeuksia. Monet haluaisivat suorastaan ilmoittautua vapaaehtoisiksi pyöveleiksi. He ovat potentiaalisia murhaajia. Sen kertoo murhaajan ajatteluun rinnastettava piittaamattomuus ihmishengestä.
Ehkä he eivät tule ajatelleeksi mahdollista väärää tuomiota, joka kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon jälkeen jää lopulliseksi. Luultavasti he eivät myöskään ajattele sellaista mahdollisuutta, että joku heille itselleen läheinen ihminen voisi joskus joutua rangaistuksen kohteeksi. Viimeistään siinä vaiheessa he kääntäisivät kelkkansa ja etsisivät kaikki mahdolliset lieventävät asianhaarat henkilön persoonasta, luonteesta ja tapahtumien poikkeuksellisuudesta. Normaalisti he viittaavat tällaisille seikoille kintaalla.
Valtio on aina sellainen, jollaiseksi vallanpitäjät sen muovaavat, hyvässä ja pahassa. Eriarvoisuus vaatii ankaraa rikoslakia pysyäkseen vallassa, tasa-arvoisessa yhteiskunnassa sen tarve ei ole niin suuri. Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, kontrolli kiristyy, rangaistukset ankaroituvat ja sääty-yhteiskunta tulee takaisin.
Luokka: historia, kriminaalipolitiikka, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Lokakuun 23. 2011
Tällä pohjoiskarjalaisella paluumuuttajalla asiat ovat loistavasti. Hän paluumuuttonsa perusteena on arjen sujuvuus, slow lifen sijasta fast life. Asioiden on sujuttava ripeästi eikä aikaa saa tärvääntyä pitkiin työmatkoihin, ruokaostoksiin eikä harrastusmatkoihin lasten kyydityksineen. Hänen kun pitää 12-tuntisten työpäivien lisäksi käydä kuntosalilla, pyörälenkillä ja hiihtoladulla sekä ennättää harrastaa intohimoisesti metsätöitä ja raksahommia.
Ja sehän onnistuu Pohjois-Karjalassa helposti. Hänen kaupunkiasunnostaan on vain 300 metriä työpaikalle ja kaikki arjen palvelut ovat saman katon alla niin, että asiat voi hoitaa leppoisasti tohvelit jalassa. Ykköskoti sijaitsee kuitenkin järven rannalla vain 25 minuutin matkan päässä kaupunkikodista. Matalaenergiatalo lämpiää itse pilkotuilla puilla ja hänen autonsa ovat vähäpäästöisiä. Valokuituyhteys avaa linjat kaikkialle maailmaan.
Mikä epeli se tämmöinen paluumuuttaja on ja onko hänen tarinansa tavallinen?
Ei se ihan tavallinen ole. Tämä paluumuuttaja sattuu olemaan Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Pentti Hyttinen ja ylläoleva on alkulaukaus maakuntaliiton kampanjalle. Tarkoitus on houkutella maakuntaan muuttajia ja käyttää tarkoitukseen kaikkiaan kolme miljoonaa euroa. Ensimmäinen 36-sivuinen esite tuli tänään Helsingin Sanomien välissä ja ihan ensimmäiseksi siinä oli tämä maakuntajohtajan oma tarina.
Oikeastaan menetin mielenkiintoni koko julkaisuun jo tämän aloitusjutun perusteella. Kun näin utopistiselta pohjalta lähdetään liikkeelle, alan epäillä rahojen menevät muutenkin hukkaan.
Se tyypillisempi paluumuuttaja saa varautua ihan toisenlaiseen todellisuuteen. Työmatkat ovat pitkiä, eikä joukkoliikennettä käytännössä ole. Sekin työpaikan saaminen on enemmän sattuman kauppaa. Jos hankkii kaupunkiasunnon palvelujen läheltä, on turha haaveilla enää omakotitalosta järven rannalla. Jos taas valitsee sen omakotitalon, on varauduttava juuri niihin pitkiin työ- ja harrastusmatkoihin. Ruuhkaliikenteestä tosin ei ole pelkoa, mutta hirviä saa varoa sitäkin enemmän.
Kuten maakuntajohtaja toteaa, niin jokainen muuttaja on oma tarinansa. Minäkin voisin kertoa muutaman tarinan paluumuuttajan kokemuksista kaikkine kampituksineen, kateuksineen, ilkeyksineen ja kyräilyineen. Jätän kuitenkin kertomatta, ettei minua enempää syytetä omaan kyökkiin sontimisesta.
Luokka: mielipide, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Lokakuun 22. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnanvaltuuston puheenjohtaja kirjoitti paikallislehdessä tiukkaa tekstiä kunnan päätöksenteon salaperäisyydestä. Vapaasti tulkiten hän sanoi suunnilleen, että päätöksiä turataan pimeässä eikä valmisteilla olevista asioista kerrota aina edes johtaville luottamushenkilöille.
Lopullisesti puheenjohtaja oli hermostunut kuultuaan paikallisradion uutisista, että Juuan kunta aikoo korottaa veroprosenttia. Vain pari päivää aiemmin luottamushenkilöille oli järjestetty salainen talousseminaari, jossa asiasta ei oltu hiiskuttu sanaakaan.
Uutinen osoittautui ankaksi, koska toimittaja oli tehnyt jutun loppukesällä tekemiensä haastattelujen perusteella. Silloin kunnanjohtaja oli pohdiskellut ääneen valtion säästötoimien aiheuttamia pahimpia uhkakuvia. Korotusta ei siis ole tulossa, mutta ainakin kunnan virallisen protokollan ykkösjohtaja sai pontta jo aiemmin esittämilleen vaatimuksille.
Hän on puhunut avoimuudesta ennenkin ja ehdottanut mm. valtuuston epävirallisten varjokokousten lopettamista. Häntä on kuulemma kuitenkin varoitettu liiallisesta avoimuudesta. Jos lehdistö pääsee vapaasti seuraamaan päätöksentekoa, seuraa kuulemma väärinkäsityksiä ja virheellistä uutisointia.
Niinpä niin. Kunnan päättäjille pitäisi lukea kovalla äänellä kuntalain 29 §. Siellä sanotaan näin:
Kunnan on tiedotettava asukkailleen kunnassa vireillä olevista asioista, niitä koskevista suunnitelmista, asioiden käsittelystä, tehdyistä ratkaisuista ja niiden vaikutuksista. Kunnan on laadittava tarvittaessa katsauksia kunnan palveluja, taloutta, ympäristönsuojelua ja maankäyttöä koskevista asioista. Asukkaille on myös tiedotettava, millä tavoin asioista voi esittää kysymyksiä ja mielipiteitä valmistelijoille ja päättäjille.
Tiedottamattomuus se vasta vaarallista onkin. Kun tietoa ei anneta, alkavat huhut liikkua. Siitä meillä on hyvänä esimerkkinä vaikkapa juuri tuo paikallisradion toimittajan virhe.
Tehoaakohan puheenjohtajan sana? Ainakin sosiaali- ja terveyslautakunnan 25.10. pidettävän kokouksen esityslista on periaatteessa kunnan verkkosivulla. Asioiden otsikot näkyvät oikein hyvin, mutta itse listatekstit eivät aukea.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, työelämä
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Lokakuun 21. 2011
Eduskunta hyväksyi tänään lopullisesti perustuslain muutoksen äänin 118 vastaan 40. Tyhjää äänesti yksi ja poissa oli 40 edustajaa. Aika monet pitävät tätä lopullisena hyvästijättönä Suomen itsenäisyydelle.
Olen kirjoittanut asiasta aiemminkin, joten tyydyn nyt kertaamaan vanhoja ajatuksiani.
En näe mitään erityisen kauheaa lauseessa, jonka mukaan Suomi on Euroopan Unionin jäsen. Tämä tosiasia on ollut kaikkien tiedossa jo kauan. Nyt se vain on kirjoitettu näkyville perustuslakiin. Jos Suomi päättäisi erota EU:sta, se tapahtuisi täsmälleen samalla tavalla niin vanhan kuin uudenkin lain mukaan.
Olen kyllä arvostelijoiden kanssa samaa mieltä siitä, että lisäys on turha. Sitä ei vaadi EU eikä yksikään jäsenvaltio. Oikeastaan voisi ihan hyvin hyväksyä Timo Soinin puheet siitä, että lisäys on pelkkää nöyristelyä.
Kaikkein hirveimpiä kauhukuvia on maalattu 94 - 95 §:n muutoksista, jotka koskevat Suomen kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle. Uuden lain mukaan siihen tarvitaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.
Tämä näyttää suorastaan parannukselta entiseen. Vanhan lain mukaan kansainväliset velvoitteet ja valtiosopimukset päätettiin tavallisen lain tapaan säädettävällä lailla yksinkertaisella ääntenenemistöllä. Vain perustuslakia ja valtakunnan alueita koskevat sopimukset vaativat määräenemmistön. Meillä on siis ollut käytössä järjestelmä, jonka mukaan periaatteessa toimivaltaakin olisi voitu siirtää pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä. Siinähän ei olisi ollut kyse perustuslaista tai valtakunnan alueesta. Nyt siihen vaaditaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö.
Käytännössä tietenkin vallan luovuttaminen olisi ennenkin vaatinut määräenemmistön, mutta uuden lain mukaan asiasta ei ainakaan ole pienintäkään epäselvyyttä. Toinen juttu on tietysti se, että kaksi kolmasosaa vaaditaan annetuista äänistä, ei kaikista mahdollisista äänistä. Edustajista itsestään riippuu, ovatko he paikalla ääntään antamassa.
Päätellen edustajien tänäänkin osoittamasta mielenkiinnon puutteesta perustuslain muutokseen kaikki eivät edes taitaisi huomata, vaikka maalta vietäisiin kaikki toimivalta.
Luokka: laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Lokakuun 20. 2011
Eduskunta tuntuu olevan kamalan hämmästynyt siitä, että sen hyväksymällä lailla Euroopan rahoitusvakausvälineen uudistamisesta Suomen takausvastuut saattavat jopa kaksinkertaistua. Lain 2 §:ssä nimittäin sanotaan suoraan, että “Takauksia saa olla voimassa enintään nimellisarvoltaan 13 974,03 miljoonan euron määräisten velkojen ja niihin liittyvien sopimusten vakuutena”.
Valtiovarainministeri Urpilainen sanoi lakia esitellessään, että Suomen osuus nousee noin 13,974 miljardiin euroon, eikä uusi ERVV-puitesopimus kasvata Suomen takausvastuita tästä määrästä. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi sanoi takausvastuiden nousevan enimmillään otten 14 miljardiin euroon ottaen kaikki tekijät huomioon.
Nyt hallituspuolueet ovat kuitenkin ruvenneet tuoreeltaan tulkitsemaan tätä lakia. Tulkinnan mukaan korot tulevat tietenkin siihen päälle. Pääministeri Katainen sanoo, että Suomessa takauksissa puhutaan aina nimellisarvosta, jonka päälle tulevat korot. Se on kuulemma suomalainen käytäntö.
En minä tiedä, onko eduskuntaa johdettu tietoiseti harhaan vai onko asiassa tapahtunut kömmähdys, kuten myös on sanottu. Tosin sana “kömmähdys” on vähän liian lievä, kun puhutaan mahdollisesti jopa 14 miljardin lisälaskusta.
Sen osaan kuitenkin sanoa, että Kataisen laintulkinta on virheellinen. Lakia ei koskaan saa tulkita laajentavasti ohi sen selvän sanamuodon. Lakiin on kirjattu selvä takausvastuiden enimmäismäärä, joka kattaa velat ja niihin liitttyvät sopimukset. Katainen vetoaa oikeastaan maan tapaan, jonka mukaan puhutaan vain nimellisarvosta korot unohtaen.
En minä ole tällaisesta maan tavasta kuullutkaan. Vaikka sellainen olisikin, niin ei se silti lakia ohita. Vanhoissa tuomarinohjeissa kyllä sanotaan, että maan tapa ohittaa lain, mutta se ei enää vuosisatoihin ole pitänyt paikkaansa. Enempien sotkujen välttämiseksi olisi viisainta säätää koko laki uudelleen. Se saattaa olla poliittisesti vähän hankala asia, mutta laajentavasta lain tulkinnasta meillä on ikäviä kokemuksia historiassa.
Tökeröin esimerkki tästä on jo aiemmin kertomani tapaus 1920-luvun alkupuolelta. Silloinen oikeusministeri määräsi kommunistisen Kansan Voiman kirjapainon painokoneet takavarikoitaviksi. Kun mitään lakipykälää ei löytynyt päätöksen tueksi, kaivettiin esiin vanha kalastuslaki. Sen mukaan laittomat pyydykset tuli menettää kruunulle. Päätös kumottiin Korkeimassa oikeudessa, mutta vahinko oli jo tapahtunut.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Lokakuun 19. 2011
Sananvapaus on vaikea laji. Sananvapauden määrittelee Perustuslain 12 § näin: Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.
Tämä tiedetään yleisesti, mutta sama lakipykälä jatkuu vielä: Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla.
Meillä ei ole olemassa mitään erillistä sananvapauslakia. Sen sijaan Rikoslaissa on melkoinen määrä pykäliä, jotka rajoittavat sananvapautta. Ne eivät tietenkään estä ennakolta kenenkään sananvapautta, mutta saattavat aiheuttaa ikäviä jälkiseuraamuksia. Tässä on ihan nopealla selaamisella laadittu lista, joka ei missään tapauksessa ole kattava.
Laki säätää rangaistavaksi vaikkapa mihin tahansa rikokseen yllyttämisen, kiihottamisen kansanryhmää vastaan, julkisen kehottamisen rikokseen, uskonrauhan rikkomisen, väkivaltakuvanauhan levittämisen, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen, kunnianloukkauksen, laittoman uhkauksen, salassapidettävän asian julkistamisen ja tekijänoikeuden loukkaamisen. Kaikkiin näiin voidaan syyllistyä käyttämällä Perustuslain takaamaa sananvapautta. Nämä ovat niitä lailla annettuja rajoituksia.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että yhtä pykälää lukemalla ei voi ymmärtää oikeusjärjestelmän sisältöä. Ymmärtääkseen perustuslakia tai rikoslakia täytyy tuntea myös muu lainsäädäntö ja ennen kaikkea oikeusjärjestelmän perusteet.
Otetaan mukaan vielä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuinen määritelmä sananvapaudesta, koska Suomi on sitoutunut noudattamaan EIT:n päätöksiä: Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.
Melkoista tasapainoilua sananvapauden tulkinta siis on. Kaikkein helpoimmalla pääsee, kun muistaa normaalit käytöstavat. Nettiinkään ei kannata kirjoittaa mitään sellaista, mitä ei kehtaa sanoa kirkkaassa päivänvalossa päin naamaa selvin päin ja julkisella paikalla.
Luokka: laki, media, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Lokakuun 18. 2011
Kotkalainen perussuomalainen kaupunginvaltuutettu Freddy van Wonterghem saa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Syytteen perusteena oleva van Wonterghemin blogikirjoituksen sisältö lienee yleisessä tiedossa, joten ei siitä sen enempää. Syyttäjä ja oikeuslaitos tehkööt työnsä ja lopputulos on aikanaan kaikkien nähtävillä.
Oli oikeastaan ihan odotettavissa, että asian ympärille nousee jonkinlainen väärinymmärretyn sananvapauden kansanliike. Sellainen on ainakin facebookiin ilmestynyt ryhmä Pro Freddy van Wonterghem oikeuslaitoksen mielipideväkivaltaa vastaan. Siellä julistetaan tätä sananvapauden pyhää sanomaa sellaisin äänenpainoin, että on aivan turha yrittää puhua siellä järkeä. Järkeä olisi vaikkapa kertoa, että sananvapaus on lain mukaan ennalta rajoittamaton, mutta jälkikäteen sanomisistaan voi joutua vastuuseen.
Itse en edes harkinnut ryhmään liittymistä sen jälkeen, kun luin muutamia kannanottoja. Eräskin kirjoittaja lupasi mennä lyömään maahanmuuttajaa pesäpallomailalla päähän, niin tulee oikeaa tuomitsemisen aihetta. Höyrypäät ovat höyrypäitä ja häpäisevät vain itsensä.
Saahan sitä perustaa kaikenlaisia fb-ryhmiä, ei siinä mitään. Kannattaisi kuitenkin muistaa, että käräjäoikeus ei ole mikään demokraattinen päätöksentekoelin. Siihen ei voi eikä saa vaikuttaa mikään kansanliike, politiikka eikä ylipäänsä mikään ulkopuolinen taho. Sellaista vaikutusmahdollisuutta ei ole kansanedustajilla, ministereillä eikä edes Tasavallan Presidentillä, jostain kansanliikkeestä puhumattakaan. Tuomioistuinlaitos on riippumaton.
Toinen ryhmän johtava teema näkyy olevan, että stalinistisen Demlan miehittämän tuomioistuinlaitoksen poliittiset syyttäjät ja tuomarit hyökkäävät sananvapautta vastaan tarkoituksenaan tehdä kommunistinen vallankumous. Tietyt piirit ylläpitävät tällaista vainoharhaista asetelmaa ymmärtämättä ollenkaan, mistä puhuvat. On ilmeisesti mukava kehitellä hirveitä salaliittoteorioita.
Tiedän minä senkin, mistä nämä harhaluulot ovat peräisin. Olen monta kertaa kysynyt tälle ajattelulle perusteluja, ja aina minulle on tarjottu tätä linkkiä:demla-oikeusvaltion-tuho
Tällaista nimimerkin suojassa suollettua höpinää uskoo vain täydellinen pöhkö, jolla ei ole mitään tietoa maamme juristikunnasta, tuomioistuinlaitoksesta tai edes yhdistystoiminnasta. Sen sijaan vaaditaan vankka usko salaliittoteorioihin. Eihän näiden viininhuuruisten orgioiden kuvauksista maaimavalloitussuunnitelmineen puutu mitään muuta kuin pikkulapsien syöminen. Varmaan sitäkin tapahtuu.
Juristit yleensä lienevät yksi konservatiivisimmista ammattikunnista. En tiedä, kuinka monta prosenttia lakimieskunnasta kuuluu Demlaan, mutta määrän täytyy olla minimaalinen. Vaikka määrä olisi olettamaani suurempikin, niin ei jollain yhdistyksellä voi olla mitään sananvaltaa tuomioistuinlaitokseen.Tämä salaperäinen Octavius on rakentanut oikein mallikkaan olkiukon, jonka kimppuun sitten innolla hyökätään.
Itse kyllä epäilen, että tällaisen tekstin kirjoittajalla ja sitä levittävillä on korkeintaan syytetyn penkiltä saatua kokemusta maamme juristikunnasta. Sen verran kaunaista ja harhaluuloista kirjoittelu on.
Luokka: laki, media, oikeus
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Lokakuun 17. 2011
Olenkin jo odotellut, milloin joku keksii vaatia rahaa työnhakijalta siitä hyvästä, että ottaa hänet töihin. Nyt sellainen epeli on ilmestynyt, ja vieläpä TE-toimiston viralliselle työpaikkailmoitusten sivulle. Lukekaapa huolella tämä ilmoitus:Job.do?lang=fi&jobID=7823402&index=5&anchor=7823402
Mahtavan yritysidean saanut “työnantaja” siis etsii palvelukseensa mielellään korkeakoulutettua toimittajaa tai sisällöntuottajaa. Tämän tehtävänä on artikkelien kirjoittaminen, keskustelun seuraaminen ja moderointi. Suomeksi tämä tarkoittaa ihan tavallista blogin kirjoittamista, jota tuhannet ihmiset tekevät päivittäin.
“Minä hoidan sivusto teknisen ylläpidon, ohjelmoinnin, verkkosivun rakentamisen, hakukoneoptimoinnin sekä mainostuksen”, lupaa yrittäjä. Ilmeisesti ainakin kielenhuolto jää kokonaan bloggaajan omalle vastuulle. Tätä sivuston teknistä ylläpitoa muuten jokainen ilmaisblogi tekee ilmaiseksi, esimerkkinä vaikkapa tämä sivusto, jolle itse kirjoitan.
Työpaikka edellyttää muutaman vuoden sitoutumista projektiin ja noin tuhannen euron alkupääoman sijoittamista. Mitään tuottoa ei ole luvassa vähään aikaan ainakaan näille sisällöntuottajille, mutta tulevaisuudessa rahaa on mahdollisesti luvassa muillekin kuin sivuston perustajalle.
Saattaahan tällainen touhu periaatteessa joskus tuottaakin jotain kirjoittajille. Epäilen kuitenkin, että tätä sivustoa ei koskaan perusteta. Koko ilmoitushan on suomennettavissa suunnilleen näin: Maksa minulle tuhat euroa, niin pääset kirjoittamaan ilmaiseksi blogia, joka tuottaa minulle jopa tuhansia euroja kukaudessa.
Näitä TE-toimiston työpaikkailmoitussivuja ei taida seurata tai moderoida kukaan.
Luokka: työelämä
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Lokakuun 15. 2011
Käytännössä sama toiminta voi joskus olla laitonta ja joskus laillista. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi muovialan alihankintayritystä pyörittäneen miehen, jota epäillään kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä. Hän on tuonut yritykseensä töihin vironvenäläisiä työntekijöitä ja maksanut heille noin euron suuruista tuntipalkkaa.
Rikoslain 47 luvun 3 a § sanoo kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä näin :
Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Tämä yrittäjä oli hölmö. Hän nimittäin olisi oikein toimimalla saanut itselleen täysin ilmaista suomalaista työvoimaa. Hänen olisi vain tarvinnut toimia yhteistyössä työvoimaviranomaisten kanssa. Jos hän olisi järjestänyt työttömille tarkoitettua työharjoittelua ja työelämävalmennusta, häntä olisi kehuttu.
TE-toimisto olisi lähettänyt hänelle täysin ilmaisia työntekijöitä, jotka olisivat saaneet Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa päivässä. Työnantajalle ei olisi tullut mitään kustannuksia. Jostain merkillisestä syystä lainsäädäntömme sallii ja jopa kannustaa kiskonnan tapaisen työsyrjinnän tunnusmerkit täyttävään toimintaan silloin, kun on kyse työttömistä.
Tällainen yhdeksän euron orja asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi hänen taloudellista ahdinkoaan, mutta sen selitetään olevan hänen etunsa. Näin hän pääsee näyttämään osaamisensa ja pystyy luomaan auki urapolkua ja blaablaablaa.
Olen edelleenkin sitä mieltä, että jonkun rohkean pitäisi tehdä rikosilmoitus näistä työttömiä hyväkseen käyttävistä työnantajista. Samalla pitäisi tietysti ilmiantaa myös suuremmat syylliset eli TE-toimiston virkailijat avunannosta ja yllytyksestä rikokseen. Juttu on jo etukäteen hävitty, mutta ainakin saataisiin selvä näyttö siitä, että kiskonnan tapainen työsyrjintä on joissain tapauksissa täysin laillista.
Tämä muovialan yrittäjä oli hölmöytensä lisäksi myös liian pieni tekijä. On aika hyvin tiedossa, että Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla maksetaan puolalaisille sähköasentajille puolentoista euron tuntipalkkoja. Silti työn teettäjät kulkevat vapaina eikä heitä edes epäillä mistään rikoksesta.
Laki on joskus sellainen hämänhäkinverkko. Kärpäset siihen takertuvat, mutta paarmat pörräävät suoraan läpi.
Luokka: laki, työelämä
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Lokakuun 14. 2011
Pohjoiskarjalaisessa Juuan kunnassa on viime tammikuusta lähtien ollut kummallinen käytäntö. Kunnanvaltuusto on nimittäin pitänyt aina kaksi kokousta peräkkäin. Ensin on epävirallinen ja suljettu varjokokous, jossa näytelmä ja puheenvuorot harjoitellaan. Sen jälkeen alkaa virallinen ja yleisölle avoin kokous.
Tähän menettelyyn päädyttiin selitysten mukaan siksi, että haluttiin sujuvoittaa varsinaista kokousta. Tässä varjokouksessa valtuutetut voivat esittää tarpeellisiksi katsomiaan lisäkysymyksiä ja käydä epävirallista keskustelua.
Eihän se näin saa mennä. Olen kirjoittanut asiasta parikin kertaa, mutta sillä tuskin on ollut merkitystä. Enemmän painoa lienee kokoomuslaisen kunnanvaltuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen omassa blogissaan julkaisemalla arvostelulla. Sisältä tuleva kritiikki tehoaa paremmin kun kuntalaisen jupina. Eniten painanee Kuntaliiton kanta, jonka mukaan menettely on erikoislaatuinen.
Erikoinen se tosiaan on. Laki ei asiasta sano yhtään mitään, koska varsinainen kokous pidetään avoimena lain kirjainta noudattaen. Lain henki sen sijaan korostaa avoimuutta kaikkeen päätöksentekoon. Siihen ei mitenkään istu se, että asiakysymykset esitetään ja keskustelu käydään suljettujen ovien takana.
Jos valtuutettu ei ymmärrä jotain asiaa tai vain haluaa saada lisätietoja, ei ole mitään järkeä keskustella salaa. Ei ymmärtämättömyys ole häpeä, mutta se on, jos teeskentelee ymmärtävänsä. Jos jokin asia herättää valtuutetussa lisäkysymysten tarpeen, niin se varmaan kiinnostaa myös kuntalaisia.
Jos lisäkysymyksiä alkaa olla häiriöksi asti, on vika valmistelussa. Esityslistalle pitää uskaltaa kirjoittaa nykyistä enemmän asiaa. Isolla fontilla ja harvalla rivivälillä laadittu ylimalkainen esitys saattaa olla valmistelijalle helppoa ja selvää asiaa, mutta lukija ei siitä paljoa viisastu.
Valtuuston puheenjohtajisto on nyt tulossa järkiinsä ja aikoo ilmeisesti lopettaa tämän epädemokraattisen menettelyn. Ei siihen olisi koskaan pitänyt ryhtyäkään. Valtuustolla on aina mahdollisuus järjestää epävirallisia suljettuja tai mieluummin kaikille avoimia seminaareja kiinnostavista aiheista. Julkisuus lisää kuntalaisten kiinnostusta ja vaikutusmahdollisuuksia.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Lokakuun 13. 2011
Fb-kaverini Mikael Lönnroth kirjoitti tänään blogissaan analyysin kansanedustaja Olli Immosen (PerusS) tekemän kirjallisen kysymyksen perusteista. Immosen kysymys koskee ulkomaalaisten runsasta syyllistymistä raiskausrikoksiin ja hän sanoo syyn löytyvän tiettyjen ulkomaalaisryhmien kulttuurieroista.
Lönnroth osoittaa omassa kirjoituksessaan Immosen kysymyksenasettelun heikkoudet. Suurin osa seksuaali-, kuten muistakin väkivaltarikoksista jää piilorikollisuudeksi, joten ilmi tulleista rikoksista ei voi koskaan päätellä tekojen ja tekijöiden todellista määrää.
Immosen käyttämien vuoden 2009 tilastojen mukaan törkeisiin raiskauksiin syyllistyneiden kansalaisuus jakaantui seuraavasti: Suomi 8, Irak 2, tuntematon 2, Italia 1, Viro 1 ja USA 1. Näistä luvuista ei voi hirveästi päätellä mitään, ei ainakaan “tiettyjen ryhmien kulttuurieroja”. Lisäksi on huomattava, että Lönnroth ei millään tavalla yritäkään puolustella syyllisiä, vaan ainoastaan syyttömiä. Koko ryhmän tuomitseminen yksittäisten tekojen perusteella on kohtuutonta leimaamista. Lönnrothin analyysi kannattaa lukea täältä:900311256
Tästäpä tuohtui omassa blogissaan nimimerkin suojissa joku Steamheads. Kirosanoja ja henkilökohtaisia solvauksia ryöppyävässä kirjoituksessaan hän hyökkää pelkästään Lönnrothin henkilöä vastaan. Lopussa tulee ilmeisesti hänen mielestään aukoton perustelu siitä, miksi Lönnroth ja muut tilastojen lukemisen hallitsevat ovat väärässä: On varma fakta, että neekerit ja arabit raiskaavat paljon enemmän kuin suomalaiset.
Jossain toisessa yhteydessä näin höyrypäinen äyskähtely voisi olla huvittavaa, mutta henkilökohtaisuuksiin menevänä se ei sitä ole. Koko revittely löytyy täältä:saatanan-paskahousut
Tunnen paljon sellaisia ihmisiä, joiden mielestä tämä on ihailtavan suoraa puhetta. Minun mielestäni se kertoo vain käytöstapojen puutteesta. Luku- ja kirjoitustaito eivät ole verrannollisia kypsään ajatteluun, kuten joku jossain asiaan liittyvässä keskustelussa mainitsikin.
Luokka: maahanmuutto, media, mielipide
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Lokakuun 12. 2011
Viime sunnuntain vastaisena yönä Lieksassa oli joukkotappelu. Yhteen ottivat kolme somalimiestä ja kolme autolastillista paikallisia nuoria miehiä. Kahakassa yksi somali sai puukosta niin pahat vammat, että joutui sairaalaan ja yksi lieksalainen sai pienempiä viiltohaavoja.
Erään perussuomalaisten kiihkeän kannattajan fb-sivulla asiasta keskusteltiin. Maahantunkeutujapaskiaiset kuulemma rupesivat uhoamaan väärässä paikassa ja niinpä vasket puhuivat. Tulkinta siis lienee, että kolme miestä hyökkäsi isoa mieslaumaa vastaan ihan tieten tahtoen. En minä viitsi tällaista sontaa edes kommentoida, joten annan puheenvuoron sanomalehti Karjalaisen rikostoimittajalle:rasistinen_rikos_on_suuri_h%C3%A4pe%C3%A4_7461733.html
Uuden Suomen blogissa perussuomalainen juristi Jaana Pedersen opettaa sata vuotta vanhaa rotuoppia ja kiistää juridisin perustein professori Erkki Havansin oikeuden antaa eduskuntaryhmälle kielenkäyttöohjeita. Ohjeistus on kuulemma perustuslaissa kiellettyä sananvapauden rajoittamista. Lukekaa nyt tämäkin juridinen kuperkeikka:85507-havansin-vaara-rotuoppi-ja-puuttuva-mandaatti
Sille ei mahda mitään, että Pedersen on korvannut yleissivistyksen Wikipediasta ammennetuilla sata vuotta vanhoilla rotuopeilla. Ihan yhtä hyvin hän voisi ruveta arvioimaan ihmisten tulevaa rikollisuutta kallonmuodon perusteella.
Sen sijaan Pedersen selittää oikein hyvin sananvapauden perusteena olevaa ennakkosensuurin kieltoa. Hän tekee vain sen virheen, että perustelee väärää asiaa. Hän nimittäin kiistää Havansin oikeuden antaa eduskuntaryhmän nimenomaisesti pyytämiä kielenkäytön ohjeita, koska Havansi säätää lakia vaikka ei ole edes kansanedustaja. Ohjeet ovat Pedersenin mukaan kiellettyä ennakkosensuuria.
Eiväthän eduskuntaryhmälle pyynnöstä laaditut ohjeet mitään lain tarkoittamaa ennakkosensuuria ole. Havansi on vain selittänyt voimassaolevan lain sisältöä ja antanut siitä oman tulkintansa ohjeeksi muillekin. Jos tällainen lain selittäminen olisi kiellettyä, niin Pedersen itse ei juristina toimiessaan saisi selittää asiakkailleen lain sisältöä kansankielellä. Annetut ohjeet eivät myöskään sido ketään, vaan kansanedustajilla on edelleen oikeus puhua läpiä päähänsä.
Minusta alkaa tuntua siltä, että järjen käyttö halutaan nykyisin tulkita sanan- ja toiminnanvapauden rajoittamiseksi.
Luokka: laki, maahanmuutto, media
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Lokakuun 11. 2011
Hallituksen budjettiesitys eduskunnalle on aina sama näytelmä, jossa esittäjät ja vuorosanat vaihtuvat, mutta juoni on entinen. Hallitus ylistää oman esityksensä maasta taivaisiin ja opposition mielestä se on täysin kelvoton.
Nykyinen hallitus kehuu budjettinsa tuloeroja kaventavaa linjaa luultavasti niin kauan, että kuulijat rupeavat oksentelemaan. Myönnän rehellisyyden nimissä, että esitys on lähes 0,4 prosenttiyksikön kokoinen pieni askel oikeaan suuntaan. Tämän verran hallitus on laskenut esityksen kaventavan tuloeroja, mutta unohtanut laskelmistaan kuitenkin mahdolliset kunnallisveron ja kiinteistöveron korotukset. Ne ovat jokaisen kunnan omassa päätösvallassa, eivätkä hallitus tai eduskunta mahda niille mitään.
Kuten kaikki jo tietävät, tulee tuo 0,4 prosenttiyksikön tuloerojen kavennus perusturvan korotuksesta ja pääomatulojen verotuksen lievästä kiristämisestä. Oppisition kanssa olen kuitenkin samaa miltä siitä, että työmarkkinatuki ei ole koko perusturva. Ainoastaan työmarkkinatukeen tulee 100 euron korotus, mutta monien kohdalla työmarkkinatuki on edelleen harkinnanvaraista. Heitä ovat ne, joiden tuki riippuu kokonaan avio- tai avopuolison tuloista.
Työmarkkinatuelta pudonneet ns. ikuiset karenssilaiset tulevat saamaan toimeentulotukeensa vain 25 euron korotuksen. Tämäkin korotus tulee leikkautumaan pois asumistuesta.
Toinen epämiellyttävän usein toistuva ylistys koskee ns. haittaveroa. Hallituksen puheissa tasavero on muuttunut haittaveroksi, jota voidaan huoletta korottaa. Jokaisella kun on kulutustottumustensa muuttamisella mahdollisuus vaikuttaa maksamiensa verojen määrään.
Tupakan, alkoholin ja makeisten osalta tämä pitääkin paikkansa. Polttoaineveron nimittäminen haittaveroksi on täältä Itä-Suomesta katsottuna sinisen väittämistä punaiseksi tai peräti vihreäksi. Helsingissä on helppo muuttaa kulutustottumuksiaan siirtymällä joukkoliikenteen käyttäjäksi, mutta kokeilkaapa samaa täällä. Joudutte pysymään visusti kotona.
Erityisesti kiinnitin huomiota vihreiden Oras Tynkkysen puheisiin. Hänen mukaansa jokainen voi vaihtaa vähäpäästöiseen autoon, tehdä etätöitä tai muuttaa asumaan lähemmäksi työpaikkaa. Tällaiset puheet paljastavat armotta, että Tynkkynen on tuskin koskaan käynytkään pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ainakaan elämästä maakunnissa hän ei tiedä yhtään mitään.
No, puhumista vartenhan edusknta on. Näyttelijöiden kannattaa kuitenkin muistaa, että yleisö on näytelmästä kiinnostunut ja suhtautuu vuorosanoihin melko kriittisesti.
Luokka: politiikka, talous
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Lokakuun 10. 2011
Miten on mahdollista, että 164 000 asukkaan alueella eli koko Pohjois-Karjalassa Juuka poislukien on vain yksi potilasasiamies eikä yhtään sosiaaliasiamiestä? Tätä on viime päivinä sanomalehti Karjalainen kysellyt ihan aiheellisesti.
Lain mukaan potilasasiamies on oltava jokaisessa terveydenhuollon yksikössä. Toisen lain mukaan sosiaaliasiamies on oltava palvelemassa sekä julkisen että yksityisen palvelutuotannon asiakkaita. Kunnat voivat järjestää palvelut yhteistoiminnassa tai ostaa ne joltain toiselta kunnalta. Pohjois-Karjalan kunnat ja naapurimaakunnan Heinävesi ostavat nämä palvelut Joensuun kaupungilta.
Normaalisti tehtäviä hoitaa kolme henkilöä, joista kahdella on yhdistelmätoimi. Nämä kaksi siis hoitavat molempia tehtäviä. Viime keväänä Joensuu päätti säästää. Nyt tehtäviä hoitaa yksi kelpoisuusehdot täyttävä sosiaaliasiamies ja yksi potilasasiamies. Potilasasiamiehellä ei ole pätevyyttä hoitaa sosiaaliasiamiehen tehtäviä. Kun siis sosiaaliasiamies on jostain syystä poissa, ei hänen tehtäviään koko maakunnassa hoida kukaan. Tällä hetkellä tilanne on juuri tämä. Sosiaaliasiamiehen paluusta tehtäviinsä ei ole tietoa.
Kuntien välisessä sopimuksessa Joensuu on sitoutunut järjestämään nämä palvelut. Nyt se kuitenkin rikkoo sopimusta ihan tietoisesti, mutta rahastaa kyllä sopimuksenmukaisen maksun. Henkilöstöjärjestelyistä on valitettu hallinto-oikeuteen, joten sen päätökseen asti asialle ei ilmeisesti aiota tehdä mitään.
Aluehallintovirasto levittelee käsiään. Se ei kuulemma voi tehdä mitään, koska sosiaaliasiamiehen toiminnan valvontaa koskeva lainkohta on poistettu vuonna 2009. Virasto tyytyy pahoittelemaan tilannetta.
En oikein hyväksy Avi:n selitystä. Aluehallintovirastoista annetun lain 2 §:n mukaan Avi:t edistävät alueella yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä alueilla. Vaikka lain nimenomainen valtuutus valvoa sosiaaliasiamiehen toimintaa puuttuukin, on Avi:lla yleinen lainsäädännön noudattamisen valvontavelvollisuus. Se on yleisvalvontaviranomainen vähän samaan tapaan kuin sen edeltäjä lääninhallitus.
Kerrankin Juuka ansaitsee kehuja. Kunta nimittäin ostaa sosiaaliasiamiespalvelut Pohjois-Savon sairaanhoitopiiriltä ja potilasiamies on kunnan omilla palkkalistoilla. Ehkä muidenkin kannattaisi lukea Joensuun kanssa tekemänsä sopimus uudelleen ja miettiä sen irtisanomista.
Luokka: laki, sosiaalitoimi, terveydenhoito
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Lokakuun 9. 2011
“Tule Juuan kuntaan hoitamaan sosiaali- ja terveystoimen talouspäällikön sijaisuutta. Sinua odottaa haasteellinen työ ja mukava työyhteisö. Sijaisuus voi alkaa heti ja on todennäköisesti pitkäaikainen. Odotamme sinulta taloushallinnon osaamista ja kunnallisen alan tuntemusta. Sosiaali- ja terveysalan tuntemus on eduksi.”
Tällainen ilmoitus oli tämän päivän Karjalaisessa. Aivan oikein, kyseessä on juuri se sama viransijaisuus, jonka täyttämisen kiemuroista olen aiemmin kirjoittanut esimerkiksi jutussani kylakarajat
Kesällä viransijaisuuden täyttäminen tyssäsi siihen, ettei kunnanhallitus myöntänyt viransijaisuuden täyttölupaa. Täyttölupa ei koskaan ollut edes esityslistalla, vaan täyttökielto oli epävirallisten keskustelujen tulos. Tarjottu kiistattoman pätevä sijainen ei miellyttänyt.
Edes täyttöluvan puuttuminen ei olisi estänyt palkkaamista, koska hallintosäännön mukaan viransijaisten ottamisesta päättää kunnanjohtaja yksin. Nykyinen sosiaali- ja terveysjohtajakin on viransijainen kunnanjohtajan päätöksellä.
Ihan sama aiotaan tehdä nytkin. Enempää sosiaali- ja terveyslautakunnan kuin kunnanhallituksenkaan esityslistalla ei ole ollut asiasta minkäänlaista mainintaa. Päätös on syntynyt joidenkin keskeisten henkilöiden neuvonpidon tuloksena ja lehti-ilmoitus on varmasti yllätys monelle päättäjällekin. Todennäköisesti samat junailijat ovat jo valinneet tehtävään sopivan henkilön ja hakukierros on pelkkä julkisivun ylläpidon vaatima muodollisuus.
Tästä kielii jo ilmoituksen ympäripyöreä sanamuoto. Valittavalta edellytetään vain epämääräistä taloushallinnon osaamista ja kunnallisalan tuntemusta. Edes sosiaali- ja terveysalan tuntemusta ei vaadita, mutta se on eduksi. Nämä edellytyksethän täyttää vaikkapa jokainen tilitoimistossa työskentelevä merkonomi, jonka puoliso on kunnan luottamushenkilö. Eläkkeelle lähiaikoina jäävällä viran vakinaisella haltijalla on korkeakoulututkinto. Koska hallintosääntö ei aseta mitään kelpoisuusvaatimuksia, voidaan päätös tehdä muodollisesti oikein totutulla tavalla kavereiden kesken.
Tietenkin aion hakea tehtävään. Haluan nähdä, millä perusteilla tällä kertaa sivuutetaan kaksi korkeakoulututkintoani, kahden vuoden kokemus toisen kunnan kamreerina, noin viidentoista vuoden muu kunnallisalan kokemukseni mm. Helsingin apulaiskaupunginsihteerinä ja kaikki juridinen osaamiseni.
Luokka: kunnallispolitiikka, työelämä
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Lokakuun 8. 2011
Verkkomedia kirjoittaa, että näinä päivinä tehdään kovia päätöksiä maamme kohtalosta ja yhä useampi kansalainen syyttää hallitusta jopa maanpetoksesta. Pitemmittä puheitta artikkelin laatija julkaisee Rikoslain maanpetosrikoksia koskevat pykälät ja kehottaa muodostamaan oman mielipiteen. Koko juttu löytyy täältä:news.asp?mode=5&id=1418
Toivottavasti luitte pykälät huolellisesti. Kun jotain lakia luetaan, niin sitä ei tulkita tunnekuohun vallassa, vaan joka ikisellä sanalla on merkitystä.
Itsemääräämisoikeuden vaarantamiseen syyllistyy 1 §:n mukaan se, joka yrittää saattaa Suomen tai osan siitä vieraan valtion alaiseksi, irrottaa osan Suomea muusta valtakunnasta tai muulla yhtä vakavalla tavalla yrittää rajoittaa Suomen valtiollista itsemäärämisoikeutta. Ei riitä, että hallitus tekee vaikkapa tyhmiä päätöksiä, joilla itsemääräämisoikeus vaarantuu. Sen lisäksi on käytettävä väkivaltaa tai sillä uhkaamista taikka vieraan valtion sotilaallista tai taloudellista painostusta tai tukea. Ilman tätä väkivaltaa, sillä uhkaamista tai vieraan valtion sotilaallista tai taloudellista painostusta tai tukea rikoksen tunnusmerkistö ei täyty.
Minä en näe hallituksen toimissa väkivaltaa enkä sillä uhkaamista. Vielä vähemmän näen vieraan valtion sotilaallista tai taloudellista painostusta tai tukea. EU on kyllä painostanut Suomea monilla tavoilla tekemään päätöksiä, mutta EU ei ole lain tarkoittama vieras valtio.
2 §:n määrittelemä sotaan yllyttäminen voidaan sivuuttaa lyhyesti. Siihen voi syyllistyä vain Suomea koskevan sotilaallisen ja kansainvälisen poliittisen kriisin aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa. Tarkoituksena on saattaa Suomi sotaan tai sotatoimien kohteeksi ja ne rikokseksi määritellyt teot löytyvät pykälän sanamuodosta tyhjentävästi.
Maanpetoksesta ja törkeästä maanpetoksesta säädetään 3-4 §:ssä. Niihin voi Suomen kansalainen syyllistyä vain Suomea koskevan sodan, aseellisen selkkauksen tai miehityksen aikana tai sellaisen välittömästi uhatessa. Mitään tällaista ei ainakaan tällä hetkellä ole, joten se siitä.
On tietysti hyvä ottaa kritiikissä avuksi myös lainsäädännöllinen näkökulma. Siinä on kuitenkin aina omat riskinsä ja se suurin riski on ylilyönnin vaara. Jos lakia ei lueta tarkasti ja jos sitä ei ymmärretä, menee koko touhu hyödyttömäksi huutamiseksi. Aion jatkossakin ohittaa maanpetosta koskevien julkilausumien allekirjoitusvaatimukset lakiin perustumattomina. Se ei suinkaan tarkoita sitä, että hyväksyisin vaikkapa nykyhallituksen kaiken toiminnan.
Korostan vielä sitä, että en nyt ota mitään kantaa hallituksen päätösten hyvyyteen tai huonouteen. Haluan vain kertoa, että maanpetosta koskevat lainkohdat eivät voi tulla sovellettaviksi, ellei jotain hyvin dramaattista tapahdu.
Luokka: laki, media
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Lokakuun 7. 2011
Eilisen Savon Sanomien verkkolehden mukaan Ylä-Savon sairaanhoidon kuntayhtymä on uhannut Iisalmen Koljonvirran sairaalan lopettamisesta julkisuuteen kertonutta henkilöä potkuilla heti, kun hänet saadaan selville.
Toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja ovat kertoneet sairaalan henkilökunnalle tutkivansa työntekijöiden sähköpostit ja puhelintiedot vuotajan selvittämiseksi. Vuotajaa pyydettiin ilmiantamaan itsensä. Toimitusjohtajan mukaan keskeneräisistä asioista kertominen kuuluu kuntayhtymän hallitukselle.
Muutamaa tuntia myöhemmin verkkolehti julkaisi toimitusjohtajan vastineen asiasta. Hänen mukaansa julkaistussa jutussa oli täysin virheellistä ja valheellista tietoa. Työntekijöille oli vain kerrottu, miten työnantaja voi menetellä, jos työntekijät toimivat moitittavalla tavalla.
Kuntayhtymä aikoo kuitenkin selvittää sähköpostitietoja tutkimalla, kuka on vuotojen takana. Työntekijöille on ilmoitettu, että heiltä pyydetään kirjallinen, nimenomainen ja tiettyä aikaväliä koskeva suostumus asiaan.
Mikähän tuossa ensimmäisessä jutussa mahtoi olla sitä “täysin virheellistä ja valheellista tietoa”? Jos työntekijöille kerrotaan, että työnantaja voi antaa potkut moitittavalla tavalla toimineelle työntekijälle, on se minun mielestäni tässä tilanteessa ihan selvä uhkaus. Vielä ikävämpi on aikomus selvittää vuotaja sähköpostitietoja tutkimalla. Laki ei anna työnantajalle oikeutta selvittää näitä tietoja yksipuolisesti, mutta jos työntekijät allekirjoittavat tarkasti määritellyn suostumuksen, tiedot voidaan tutkia. Mitä mahtaa tapahtua niille, jotka eivät tätä suostumusta anna?
Tällainen toiminta antaa johdosta aika ikävän kuvan. Siellä ei ilmeisesti olla kuultukaan Kuntalain nimenomaisesta määräyksestä, jonka mukaan yleistä mielenkiintoa herättävistä valmisteilla olevista asioista on tiedotettava. Sairaalan lopettaminen kiinnostaa varmasti alueen asukkaita, mutta siitä halutaan kertoa ilmeisesti vasta sitten, kun asia on jo päätetty.
Sähköisestä tietosuojasta annettua Lex Nokiaa on sitten tutkittukin ihan suurennuslasin kanssa. Laki säädettiin lähinnä estämään teollisuusvakoilua, ei urkkimaan kuntien ja kuntayhtymien muutosvastarintaan taipuvaisten työntekijöiden tekemisiä. Voi sitä tietysti siihenkin halutessaan käyttää. Ainakin toimitusjohtaja on kuulemma jo saanut tietosuojavaltuutetulta siunauksen aikeilleen. Tämä taitaakin olla enimmäinen kerta, kun lakia käytetään, joten kuntayhtymä pääsee historiaan.
En totisesti haluaisi olla töissä tuollaisessa paikassa.
Luokka: laki, työelämä
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Lokakuun 6. 2011
Viime viikolla kerroin siitä, kuinka verkkolehti Liperin uutiset on rankalla kirjoittelullaan suututellut kunnan luottamushenkilöitä ja johtavia viranhaltijoita. Se juttu on luettavissa täällä:sananvapauksia
Nyt asia on saanut uuden käänteen. Eilisen Karjalaisen mukaan kunnanhallitus on palkkaamansa asianajajan selvityksen perusteella päättänyt yksimielisesti, että kunta yhdessä eräiden luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanssa tekee kirjoittelusta tutkintapyynnön poliisille. Rikosnimikkeenä on mitä ilmeisimmin kunnianloukkaus, vaikka uutisessa sitä ei kerrottu.
Uutisoinnissa saattaa olla jokin virhe. Ellei ole, niin päätös vaikuttaa tosi omituiselta ja kunnanhallitus näyttää ylittäneen toimivaltansa. Kunnalla nimittäin ei kuntana ole kunniaa, jota voisi loukata. Sellainen on tietenkin kunnan luottamushenkilöillä ja virkamiehillä, mutta ei kunnalla paikallishallinnon yksikkönä ja organisaationa. Kunta ei siis voi olla asianomistajana kunnianloukkausjutussa.
Kunnahallituksen päätös pistää epäilemään, että yksittäiset henkilöt ovat päättäneet lähteä kyselemään oman kunniansa perään kunnan kustannuksella. Kunta palkkasi asianajajan ja nyt kunta aikoo tehdä rikosilmoituksen. Oikeudenkäynnistä tulee kunnan osalta lyhyt, koska se ei kelpaa asianomistajaksi. Yksityishenkilöiden osalta käsittely tietenkin jatkuu, mutta kunnanhallituksen päätöksen mukaan häviämisen riski on kunnalla. Hävinnyt nimittäin joutuu maksamaan myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut.
Kunnanhallituksen päätös on sinänsä syntynyt oikeassa järjestyksessä. Kaikki ne, joista lehti on kirjoittanut, poistuivat kokouksesta. Palkatun asianajajan olisi kuitenkin pitänyt kertoa, että kunta ei voi kuntana olla asianomistaja tällaisessa asiassa. Asianajajan palkkaaminenkin kunnan rahoilla on melko kyseenalaista toimintaa.
Vaikka kirjoittelu onkin kohdistunut kunnan toimintaan, on mahdollinen kunnianloukkaus kuitenkin asianomistajarikos. Asianomistajia ovat ne, jotka kokevat kunniansa loukatuksi.
Kunnanhallitus on ilmeisen tuohtumuksen vallassa erehtynyt antamaan kirjoittajille lisää aseita käteen. Jos minä olisin yksi kirjoittajista, niin kysyisin, miksi yksittäiset henkilöt peräävät kunniaansa kunnan rahoilla.
Tämä oli taas niitä lillukanvaria, joihin sotkeutumistani joku lukija pahoitteli. Kuten esittelysivullani kerron, niin kirjoitan mistä tahansa milloin tahansa. Nämä juridiset lillukanvarret sattuvat minua kiinnostamaan.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Lokakuun 5. 2011
Jutta Urpilaisen mukaan Suomen Kreikalta saamat vakuudet ovat hieno juttu ja kaikki meni kuten suunniteltiinkin. Jyrki Katainen taas sanoi, että kyseessä on monimutkainen asia, jota kaikki eivät ymmärrä. Meitä ymmärtämättömiä tuntuu olevan aika paljon.
Vakuudet kattavat vain 20 % riskistä ja Suomi joutuu maksamaan oman osuutensa EVM:n rahastoon kerralla vuonna 2013. Tätä varten Suomi ottaa lainaa, koska se käy kuulemma helposti. Muut AAA-luokan maat eivät tätä halua tehdä, koska “eri mailla on erilainen tilanne”, kuten Urpilainen asian niin tyhjentävästi selitti. Suomen siis kannattaa maksaa tästäkin lainasta korkoa kauemmin kuin muiden maiden.
Jos Kreikka ei pysty maksamaan velkaansa takaisin, realisoituvat vakuudet vasta 15-30 vuoden kuluttua. Kukahan mahtaa enää vuonna 2041 muistaa, mitä kaikkea tapahtui kolmekymmentä vuotta aiemmin? Ja mikähän mahtaa näiden vakuuksien reaaliarvo silloin olla?
Kaiken muun lisäksi Suomi saa omalle vakausmekanismin tuotolleen pienemmän koron kuin muut. Voi tosiaan olla, että minä olen liian tyhmä ymmärtämään järjestelyn erinomaisuutta. Kun nyt myönsin tyhmyyteni, niin esitänpä vielä yhden tyhmän kysymyksen, joka jo jossain blogissa esitettiin eilen: Miten on mahdollista, että kuukausien neuvottelujen jälkeen lopputulos näyttää huonommalta kuin lähtötilanne?
Taitaa tulla kalliiksi hirttäytyminen sisäpoliitikan takia annettuun vaalilupaukseen. Toivottavasti hallitus nyt pääsee vähitellen keskittymään muihin asioihin, kun tämä lupaus on tullut täytettyä.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Lokakuun 4. 2011
Jos kunnan luottamushenkilö vaatii poliisilta virka-apua saadakseen kunnasta nähtäväkseen jonkin tietyn asiakirjan, on hän ymmärtänyt asemansa täysin väärin. Sen lisäksi häneltä ovat menneet perusteellisesti sekaisin rikosoikeus ja hallintojuridiikka.
Tällainenkin episodi on nähty pohjoiskarjalaisessa Liperin kunnassa. Viimeisen parin vuoden aikana kunnan virkamiehistä on tehtailtu peräti 24 tutkintapyyntöä poliisille. Tämä on Kuntaliitonkin mukaan alan ehdoton ennätys.
Asialla on puolenkymmentä henkilöä, joista osa on valtuutettuja ja osa ei. Tutkintapyynnöt kohdistuvat johtaviin viranhaltijoihin ja koskevat yleensä virka-aseman väärinkäyttöä ja virkarikoksia. Yksikään ei ole johtanut mihinkään ja luultavasti johdonmukainen seuraus on, että kohta näistä henkilöistä itsestään tehdään rikosilmoitus. Perätön ilmiantokaan ei ole ihan pieni rikos.
En tunne yksittäisiä tapauksia, mutta jo kauas voi haistaa molemminpuolisen asenneongelman. Luottamushenkilöt luulevat olevansa jokaisen virkamiehen esimiehiä näiden virkatoimissa. Virkamiehet puolestaan voisivat perehtyä vähän tarkemmin asiakirjojen julkisuuslainsäädäntöön ja luottamushenkilön oikeuteen saada tietoja.
Kuntalain mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kaikki ne tiedot, joita hän pitää tarpeellisena luottamustehtävänsä hoitoa varten. Sen tarpeellisuuden määrittelee luottamushenkilö itse, ei virkamies. Kuitenkin on otettava huomioon se, mitä joidenkin asiakirjojen salassapidosta on säädetty. Luottamushenkilöllä saattaa siis olla oikeus saada nähtäväkseen jopa joitain salassa pidettäviä asiakirjoja, mutta silloin häntäkin sitoo ehdoton vaitiolovelvollisuus. Jotkin asiakirjat taas ovat sellaisia, että niitä ei missään tapauksessa saa näyttää kenellekään ulkopuoliselle. Tällaisia ovat vaikkapa jonkun henkilön terveystiedot.
Yksittäinen luottamushenkilö ei ole kunnan viranhaltijoiden esimies muuten kuin luottamustehtävässään. Tämä tarkoittaa sitä, että valtuutettu ei voi käskeä viranhaltijaa hoitamaan tehtäviään tietyllä tavalla. Valtaa hänellä on vain luottamushenkilöorganisaation jäsenenä. Valtuusto määrää yleiset toimintaperiaatteet ja hallinnon suuntaviivat, mutta yksittäinen valtuutettu ei ole minkäänlainen pomo.
Poliisi ei antanut virka-apua asiakirjan nähtäväksi saamisessa eikä sen pidäkään lähteä tällaiseen toimintaan mukaan. Hallinnossa on omat menettelytapansa, jotka eivät kuulu poliisille. Jos jotain asiakirjaa ei anneta, on kieltäytymisestä vaadittaessa annettava kirjallinen ja valituskelpoinen päätös. Sen päätöksen kanssa ei marssita poliisilaitokselle, vaan aloitetaan hallinnollinen muutoksenhaku. Virkamiehen päätöksestä tehdään oikaisuvaatimus ja siitä päätöksestä taas valitetaan hallinto-oikeuteen.
Joskus näitä lehtijuttuja lukiessa tulee vähän toivoton olo. Aina löytyy jääräpäitä tiskin molemmilta puolilta ja ilmeisesti luottamushenkilöiden koulutus on retuperällä. Saa rikosilmoituksenkin virkamiehestä tehdä, jos siihen on aihetta. Rikosilmoituksia työkseen tehtaileva luottamushenkilö ei kuitenkaan ole mikään sankari, vaan saa vain narrinviitan kantaakseen.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Lokakuun 3. 2011
Ahmed Ahne halusi tunnetusti kalifiksi kalifin paikalle. Hulluttelupäivänä, jolloin orjat ja isännät, sotamiehet ja kenraalit sekä kamelit ja kamelikuskit vaihtoivat paikkaa, hän keksi mielestään mahtavan keinon. Hän päätti nostattaa kansan kalifia vastaan.
Torilla hän piti kiihkeää palopuhetta ja kansa alkoi lämmetä. Kun hän sitten käski joukkoja seuraamaan itseään, kuului väkijoukosta viaton kysymys: Miksi me sinua seuraisimme?
Syksyllä 1979 Tampereen yliopiston poliittinen opiskelijaliike veteli viimeisiään. Eräänä iltana suositussa ravintolassa levisi hämmentävä tieto, jonka mukaan jossain päin Tamperetta vallataan taloa. Samassa pöydässä istuneelle SOL:n aktivistille tuli kiire. Hän hyppäsi jatkuvasti puhelimessa hankkimassa lisätietoja ja antoi kaikkien ymmärtää, että hän ja muut toverit johtavat toimintaa.
Kun kaikille selvisi, ettei valtauksella ollut mitään tekemistä poliittisen opiskelijaliikkeen kanssa, tuli tämän akivistin silmiin hämmentyneen eksynyt ilme. Hän ei enää ollutkaan johtaja, vaan nuoriso oli esittänyt viattoman kysymyksen: Miksi me sinua seuraisimme? Toisaalla toinen entinen poliittinen johtohahmo nousi peräti pöydälle valittamaan, että me vallankumouksen älykäs etujoukko istumme täällä, kun muualla tapahtuu. Luultavasti juuri tästä tapauksesta kertoo Eppu Normaalin laulu Vanha kellarissa valittaa.
Nämä molemmat jutut tulivat mieleeni katsellessani eilen uutisista Wall Streetin mielenosoituksia. Siellä joku poliitikko oli nähnyt tilaisuutensa ja taisi pyytää kansaa seuraamaan itseään. Mielenosoittaja sanoi poliitikon olevan väärässä paikassa. Hän on osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. Taas esitettiin tuo inhottavan rehellinen kysymys: Miksi me sinua seuraisimme?
Ahmed Ahneelle kävi huonosti. Hän luopui omaisuudestaan, pukeutui rääsyihin ja vaihtoi paikkaa halvimman orjan kanssa ollakseen hulluttelupäivänä kurjin ja siis päivän teeman mukaan korkeimmassa asemassa. Siinä tohinassa vuorokausi vaihtui ja Ahmed jäi orjaksi. Nämä silloiset SOL:n pikkujohtajat ovat kadonneet historiaan eikä heistä ole sen jälkeen kuulunut. Wall Streetillä tilaisuutensa nähnyt poliitikko nolattiin koko maailman edessä.
Kerron näitä mietteitäni ihan sen takia, että nykyisin on paljon tarjokkaita johtamaan minua ja kaikkia muita. Jokainen puolue ja jokainen poliitikko tuntuu olevan ehdottomasti juuri kansan asialla. Erityisesti ns. populistiset ryhmittymät haluavat puhua koko kansan suulla. Siksi poliitikon ja sellaiseksi aikovan pitää valmistautua vastaamaan tuohon viattomaan kysymykseen. Ainakin minä esitän sen jokaiselle, joka ilmoittaa rupeavansa minun johtajakseni.
Luokka: historia, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Lokakuun 2. 2011
Jos joku kunnan luottamushenkilö haluaa tehdä kiusaa, niin hänellä on siihen lähes rajattomat mahdollisuudet. Jos taas kunnan virkamiehistö vastaa samalla mitalla, ollaan hakoteillä.
Joensuussa on yksi omana ryhmänään toimiva valtuutettu, joka äänestyttää kaikista asioista ja järjestää henkilövaalit jopa pöytäkirjantarkastajien valinnasta. Viime maanantain kokouksessa hänet sitten ilmeisesti vuorojärjestyksen mukaan valittiin tähän tehtävään ja show pyörähti käyntiin.
Nyt hän ei hyväksy pöytäkirjaa, koska hänen itsensä neljään eri päätösasiaan tekemien kirjallisten muutosesitysten pitäisi hänen mielestään olla pöytäkirjan liitteinä. Nyt ne on vain todettu pöytäkirjan päätösasioissa ja samalla on mainittu, etteivät esitykset saaneet kannatusta.
Ei tässä sinänsä ole mitään ongelmaa, mutta kyllä siitä sellaisen jääräpäisyydellä saa. Jos pöytäkirjantarkastaja ei hyväksy pöytäkirjaa, siirtyy asia koko toimielimen päätettäväksi. Tässä tapauksessa siis koko valtuusto päättää erikseen siitä, vastaako laadittu pöytäkirja kokouksen kulkua vai ei. Oikein huonolla tuurilla asiaa pohditaan vielä ylempiä asteita myöten.
Jos halutaan hankaluuksia, niin ne saa aikaan noista vaadituista liitteistä. Kaikki riippuu siitä, onko valtuutettu ilman kannatusta jäätyään nimenomaisesti ilmoittanut eriävän mielipiteensä. Jos ei ole, niin asia on selvä ja pöytäkirja on oikein. Jos hän on niin tehnyt, niin hänellä on Kuntalain 61 §:n mukaan oikeus jättää eriävän mielipiteensä perustelut kirjallisena liitettäväksi pöytäkirjaan.
Juridisesti asia on siis selvä. Se minua tässä hiukan ihmetyttää, että asiasta yleensä viitsitään kinata. Olisi paljon selvempää, että valtuutetun annettaisiin liittää eriävän mielipiteensä perustelut pöytäkirjaan, vaikka hän ei olisi nimenomaisesti tajunnutkaan esittää eriävää mielipidettään. Ne voi nimetä vaikkapa totuudenmukaisesti vastaehdotuksen perusteluiksi.
Tätä poikkeuksellisen avaraa laintulkintaani perustelen kokemuksella. 1990-luvulla tapahtui kerran niin, että pöytäkirjantarkastaja ei hyväksynyt kaupunginhallituksen pöytäkirjaa juuri siksi, että hänen eriävän mielipiteensä perusteluja ei ollut sinne merkitty. Hän ei nimittäin ollut esittänyt sitä eriävää mielipidettä, vaikka ei saanutkaan kannatusta. Silloinen puheenjohtaja halusi tulla kokematonta luottamushenkilöä vastaan ja päätti liittää perustelut mukaan vastaehdotuksen perusteluina. Näin tehtiin ja kaikki olivat tyytyväisiä. Jatkossa ongelmia ei ilmennyt, koska eriävä mielipide muistettiin ilmoittaa ja kirjalliset perustelut tulivat ajallaan.
Menettely onnistui hyvin 90-luvun Helsingissä, joten kyllä se onnistuu nykyhetken Joensuussakin. Laki ei tältä osin ole muuttunut. Jos taas halutaan maksaa potut pottuina, niin silloin suosittelen tietenkin tiukkaa tulkintaa ja kauan kestävää riitelyä.
Luokka: kunnallishallinto
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Lokakuun 1. 2011
- Ja jumalauta, täällä ei hillu Hägglundit eikä Mujuset, karjaisi Kivenpyörittäjän kylän Pekka Oinonen pohjoiskarjalaisen syrjäkylän häähumun keskellä. Hägglund ja Mujunen olivat muualta kylälle tulleita, joten heitä tietenkin karsastettiin. Toinen oli ostanut kylän vanhan koulun ja toinen vokotteli kylän ainoaa vapaata naista.
Heikki Turunen ja Markku Pölönen ovat yhteistyössä luoneet stereotypian pohjoiskarjalaisista ihmisistä, ja ikävä kyllä se osuu joskus liian kohdalleen. Sisäänlämpiävää porukkaa, joka hyväksyy vain oman kylän ihmiset eikä aina heitäkään. Nyt lieksalaiset todistavat, että taiteilijoiden luoma kuva on oikea, vaikka onkin lämmöllä ja huumorilla tehty. Tosielämässä ei näy lämpöä eikä huumoria.
Lieksan pinta-ala on 4 067 neliökilometriä ja asukkaita on vain 12 700. Silti sinne ei mahdu paria sataa kotoutettavaa pakolaista, kuten poliisipäällikkö Kai Markkula hämmästelee päivän sanomalehti Karjalaisessa. Lyhennelmä lähes koko sivun artikkelista löytyy täältä:lieksan_rasismi_%C3%A4imistytt%C3%A4%C3%A4_poliisip%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6%C3%A4_7439825.html
Paperilehdessä Markkula varoittaa hakemasta oikeutusta ajattelusta, jonka mukaan vääryydellä ja viekkaudella kaupunkiin tulleet maahanmuuttajat pitää ajaa pois. Markkulan mukaan jo nyt jotkut nuoret katsovat oikeudekseen tehdä rikoksia tällä perusteella. Autoja on vahingoitettu, uhkauksia esitetty ja muutama viikko sitten järjestettiin ihan liikehdintää teemalla “Älä pelkää mustaa miestä”.
Näistä järjestyshäiriöistä poliisi pystyy kyllä huolehtimaan. Paljon hankalammin kitkettäviä ovat tahallisesti levitettävät väärät tiedot. Niiden mukaan virallisissa sisäministeriön tilastoissa lukee, että somali on raiskannut siivoojan lieksalaisessa marketissa. Poliisilla ei tällaisesta rikoksesta ole mitään tietoa, mutta pari vuotta sitten tutkittiin kyllä väitettyä rikosta, josta ei saatu mitään näyttöä. Sitä paitsi poliisi ei kirjaa rikoksista epäillyn kansalaisuutta mihinkään viralliseen tilastoon kaikkien luettavaksi.
Ja sitten ovat tietenkin ne maahanmuuttajien saamat ylenpalttiset sosiaalituet. Ihan varmojen tietojen mukaan sosiaalitoimi ostaa heille asunnot, kodinkoneet, kultakellot ja autot. Nämä autot tiedetään ihan rekisterinumeron tarkkuudella. Toimittajan selvitettyä rekisteritiedot kävi ilmi, että kaupungilla ei ollut autojen kanssa mitään tekemistä. Mutta se on sivuseikka. Kun joku haluaa uskoa näitä yltiöpäisiä juttuja, niin hänhän uskoo.
Maakuntaliitto aikoo käyttää kolme miljoonaa euroa houkutellakseen Pohjois-Karjalaan asukkaita ja yrityksiä. Hukkaan menevät nekin rahat, kun pieni joukko ennakkoluuloisia ihmisiä pilaa maineen niin tehokkaasti.
Ei rahaa kannata kylvää myöskään niihin ällöttäviin mainoksiin, joissa kansallispukuinen kaunotar soittaa kanteletta upeissa vaaramaisemissa. Sen sijaan kannattaisi esittää Turusen romaaneista tehtyjä elokuvia Simpauttaja, Kivenpyörittäjän kylä ja Joensuun Elli. Niissä piilee totuus, ikävä kyllä. Pohjois-Karjalassa ei siedetä edes paluumuuttajia, saati sitten ulkomaalaisia.
Niin, se Pekka Oinonen. Hänethän sullottiin miesvoimin kellariin, kun hän yritti ruveta tanssilattialla puhdistamaan kylää omankädenoikeudella. Sama tapahtuu myös Lieksan nuorisolle, jos ei järki ala kasvaa päähän. Siitä huolehtii virkavalta.
Luokka: maahanmuutto, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Syyskuun 30. 2011
Kansanedustaja Mika Niikon mielestä työnantajan tulisi tietää työntekijän seksuaalinen suuntautuminen. “Jos tuo niitä omia arvojaan esiin työssään tai jos arvot ovat ristiriidassa yhdessä sovittujen pelisääntöjen kanssa, niin täytyy katsoa, että työpaikan arvot tulevat toteutumaan”, hän sanoo.
Niinpä niin. Kansanedustaja ei ymmärrä, että lain mukaan seksuaalinen suuntautuminen ei ole mikään arvo tai vakaumus. Se on mainittu omana kohtanaan Työsopimuslain syrijintäkieltoa koskevassa 2 luvun 2 §:ssä. Laitetaan nyt selvyyden vuoksi koko ensimmäisen momentin ensimmäinen lause näkyville:
Työnantaja ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa työntekijöitä eri asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen, kielen, uskonnon, mielipiteen, vakaumuksen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muun näihin verrattavan seikan vuoksi.
Saman pykälän 4 momentin mukaan tätä sovelletaan myös työhönotossa. Näitä asioita ei saa edes kysyä, koska pelkkä kysyminen koskee henkilökohtaista ja henkilöön käyvää tietoa. Papilta voidaan kyllä kysyä hänen uskonnollisen vakaumuksensa perään, koska papin tehtävä on julistuksellinen. Sen sijaan hänen seksuaalista suuntautumistaan ei voida kysyä.
Niikon vakaumukseen kuuluu hänen omien sanojensa mukaan suvaitsevaisuus, mutta se ei tarkoita sitä, että ihan kaikkea suvaittaisiin. Hän siis sanoo suunnilleen, että suvaitsee kaikkia, mutta pidättää itselleen oikeuden olla suvaitsematta kaikkia niitä, jotka eivät ajattele samalla tavalla kuin hän itse. Niikon henkilökuvaa hahmotellaan täällä:84481-case-niikko-homorekisterin-taustavoima
Tuosta siteeraamastani lainkohdasta saisi aikaan monta juttua. Jokainen työhaastatteluissa käynyt tietää, että lakia rikotaan surutta. Sukupuolista suuntausta kysyttäneen sentään melko harvoin, mutta noita muita kiellettyjä asioita kysytään ihan yleisesti. Työnhakijalla on oikeus olla vastaamatta, mutta luultavasti siitä työpaikasta on kieltäytymisen jälkeen turha haaveilla.
Takavuosina olin erään pienen kunnan koko kunnanvaltuuston haastateltavana hakiessani hallintojohtajan virkaa. Eräs miespuolinen valtuutettu kysyi, olenko homoseksuaali, kun vielä liki viisikymppisenä olen poikamies. Sanoin kysymyksen olevan laiton, mutta vastasin että en ole, ja vaikka olisinkin, niin tuskinpa Te vastaisitte minun makuani. Jostain syystä minua ei valittu virkaan.
Luokka: laki, politiikka, työelämä
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Syyskuun 29. 2011
Eilen eduskunnan välikysymyskeskustelussa puhe painottui vähän liikaa kuntauudistuksen pakkoon tai vapaaehtoisuuteen. Opposition mielestä hallitus pakottaa kuntia yhteen, mutta hallituksen mukaan tällaista ei kukaan ole sanonut.
Tämä keskustelu oli oikeastaan odotettavissa joka tapauksessa. Lisää eväitä siihen on kesän mittaan antanut kuntaministeri Henna Virkkunen puheillaan valtion vakavasta ohjauksesta ja perälaudasta. Hän on sanonut painokkaasti, että kuntauudistus toteutetaan tämän hallituskauden aikana. Kaikki esteet raivataan pois ja valtionosuuksien kautta yhdistäminen tehdään kannustavaksi. Kyllä tällaiset puheet on helppo tulkita pakottamiseksi.
Pakko tai ei, niin kuntarajat tulevat muuttumaan. Minä en ole yksiselitteisesti asian puolesta enkä sitä vastaan. Tärkeintä on, että kunnat itsekin saavat sanoa sanottavansa ja niitä myös kuunnellaan. Kuntien yhdistämisen vastustajilla on kuitenkin joitain ihan huomionarvoisia perusteluja.
Yleensä väitetään, että suuret kunnat ovat tehokkaampia ja taloudellisesti kannattavampia. Tämä ei tutkimusten mukaan pidä paikkaansa. Kaikkein tehottomimpia ovat suuret ja pienet kunnat, mutta 20 000 - 40 000 asukaan kunnat toimivat parhaiten. Pieneillä kunnilla on taloudellisia vaikeuksia järjestää toimintaansa ja suuriin kertyy päällekkäisiä organisaatioita.
Ihan terveellinen on myös epäily pyrkimyksestä palvelujen yksityistämiseen. Suurten kuntien suuret yksiköt kiinnostavat yksityisiä toimijoita enemmän kuin pieni terveyskeskus. Yksityistäminen ei voi tulla kuntauudistuksen luonnollisena sivutuotteena, vaan se vaatii selkeän päätöksen. Se on puhtaasti poliittinen ja ideologinen valinta eikä talouden sanelema ratkaisu.
Uudistusten vastustajia syytetään myös tarrautumisesta nostalgiaan ja kunnanvaakunoihin. Tällaistakin henkeä on ilmassa, mutta poliitikot jos ketkä tietävät kyllä, miten suuri merkitys politiikassa yleensä on tunteilla.
Palvelutuotannosta tässä kuitenkin on oltava kysymys. Seinät ja organisaatiot eivät ole itseisarvoja, vaan pelkkiä välineitä. Yhdistäminen ei tähän asti ole aina sujunut erityisen hyvin. Jatkuvasti saa lukea vaikkapa Joensuuhun liittyneiden kuntien palvelutuotannon alasajosta. Palvelut keskittyvät kaupunkiin ja syrjäkylät jäävät lapsipuolen asemaan.
Kuntarajat ovat peräisin hevospelien ajalta, mutta nykyisin monet peruspalvelut pitää oikeastaan saada rollaattorimatkan päästä. Kunnan koolla ja nimellä ei siinä asiassa ole mitään merkitystä.
Luokka: kunnallishallinto, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Syyskuun 28. 2011
Eduskunta aloittaa tänään velkakriisiäänestykset. Päätettäväksi tulee väliaikaisen vakausmekanismin (ERVV) vakiinnuttaminen, joka tarvitaan erillisen Euroopan vakausmekanismin (EVM) laillisuuspohjaksi. Lisäksi muutoksilla ERVV-puitesopimukseen mahdollistetaan kolme uutta tukimuotoa: ennalta ehkäisevä tuki, valtion lainoittaminen pankkien pääomittamiseksi ja valtioiden joukkovelkakirjojen ostot jälkimarkkinoilta.
En edes teeskentele ymmärtäväni näitä asioita täysin. Ymmärrän kuitenkin sen verran, että kaikki hallituksen esitykset menevät läpi ja että se tulee kalliiksi suomalaisille.
Sen sijaan ymmärrän täysin tänään julkistetun lakialoitteen tasa-arvoisen avioliittolain säätämiseksi. Tarkoituksena on sallia samaa sukupuolta olevien avioliitto ja aloitteen ensimmäisten allekirjoittajien lista on näyttävä: Alexander Stubb, Jutta Urpilainen, Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö ja Stefan Wallin.
Ymmärrän oikein hyvin senkin, miksi lakialoite julkistettiin juuri tänään. Arvatkaapa huviksenne, uutisoidaanko näyttävämmin velkakriisiäänestyksistä vai tästä lakialoitteesta. Lakialoite tulee nousemaan uutisten pääaiheeksi, koska siitä asiasta jokainen ymmärtää jotain ja useimmilla on siitä mielipide.
Tämä on ihan alkeellista psykologiaa, jota käytetään jatkuvasti. Kansan huomio kiinnitetään muuanne ja savuverhon suojissa tehdään tärkeitä päätöksiä. Ei velkakriisiä salaa yritetäkään käsitellä, mutta ainakin iso osa kansasta keskittyy joko puolustamaan tai vastustamaan uudenlaisia avioliittoja niin innokkaasti, että rahojen katoaminen on sen rinnalla pikkuseikka. Ja ovathan nämä kummalliset EVM:t ja ERVV:t niin pahuksen vaikeitakin.
Pelkän lakialoitteen näyttävä julkistaminen juuri nyt on läpinäkyvä hämäysyritys ihan senkin takia, että se on vasta aloite. Nimekkäiden allekirjoittajien jälkeen ruvetaan keräämään lisää nimiä ja käsittelyyn laki tulee vasta joskus hamassa tulevaisuudessa.
Jos nyt joku sattuisi olemaan kiinnostunut minun mielipiteestäni lakialoitteesta, niin kerrotaan: Minulle on aivan samantekevää, kuka menee naimisiin ja kenen kanssa. Enemmän kiinnostaa tietää, minne Suomen rahat katoavat.
Eilen kerrottiin pankkikorttivarkaiden uudesta kikasta. He pudottavat viiden euron setelin automaatin käyttäjän jalkoihin ja koputtavat olkapäälle. Kun uhri kumartuu nostamaan seteliä, nappaavat varkaat kortin ja juoksevat tiehensä. Sama toimii politiikassakin.
Luokka: politiikka, talous
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Syyskuun 27. 2011
Liperiläinen perussuomalainen vaikuttaja julkaisee verkkolehteä nimeltään liperinuutiset.fi. Uutisia julkaisussa ei varsinaisesti ole, mutta sitäkin suorempia hyökkäyksiä kunnan ylintä virkamiesjohtoa vastaan riittää. Kirjoittelu on suorastaan raivokasta, kuten itse voitte todeta täältä laittomuudet.aspx
Nyt kunnan johto on saanut asiasta tarpeekseen ja palkannut asianajajan hoitamaan tapausta. Poliisille on tehty rikosilmoitus, mutta ainakin päivän Karjalaisen perusteella asianajaja on lähtenyt liikkeelle juridisesti oudosta näkökulmasta.
Hän sanoo näin: “Kyse ei ole yksittäisistä väitteistä. Pikemminkin on kyse kokonaisuudesta, jota liperinuutiset.fi -verkkolehdessä on talvesta asti kirjoitettu. Teksteissä ei voi enää olla kysymys yksityisen henkilön ajattelemattomuudessa kirjoitetuista kirjoituksista, vaan ennakkoon harkituista ja tarkoituksella tehdyistä teoista.” Asianajaja siis aikoo käydä oikeutta julkaisun yleissävyä vastaan.
Eihän se näin mene. Jos joku kirjoittaa yleissävyltään ikävästi tai vaikkapa peräti kelvottoman huonosti, niin ei häntä siitä voida oikeuteen haastaa. Rikos vaatii selvästi yksilöidyn ja toteennäytetyn teon. Kunnianloukkausjutussa on selvästi osoitettava, mikä teksti ja miltä osin täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkistön.
Kun kirjoittaja puhuu yleisellä tasolla kunnan virkamiesten valehtelusta, tuhlaamisesta ja rilutteluretkistä, ei kyseessä ole varsinaisesti kunnianloukkaus. Se on vain kirjoitusten yleinen sävy, josta ei voi käydä käräjiä muualla kuin huoltoaseman kahvion ukkoporukassa.
Kun verkkolehti kirjoittaa väärinkäytöksistä, korruptiosta, kavalluksesta ja pöytäkirjan väärentämisestä tapaukset yksilöiden mutta perustelematta, ollaan jo vaarallisilla vesillä. Henkilön syyttäminen rikollisesta toiminnasta menee jo yleensä kunnianloukkauksen puolelle.
En tiedä, mikä saa kirjoittamaan tällaisella tyylillä. Ihan noista samoista asioista voisi kirjoittaa myös joutumatta leivättömän pöydän ääreen. Ei siihen tarvittaisi mitään muuta kuin väitteiden perusteleminen. Jos väitteet ovat todenmukaisia, ovat virkamiehet vaikeuksissa. Jos jutut on kirjoitettu ilman näyttöä ja todisteita, on kirjoittaja vaikeuksissa.
Erikoinen oli myös Lahden Vihreiden puheenjohtajan nyt jo poistettu blogikirjoitus Uudessa Suomessa. Hän purki omia turhautumiaan oikeuslaitokseen suosittelemalla väkivaltaa tuomioistuinten virkamiehiä vastaan. “Viranomaisten ja tuomiostuintuomareiden laiton virkatoiminta oikeuttaa väkivallan heitä kohtaan. Tarvitaan väkivaltaa ja väkivallan uhkaa kansalaisten taholta sekä tuomioistuimia että moninaisia viranomaisinstansseja kohtaan”, hän julisti.
Jos tällaista kirjoittaa, niin ei pidä ihmetellä poliisien vierailua. Löysin ihan äkkiä vilkaisten kolmekin erillistä lainkohtaa, joita tähän tapaukseen voitaisiin soveltaa. Tuomioistuinlaitos on tarkka itseensä kohdistuvista rikoksista, koska juuri tuomioistuimet valvovat yhteiskunnan lainmukaisuutta. Hyökkäys tai sen uhka tuomioistuinta vastaan kohdistuu koko oikeusjärjestelmään. Näin on kaikkialla maailmassa, ihan poikkeuksetta. Kaikkialla pelkkä asiaton esiintyminen oikeudessa on rangaistavaa.
Sananvapaus on vaikea laji. Jokainen saa sanoa mitä tahansa kenenkään sitä ennalta estämättä, mutta seurauksista pitää olla valmis vastaamaan.
Luokka: laki, mielipide, oikeus
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Syyskuun 26. 2011
Ennen jokaisella oli rajoittamaton oikeus saada alioikeuden antama ratkaisu ylemmän oikeusasteen käsiteltäväksi. Tätä pidettiin oikeusvaltion yleisenä periaatteena viime vuoden loppuun asti. Tämän vuoden alussa laki muuttui ja nyt hovioikeuteen vaaditaan valituslupa.
Tätä lupaa ei tipu, jos rikosasiassa annettu tuomio on sakkoa tai enintään neljä kuukautta vankeutta. Riita-asiassa intressin on oltava vähintään 10 000 euron suuruinen. Alioikeuksien käsittelemistä tapauksista ylivoimaisesti suurin osa on sellaisia, joista ei enää saa valittaa. Valitusluvan näissä “pikkujutuissa” saa vain siinä tapauksessa, että pystyy osoittamaan alioikeuden soveltaneen lakia väärin.
Lakimuutosta perusteltiin oikeusvaltiolle sopimattomalla tavalla taloudellisilla ja käytännöllisillä syillä. Haluttiin purkaa hovioikeuksien ruuhkaa, pienentää niiden työtaakkaa ja nopeuttaa käsittelyaikoja. Lisäksi haluttiin antaa hovioikeuksille mahdollisus keskittyä lain soveltamisen kannalta tärkeimpiin asioihin. Resurssien lisäämisen sijaan päädyttiin oikeuksien rajoittamiseen.
Oikeusministeriö arvioi viime joulukuussa, että muutos ei ole merkittävä. Silloisen arvion mukaan vain 10 % valituslupahakemuksista tultaisiin hylkäämään ja 90 % hyväksymään. Kirjoitin jo sillon, että nämä numerot ovat väärinpäin ja olin melkein oikeassa. Nyt tiedetään, että yli 60 % valituslupahakemuksista on hylätty. Joskus on inhottavaa olla oikeassa.
Millaisia sitten ovat nämä pikkujutut, joita hovioikeudet eivät enää viitsi käsitellä? Valitettavasti ne ovat juuri sellaisia asioita, joista tavallinen kansalainen voi milloin tahansa joutua käräjöimään. Lakikirja on pullollaan sellaisia rikoksia, joista voidaan tuomita sakkoa tai alle 4 kuukautta vankeutta. Rattijuopumus, varkaus, näpistys, pahoinpitely…luettelo on loputon. Riita-asioissa ei kannata lähteä käräjöimään pikkuperinnöistä tai pieleen menneistä autokaupoista edes alioikeuteen, koska sen antama päätös jää pysyväksi.
Entä sitten ne suurimmat roistot? He voivat edelleen valittaa hovioikeuteen ihan kuten ennenkin. Muut saavat tyytyä siihen, mitä annetaan.
Miten tällainen lakimuutos sitten pääsi lipsahtamaan eduskunnassa läpi? Luultavasti suurin osa edustajista ei muutosta edes huomannut, koska päätös tehtiin lomallelähtötunnelmissa 24.6.2010. Tiedotusvälineillä ainakin lienee ollut liian kiire uutisoida kesälomasäistä.
Jos joku on kiinnostunut aiheesta aiemmin kirjoittamastani, niin jutut löytyvät tästä blogista päivämäärillä 28.12. ja 31.12.2010. Otsikkona on Oikeusvaltion hautajaiset.
Luokka: laki, media
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Syyskuun 25. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanhallituksen esityslistan mukaan asiat ovatkin yllättävän helppoja, eivätkä päätösehdotukset vaadi muutamaa riviä enempää perusteluja. Satunnainen lukija saa sellaisen käsityksen, että kaikki sujuu kuin valssi kesällä. Otetaanpa kaksi esimerkkiä ensi tiistain esityslistalta.
Entinen kunnanjohtaja tiedusteli kirjallisesti kunnan hallinnoiman ikäihmisten osaamiskeskuksen yhdistys- ja yrityskoordinaattorin valinnasta ja toiminnasta. Tämä koordinaattori ei nimittäin ole kunnan palveluksessa, toisin kuin muut osaamiskeskuksessa työskentelevät. Hänen yksin omistamansa yritys valittiin tarjouskilpailun perusteella palveluja tuottavaksi asiantuntijaksi. Entinen kunnajohtaja kysyi myös, onko sama henkilö mahdollisesti menettänyt vaalikelpoisuutensa toiminnasta vastuussa olevan lautakunnan jäseneksi.
Kunnanhallitus vastaa kysymyksiin lyhyesti. Tilintarkastaja on kulemma tutkinut asian ja todennut, että valinta palveluntuottajaksi on tapahtunut asianmukaisesti eikä henkilö yhtiön omistajana ole tullut esteelliseksi toimimaan lautakunnassa. Olipa helppoa, eikä asian valmistelija ainakaan ole päätään hirveästi vaivannut.
Tilintarkastajan selän taakse piiloutumisen sijaan asiaa olisi voinut vähän avata. Useiden yhteistyötahojen ylläpitämän osaamiskeskuksen hallinnoija ei ole lautakunta, vaan kunnanhallitus. Sen takia palveluntuottajayhtiön ainoa omistaja ei ole esteellinen toimimaan lautakunnassa yleisesti, mutta voi olla sitä yksittäisissä asioissa.
Yhtiön ja siis henkilön valinta tuottamaan palveluja onkin sitten vähän vaikeampi tapaus, jonka moraalista puolta ei tilintarkastajakaan ole miettinyt. Kun vuosi sitten toimintaa käynnistettiin, tilattiin yritys- ja yhdistyskartoitus kiireeseen vedoten suorahankintana tältä samalta yhden miehen yhtiöltä kunnanjohtajan päätöksellä. Näin tämä paikallisen yrittäjäyhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja sai varsinaisessa kilpailutuksessa ehdottoman etulyöntiaseman. Hän oli jo tehnyt kaiken alustavan työn itseään silmälläpitäen ja kaverille saatiin mukava työpaikka ihan laillisella menettelyllä.
Koko kesän on kunnassa pähkäilty sosiaali- ja terveystoimen talousasioiden hoitamista. Pitkäaikainen talousjohtaja on muutenkin tehnyt 60 %:n työaikaa ja nyt hän on virkavapaalla ainakin vuoden loppuun. Samaan aikaan taloustoimiston toimistosihteeri on jäänyt osa-aikaeläkkeelle ja tekee 50 %:n työaikaa. Koko taloudenhoito on suoraan sanoen hunningolla.
Kesällä talouspäällikön viransijaiseksi olisi ollut tarjolla pätevä henkilö, joka ei kuitenkaan ole päättäjien kaveri. Tästä ei tällä kertaa sen enempää, koska olen jo kertonut asiasta tarkemmin jutussani kylakarajat
Nyt ongelmaan on löytynyt loistava ratkaisu. Kunnanhallitukselle esitetään, että terveyskeskukseen palkataan tilapäinen toimistosihteeri ihan koko loppuvuodeksi. Arvailtavaksi jää, miten yksi toimistosihteeri pystyy kolmen kuukauden aikana pistämään koko putiikin kuntoon ja luotsaamaan taloutta eteenpäin.
Ehkäpä tehtävään on jo tiedossa joku sopiva henkilö, jonka pätevyydellä ei ole niin väliä. Päättäjien sukulaisten ja tuttavien joukosta löytyy varmasti joku superyksilö.
Luokka: kunnallispolitiikka, oikeus
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Syyskuun 24. 2011
Jos tyhmiä kysymyksiä ei muka ole, niin millaisia kysymyksiä tyhmät ihmiset sitten esittävät? Muuttuvatko he muka viisaiksi juuri sillä hetkellä, kun esittävät kysymyksensä?
Tämä ilkeän sarjakuvakoira Dogbertin pohdiskelu tuli mieleeni lukiessani eilen sanomalehti Karjalaista. Rikos- ja oikeustoimittaja Markku Liikamaa käsitteli kolumnissaan lieksalaisvaltuutetun kaupungin virkamiehille esittämää kymmenen kysymyksen listaa maahanmuutosta.
Kysymyslista on otsikoitu asenteellisesti “Lieksa monimuotoutuvassa maailmassa - kuka maksaa viulut?” Kysymykset ovat alkuun niitä tavallisia: Miksi Lieksaan otetaan maahanmuuttajia, vaikka täällä ei ole asuntoja? Entä jos muuttaja olisi helsinkiläinen asunnoton, mikä asunto hänelle osoitettaisiin? Voitaisiinko perheille osoittaa peräti telttamajoitusta?
Muista kysymyksistä ei Liikamaa kerro, mutta viimeisenä lienee se kuuluisa tyhmä kysymys. Kysyjä haluaa tietää, kuka kantaa vastuun ja kuka maksaa viulut, kun kuntalaisia -lieksalaisnuoria - yllytetään lainvastaisiin tekoihin liian suurella maahanmuuttajamäärällä. Kysyjän mielestä siis tulevaisuudessa mahdollisesti rasistisiin rikoksiin syyllistyvät kuntalaiset ovat yksiselitteisesti päättäjien yllytyksen uhreja, joilla ei ole mitään vastuuta omista teoistaan. Sanoisinpa tätä melkoisen asenteelliseksi ajatteluksi.
Uhri ei siis olekaan se mahdollisesti pahoinpidellyksi joutuva maahanmuuttaja, vaan lieksalaisnuori, joka “saattaa syyllistyä lainvastaisiin tekoihin ja kantaa siitä taakkaa loppuelämänsä”.
En tunne Lieksan asuntotilannetta, mutta ilmeisesti siellä on asuntopula. Lieksa on viime aikoina ottanut vastaan maahanmuuttajia, joiden kustannuksista vastaa pääosin valtio. On kaupungin päättäjien oma asia, miten he näitä ihmisiä asuttavat.
Kustannuksia tulee epäilemättä myös kaupungille. Jos kysyjä haluaisi asiallisesti kysyen tietää, mitkä ovat maahanmuuttajien asuttamisen kaupungille aiheuttamat todelliset kustannukset ja mitkä ovat asunnonjaon periatteet, en ihmettelisi kysymystä ollenkaan. Se olisi ihan järkevä tiedustelu, johon annettava vastaus olisi hyvä pohja julkiselle keskustelulle. Näihin kysymyksiin on kuitenkin vaikea vastata asiallisesti, joten vastaus pitäisi oikeastaan antaa samassa tyylilajissa. Valitettavasti se ei käy päinsä.
Nyt tietysti luulette, että arvostelen taas perussuomalaisia. En arvostele. Kysyjä nimittäin on Pohjois-Karjalan sosialidemokraattien piirihallituksen jäsen, SDP:n Lieksan kunnallisjärjestön puheenjohtaja ja Lieksan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eero Kärkkäinen.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Syyskuun 23. 2011
Päijät-Hämeessä saivat asiakkaat sähköisellä reseptillä vääriä lääkkeitä ja reseptien kirjoittaminen keskeytettiin. Tätä e-reseptiä on aikaa ja rahaa säästelemättä kehitetty jo vuosikausia, mutta silti koko homma näyttää olevan ihan alkutekijöissään.
Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeiltiin sähköistä äänestämistä. Kokeilu epäonnistui niin täydellisesti, että vaalit piti uusia perinteisellä tavalla. VR:n sähköinen lipunmyynti on ollut jumissa koko viikon ja lienee ensi viikollakin. Lippu-uudistuksen vaatima tietojärjestelmä osoittautui sudeksi.
Kaikkien näiden uudistusten tietoteknisenä toteuttajana on ollut firma nimeltään Tieto. Sen epäonnistumisille löytyy yksittäisiä syitä ja selityksiä, se on selvä. Jonkun pitäisi kuitenkin esittää muutamia perustavaa laatua olevaa kysymyksiä. Minä voin aloittaa.
Miksi näitä virheitä on niin paljon? Miksi firma onnistuu sössimään kaikki suuret toimeksiantonsa? Miksi tämä yritys voittaa jatkuvasti suuret ja hintavat julkiset hankinnat, vaikka sen meriitit ovat näin huonot?
Yritys lienee onnistunut palkkaamaan hyviä myyntimiehiä, mutta huonoja ohjelmoijia. Luultavasti käytetään myös paljon sellaisia alihankkijoita, jotka eivät keskustele keskenään. Jokainen hoitaa oman osa-alueensa, mutta kokonaisuutta ei testata tarpeeksi. Ajatuksena lienee, että kyllä käyttäjä sitten löytää kaikki ohjelmointivirheet ja maksaa niiden korjauksesta.
En ymmärrä ohjelmoinnista mitään, mutta julkisista hankinnoista ymmärrän. Määräävänä tekijänä ei saa olla vain hinta, vaan on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Saman työn tekeminen moneen kertaan ei voi olla kokonaistaloudellisesti edullisinta.
Luokka: Kuluttajansuoja
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Syyskuun 22. 2011
Alusta saakka luomisen päämääränä on ollut rakkauden täyttämä täydellinen universumi. Alussa kaikkeus oli yhdessä pisteessä, johon sisältyi potentiaalisena koko nykyinen maailma. Universumin syntyhetkellä ykseys hajautui moneudeksi, joka mahdollisti rakkauden vapaan virtaamisen ja sen esteenä olevan pahan eriytymisen. Nykyisen maailman tehtävä on pahuuden suodattaminen ja sen lopullinen hävittäminen. Tämän puhdistumisprosessin kautta nykyinen universumi jalostuu täydelliseksi, ja luomisen päämäärä toteutuu.
Inhoan vallan väärinkäyttöä. Tällä hetkellä inhoan erityisesti mediavallan väärinkäyttöä. Jatkuvasti mediassa valehdellaan kansalaisille. Valitsen tarkoin ne väylät, joiden kautta tulen julkisuuteen, ja esiinnyn omilla ehdoillani…Sopuleiksikin heitä on kutsuttu, mutta minä näen eduskunnan käytävillä verenhimoisia hyeenoja. Demokraattisesti vaaleilla valituilla kansaedustajilla on vastassaan röyhkeä, ylimielinen ja valehteleva roskajoukko. He eivät kunnioita ketään - sen tähden en itsekään heitä arvosta pennin vertaa. Julkisen sanan neuvosto on korppi. Mätämunien takia koko ammattikunta tulee halvaksi. Onneksi kansa ei ole yhtä tyhmää kuin tiedonvälittäjänsä vaan osaa itse hakea totuuden valheiden verkosta.
Mitähän yhteistä mahtaa olla näillä kahdella tekstillä? Niiden molempien takana on kansanedustaja James Hirvisaari. Ensimmäinen ote on Bittikirkon sivuilta kopiotu ja jälkimmäisessä on otteita Hirvisaaren pari päivää sitten julkaistusta blogitekstistä.
Bittikirkossa universaalin rakkauden sanomaa julistava henkilö muuttuu poliitikkona sappea tihkuvaksi vihaajaksi. Minun on hyvin vaikea ymmärtää näin kahtiajakautunutta persoonaa. Suoraan sanottuna tekstit ja tyylit poikkeavat niin täydellisesti, että ne kumoavat toisensa. Kumpikaan persoonallisuus ei ole uskottava.
Minulla ei ole mitään uskontoja eikä niiden tunnustajia vastaan. Tunnen monia hienoja uskovaisia ihmisiä, jotka elävät kuten opettavat. Tunnen myös niitä, jotka puhuvat uskonnon sanomaa, mutta toimivat täsmälleen sen vastaisesti. Heitä sanotaan tekopyhiksi.
Yrityksistäni huolimatta en löydä kunnon sanaa kuvaamaan henkilöä, jonka viesti muuttuu foorumin mukaan näin täydellisesti. En uskalla arvailla, millainen hän mahtaa olla teoissaan.
Jätän mielipiteiden muodostamisen lukijoiden varaan. Bittikirkon löydätte täältä index.htm ja Hirvisaaren jo kuuluisuutta saaneen uusimman blogin täältä 83548-vallan-vaarinkaytto
Luokka: media, politiikka, työelämä
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Syyskuun 21. 2011
Seuratessani television Vihailtaa toisella korvalla havahduin siihen, kun joku sanoi, ettei Suomen lainsäädäntö tunne termiä vihapuhe. Näin ollen vihapuhetta ei ole olemassakaan. Jotenkin näin se ajatus meni ja tähän väitteeseen törmää yllättävän usein.
Monilla tuntuu olevan sellainen käsitys, että lakiin on tai pitäisi olla kirjattuna kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä. Näin tuomarit eivät pääsisi tulkitsemaan lakia omien salattujen tarkoitusperiensä ja mielinouteidensa mukaisesti.
Ainoa ongelma tässä ajattelussa on, että se on mahdotonta. Kukaan ei koskaan pysty laatimaan sellaista lakia, johon olisi ennakolta kirjattu kaikki mahdolliset tilanteet ja ratkaisu niihin. Saksassa tätä yritettiin 1800-luvulla, mutta ajatuksesta jouduttiin luopumaan. Laista tuli järjettömän pitkä ja yksityiskohtainen. Siihen jouduttiin muistaakseni kirjaamaan jopa sellainen pykää, että mikä koskee lankkuaitaa, koskee myös pistoaitaa. Tarkoituksena oli näet estää ihan kaikki laintulkinta.
Eihän tällaisesta lainsäädännöstä mitään tule. Kasuistisen lainsäädännön suurin ongelma on ihmisten kekseliäisyys ja elämän arvaamattomuus. Laki koskee vain täsmälleen sitä, mitä siihen on kirjoitettu ja kaikki tulkinta on kiellettyä. Niinpä se, mikä koskee lankku- ja pistoaitaa, ei koske pensas- tai piikkilanka-aitaa, ellei näin ole nimenomaan sanottu.
Yittäkääpä itse kirjoittaa mitä tahansa tekstiä sellaiseksi, että sitä ei voi eikä saa tulkita. Sehän ei onnistu edes Jussi Halla-aholta, joka sentään on kielitieteen tohtori.
Tulkintaa siis tarvitaan ja siihen on olemassa yhä vieläkin yleispätevä Olaus Petrin tuomarinohje jo 1530 -luvulta. Suosittelen kaikkia vähänkän kiinnostuneita sen lukemaan. Sen 11 § kertoo erään keskeisimmän tulkintaohjeen, jota kannattaa käyttää tässä vihapuheasiassa. Siellä sanotaan näin:
Ei laki hyväksy kaikkea, mitä se ei rankaise, sillä ei lakikirja saata kaikkia rikoksia luetella.
Tällä ohjeella päädytään seuraavaan ajatteluun: Lakikirja ei tosiaan tunne vihapuhetta rikosnimikkeenä, joten epämääräisestä vihapuheesta ei voi rangaista. Sen sijaan laki tuntee termit kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaus ja kunnianloukkaus. Näistä voidaan tuomita, joten ne nyt ainakin ovat sitä kiellettyä vihapuhetta. Sen lisäksi laki antaa viestin, että lain hengen mukaan myöskään muunlainen vihapuhe ei ole suotavaa, vaikka siitä ei rangaistakaan.
Oikeastaan Uuden Suomen bloggaaja Erkki Perälä kiteytti eilen koko asian paljon paremmin. Hänen mukaansa sananvapaus juridisena määritelmänä tarkoittaa sitä, että julkinen valta ei pidätä tai vangitse ketään mielipiteiden takia, ellei lakia suoranaisesti rikota. Sen sijaan sananvapaus ei suojele ääliömäisiä mielipiteitä julkiselta kritiikiltä.
Luokka: laki, oikeus
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Syyskuun 20. 2011
Viime päivien ns. poliittinen keskustelu ainakin verkkoympäristössä on käynyt suorastaan lapselliseksi. Perussuomalaisten halla-aholainen siipi kaivaa poteroita syvemmiksi ja laukoo sieltä mediakritiikkiä, kun taas heidän vastustajansa yli puoluerajojen tarttuvat jokaiseen sanottuun sanaan. Itse asioista ei keskustella ollenkaan, mutta sitäkin enemmän keskustellaan keskustelemisesta. Kuka saa sanoa, mitä saa sanoa ja missä saa sanoa.
Perussuomalaisten James Hirvisaari julistaa blogissaan, että hän ei keskustele ollenkaan tiedotusvälineiden kanssa. Ne vain vääristelevät hänen sanomisiaan, joten hän keskustelee jatkossa vain bloginsa välityksellä. Kommenteissa eräs häntä kannattava menee pitemmälle ja vaatii osaa mediaa lakkautettavaksi.
- Jos mediataho ei kykene todelliseen työhönsä eli objektiiviseen tiedon välittämiseen, sen toiminta tulee lakkauttaa. Tähän on löydyttävä nyt lainsäädännöllistä tukea, hän paasaa. En uskalla arvaillla, millainen mahtaisi olla tämän ihmisen mieleinen objektiivinen media. Ilmeisesti oma totuus olisi se ainoa objektiivinen totuus. Aika omituista puhetta taholta, joka kaikkein kuuluvimmin vaatii ehdotonta ja rajoittamatonta sananvapautta vaikka nimimerkkien suojissa.
Samaan aikaan Jussi Halla-ahon facebook-profiilissa käydään keskustelua sanoista, joilla voitaisiin korvata nyt puolueen kansanedustajilta kielletty n-sana. Sanotaan nyt heti rehellisyyden nimissä, että Halla-aho ei tätä keskustelua aloittanut eikä ole siihen osallistunut. Kaikkien halukkaiden ihmeteltävänä se siellä näkyy kuitenkin olevan.
Tuntuu ihan siltä, että nämä tietyt henkilöt eivät ole ymmärtäneet vaalien olevan ohi. Heidät on valittu eduskuntaan päättämään yhteisistä asioista, joten kansalaisilla olisi oikeus odottaa heiltä poliittista keskustelua tärkeistä asioista. Sen sijaan he käyvät edelleen vaalikampanjaa ja hyökkäävät median kimppuun. Eikö niitä parannusehdotuksia asioihin oikeasti ollutkaan ja onko tarkoitus vain haastaa jatkuvasti riitaa?
Vastapuoli ei ansaitse sen suurempaa kiitosta. Ei ole erityisen rakentavaa etsiä joka ikistä sanottua ja kirjoitettua sanaa ja riepotella sitä julkisuudessa. Jos jotkut haluavat käydä keskenään sellaista keskustelua, jonka taso alittaa peruskoulun välituntipuheiden tason, niin käykööt. Minä alan saada tästä keskustelusta tarpeekseni ja odotan, että saan kuulla jotain etäisesti politiikkaa muistuttavaa.
Luokka: media, politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Syyskuun 19. 2011
Perustuslain muuttaminen on edennyt loppusuoralle luvattoman huonolla tiedottamisella. Juuri tiedottamisen kehnouden takia verkko on jo kauan ollut täynnä mitä hurjempia kirjoituksia salaliitosta ja valtiopetoksesta, joka tuhoaa lopullisesti Suomen itsenäisyyden ja luovuttaa päätösvallan EU:lle.
Päättäjätkään eivät tunnu olevan asiasta kovin tietoisia eivätkä edes kiinnostuneita. Jopa presidenttiehdokas Sauli Niinistö vaikutti perjantai-illan Pressiklubissa kiusaantuneelta. Hän selitti, että asiantuntijoiden mukaan on hyväksyttävä koko paketti, mutta ei kertonut, keitä nämä asiantuntijat ovat ja miksi he ovat tällaiseen esitykseen päätyneet.
Kun asiasta ei selvästi kerrota, pitää itse ottaa selvää. Seuraava pähkäily ei ole asiantuntijan tekstiä, vaan onpahan vain tavallisen juristin yhden viikonlopun ajattelua. Lopullisen totuuden saa jokainen miettiä itse.
Viisainta on aloittaa nykyisen ja uuden perustuslain kiistanalaisten tekstien vertailulla. Molemmat tekstit rinnakkain löytyvät esimerkiksi täältä:vltiosaantouudistus
Kummalliseltahan tämä näyttää. Minä en ymmärrä, miksi 1 §:stä pitää poistaa maininta täysivaltaisesta tasavallasta ja selitys valtiosäännön merkityksestä. Juuri tämä oli se kohta, jonka Niinistökin sanoi olevan asiantuntijoiden vaatimaa koko paketin hyväksymistä. Ehkä Suomen tasavaltaa pidetään niin itsestään selvänä asiana, että sitä on turha erikseen mainita. Se toinen mahdollinen vaihtoehto eli maininnan poistaminen tulevaisuutta silmälläpitäen onkin sitten ajatuksena ikävämpi.
Sen sijaan en näe mitään kauheaa lisättävässä lauseessa, jonka mukaan Suomi on Euroopan Unionin jäsen. Tämähän on ehdoton tosiasia, joka on ollut kaikille selvä jo kauan. Nyt se vain kirjataan näkyville perustuslakiin. Jos Suomi päättäisi erota EU:sta, se tapahtuisi täsmälleen samalla tavalla niin vanhan kuin uudenkin lain mukaan.
Kaikkein hirveimpiä kauhukuvia on maalattu 94 - 95 §:n muutoksista, jotka koskevat Suomen kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan Unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle. Lakiin kirjataan, että siihen tarvitaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.
Saattaa olla monelle yllätys, mutta tämähän näyttää suorastaan parannukselta nykytilaan. Nykyisen lain mukaan kansainväliset velvoitteet ja valtiosopimukset päätetään tavallisen lain tapaan säädettävällä lailla yksinkertaisella ääntenenemistöllä. Vain perustuslakia ja valtakunnan alueita koskevat sopimukset vaativat määräenemmistön. Meillä on siis ollut käytössä järjestelmä, jonka mukaan periaatteessa toimivaltaakin olisi voitu siirtää pelkällä yksinkertaisella enemmistöllä, koska niissä ei olisi kyse perustuslaista tai valtakunnan alueesta. Nyt siihen vaaditaan eduskunnan kahden kolmasosan enemmistö.
Käytännössä tietenkin vallan luovuttaminen vaatisi nykyisinkin määräenemmistön, mutta uuden lain mukaan asiasta ei ainakaan ole pienintäkään epäselvyyttä. Asia erikseen on tietysti se, että kaksi kolmasosaa vaaditaan annetuista äänistä, ei kaikista mahdollisista äänistä. Edustajista itsestään riippuu, ovatko he paikalla ääntään antamassa. Päätellen edustajien osoittamasta olemattomasta mielenkiinnosta perustuslain muutokseen suurin osa ei edes taitaisi huomata, vaikka maalta vietäisiin kaikki toimivalta.
Tämän enempää en puolustele lakimuutoksia ja saattaa olla, että lisää viisastuessani perun nämäkin puheeni. Asiantuntijat ja poliitikot ovat huonolla tiedottamisellaan aiheuttaneet sellaisen epätietoisuuden, että he saavat selittää asian ihan itse. Ja selitykseksi ei riitä, että asiantuntijat ovat näin sanoneet, mutta kansa ei ymmärrä. Kyllä kansa ymmärtää, jos asiat kerrotaan kunnolla.
Kokonaan toinen asia sitten on, että EU on kovaa vauhtia muuttumassa liittovaltioksi. Tämä on ihan julkilausuttu tavoite, mutta kukaan ei uskalla tehdä suoraa ehdotusta. Sen sijaan liittovaltiota ajetaan toista kautta, erilaisten vakuusratkaisujen avulla. Kun kaikki saadaan vastuuseen kaikkien veloista, on vain ajan kysymys, milloin velkojen lisäksi kaikki muukin on yhteistä. Yllättäen Suomen perustuslaki onkin sitten valmiiksi yhteensopiva liittovaltion kanssa.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Syyskuun 18. 2011
Verkossa näkyy tänä aamuna leviävän pikku-uutinen, jonka mukaan CV-netin laiminlyönti voi aiheuttaa työttömälle työnhakijalle karenssin. Kommenteissa tätä pidetään yleisesti ottaen osoituksena työvoimaviranomaisten ääliömäisestä toiminnasta. Saattaa siinä sitäkin olla, mutta jos laiminlyönnistä on oikeasti seurauksena karenssi, on vikaa ollut myös pöydän asiakaspuolella.
Kysymys on nimittäin työnhakusuunnitelmasta. Se on se paperi, joka laaditaan silloin, kun työtön työnhakija ensimmäisen kerran ilmoittautuu TE-toimistoon. Työnhakusuunnitelma päivitetään jokaisella ilmoittautumiskerralla ja juuri sen virkailija keskustelun päätteeksi lykkää allekirjoitettavaksi. Se on syytä lukea ensin.
Työnhakusuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, joilla pyritään edistämään työnhakijan työllistymistä. Toimenpiteitä voi olla hyvin monenlaisia alkaen kuntouttavasta työtoiminnasta, työnhakuvalmennuksesta ja työharjoittelusta. CV-netti on vain yksi mahdollisesti sovittu toimenpide muiden joukossa. Oleellista on, että allekirjoittamalla suunnitelman työnhakija sitoutuu noudattamaan kaikkea siinä sovittua. Silloin mikään siihen suunnitelmaan kirjattu ei saa tulla yllätyksenä. Sopimusta on noudatettava ja ellei työnhakija sitä noudata, on seuraksena karenssi.
Periaate on siis hyvin yksikertainen: ei pidä allekirjoittaa yhtään mitään lukematta tekstiä. Jos teksti ei tunnu vastaavan sitä mitä virkailijan kanssa on juuri puhuttu, ei paperia pidä allekirjoittaa. Työnhakusuunnitelman on oltava molempien osapuolten yhteisesti hyväksymä eikä virkailijan mahdollisesti vakiomallin mukaan muokkaamaa suunnitelmaa tarvitse sellaisenaan ottaa vastaan.
Monet haluavat ihan ymmärrettävästi hoitaa ikäviksi kokemansa käynnit TE-toimistossa mahdollisimman nopeasti. Silloin piilee vaara, että sopimukseen lipsahtaa tarpeettomiksi ja jopa keljuiluksi koettuja asioita. Kannattaa siis ehdottomasti käyttää pari lisäminuuttia sen selvittämiseen, mihin on juuri sitoutumassa. Sopimuksen laiminlyönnistä seuraava karenssi on varmasti paljon epämiellyttävämpi juttu.
Mahdollisesti työttömien lukijoiden kannattaa nyt pilata sununtaiaamunsa kaivamalla esiin viimeksi päivitetty työnhakusuunnitelma. Jos se näyttää ihan omituiselta, on sitä muutettava viimeistään seuraavalla ilmoittautumiskerralla. Voi sen käydä muuttamassa sitä ennenkin, ettei tule yllättäviä kutsuja vaikkapa palkattomaan työharjoitteluun.
Luokka: työllistämistoimenpiteet
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Syyskuun 17. 2011
TE-toimiston virkailija sanoi silmätikukseen ottamalleen työnhakijalle alentavansa tämän toimeentulotukea 40 % rangaistuksena työllistämistoimenpiteestä kieltäytymisestä. Suunnilleen näin kirjoitti eräs kaverini facebookin päivityksessä ja mietti, että mahtoikohan tämä nyt mennä ihan oikein.
Ei todellakaan mennyt oikein, vaan siinä tehtiin kaikki mahdolliset virheet virka-aseman väärinkäytöstä alkaen. Toimeentulotukea ei myönnä TE-toimisto, vaan kunnan sosiaalitoimi ja sen sosiaalityöntekijä tai etuuskäsittelijä. TE-toimisto antaa vain lausunnon, joka ei sido millään tavalla toimeentulotuen myöntäjää, mutta jota käytännössä vastoin lakia luetaan kuten päätöstä.
Yleisin virhe on, että sosiaalitoimi käyttää TE-toimiston lausuntoa automaattisesti toimeentulotuen alentamisen perusteena. Virhe se on siksi, että TE-toimisto antaa lausuntonsa Työttömyysturvalain perusteella ja sosiaalitoimi myöntää toimeentulotukea Toimeentulotukilain perusteella. Työttömyysturvalain perusteella 500 päivää työttömänä ollut menettää tämän lain mukaiset etuutensa, jos hän ilman pätevää syytä kieltäytyy tarjotusta toimenpiteestä. Toimeentulotukilain mukaan tukea voidaan alentaa, mikäli kieltäytyminen tapahtuu ilman perusteltua syytä. Tässä voi joskus olla iso ero.
Työttömyysturvalaki määrittelee pätevän syyn hyvin tiukasti, mutta Toimeentulotukilain mukainen perusteltu syy voi olla mikä tahansa. Otetaan ihan tosielämän esimerkki: Henkilö kieltäytyi tietotekniikan peruskurssista, koska katsoi sen ihan todistusten perusteella osaamiseensa nähden tarpeettomaksi. Se ei ollut Työttömyysturvalain mukainen pätevä syy kieltäytyä, joten hän menetti valituksista huolimatta työmarkkinatukensa.
Koska työmarkkinatuki meni, hän joutui hakemaan kunnalta toimeentulotukea. Sosiaalityöntekijä käytti automaattisesti TE-toimiston päätöstä myös toimeentulotuen alentamisen perusteena. Hallinto-oikeus katsoi kuitenkin, että hakijalla oli Toimeentulotukilain mukainen perusteltu syy kieltäytyä, vaikka ei ollutkaan sitä toisen lain mukaista pätevää syytä. Toimeentulotuki maksettiin täysimääräisenä.
Toimeentulotukea voidaan alentaa kieltäytymisen perusteella enintään 20 % kerrallaan enintään kahden kuukauden ajan. Alennus ei siis saa olla automaattisesti 20 %, vaan se voi olla mitä tahansa yhden ja 20 %:n väliltä. Tätä ei kunnissa ymmärretä ollenkaan, vaan alennus on aina se maksimimäärä.
Jos henkilön kieltäytyminen on toistuvaa, voi alennus olla 40 %. Tämäkin alennus voi kestää enintään kaksi kuukautta kieltäytymisestä lukien.
Alennuksia voidaan käyttää vain siinä tapauksessa, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa. Nykyisillä tuilla, hinnoilla ja 40 %:n alennuksella se ihmisarvoinen elämä vaarantuu hyvin helposti.
Ja sitten on vielä se yksi asia, joka kunnissa unohdetaan tahallisesti. Kun toimeentulotukea alennetaan, on aina ja poikkeuksetta laadittava yhdessä hakijan, sosiaaliviranomaisten ja työvoimaviranomaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Jos suunnitelmaa ei ole laadittu, on kyseessä päätöksenteossa tapahtunut muotovirhe ja päätös kaatuu varmasti hallinto-oikeudessa.
Kunnat yrittävät luistaa tästä suunnitelmasta lukemalla lakia väärin. Laissa sanotaan, että suunnitelma on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä hakijan ja työvoimaviranomaisten kanssa. Tässä ratkaisee pilkun paikka. Suunnitelma on aina laadittava, ja jos mahdollista, niin se on laadittava yhteistyössä. Jos yhteistyö on jostain syystä mahdotonta, on se silti laadittava. Silloin sen laativat ne, joilla siihen on mahdollisuus osallistua. Jos asiakas on mahdoton eikä työvoimaviranomaisella ole aikaa, on suunnitelman laadinnasta vastuussa sosiaaliviranomainen yksin.
Tämän tajuaminen saattaisi hillitä sosiaalityöntekijöiden intoa käytellä alennusta niin hanakasti. Ja kuten sanottu, TE-toimiston virkailijalle ei toimeentulotuen alentaminen kuulu millään tavalla.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Syyskuun 16. 2011
Brittikonservatiivien uusi yhteiskuntamalli Big Society kääntyy vähän vaikeasti suomeksi, mutta vaalien alla poliittisen kentän oikealla laidalla puhuttiin meilläkin yhteisöllisyydestä. Big Society-ajattelun mukaan hyvinvointiyhteiskunnan peruskivi ei ole julkinen sektori, vaan yhteisöllisyys. Hienosti ilmaistuna huonoimmassa asemassa olevista huolehtimiseen valjastetaan yritysten, vapaaehtoisten ja asukkaiden voimavarat.
Käytännössä kyse on heitteillejätöstä. Tämä kävi selvästi ilmi eilen illalla Yle:n Ulkolinjan ohjelmasta Thatcherin paluu. Maassa toteutettavat julkisen sektorin säästöt jättävät heitteille köyhät, työttömät, vanhukset ja vammaiset. Tämä ei tietenkään koske varakkaita vanhuksia ja vammaisia, joille on tarjolla laadukkaita palveluja markkinahintaan. Köyhille yhteiskunta kääntää tylysti selkänsä ja sanoo, että huolehtikaa itsestänne ja toisistanne.
Satuin juuri samaan aikaan lukemaan Pentti Haanpään vuonna 1935 kirjoittamaa novellia U.T.Qwist, joten nämä asiat sekoittuivat väkisin. Novellissa oman aikansa markkinauskovainen konttoristi Qwist uskoo ehdottomasti yksityiseen yritteliäisyyteen ja yksilölliseen vapauteen. Ellei ihminen menesty, niin ainoa vika on hänessä itsessään. Taito ja työ saavat aina palkkionsa ja sosiaalinen lainsäädäntö kasvattaa yksilöitä yrittämättömyyteen, leväperäisyyteen ja laiskuuteen. Yhteiskunnallinen huoltotoiminta veltostuttaa ja jäytää yhteiskuntaa.
Qwistille käy huonosti. Hän menettää ensin työnsä ja sitten asuntonsa. Suhteita ja sukulaisia hänellä ei ole, eikä ajan kehittymätön yhteiskunnallinen turvaverkko ota häntä pudotuksessa kiinni. Hän ei voisi jalojen aatteidensa takia edes ottaa vastaan mitään yhteiskunnan almuja, koska on aina saarnannut niitä vastaan. Maailmansa romahdettua mies päätyy itsemurhaan.
Siinä olisi tarvittu sitä yhteisöllisyyttä, mutta yksinäisellä miehellä ei mitään yhteisöä ollut. Ne vähätkin ystävät ja morsian katosivat heti työttömyyden mukana. Ei sitä yhteisöä näyttänyt olevan dokumentissa haastatelluillakaan. He olivat työttömiä, vanhuksia ja vammaisia, joiden kaikki palvelut ja toimeentulo olivat katoamassa. Big Society näyttäytyi heidän silmissään vain kyynisenä säästämisenä, josta päättäjät suorastaan nauttivat. Suoraan sanottuna minustakin näytti, että haastateltu konservatiivipoliitikko nautti omista säästämisvisioistaan.
Kyllä yhteisöllisyys hyvä asia on, mutta ei sekään ilman rahaa toimi. Yksityinen hyväntekeväisyys ei riitä, eikä kukaan jaksa tehdä työtä pelkästä hyvästä sydämestä. Lisäksi tarvitaan ihan oikeasti se yhteisö. Ellei sellaista ole, lyöttäytyvät huono-osaiset yhteen. Sitten nähdään lisää mellakoita.
Luokka: yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Syyskuun 15. 2011
Eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti facebookiin harkitsemattoman päivityksen. En tiedä, ajatteleeko hän oikeasti Kreikan tarvitsevan sotilasjunttaa, vai oliko kyse ironiasta, kuten hän itse jo pari tuntia myöhemmin sanoi. Sanottu mikä sanottu ja perästä kuuluu. Eduskuntaryhmä päättää tänään seurauksista.
Eniten minua kummastuttaa Halla-ahon kannattajien ja seuraajien vankkumaton lojaalisuus johtajansa puheita kohtaan. Facebookissa häntä tietenkin kannustetaan jaksamaan, kuten kavereiden kesken kuuluukin. Sen lisäksi Halla-ahoa varoitettiin, että joukossa on vasikka, joka kertoo kaiken tiedotusvälineille.
Jos nyt joku ei vielä tiedä, niin Halla-ahon profiili facebookissa on avoin. Kuka tahansa voi käydä siellä lukemassa hänen ajatuksiaan ja niiden kommentointia. Tämä on ihan varmasti harkittu valinta, koska kyllä tohtorismiehen pitää ymmärtää myös facebookin yksityisyysasetusten päälle.
Hommaforumilla näkyi mielipidejohtajan kannattajien ehdoton lojaalisuus kaikkein selvimmin. Ensimmäiset pari tuntia Halla-ahon lausuman jälkeen julistettiin avoimesti, että oikein sanottu, kyllä panssarivaunuilla lakkoilijat ojennukseen saadaan. Kun Halla-aho perui puheensa ja kuittasi ne ironiaksi, muuttui myös kannattajien mieli. Vitsihän se oli, tietenkin, tyhmät vain eivät ymmärrä.
Halla-ahon kannattajat haluavat väkisin ajatella johtajansa ajatuksia. Kun tuuli käy yhdeltä suunnalta, he myötäilevat. Kun tuuli kääntyy, he kääntyvät joustavasti sen mukana. He joustavat niin hyvin, että johtajan tarvitsee vain vihjaista mistä päin tulee, niin he myötäilevät innokkaasti. Halu ajatella kuten mielipidejohtajan oletetaan ajattelevan ei anna kovin luotettavaa kuvaa omasta ajattelusta.
Vähän ihmettelin myös eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin eilistä lausuntoa. Hän sanoi, että hänelle kuuluu vain eduskuntaryhmän yhtenäisyyden vaaliminen, mutta puheenjohtaja Soini määrää puolueen linjan. Perussuomalaiset ovat tietääkseni ainoa eduskuntapuolue, jossa puolueen linjan määrää yksi ainoa ihminen. Johtaja-ajattelu on voimissaan.
Tehtäköön nyt selväksi, että minä en vastusta perussuomalaisten läheskään kaikkia linjauksia enkä puolueen jäseniä ja äänestäjiä. Sen sijaan minä vastustan jokaista sellaista massaliikettä, jossa vannotaan enemmän johtajien kuin ajatusten nimeen. Sellainen on lauman mukana mölyämistä ja oman ajattelun ulkoistamista.
Tätä voisivat miettiä ne lukuisat ihmiset, joilla itsellään ei tunnu koskaan olevan yhtään omaa ajatusta, mutta jotka hyvin mielellään hurraavat puoluejohtajiensa jokaiselle ajatukselle ja sanovat aina ajatelleensa näin.
Sattuihan tämäkin jupakka taas muuten sopivaan aikaan. Hallituksen budjettiriihi vilahti ohi iltapäiväkahvin ajan kestävänä ja eduskunta käsittelee parhaillaan perustuslain muutosta. Meille muille annettiin sopiva luu kaluttavaksi siksi aikaa, kun tärkeitä päätöksiä tehdään.
Luokka: politiikka
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Syyskuun 14. 2011
Juuassa on pidetty häirikköinä ja veneen keikuttajina sellaisia yksittäisiä valtuutettuja, jotka ovat jossain asiassa eri mieltä enemmistön kanssa. Heidän näkemyksensä on niin vahva, että he mielipiteensä kanssa yksin jäätyään valittavat päätöksestä. Tällaista menettelyä on paheksuttu jopa paikallislehden pääkirjoituksissa.
Ei tämmöinen mitään häiriköintiä ole, vaan kertoo yksittäiseen asiaan paneutumisesta ja vankkumattomasta mielipiteestä. Saattaa se kertoa jääräpäisyydestäkin, mutta sen ei yksittäisten asioiden kohdalla pitäisi häiritä ketään.
Joensuun kaupungivaltuustossa sen sijaan on ihan oikea häirikkö, jonka toiminta on jo suorastaan työpaikkakiusaamista. Tämä perussuomalaisten listalta sitoutumattomana valittu riitaantui tai oikeastaan lopetti puhumisen oman ryhmänsä kanssa heti alkuun ja erosi omaksi yhden miehen ryhmäkseen. Perussuomalaisten ainoa vika oli hyväksyä hänet ehdokaslistalleen, ja sitä he ovat ihan julkisestikin harmitelleet.
Tämä valtuutettu tekee järjestelmällisesti kiusaa käyttämällä laillisia menettelytapoja. Hän aloittaa kokouksen alussa, kun valitaan työjärjestyksen mukaisesti pöytäkirjantarkastajia. Jatkuvasti kiertävästä vuorolistasta huolimatta hän esittää tehtävään aina itseään ja vaatii asiasta suljettua lippuäänestystä. Sama toistuu kaikissa henkilövaaleissa ihan tehtävästä riippumatta.
Lähes jokaiseen esityslistan asiaan hänellä on pitkien puheiden jälkeen vastaehdotus. Jos hän saa jollekin ehdotukselleen kannatusta, seuraa tietenkin äänestys. Ellei kannatusta tule, hän pitkittää kokousta lisää puheillaan ja vaatii kirjattavaksi eriävän mielipiteensä. Kaikki tapahtuu täysin lain ja valtuuston työjärjestyksen mukaisesti, joten muodollinen puoli on kunnossa. Terve järki vain puuttuu.
Motiivejaan hän ei koskaan selittele julkisuudessa useista kyselyistä huolimatta. Jo ulkopuolisen silmin tällainen kiusanteko vaikuttaa demokratian väärinkäytöltä, mutta eniten siitä kärsivät asiallisesti käyttäytyvät valtuutetut. He ovat jo ruvenneet pelkäämään kokouksia, koska ne menevät aina yöhön asti kestäväksi pelleilyksi.
Pitäisikö hänelle sitten mahtaa mitään? Ei siihen ole mitään tarvetta, koska hän toimii lain määrämuotoja noudattaen. Äänestäjien toivoisin kuitenkin ensi syksynä vähän ajattelevan, kenelle äänensä antavat. Valtuusto on kuitenkin tarkoitettu päätöksentekoa varten, ei se mikään mielenosoituspaikka ole.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Syyskuun 13. 2011
Suomessa ruoka on hiukan kalliimpaa kuin koko Euroopassa keskimäärin, mutta huomattavasti halvempaa kuin useimmissa Euroopan maissa. Suomi sijoittuu pohjoismaisessa hintavertailussa ylivoimaisesti parhaiten ja koko hintavertailussa kahdeksanneksi. Ruoka on siis halpaa, joten kuluttajat valittavat turhasta.
Näin todistelee Päivittäistavarakauppa tutkimuksessaan, jonka se on teettänyt Ernst & Jungilla. Eniten tässä ihmetyttää se, että asia uutisoidaan ikään kuin puolueettomana tutkimuksena. Sehän on ihan suora S- ja K-ketjujen tilaustyö, joka on toteutettu tarkoitushakuisella tilastovertailulla. Sen tuloksena syyllinen ruuan kalliiseen hintaan on vain ja ainoastaan arvonlisävero. Kahden suuren ketjun määräävällä markkina-asemalla ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Toisin kuin tutkimuksen tekijät, minä käyn kaupassa. Kun viimeksi ruuan arvonlisäveroa alennettiin, näkyi sen vaikutus kuluttajahinnoissa noin kuukauden ajan. Sitten niistä, näistä ja erinäisistä muista syistä johtuen hinnat ohittivat entiset, korkeamman arvonlisäveron aikaiset hinnat. Kauppiaat kiistävät johdonmukaisesti, että kaupan katteella olisi asian kanssa mitään tekemistä.
Helppoahan tutkimuksia on tehdä, kun annetaan oikea lopputulos etukäteen ja kysytään itseltään. Minä teen nyt puolueettoman tutkimuksen siitä, että olen kaikin puolin mukava, älykäs, osaava ja tuumaan taipuvainen ihminen. Kyselyyn osallistuneista henkilöistä 50 % on täysin samaa mieltä ja 50 % melkein samaa mieltä. Rehellisyyden nimissä kerrottakoon, että kyselyyn osallistui kaksi ihmistä, minä ja äitimuori.
Joku voi huomata, että tällainen tutkimus on taidettu jo tehdä. Tuoreen kyselyn mukaan vain yksi kansalainen viidestä katsoo Jyrki Kataisen suoriutuneen heikosti pääministerin tehtävistä. Lähes puolet on sitä mieltä, että hän on selvinnyt hyvin.
Tämä kysely taidettiin tehdä puoluetoimistossa.
Luokka: Kuluttajansuoja
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Syyskuun 11. 2011
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri oli poistanut raitiovaunusta rasistisesti käyttäytyneen juopuneen miehen. Tämä oli haukkunut alaikäistä lasta ja käyttäytynyt muutenkin häiritsevästi. En tietenkään tiedä, mitä tarkasti ottaen tapahtui, mutta eivät tunnu tietävän monet muutkaan. Ainakin Hommaforumille on löytynyt omatekoisia juristeja, joiden mukaan rikolliseen tekoon syyllistynyt oli Sauri.
Sauri oli tarttunut miestä olkapäästä ja ohjannut tämän ulos. Tämä täyttää kuulemma lievän pahoinpitelyn tai ainakin pakottamisen tunnusmerkit. Pakottamisesta säädetään Rikoslain 25 luvun 8 §:ssä näin:
Joka oikeudettomasti väkivallalla tai uhkauksella pakottaa toisen tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotain, tuomittakoon pakottamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Oletetaanpa nyt ihan huvin vuoksi, että kyseinen mies tekisi Saurista rikosilmoituksen ja asia etenisi oikeuteen. Oikeus tutkisi tietenkin molempien teot tarkasti ja toteaisi, että tämä mies on syyllistynyt ainakin kunnianloukkaukseen. Rasistinen motiivi ja uhrin alaikäisyys olisivat rangaistuksen koventamisperusteita. Sauri puolestaan on keskeyttänyt meneillään olevan rikoksen. Siihen on jokaisella oikeus, vaikka Sauri ei käyttänytkään Pakkokeinolain mukaista jokamiehen kiinniotto-oikeutta. Siihenkin olisi ollut mahdollisuus. Hän ei kuitenkaan pakottanut oikeudettomasti miestä jättämään tekemättä jotain.
Jos jostain tapahtumien yksityiskohdista kävisi ilmi, että Sauri on syyllistynyt lievään pahoinpitelyyn tai pakottamiseen, niin hänet voitaisiin todeta syylliseksi. Hänet kuitenkin melko varmasti jätettäisiin tuomitsematta rangaistukseen.
Tämä johtuu puolustettavien oikeushyvien asettamisesta vastakkain. Toisella puolella olisi alaikäisen oikeus loukkaamattomuuteen ja mahdollisesti fyysiseen koskemattomuuteen. Toiselle puolelle vaakakuppiin asetettaisiin aikuisen miehen oikeus olla tulematta tartutuksi olkapäähän ja ohjatuksi ulos. Ei minun tarvinne tämän enempää kertoa, mihin suuntaan vaakakuppi kallistuisi.
Heitetäänpä siis lakikirja syrjään ja ajatellaan terveellä järjellä. Asiat ovat päin helvettiä, jos lapsi ei voi matkustaa julkisissa kulkuneuvoissa pelkäämättä joutuvansa rasistisen ahdistelun kohteeksi. Jokaisen moraalinen velvollisuus on puuttua tällaiseen asiaan, jos vain uskallusta riittää. Saurilla sitä riitti ja sen enempää häntä kehumatta totean vain, että hänenkaltaisiaan tarvitaan enemmän. Heitä tarvitaan estämään myös muita kuin rasistisia rikoksia.
Näiden lakikirjasta yksittäisiä pykäliä etsivien olisi syytä perehtyä myös oikeusjärjestelmän perusteisiin ennen juristiksi tekeytymistä.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Syyskuun 10. 2011
Entinen kansanedustaja ja kaksinkertainen ministeri Suvi Lindén ei tunnu millään ymmärtävän esteellisyyden käsitettä. Ollessaan ensimmäistä kertaa ministerinä hän myönsi valtion avustusta golfkentälle, jossa itse oli osakkaana. Nyt hän on ollut koulutuskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana hyväksymässä oman palkkionsa muuttamista laskutusperusteiseksi.
Lipsahduksestaan ministerinä hän joutui eroamaan ja nyt hänen outo palkkionsa menee uuteen käsittelyyn, joten siinä mielessä huolimattomuus tuottaa hyötyä. Jokainen saa tietenkin tehdä virheitä, mutta saman virheen toistaminen kertoo oppimiskyvyttömyydestä.
Tällä kertaa minä poikkeuksellisesti ymmärrän, miten virhe pääsi syntymään. Ymmärtäminen ei kuitenkaan tarkoita menettelyn hyväksymistä.
Asia meni tietääkseni näin: Lindén sopi koulutuskuntayhtymän johtajan kanssa, että hänen kuntayhtymän puheenjohtajana saamansa vuosi- ja kokouspalkkiot muutetaan laskutusperusteiseksi. Näin hänen saamansa kansanedustajan sopeuttamiseläke ei alene, kuten muuten tapahtuisi. Johtaja teki asiasta kirjallisen päätöksen.
Virkamiesten tekemät päätökset menevät luottamushenkilöelimen vahvistettaviksi. Näin tapahtuu jokaisessa kunnassa, kaupungissa ja kuntayhtymässä jatkuvasti, joka kokouksessa. Yksittäisiä päätöksiä ei kuitenkaan esitellä erikseen, vaan kaikki tuodaan nipussa vahvistettavaksi. On ihan luottamushenkilöiden omasta aktiivisuudesta kiinni, tutkivatko he päätösten sisältöä. Yleensä sitä ei koeta tarpeelliseksi, koska päätökset ovat rutiiniluonteisia.
Kaikki virkamiespäätökset hyväksytään yhdellä nuijankopautuksella ja useimmiten ilman mitään keskustelua. Näin syntyy helposti tilanne, jossa luottamushenkilö tulee vahingossa olleeksi päättäjänä omassa asiassaan. Lindénin palkkiojärjestely oli juuri tällaisten kerralla vahvistettavien päätösten joukossa. Kun koko palkkion omituisus tuli julkisuuteen, selvisi myös esteellisyyden aiheuttama päätöksen lainvastaisuus.
Ihan sama virhe tapahtui Matti Vanhaselle hänen ollessaan valtioneuvoston puheenjohtajana päättämässä Nuorisosäätiön avustuksista. Kaikki avustusasiat esiteltiin pitkänä luettelona ja siinä joukossa oli myös vaalitukea Vanhaselle myöntäneen Nuorisosäätiön avustus. Sekunnin murto-osan torkahdus aiheutti melkoisen metelin.
Tällaiset rutiiniluonteiset massapäätökset vaativat sekä päättäjiltä että kokouksessa läsnäolevilta virkamiehiltä erityistä tarkkaavaisuutta, mutta juuri niissä se tarkkaavaisuus herpaantuu. Lindénin olisi pitänyt tietää, että hänen oma palkkioasiansa on vahvistettavien päätösten joukossa. Koska hän ei ottanut siitä selvää, olisi jonkun virkamiehen pitänyt mainita hänelle asiasta. Sen jälkeen Lindénin olisi pitänyt luovuttaa puheenjohtajan nuija varapuheenjohtajalle ja poistua kokouksesta oman asiansa käsittelyn ajaksi.
Näin helppoa olisi hoitaa asiat laillisesti. Onneksi tässä tapauksessa päätös tuli vahingossa tehtyä lainvastaisesti, joten kuntayhtymän hallitus pääsee käsittelemään koko palkkioasian uudelleen. Toivottavasti puheenjohtaja silloin ymmärtää olla osallistumatta päätöksentekoon.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Syyskuun 9. 2011
Jos juukalainen kritisoi julkisesti kunnan päätöksentekoa, on ihan turha kuvitella pääsevänsä kunnalle töihin. Tällaiselle ihmiselle kunta järjestää epävirallisen työhaastattelun nimellä kutsutut kyläkäräjät, joilla joutuu puolustautumaan ilkeämielisiä juoruja vastaan. Minä olen joidenkin kunnan luottamushenkilöiden kertoman varman tiedon mukaan alkoholiongelmainen rikollinen.
Sosiaali- ja terveysjohtaja halusi kesän alussa palkata minut kiireellisesti sote-talousjohtajan viransijaiseksi paikkaa erikseen haettavaksi julistamatta. Ainakaan tältä paikkakunnalta ei löydy minua pätevämpää ja kokeneempaa siihen tehtävään. Tässä tapauksessa päätösvalta olisi joko sote-johtajalla tai kunnanjohtajalla, mutta kunnanhallitus voisi mitätöidä päätöksen käyttämällä otto-oikeuttaan. Lisäksi säästösyistä vaaditaan kunnanhallituksen periaatteellinen täyttölupa. Homma eteni näin hupaisissa merkeissä:
Kesäkuun 7. päivänä kävin esittäytymässä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa. Tilaisuus oli ihan asiallinen, joten en vielä osannut aavistaa mitään ikävää. Viikkoa myöhemmin kävin terveydenhuollon johtoryhmän kokouksessa, jossa tie nousi pystyyn. Minulle sanottiin suoraan, että kunnanhallituksen suunnalta on tullut varma tieto, jonka mukaan olen kavallukseen syyllistynyt alkoholisti.
Koko juttutuokion ajan jouduin puolustautumaan näitä juoruja vastaan. Sen lisäksi minulle esitettiin perhesuhteitani ja muita henkilökohtaisia asioitani koskevia kysymyksiä, joista yhtäkään ei lain mukaan työhaastattelussa saisi esittää. Tuli sieltä lopulta myös se tärkein kysymys: Aiotko jatkaa kunnan päätöksentekoa koskevia ilkeämielisiä kirjoituksiasi?
Kuten hyvin voi arvata, asia ei koskaan edennyt tästä johtoryhmästä minnekään. Niinpä virallisesti ei ole tapahtunut mitään: työtä ei ole tarjottu, haastatteluja ei ole järjestetty eikä päätöksiä ole tehty. Minulla ei ole mitään valituskelpoista päätöstä. Haastattelut eivät olleet työhaastetteluja, vaan pelkkiä epävirallisia rupattelutuokioita. Minun ei kannata edes kannella asiattomasta haastattelusta, koska se ei ollut haastattelu. Se oli kyläkäräjien istunto.
Kerrotaan nyt tässä vaiheessa, että olen viimeksi käyttänyt alkoholia joskus syksyllä 2008, tarkkaa päivämäärää en osaa sanoa. Vuonna 2002 minusta tehtiin niin aiheeton rikosilmoitus, että se ei koskaan ylittänyt edes esitutkintakynnystä. Ilmoituksen tekijä veti sen pois ennen kuin ehdin tehdä oman rikosilmoitukseni perättömästä ilmiannosta.
Näin haitallisten juorujen levittäminen täyttää selvästi rikoslain määritelmän kunnianloukkauksesta. Levittäjästä minulla ei ole varmuutta, mutta on hyvin vahva epäilys. Varmuuden saadakseni minun pitäisi tehdä rikosilmoitus koko kunnanhallituksesta ja lähes joka toisesta kunnanvirastossa työskentelevästä. Ei juorun alullepanijalla ole kuitenkaan selkärankaa edes tulla sanomaan minulle mitään päin naamaa, saati sitten ilmoittautua julkisesti.
En taida viitsiä ruveta niin raskaaseen prosessiin jonkun henkisen rääpäleen takia.
Alan vähitellen kiinnostua ehdokkuudesta syksyn 2012 kuntavaaleissa. Siihen asti jatkan esityslistojen ja pöytäkirjojen lukemista ja kommentointia. Taidan kuitenkin ruveta julkaisemaan kaikkien lainvastaisiin päätöksiin osallistuneiden valmistelijoiden ja päättäjien nimet.
Niin, ne kyläkäräjät. Vähän tämän 90-luvun mahtavan Tabu-sarjan tyyliinhän se meni :watch?v=kaBmRrw2Nok&playnext=1&list=PL6CAE5F9A31BCA493
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Syyskuun 8. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan sosiaali- ja terveysmenojen tilanne on poikkeuksellisen epäselvä, kirjoittaa päivän Karjalainen. Ensimmäisen puolen vuoden ajalta palvelujen toimintakate ennakoi jopa 850 000 euron ylitystä talousarvioon nähden, mutta toisaalta kunnankamreerin arviolaskelmat viittaavat vain 100 000 euron ylitykseen. Joka tapauksessa toimintakate kasvoi vuoden 2010 lukuihin verrattuna 500 000 euroa.
Tässä tilanteessa sote-lautakunta ei aio esittää mitään, vaan jää sormi suussa odottamaan kesän yli ulottuvia talouslukuja. Oman lisänsä arvoituksellisiin kuluihin tuo yksityistämisessä tapahtunut jättimunaus. Ensin koko terveyskeskus yksityistettiin yhdelle firmalle, sitten sopimus irtisanottiin yllättäen ja palvelut ostettiin toiselta. Oikeusprosessin tämänhetkisestä tilanteesta ei julkisuudessa kerrota.
Sosiaali- ja terveystoimen talousarvion kokonaissumma on noin 9 miljoonaa euroa. Kun puolen vuoden luvut ovat tiedossa eikä loppuvuotta osata arvioida tämän tarkemmin, on jossain jotain pahasti vialla.
Se vika on ollut päättäjien tiedossa jo kauan. Sosiaali- ja terveystoimen komisenkymmentä vuotta virassa ollu talousjohtaja on ollut ja luultavasti tulee olemaan pitkäaikaisella virkavapaalla. Syyt ovat pätevät, joten vika ei ole hänen. Vika on päättäjien kyvyttömyydessä järjestää hänen sijaisuutensa. Kaikkein suurin vika on ollut tavassa jättää olennainen asiantuntijatehtävä pelkästään yhden ammattitaitoisen henkilön varaan.
Nyt työt on hajautettu ties minne ja niitä tekee kuka milloinkin ennättää. Suurin osa tehtävistä on siirtynyt vasta viime vuodenvaihteessa aloittaneelle sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaiselle, jonka kunnallistalouden osaaminen perustuu lyhyeen valtuusto- ja kunnanhallituskokemukseen. Osan töistä hoitaa kunnankamreeri omien tehtäviensä ohella ja osan johtava hoitaja.
Sote-johtajalla oli jo alkukesällä hyvä ratkaisuehdotus. Hän olisi halunnut palkata talousjohtajan sijaiseksi pätevän henkilön, mutta päättäjät kauhistuivat ajatusta. Tämä henkilö näet sattuu olemaan melkoisen suorapuheisena tunnettu juristi, jolla on myös kunnallisalan tutkinto ja pitkä työkokemus kunta-alalta. Tarkkaavaiset lukijat ehkä arvaavatkin, ketä tarkoitan.
Koko kesän jatkunut farssi on ihan oman juttunsa arvoinen. Tarina on ollut valmiina jo pari kuukautta ja julkaisen sen lähiaikoina.
Tällainen tyyppi ei siis missään tapauksessa sovi tehtävään. Niinpä lautakunta päätyi ehdottamaan, että palkataan kahden vuoden ajaksi taloussihteeri helpottamaan työpainetta. Hänen pätevyysvaatimuksistaan ei vielä ole tietoa, mutta korkeakoulutukintoa häneltä tuskin edellytetään.
Jään mielenkiinnolla odottelemaan tulevaa henkilövalintaa. Ehkä jonkun päättäjän lähisukulainen on sopivasti töitä vailla juuri nyt.
Luokka: kunnallispolitiikka, talous
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Syyskuun 7. 2011
Muutaman vuosikymmenen sisällä maamme on muuttunut sellaiseksi, että ahneimmat ja rikkaimmat kahmivat kaksin käsin lisää vaurautta itselleen ja nauravat päälle. He eivät tunne enää minkäänlaista tarvetta peitellä saalistushimoaan. En viitsi enää edes puhua Björn Wahlroosista, joka irtisanomalla työntekijöitä kasvattaa omien osakkeidensa arvoa. Mietin vain, milloin hän ja monet muut keksivät irtisanoa ihan kaikki, jotta osakeiden arvo nousisi pilviin.
Finnavian toimitusjohtajalle maksetaan 330 000 euron eroraha veronmaksajien omistamassa valtionyrityksessä ja vasemmistoliiton liikenneministeri nyökyttelee ymmärtäväisesti. Hän ei millään tavalla halua eikä kuulemma edes voi puuttua johtajasopimukseen.
Viime keväänä samaiselle toimitusjohtajalle, Finnavian johtoryhmälle ja keskeisten tytäryhtiöiden toimitusjohtajille maksettiin vuosibonusta. Toimitusjohtajan osuus oli 52 000 euron palkkio hyvästä tuloksesta. Samaan aikaan yhtiön henkilöstörahastoa ei kerrytetty ollenkaan, koska yhtiön tulos oli niin huono.
Miten toimitusjohtaja voidaan palkita hyvästä tuloksesta, mutta työntekijöille ilmoitetaan heidän tehneen huonoa tulosta? Onko niin, että erinomainen toimitusjohtaja on ainoa, joka on tehnyt hyvää tulosta? Ovatko työntekijät vain haitallinen kuluerä, joka laiskottelee ja polkee tulosta tahallaan alas? Ja miten yhtiöllä oli varaa antaa näin loistavalle johtajalle potkut?
Olkiluodon ydinvoimalaa rakennetaan hitaasti, hartaasti ja halvalla. Tai oikeastaan rakentaminen tulee sikamaisen kalliiksi, mutta se ei johdu ainakaan työntekijöiden suurista palkoista. Nyt on paljastunut, että eräs puolalainen sähköasennusyritys maksaa työntekijöilleen 1,59 euron tuntipalkkaa. Se on hädin tuskin kymmenesosa Suomessa noudatettavan työehtosopimuksen alimmasta palkasta. Joku vetää välistä ja rumasti vetääkin.
Tällekään asialle ei kukaan mahda eikä edes halua mahtaa mitään. Kun tarkastajat keväällä pyrkivät työmalle, pysäytti yksityinen vartiointiliike heidät portille. Tällekään yksityisarmeijalle eivät viranomaiset kuulemma mahda mitään.
Ajan ja uusliberalimin henki on se, että jokainen ottaa kaiken mikä on otettavissa, eikä mitään moraalia tunneta. Siksi jokaisen kannattaa katsella ympärilleen vähän sillä silmällä, että mistä löytyisi varastettavaa. Tosin tavallisen ihmisen ei kannata varastaa työmaalta edes iskuporakonetta, koska siitä seuraa ankara rangaistus. Pitää pyrkiä sellaiseen asemaan, jossa varastaminen kuuluu luontaisetuihin ja siitä palkitaan bonuksilla.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Syyskuun 6. 2011
Jos tavallinen ihminen muuttaa mieltään, mutta kiistää sitä koskaan tehneensä, häntä sanotaan vähitäänkin tuulellakäyväksi varhaisdementikoksi. Jos hän keksii omasta päästään asioita, niin häntä sanotaan suoraan valehtelijaksi. Kun kyseessä ovat valtion tai koko Euroopan asiat, näitä höpöttäjiä sanotaan poliitikoiksi, valtiomiehiksi tai diplomaateiksi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen sanoi henkilömiinat kieltävästä sopimuksesta syyskuussa 2004, että kukaan ei niin suurta hulluutta tule hyväksymään. Helmikuussa 2007 hän sanoi miinoista luopumista hölmöläisten hommaksi. Nyt pääministeri Katainen pitää itsestään selvänä, että Suomi littyy tähän kansainväliseen sopimukseen ja on päättänyt asiasta jo vuosia sitten.
Viime maaliskuussa kokoomus sanoi kuntakannanotossaan, että se ei halua pakottaa ketään kuntaliitoksiin. Parempia ratkaisuja syntyy, kun kunnat päättävät liitoksista itsenäisesti ja kuntalaisten tahtoa kuunnellen. Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen puolestaan teki maaliskuussa hyvin selväksi, että puolue ei aja kuntien pakkoliitoksia. “Toivon, että tämän keskustelun jälkeen en enää törmää väitteeseen, että Sdp ajaa pakkoliitoksia, kun se ei pidä paikkaansa”, hän julisti 16.3.2011 Vero 2011 -paneelissa.
Nyt uusi hallitus on tehnyt kerta kaikkiaan selväksi, että koko kuntakartta pannaan uusiksi. Mitään vastaväitteitä ei suvaita, vaan valtion isänmaallinen velvollisuus on yhdistää pienet kunnat suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy kävi eilen asiakseen Suomessa sanomassa, että vakuuksien vaatiminen Kreikalta on euromaiden yhteinen päätös. Vakuudet eivät ole vain Suomen vaatimus, vaan niistä ovat päättäneet kaikki yhdessä ja kaikki niitä ovat myös koko ajan halunneet. Meille kerrottiin heti kokouksen jälkeen, että Suomi on ainoana vakuuksia vaatinut ja niihin on myös suostuttu. Tai ainakin kaikki nyökkäsivät, kun asiaa vielä varmuuden vuoksi kysyttiin.
Diplomatian ja politiikan kieltä ei näköjään pidä verrata tavallisten ihmisten puheisiin.
Luokka: politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Syyskuun 5. 2011
Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, niin julkisen sektorin yksityistäminen etenee ja samalla alempiin kansanosiin kohdistuva kontrolli kovenee. Tätä professori Heikki Ylikankaan jo 80-luvulla toteamaa asiaa olen jankuttanut jo varmaan kyllästymiseen asti. Jankutan lisää ihan tahallani.
Valtion laitoksia on yksityistetty vähitellen jo parikymmentä vuotta. Kaava on aina sama; ensin laitoksesta tehdään valtionyhtiö. Sen jälkeen yhtiöstä myydään osakkeita yksityisille ja lopulta osake-enemmistö on siirtynyt kansainvälisille pääomasijoittajille. Koko toiminta on kadonnut demokraattisesti valittujen päättäjien ulottumattomiin.
Seuraavana on vuorossa niinkin keskeinen asia kuin puolustusvoimien ruokahuolto. Sen yhtiöittäminen on parasta aikaa meneillään. Neljän vuoden siirtymäkauden jälkeen uusi yhtiö kuulemma alkaa kilpailla vapailla markkinoilla ruokahuoltopalvelujen tarjoajana. Tosiasiassa siirtymäkauden jälkeen koko yhtiö myydään eniten tarjoavalle. Niin on käynyt aina ennenkin. Sen jälkeen armeija marssii kansainvälisten pääomamarkkinoiden määräämässä tahdissa.
Terveydenhuoltoa yksityistetään koko ajan kiihtyvällä vauhdilla. Eilen illalla uutisissa kerrottiin, että pääkaupunkiseudun yksityisillä lääkärifirmoilla on jo vaikeuksia saada rekrytoitua henkilökuntaa. Tämä johtuu siitä, että maksukykyisten ja -haluisten eläkeläisten määrä lisääntyy. Samaan aikaan julkinen sektori kamppailee resurssipulan kourissa. Henkilöstön määrä vähenee sekä rahapulan että henkilökuntakadon takia. Potilaiden määrä sen sijaan ei vähene, joten tietenkin vähävaraisten palvelu heikkenee.
Kansan kahtiajaon mukana kontrollin tarve lisääntyy. Tätä ei koskaan sanota ääneen eikä edes toteuteta huomiota herättävällä tavalla. Kontrollia kiristetään sillä tavalla, että se on suorastaan helppo hyväksyä. Nyt sisäministerinä on kaikkien kontrollin lisääjien toiveuni eli kristillisdemokraatti Päivi Räsänen.
Hänen sukupuoli- ja uskonnollisia vähemmistöjä koskevista mielipiteistään ei tarvinne sanoa mitään. Samoin on tiedossa hänen vaatimuksensa vaikeuttaa alkoholijuomien hankintaa. Kaikki tämä on selvää pyrkimystä kiristää kontrollia ja kaikki tietävät, keitä tässä maassa on tarpeen valvoa. Tietenkin suunnilleen kaikkia niitä, jotka ovat potentiaalisia uhkia varakkaimmalle väestönosalle.
Viimeisin vaatimus antaa rattijuoppojen sakotusoikeus poliisille alkaa olla suorastaan vaarallinen. Asiana se ei äkkiä ajatellen kuuulosta mahdottomalta. Siinä kuitekin siirrettäisiin vain tuomioistuimelle kuuluvaa rankaisuvaltaa lainvalvontaviranomaiselle. Lain valvojasta tulisi myös syyttäjä, tuomari ja pyöveli. Kuvaavaa on poliisiylijohtajan ilmoitus, jonka mukaan järjestelyn toteuttamiseen on suorastaan valmiudet. Lieneekö suunnitteilla muutakin tuomiovallan siirtoa poliisille?
Jos tälle tielle lähdetään, niin sen loppua ei näy.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Syyskuun 4. 2011
Hallitusohjelmaan on vähän sinne sun tänne piilotettu lyhyitä mainintoja säästämisestä. Mitään konkreettisia toimenpiteitä sieltä on turha etsiä, koska ei hallitusneuvottelujen paineessa sellaiseen ollut aikaa. Niinpä sinne laitettiin summia ihan arvaamalla ja päätettiin miettiä asioita myöhemmin.
Suurimmat säästöt tulevat kohdistumaan kuntien valtionosuuksiin. Kuten olemme jo huomanneet, tämän tarkoituksena on ajaa kunnat pakkoliitoksiin. Muistelen kuitenkin sekä kokoomuksen että sosialidemokraattien sanoneen ennen vaaleja, että ne vastustavat kuntien pakkoliitoksia. No, kerrankos sitä tulee luvattua vaalimenestyksen toivossa.
Muutkin säästötoimet alkavat konkretisoitua. Kelan maksamia lääkekorvauksia aiotaan vähentää 113 miljoonan euron verran. Lääketeollisuus ry ehdottaa, että säästö kohdistetaan vain vähän sairastavien saamiin korvauksiin. Korvattaville kuluille aiotaan ilmeisesti asettaa jonkinlainen alaraja, mahdollisesti 50 euroa. Sen alle menevän osan joutuisi jokainen maksamaan itse. Ministeri Risikko myötäilee Lääketeollisuus ry:n näkemyksiä.
Lääketeollisuusko hallitusohjelmaa tältä osin toteuttaa? Siltä ainakin näyttää, koska sieltä ehdotus tuli. Tietenkin on lääketeollisuuden edun mukaista maksattaa lääkkeiden suurkulutus veronmaksajilla, kun taas kerran parissa vuodessa antibioottikuurin tarvitseva on niin huono tulonlähde, että maksakoon itse pillerinsä. Tässä on vain se huono puoli, että harvoin lääkkeitä tarvitseva köyhä tekee nopeasti konkurssin äkillisesti sairastuessaan.
Vaikka kyllä niitä kunnolla sairaita kohta saadaan vaikeuttamalla vuorotteluvapaalle pääsyä ja aiheuttamalla työuupumusta ja mielenterveysongelmia. Vuorotteluvapaista aiotaan säästää 7,5 miljoonaa alentamalla vapaalle jäävän saamia korvauksia. Näin varmistetaan se, että vauorotteluvapaa ei kannata taloudellisesti senkään vertaa kuin aiemmin ja vanha tulee käytettyä tarkkaan. Sitten hänestä varmaan saadaan lääkkeiden suurkuluttaja.
Yhtäällä hallitus on huolissaan nuorisotyöttömyydestä, mutta toisaalla se tekee kaikkensa estääkseen nuorten pääsyn työelämään vuorotteluvapaan kautta.
Säästöjen välttämättömyys on ollut jokaisen tiedossa. Jostain oudosta syystä säästöt näyttävät kohdistuvan taas kerran kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Se on sitäkin oudompaa, kun hallituksessa on peräti kaksi vasemmistopuoluetta. Tai kolme, jos kokoomus vieläkin väittää olevansa työväenpuole.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Syyskuun 3. 2011
Uusi hallitus aikoo toteuttaa suuren kuntauudistuksen vauhdilla ja väkisin. Vuoden 2015 alusta lähtien on maassa vain 141 kuntaa. Nykyisistä kunnista 233 aiotaan niputtaa työssäkäyntialueisiin perustuviksi 38 suurkunnaksi ja lisäksi jää 103 muuta kuntaa. Sanalla sanoen koko palapeli hajoitetaan ja kootaan uudelleen.
Tässä vaiheessa ei kukaan osaa vielä sanoa, mitä kuntakentällä tapahtuu. Vastustus on ihan varmaa, mutta puolustajia löytyy yhtä paljon. Itse osaan vain toivoa, ettei kuntaministeri Henna Virkuselle käy kuten vitsin blondille, joka yritti koota maissihiutaleista pakkauksen kuvan näköistä kukkoa.
Koko kuntasektoria on jo parin vaalikauden ajan pidetty jännityksessä ja teetetty sillä ihan turhaa työtä. Tällä tarkoitan tietenkin vuosikausia kestänyttä Paras-lainsäädännön mukaisen väestöpohjan tavoittelua sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle. Kunnat ovat satsanneet valtavan määrän työtä, aikaa ja rahaa erilaisiin kokeiluihin ja erityisesti suunnitelmiin ja neuvotteluihin. Konsultit ovat tehneet kauniin tilin rakennellessaan kuntapäättäjille erilaisia visioita.
Paras-puitelain mukaisesti kuntien piti kuluneella viikolla ilmoittaa valtioneuvostolle, miten ne aikovat täyttää lain edellyttämän 20 000 asukkaan väestöpohjan velvoitteen. Vastanneista 308 kunnasta 238 täyttää tämän väestöpohjan, mutta 70:llä ei ollut minkäänlaista suunnitelmaa. Nyt selvisi, että nämä 70 laiskinta kuntaa olivat kaikkein viisaimpia. Ministeri nimittäin ilmoitti, että koko Paras-lainsäädännön saa heittää roskiin.
Tällainen valtiovallan tempoilu suututtaa varmasti kaikkia niitä kuntia, jotka ottivat aiemmat määräykset tosissaan. Näiden kuntien pitäisi oikeastaan laskea yhteen kaikki Paras-lainsäädännöstä aiheutuneet kustannukset ja lähettää hallitukselle lasku. Turhan työn tekeminen on äärimmäisen raivostuttavaa.
Tuli minulle uudesta kuntajaosta mieleeni yksi asia. Hallitus tulee vuorenvarmasti väittämään, että suuremmissa kunnissa byrokratia vähenee, kun ei tarvita niin paljon erilaisia johtajia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Nykyisin jokaisessa kunnassa on kunnanjohtajan lisäksi liuta eri hallinnonalojen johtajia. Eivät nämä ihmiset mihinkään katoa eikä heitä tulla edes irtisanomaan. Heistä tulee uusien suurkuntien alue-, toimiala- ja kehittämisjohtajia entisin eduin.
Aionoastaan luottamushenkilöiden määrä vähenee. Samalla katoaa paikallistuntemus ja alueellinen edustuksellisuus. Toisaalta, samalla päästään toivottavasti eroon myös valtuustojen pikkukeisareista, jotka pyörittelevät kuntaa miten haluavat. Heidät korvataan isommilla keisareilla.
Luokka: kunnallishallinto
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Syyskuun 2. 2011
Entinen ministeri ja kansanedustaja Suvi Lindén saa kansanedustajan sopeuttamiseläkettä noin 5 000 euroa kuukaudessa. Koska eläkeläisellä on hyvä olla harrastuksia, hän toimii erilaisissa luottamustehtävissä. Yksi niistä on Oulun seudun koulutuskuntayhtymän puheenjohtajuus.
Luottamustoimista maksettavista kokous- ja vuosipalkkioista maksetaan työeläkemaksu ja muut normaalit lakisääteiset maksut. Palkkio myös vähentää kansanedustajan sopeuttamiseläkettä. Nyt Lindén on sopinut koulutuskuntayhtymän kanssa, että hänen luottamustoimesta saamansa palkkio muutetaan toimenpidepalkkioksi. Hän siis laskuttaa jokaisesta puheenjohtajana tekemästään asiasta erikseen, olipa kysymys kokouksen johtamisesta tai vaikka edustamisesta.
Tällä tempulla hän säästää 4 250 euroa vuodessa, koska toimenpidepalkkio ei vähennä sopeuttamiseläkettä. Myös kaikki lakisääteiset maksut jäävät tällä järjestelyllä pois. Pieneläkeläisen on näköjään pakko vähän kikkailla, jotta rahat riittäisivät.
Lindénin mukaan kyse ei kuitenkaan ole mistään kikkailusta, vaan ihan järjen sanelemasta ratkaisusta. Muussa tapauksessa sopeuttamiseläke pienenisi. Lindén siis sanoo, että kyse ei ole kikkailusta, vaikka vähän pitääkin kikkailla. Käytäntö on kuulemma ihan tavallinen kaikilla sopeuttamiseläkeläisillä.
Jokin tässä nyt sotii kansalaisen yleistä oikeustajua vastaan. Entinen kansanedustaja laistaa kaikki lakisääteiset maksut ja laskuttaa luottamustoimen hoitamisesta toimenpidepalkkion. Kaiken hän tekee ihan sen takia, että eläke ei pienenisi ja koska kaikki muutkin niin tekevät.
Laskutukseen perustuvaa työtä voi olla ihan niin paljon kuin Lindén itse haluaa. Kuntayhtymän puheenjohtajan tehtäviin kuuluu kokousrutiinien lisäksi myös edustamista. Nyt Lindén kirjoittaa laskun jokaisesta tilaisuudesta, johon hän osallistuu kuntayhtymän puheenjohtajana. Reipas eläkeläinen järjestää äkkiä itsensä niin lukuisiin kissanristiäisiin, että palkkioita kertyy paljon vuosipalkkiota enemmän.
Ihan samaa tehdään myös työelämässä. Esimerkiksi Juuan kunnan useiden yhteistyötahojen kanssa vetämän ikäihmisten palvelukeskuksen yritys- ja yhdistyskoordinaattori tekee laskutustyötä. Hän käy päivittäin työssä osaamiskeskuksessa, puhelin ja sähköposti ovat kunnan, mutta hän ei ole kuntaan eikä minnekään muuannekaan työ- tai virkasuhteessa. Hänen yhden miehen yrityksensä nimittäin voitti työstä järjestetyn tarjouskilpailun. Menestymistä tarjouskilpailussa saattoi hiukan edistää se, että hänen yritykseltään tilattiin jo toiminnan suunnitteluvaiheessa yritys- ja yhdistyskartoitus kiireellisenä, ilman tarjouskilpailua.
Tässäpä oivallinen keino kaikille työtätekeville välttää työeläke- ja muut maksut. Sovitaan työnantajan kanssa, että kaikki työ laskutetaan erikseen. Tai perustetaan yhden henkilön yritys, joka käy töissä ja laskuttaa konsulttipalkkiot tehdystä työstä. Ei se ole kikkailua, kuten Lindén ja monet muut voivat todistaa.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Syyskuun 1. 2011
Kontiolahden Paiholassa on vuosikymmeniä toiminut mielisairaala, jota ylläpitää kuntayhtymä. Nykyisin samoissa rakennuksissa toimii myös pakolaiskeskus ja alkujaan henkilökunnan asunnoiksi rakennetuissa kerrostaloissa asuu paljon myös muita vuokralaisia.
Joulukuuussa 2009 kuntayhtymä myi kaikki rakennukset ja koko 400 hehtaarin maa-alueen Mestarirakentajat Oy:lle vaivaisella 2,5 miljoonan kauppahinnalla. Kauppasopimuksen mukaan sairaala jää vuokralaiseksi entisiin omiin rakennuksiinsa ainakin vuoden 2016 loppuun asti. Uudet rakennukset ovat vasta piirustusasteella eikä sijoituspaikastakaan taida olla täyttä varmuutta, joten kaupan järkevyyden perään sopii kysellä.
Tekisi mieli epäillä, että kaupan pääsivät vahingossa solmimaan sairaalan potilaat, mutta kyllä kaikki sujui ihan asianmukaisesti. Sen on myös hallinto-oikeus todennut.
Sairaala ja pakolaiskeskus jatkavat vuokralaisina, mutta nyt uusi omistaja on kiinteistön jalostustarkoituksessa päättänyt hankkiutua eroon henkilövuokralaisistaan. Kaikki asukkaat saivat pari päivää sitten tylyä tekstiä sisältävän kirjeen. Vuokrasopimuksia muutetaan lokakuun alusta lähtien radikaalisti.
Ilmoituksen mukaan vuokra nousee lokakuun alussa 49 % ja kuuden kuukauden kuluttua 25 % tästä korkeammasta uudesta vuokrasta. Yhteiskorotus nykyiseen vuokraan on huikeat 87 %.
Tupakointi ja lemmikkieläinten pitäminen asunnoissa kielletään kokonaan. Kotivakuutus on pakollinen kaikille vuokralaisille, kylmävarastosta peritään erillistä vuokraa ja vesimaksut nousevat tuntuvasti. Asunnoissa ei ole tehty minkäänlaista remonttia eikä sellaista ole edes suunnitteilla ainakaan nykyisten vuokralaisten asumisen aikana.
Ilmoituskirje pyydetään palauttamaan tiedoksisaamisen varmistamiseksi. Kirjeeseen pyydetään rastittamaan toinen kahdesta annetusta vaihtoehdosta. Ensimmäisen mukaan vuokralainen on saanut kirjeen tiedoksi ja hyväksyy uudet ehdot. Toisen kohdan rastittaminen tarkoittaa sitä, että asukas on saanut ilmoituksen tiedoksi, vastustaa muutoksia ja samalla irtisanoo asunnon yhden kuukauden irtisanomisajalla. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole annettu. Sen mukaan asukas on saanut tiedon, mutta ei hyväksy uusia ehtoja eikä irtisano vuokrasopimusta.
On se kolmas vaihtoehto kuitenkin olemassa. Se on vuokranantajan haastaminen oikeuteen, ellei asiasta voida neuvotella. Perusteita oikeudenkäyntiin on annettu ihan roppakaupalla.
Lain mukaan vuokra on kohtuuton silloin, kun se ylittää olennaisesti alueella käyvät vuokrat ilman erityistä syytä. Suomen Kiinteistöliiton ja Valtioneuvoston antamien suositusten mukaan kohtuullinen vuokrankorotus on 15 % vuodessa. Sen yli korotus voi mennä vain poikkeustapauksissa, kuten vaikka suuren peruskorjauksen takia. Suositus on tietysti vain suositus, mutta nyt tarjotut korotukset ovat suorastaan järjettömiä. Vuokrat ovat kuitenkin nousseet indeksin mukaisesti vuosittain.
Vuorasopimukseen ei saa sisällyttää muitakaan kohtuuttomia ehtoja. Tupakoinnin kieltämistä yritetään nykyisin tunkea kaikkialle, mutta on täysin kohtuutonta kieltää se sellaisessa asunnossa, jossa on tupakoitu sisällä kymmenenkin vuotta. Eri asia olisi, jos asunto peruskorjattaisiin ensin, mutta mitään sellaista ei ole suunitteilla. Ihan sama koskee lemmikkieläinten kieltoa.
Kotivakuutus on vapaaehtoinen, eikä vuokranantaja voi pakottaa yksipuolisella ilmoituksella vuokralaista sellaista ottamaan. Kylmävarastotilojen hallinta sisältyy yleisen käytännön mukaan asunnon vuokraan.
Mestarinikkarit Oy on useissa eri yhteyksissä ilmoittanut keskittyvänsä Paiholan osalta kiinteistönjalostukseen. Sitä ennen asukkaat olisi saatava pois jalostuksen tieltä.
Luokka: Kuluttajansuoja, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Elokuun 31. 2011
Neljäkymmentä kypärin ja kommandopipoin varustautunutta poliisia kävi häätämässä kolmekymmentä laittomasti majoittunutta kerjäläistä pois Kalasatamasta. Virka-apupyyntö tuli Helsingin kaupungilta. Sama hippaleikki jatkui vielä Senaatintorilla iltamyöhään.
Miettiipä asiaa miten päin tahansa, niin operaatio vaikuttaa ylimitoitetulta. Poliisi valittaa aina resurssipulaa, olipa kysymys rikosten selvittämisestä tai rattijuoppojen ratsaamisesta. Aina kuullaan sama valitus: Ei ole resursseja, määrärahat pienenevät. Nyt ei ollut resurssipulasta tietoa, eikä ole yleensä silloinkaan, kun on kysymys vaikkapa laillisesti järjestettyjen mielenosoitusten valvonnasta. Jämerät melakkapoliisit ilmestyvät paikalle kuin maasta polkaisten.
Yleensä ottaen olen poliisin toiminnan puolustaja. Nyt mieleeni alkaa kuitenkin hiipiä epäilys, että kyseessä oli johtamisen ja kenttätoiminnan harjoitus. Naisten ja lasten häätämiseen ei tarvita näin suurta koneistoa, mutta suurten väkijoukkojen hallintaan tarvitaan. Itse en usko suomalaisten köyhien rupeavan mellakoimaan Lontoon malliin, mutta poliisi harjoitellee kaiken varalle.
Tiedotusvälineet puolestaan sulkivat silmänsä koko tapahtumalta. Esimerkiksi Ylen uutisissa ei koko päivän ja illan aikana mainittu asiasta sanallakaan. Kyllä romanikerjäläisistä on muulloin puhuttu, mutta nyt asia ei kiinnostanut tippaakaan. Ehkä Ylen toimittajat ja kuvausryhmät eivät halunneet lähteä ulos sateeseen tai ehkä johto ei pitänyt uutisointia tarpeellisena. Kerjäläiset ylittävät uutiskynnyksen vain silloin, kun ovat häiriöksi.
Helsingin kaupungilla on ollut kovasti yritystä ratkaista ongelmaa, mutta tulokset eivät ole olleet kehuttavia. Viime syksynä virkamiestyöryhmä kävi Romaniassa kerjäläisten lähtöpaikassa tutkimassa tilannetta, mutta koko touhu meni ainakin uutisoinnin perusteella juopotteluksi. Sen selvittämiseen kului aikaa ja energiaa enemmän kuin ongelmankartoitukseen, jos nyt yleensä kartoitukseen asti päästiinkään.
Anna Kontula vertasi tänään kirjoituksessaan kerjäläisongelmaa osuvasti ikiliikkujaan. Yhtä hyvin sitä voisi verrata vaikkapa flipperiin, jossa pallo antureihin osuessaan kimpoilee arvaamattomasti, kunnes viimein luiskahtaa takaisin lähtöpisteeseen. Sitten peli alkaa alusta.
Kontulalla oli myös inhimillisen tuntuinen ehdotus ongelman ratkaisemiseksi. Ei kerjäläisillä ole varaa majoittua Rastilan leirintäalueelle, mutta jonnekin muuanne saattaisi olla. Parempi vaikka jokin tyhjä koulu kuin syksyinen vesisade. Kerjäläiset tulevat joka tapauksessa joka kevät, koska EU-maiden kansalaisina heillä on liikkumisvapaus.
En minä vähättele ongelmaa enkä väitä, etteikö toiminta olisi osin organisoitua ihmisten hyväksikäyttöä. Köyhyys teettää kaikenlaista. Helsingin kaupunki ei vain näytä ottaneen asiaa ihan tosissaan odotellessaan turhaan eduskunnan kieltävän kerjäämisen lailla. Kun kieltoa ei tullutkaan, otettiin järeät aseet käyttöön.
Luokka: media, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Elokuun 30. 2011
Vapauden ja sosialismin eroista käytetään usein pikajuoksuvertausta. Vapaus on sitä että kaikki lähtevät lähtöviivalta, sosialismi taas on sitä että kaikki tulevat samaan aikaan maaliin. Samaa vertausta käyttäen mahdollisuuksien tasa-arvo on sitä että kaikki talutetaan puoliväliin jottei maaliviivalle syntyisi liikaa eroja, jotta ei tarvitse kadehtia.
Aito tasa-arvoinen vapaus on sitä että me kaikki tulemme tähän maailmaan alasti ja samasta paikasta, jotkut tosin keisarinleikkauksella. Riittää että tarjotaan kaikille oikeus elämään, vapauteen ja omaisuuteen.
Näin kirjoittaa kokoomusnuori, neljättä vuottaan Hankenilla rahoitusta opiskeleva uusliberalisti Saul Schubak blogissaan. Hän on syvällisen pohdinnan tuloksena oivaltanut, että kaikki häntä itseään köyhemmät ovat sosialisteja ja sosialismi taas perustuu kateuteen. Hänen koko kirjoituksensa voitte lukea täältä:81526-sosialismin-syvimmasta-olemuksesta
Schubak kertoo arvojensa olevan isänmaa ja vapaus. Tyypillisen uusliberalistin tapaan hän ajattelee, että isänmaan tehtävä on ainoastaan turvata hänelle ja hänenlaisilleen täydellinen vapaus kahmia omaisuutta. Mitään velvollisuuksia heillä itsellään ei tietenkään ole, ei edes veronmaksuvelvollisuutta. Isänmaa toimii jollain salaperäisellä tavalla automaattisesti, kunhan vain vallitsee täydellinen markkinoiden vapaus.
Verottaminen on tietenkin sosialismia ja sosialismi perustuu kateuteen, kuten Schubak omien sanojensa mukaan asiaa kauan pohdittuaan päättelee. Pikajuoksuvertaus paljastaa kuitenkin hänen ajattelunsa hataruuden. Jotta vertaus toimisi, se edellyttäisi ainakin perintöveron nostamista sataan prosenttiin, kuten eräs fb-kaverini osuvasti totesi. Vasta silloin kaikki samasta paikasta alasti maailmaan tulleet olisivat oikeasti samalla lähtöviivalla.
Tässä meillä on taas kerran yksi uusliberalistinuori, jonka yhteiskunnallinen pohdiskelu rajoittuu tiukasti oman aseman ja omien tavoitteiden puolusteluun. Viholliskuva on suorastaan lapsellisen yksinkertainen. Mikään ei ole niin helppoa kuin leimata eri mieltä olevat kateellisiksi. Nämä kaverit eivät koskaan kerro, miten hemmetissä he luulevat yhteiskunnan oikein toimivan, jos kaikilla on vain rajoittamattomia vapauksia.
Heidän maailmassaan jokainen pitää ja syö oman saaliinsa. Heidän “kateelliset” vihollisensa taas ajattelevat, että ihan vastavuoroisuudenkin toivossa kannattaa pitää myös heikompisaattoiset mukana. Ei kaikkien tarvitse tulla samaan aikaan maaliin, mutta jokainen pitäisi auttaa edes sinne asti.
Tällaisten asioiden ajatteleminen osoittaa, että Schubakilla on jonkinlainen omantunnon itu. Se näyttää kuitenkin olevan hyvää vauhtia näivettymässä, jolloin hän vapautuu joutavista mietteistä. Kun katsoo vaikkapa Björn Wahlroosin omahyväisen itserakasta olemusta, näkee uusliberalistin tulevaisuudenkuvan. Sitä ei hetkauta satojen ihmisten irtisanominen osakkeiden arvon nostamiseksi.
Näin tietysti vain sillä edellytyksellä, että kaikki sujuu hyvin. Muussa tapauksessa uusliberalismin taudista saattaa vaikka parantua.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Elokuun 29. 2011
Yksityinen sektori pystyy hoitamaan kaiken kuntien palvelutuotannon, jolloin kuntien työntekijät jäävät tarpeettomiksi ja syntyy säästöjä. Näin kunta lopulta ulkoistaa koko olemassaolonsa perustan ja sisällön, mutta sisällön katoaminen on kansantaloudellisesti edullista. Jäljelle jäävät kuoret hoitavat kuitenkin veronmaksajien rahojen siirtämisen yksityisille palveluntuottajille.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Maarit Lindström ei kirjoittanut näin päivän Helsingin Sanomien yleisönosastossa. Hän sanoi saman asian kolmen palstan mittaisessa konsulttikielisessä kirjoituksessaan.
Hänen mukaansa on tärkeää, että hallinnon uudistamisen ohella politiikalla edistetään myös monipuolisia palvelujen tuottamistapoja ja hyödynnetään yritysten ja kilpailun mukanaan tuomia tehokkuusetuja. Laatu ei kärsi, kun palvelun asiakastarpeet on huolella määritelty. Kuntalaisten vahvempi rooli asiakkaina tuo palveluihin lähikontrollia ja avaa uusia markkinoita pk-yrityksille. Markkinoiden laajempi avaaminen yksityisille on tärkeä alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta lisäävä tekijä.
Teksti on samaa ympäripyöreää hölynpölyä, jota kuntien päättäjille on tuputettu jo vuosia. Löytyy siitä kuitenkin se todellinen syy vuodatukseen. Kuntayhteisöjen palvelutuotanto vastaa noin 14 prosenttia Suomen kokonaistuotannosta ja työllistää lähes viidenneksen kaikista työntekijöistä. Tähän pottiin pitäisi yksityisen sektorin ehdottomasti päästä käsiksi.
Yksityisen sektorin tehokkuudesta ja laadusta voin kertoa oikein hyvän esimerkin. Kotikuntani yksityisti reilu vuosi sitten koko terveydenhoidon yhdelle maan suurimmista toimijoista. Pk-yrityksillä ei tietenkään ollut mitään mahdollisuuksia menestyä kilpailussa, kuten ei yleensäkään ole. Alle vuodessa selvisi, että ainoa yrityksen toimiva osa oli laskutus. Kaikki sovitut palvelut olivat ihan mitä sattui. Kunta purki sopimuksen seitsemän kuukauden kärsimyksen jälkeen ja jatkaa nyt käräjöintiä ties kuinka kauan. Palvelut tilattiin pikavauhtia toiselta suurelta toimijalta.
Kukaan näistä yksityistämisuskovaisista ei ole koskaan pystynyt vastaamaan yksinkertaisiin kysymyksiin. Heidän mukaansa julkinen sektori on automaattisesti kelvoton toimimaan millään alalla. Kuitenkaan he eivät pysty selittämään, miten saman toiminnan järjestäminen voittoa tuottavana yritystoimintana voisi olla halvempaa kuin voittoa tuottamattomana julkisena palveluna. Jokaisen yrityksen tarkoitus on jo lain mukaan tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen.
Fanaattisten uskovaisten kanssa ei voi keskustella, koska he vastaavat kysymyksiin uskonkappaleilla. Yksityistäjien uskonkappale on, että julkisen sektorin tarkoitus on siirtää verovaroja yksityisille toimijoille, koska asia on näin.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Elokuun 28. 2011
Henkilön toimeentulotukea alennettiin 20 % työvoimapoliittisesta koulutuksesta kieltäytymisen takia. Tuen alentamisen yhteydessä ei laadittu lain edellyttämää suunnitelmaa itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Tällä perusteella sosiaalityöntekijän päätöksestä tehtiin oikaisuvaatimus kunnan sosiaalilautakunnalle. Lautakunnalle antamassaan vastineessa sosiaalityöntekijä ei maininnut sanallakaan valitusperustetta eli tätä suunnitelman puuttumista.
Sen sijaan hän kirjoitti, että hakijan käytös oli ylimielistä ja muutenkin epämiellyttävää. Lautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen sosiaalityöntekijän lausunnon perusteella, siis ottamatta mitään kantaa valitusperusteeseen. Hallinto-oikeus kumosi lautakunnan päätöksen.
Tämä noin viiden vuoden takainen tositapaus tuli mieleeni luettuani tutkimuksesta, jonka mukaan sosiaalietuuksia eivät hae niitä eniten tarvitsevat. Syynä on hakemisen monimutkainen byrokratia, leimautumisen pelko ja ihan yleinen tietämättömyys. Yhtenä syynä on varmasti myös kuvatun kaltainen asenneongelma. Liian usein sosiaalityöntekijät kokevat asiakkaan vastapuoleksi, jota vastaan on taisteltava kaikin keinoin.
Yksi käytetyimmistä keinoista lienee tietojen suoranainen pimittäminen. Hakijan on itse tiedettävä, mitä hän on hakemassa ja mihin hän on oikeutettu. Jos hakija sitten sattuu olemaan tietoinen oikeuksistaan, hänet leimataan röyhkeäksi ja ylimieliseksi. Sellaiselle pitää vähän opettaa nöyryyttä.
Viranomaisella on yleinen neuvontavelvollisuus, mutta se tuntuu usein unohtuvan. Apua pitäisi saada yleisen viranomaisneuvonnan lisäksi myös sosiaaliasiamiehiltä, mutta he ovat ylityöllistettyjä muutenkin. Lisäksi heitä on liian vähän, eikä heidän olemassaolostaan edes tiedetä. Siitäkään kun ei asiakkaille kerrota.
Eivät läheskään kaikki sosiaalityöntekijät ole lähtökohtaisesti asiakasta vastaan. Yleensä ottaen he ovat ammattitaitoista väkeä, jolla on vain liikaa työtä. Yhdelle asiakkaalle ei ole riittävästi aikaa, vaan varsinkin toimeentulotukipäätöksiä joudutaan tekemään liukuhihnalla. Työn stressaavuutta ei saisi kuitenkaan purkaa asiakkaisiin.
Tässä esimerkkitapauksessani vikaa oli kieltämättä myös asiakkaan käytöksessä. Viranomaisen pitäisi kuitenkin säilyttää aina ammattimainen asenne eikä sekoittaa mukaan henkilökohtaisia tuntemuksiaan. Varsinkin sosiaalitoimen asiakkaalta on siedettävä myös vähän huonompaa käytöstä, kunhan vain kukaan ei tunne turvallisuuttaan uhatuksi. Tietoisuus omista etuuksista ei kuitenkaan ole röyhkeyttä.
Yleensä joku kommentoija epäilee minun aina näissä jutuissa kirjoittavan itsestäni. Ei, tuo asiakas en ollut minä, mutta satun muuten tuntemaan tämän tapauksen.
Luokka: sosiaalitoimi
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Elokuun 27. 2011
Yleensä kotiinpäinvetoa eli siltarumpupolitiikkaa pidetään keskustan helmasyntinä, mutta kyllä kokoomusministerit panevat paremmaksi. He tekevät sen vieläpä niin huonoin perusteluin, että ne perustelut olisi viisainta jättää kokonaan kertomatta. Kannattaisi vain sanoa suoraan, että satun itse olemaan siitä vaalipiiristä, joten tietysti ajan oman alueen etuja.
Anne Holmlundin hätäkeskusuudistus on vielä tuoreessa muistissa. Nyt maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen esittää uuden Metsäkeskuksen paikaksi Lahtea. Tähän asti ainakin Itä-Suomessa on oletettu sijoituspaikan olevan joko Joensuu tai Kuopio. Perustelut olisivat harvinaisen loogiset: täällähän metsätkin ovat ja molemmat ovat kehittyviä yliopistokaupunkeja, oman alueensa ehdottomia keskuksia.
Koskinen perustelee esitystään mm. 15-20 henkilön siirtymisellä Helsingissä sijaitsevasta Tapiosta uuden Metsäkeskuksen palvelukseen. Heidän työmatkansa tietysti on heille itselleen tärkeä asia, mutta ei sen pitäisi olla mikään peruste koko toiminnan sijoituspaikalle. Heille on kuitenkin taattu jokin muu työpaikka, joten mitään muuttamispakkoa heille ei asetettaisi.
Sijoittumista perustellaan tietenkin myös sillä, että Lahti on Helsingin lähellä. Näin se tarjoaa parhaat liikenneyhteydet ja sijainti minimoi matkakustannukset ja henkilöstön ajankäytön matkustamiseen. Kaiken pitää siis olla lyhyen matkan päässä Helsingistä, koska periferiassa ei edes internetin aikakaudella voi elää ja työskennellä.
Kaikkein ontuvin perustelu on, että “metsä- ja puutalous on Lahden ympäristössä monipuolista ja erityisesti mekaaninen puunjalostus- ja huonekaluteollisuus ovat alueen vahvoja toimijoita”. Askon huonekaluteollisuus on ilmeisesti ministerin mielestä metsäkeskuslaitoksen tehtävien keskeisin osa. No, miksei, tehdäänhän huonekaluja puustakin.
Minulle Metsäkeskuksen sijainti on samantekevää, mutta koko Itä-Suomelle se ei ole. Nyt asia lähtee alueellistamisen koordinaatiotyöryhmän lausunnolle ja lopullisen päätöksen tekee valtioneuvosto. Sitä ennen Koskinen voisi muuttaa perustelunsa vähän rehellisemmiksi ja sanoa, että alueellistaminen on pelkkää lupausta eikä mitään antia.
Kun vedetään kotiinpäin, olisi reilua sanoa se suoraan.
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Elokuun 25. 2011
Jim-kanava on muutaman viikon ajan uusinut 90-luvun sarjaa Kaverille ei jätetä. Pari päivää sitten näytetyssä jaksossa oli tuttu perustarina jutun muuttumisesta levitessään. Miehellä oli takapuolessa finni, joka häiritsi hänen vaimoaan intiimissä tilanteessa. Vaimo kertoi asiasta nauraen työkaverilleen, mutta sen sattui kuulemaan sivullinenkin.
Juttu lähti liikkeelle ja paisui ihan mielettömäksi. Kun alkuperäinen finnimies kuuli sen uudelleen, ei hän tietenkään tunnistanut siitä itseään. Tarinan mukaan aidsia sairastava, sukupuolielimensä syövän ja epäonnistuneen sukupuolenvaihdoksen takia menettänyt, halvaantuneena makaava seksihullu huumekauppias oli tappanut kymmeniä ihmisiä aidsiin ja huumeisiin.
Näinhän nämä tarinat syntyvät. Tänään taisin lukea uuden urbaanitarinan synnyn Pauli Vahteran Iltalehteen kirjoittamasta blogista. Pitkässä jutussa oli näet yksi sellainen asia, johon kommentoijat ainakin facebookissa ovat hanakasti tarttuneet. Kyse oli maahanmuuttajaperheen lasten polkupyöristä.
Vahtera oli Mikkelissä nähnyt maahanmuuttajaperheen neljä lasta, joilla kaikilla oli upouudet vaihdepyörät. Tästä hän muitta mutkitta veti sellaisen johtopäätöksen, että polkupyörät oli hankittu harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Asia oli Vahteran mielestä niin ilmiselvä, että hän haastoi kaikki muuta väittävät todistamaan väitteensä. Lapset olivat ymmärtääkseni Vahteralle täysin tuntemattomia.
Tämä yksityiskohta näytti rupeavan kovasti kiinnostamaan samanmielisiä kommentoijia. En ole kaikkia kommentteja seurannut, mutta osaan arvata jutun tulevat käänteet. Kohta joku kertoo, että maahanmuuttajat saavat ilmaiset loistoasunnot, huonekalut, autot, kultakellot ja käyttörahaa niin paljon, että huutelevat Mersun ikkunasta hävyttömyyksiä suomalaisille köyhille. Tämä on ilman muuta ihan varma tieto, koska tuttu sosiaalityöntekijä oli asian kertonut työkaverin tutun äidille.
Jos joku haluaa nämä jutut uskoa, niin eipä häntä estääkään voi. On aivan turha yrittää puhua vaikkapa sosiaalityöntekijöiden ehdottomasta vaitiolovelvollisuudesta tai edes vedota terveeseen järkeen. Kohta minäkin saan kommentteja, joiden mukaan olen sinisilmäinen hölmö epäillessäni näitä ihan varmalta taholta tulleita tietoja.
Ennen kuin lähetätte niitä kommentteja, niin lukekaa nyt kuitenkin edes hiukan oikaa tietoa täältä-_faktaa_maahanmuuttajien_sosiaaliturvasta_ja_asumisesta
Luokka: kulttuuri, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Elokuun 24. 2011
Hallituksen kaavailema 631 miljoonan euron leikkaus kuntien valtionosuuksiin kauhistuttaa kuntia ja puhuttaa ihmisiä sosiaalisessa mediassa. Yleisin kauhukuva on, että kohta kunnat lopettavat sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut kokonaan. Tämä näkemys on onneksi enimmäkseen väärä.
Kuntien palveluja on kahta lajia, lakisääteiset ja sitten ne kaikki muut. Lakisääteiset palvelut, kuten juuri sosiaali-, terveys- ja perusopetuspalvelut kunnan on ihan pakko järjestää. Niistä ei voi kiemurrella eroon rahapulaan vetoamalla. Periaatteessa kunnalla on rahaa yhtä paljon kuin kuntalaisilla on tuloja, joten palvelujen järjestäminen vaatii vain kovempaa kunnallisverotusta.
Tietysti verotuksen kipuraja kulkee jossain ja aika monessa kunnassa se lienee jo saavutettu. Niinpä kunnat joutuvat karsimaan kaikista lakiin perustumattomista palveluistaan. Myös lakisääteiset palvelut tullaan toteuttamaan rimaa hipoen minimikustannuksilla.
Päivän Karjalaisessa oli Pohjois-Karjalan kuntien talousnäkymistä useita juttuja. Yleiskuva on, että kunnat eivät tunnu ymmärtävän tilanteen vakavuutta muuten kuin periaatetasolla. Konkreettisia toimia ei yksikään kunta näytä vielä suunnittelevan. Tulevat menetykset kyllä ovat suunnilleen tiedossa, mutta toistaiseksi keskitytään moittimaan valtion toimia. Ajatus on tietysti ihan oikea: valtio säästää itse ja teettää likaisen työn kunnilla.
Juuan kunnanjohtajan mukaan valtionosuuksien menetys on suunnilleen miljoonan verran. Saattaa summa olla suurempikin, koska jo ilman uusia leikkauksia Juuka saa pelkkiä lukion valtionosuuksia ensi vuonna noin 200 000 euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Tämä johtuu jo aiemmin päätetystä pienten lukioiden korotetusta valtionosuudesta luopumisesta.
Kunnanjohtaja tuntuu ottavan asian rauhallisesti, eikä panikoituminen tietysti autakaan. Säästöjä tullaan kuulemma etsimään kaikkialta ja muutenkin eletään suu säkkiä myöten. Samalla kunta kuitenkin hakee vapautusta sosiaali- ja terveystoimen kuntayhteistyöstä ja aikoo järjestää palvelut itsenäisesti jo vuonna 2007 tehdyn linjauksen mukaan.
Syvällä poteroissa ollaan muuallakin. Ilomantsi aikoo satsata jatkossakin kehittämishankkeisiin, vaikka menetykset ovat sielläkin yli miljoona euroa. Valtimon kunnanjohtaja kiukuttelee, että ei rahan taskusta toiseen siirtäminen ole säästöä, vaan kuntalaiset siitä tulevat vihaisiksi.
Liperi sen sijaan näyttää mallia koviin aikoihin valmistautumisessa. Siellä päätettiin eilen korottaa kaikkien johtavien virkamiesten palkkoja yli 3 %. Näin varmistetaan se, että ainakaan heidän ei tarvitse ensimmäiseksi säästää omista menoistaan. Palkankorotuksen voimin on hyvä kääriä hihat ja ruveta karsimaan kuntalaisten palveluja.
Yleensä ottaen tuntuu siltä, että kunnat ovat vielä jotenkin unessa. Kohta siitä on pakko herätä pylly paljaana pakkasessa. Ja jos minulla olisi yleispätevä ratkaisu, niin en minä sitä ilmaiseksi kertoisi. Ei sellaista ole kenelläkään, vaan jokaisen kunnan on mietittävä asioita ihan itse.
Neuvojiahan aina riittää ilman minuakin. Kuten entinen kerjäläispoika totesi: On tien neuvojia vaan ei palasen antajia.
Luokka: kunnallispolitiikka, talous
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Elokuun 23. 2011
Valtiovarainministeriön julkaisema työn, vastuun ja oikeudenmukaisuuden budjetiksi nimetty esitys on saanut tiedotusvälineissä yllättävän vaisun vastaanoton. Kukaan ei tunnu suuremmin kummastelevan mitään sen lukuja. Ei se mikään ihme olekaan, koska esitys näyttää vuoden takaisen esityksen vain hiukan päivitetyltä versiolta. Eniten mielikuvitusta lienee käytetty nimen keksimiseen.
Alkoholiverolla kerätään lisää 100 miljoonaa, tupakkaverolla 50 miljoonaa ja virvoitusjouma- ja makeisverolla 50 miljoonaa. Polttoaineverona kerätään lisää 125 miljoonaa. Nämä korotukset ovat lukuinakin miltei samansuuruisia kuin vuoden takaiset luvut. Tulojen suhteen ei siis ainakaan ole paljon mielikuvitusta käytetty.
Menoja sen sijaan karsitaan rankalla kädellä. Kuntien valtionosuuksista aiotaan poistaa peräti 631 miljoonaa. Vielä ei tiedetä, tapahtuuko tämä heti ensi vuonna vai jakautuvatko vähennykset useammalle vuodelle. Varmaa on vain se, että hallitus aikoo tosissaan tappaa suurimman osan kunnista. Kuolinkouristuksissaan kunnat ennen pakkoliitoksia joutuvat tekemään hirmuisia valintoja palvelutuotannossaan. Siihen loppuvat yhteisöllisyys, lähidemokratia ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet. Jokainen kunta-alaa tunteva tietää, että suurissa maantieteellisissä kunnissa kasvukeskukset kasvavat reuna-alueiden kustannuksella.
Työllistämis- ja koulutusmäärärahoja leikataan 100 miljoonaa. Hallitusohjelmassa luvattiin pyhästi työllistää ja lisätä työllisyyskoulutusta, joten odotettavissa lienee jonkinlainen taikatemppu.
Harmaa talous on tämänkin hallituksen lempilapsi, jota ei haluta suitsia millään tavalla muuten kuin puheissa. Oikeusministeriö ehdotti 7 miljoonan lisämäärärahaa talousrikossyyttäjien ja tuomarien palkkaukseen, mutta tähän lisäykseen ei ole halua. Ei siitäkään huolimatta, että sijoitus maksaisi varmasti itsensä takaisin nopeasti valtiolle menetettävänä rikoshyötynä.
Toivottavasti meidän ei tarvitse kuunnella jatkuvasti hallituksen itsekehua perusturvan parantamisesta, koska se satanen on huiputusta. Lisää saatu työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki alentavat automaattisesti esimerkiksi asumistukea ja toimeentulotukea, joten todellinen lisäys monelle on vain toimeentulotuen perusosan 25 euron suuruinen lisäys.
Löytyy esityksestä sentään jotain positiivistakin, ihan oikeaa lisäystä. Kansanedustajien käyttöraha nousee tuhannella eurolla. Suoraan sanottuna en tiedä, mikä tämä palkan ja kulukorvausten päälle maksettava käyttöraha on, mutta joka tapauksessa ensi vuonna se on 21 000 euroa/kansanedustaja. Pitäähän taskurahojen nousta elinkustannuksia vastaavasti.
Luokka: politiikka, talous
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Elokuun 22. 2011
Työnhakukoulutus, työelämävalmennus, työharjoittelu, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta ja kaikki muut työvoimapoliittiset toimenpiteet ovat tuttuja useimmille työttömille. TE-toimistosta tulee yksiselitteinen määräys ilmoittautua tai hakea milloin mihinkin. Käskyä tehostetaan uhkauksella työttömyysetuuden menettämisestä.
Aika usein tällaiset määräykset perustuvat sopimusta laadittaessa tapahtuneeseen tiedon pimittämiseen tai suoranaiseen erehdyttämiseen. Jos sopimukseen ei näitä toimenpiteitä ole kirjattu, on määräys sopimuksenvastainen. Jos ne ovat sopimukseen tulleet virkailijan yksipuolisella kirjauksella ilman yhteisiä neuvotteluja, voi toimenpiteestä kieltäytyä.
Puhun nyt työttömälle laaditusta ja joka ilmoittautumiskerralla päivitettävästä työnhakusuunnitelmasta. Se on juuri se paperi, jonka työvoimavirkailija tuuppaa allekirjoitettavaksi ja joka kannattaa sitä ennen lukea. Jos siihen on automaattisesti ja neuvottelematta kirjattu näitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, niin sen allekirjoittamisesta voi kieltäytyä. Kun nimi on paperissa, on suunnitelmaa periaatteessa noudatettava eikä mistään voi enää kieltäytyä.
Tämä oikeus kieltäytymiseen perustuu julkisesta työvoimapalvelusta annettuun lakiin. Siellä sanotaan selvästi, että työnhakusuunnitelma on laadittava yhdessä työnhakijan kanssa, palvelutarve arvioidaan vuorovaikutuksessa ja palveluja tarjotaan sen mukaisesti, mitä on yhdessä sovittu.
Laissa säädetään myös, että työvoimapalvelujen on perustuttava asiakkaan tarpeisiin, vapaaseen valintaan ja sopimusvapauteen. TE-toimisto ei siis voi pakottaa ketään allekirjoittamaan mitään sellaista, mitä ei ole yhteisesti neuvottelemalla sovittu.
Tätä eivät TE-toimiston virkailijat kerro ja saattaapa olla, että he eivät sitä tiedäkään. He toimivat usein rutiininomaisesti ja omia ohjeitaan noudattaen. Heillekin saattaa tulla yllätyksenä se tosiasia, että heillä ei ole mitään saneluoikeutta suunnitelman sisältöön.
Kannattaa siis ehdottomasti lukea se eteen työnnetty paperi ennen allekirjoittamista.
Entä sitten, jos suunnitelma tuli allekirjoitettua lukematta? Jos virkailija on yksipuolisesti sisällyttänyt suunnitelmaan sellaisen toimenpiteen, josta ei ole yhteisesti sovittu, voi työnhakija irtisanoa suunnitelman välittömästi. Perusteena on, että suunnitelmaa ei laadittu yhdessä ja työnhakija joutui allekirjoittamaan suunnitelman pakotettuna tai erehdytettynä. Tällöin on laadittava uusi suunnitelma. Joka tapauksessa seuraavalla käynnillä se suunnitelma päivitetään, ja silloin on oltava tarkkana.
En minä halua yllyttää ketään kieltäytymään mistään työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Haluan vain kertoa, että työnhakijallakin on velvollisuuksien lisäksi myös oikeuksia. Osallistuminen oman tulevaisuuden suunnitteluun ei totisesti ole niistä vähäisin.
Luokka: työllistämistoimenpiteet
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Elokuun 21. 2011
Jos joku ajaa ylinopeutta tutkaan, niin poliisi antaa hänelle luvan peruuttaa taaksepäin ja ajaa uudelleen tutkaan sallittua nopeutta. Asia on sitten sillä selvä. Vaihtoehtoisesti poliisi antaa sakon, jonka voi riitauttaa oikeudessa. Oikeus sitten aikanaan toteaa, että nopeusrajoitus on määrätty liian alhaiseksi, joten ylinopeutta ei ollut ja sakko mitätöidään. Muissakin rikoksissa oikeus toteaa lain huonoksi ja jättää tuomitsematta.
Eihän se näin mene muualla kuin pohjoiskarjalaisessa Juuan kunnassa. Kun kunnan virkamiehet ja päättäjät rikkovat kunnanvaltuuston vahvistamaa hallintosääntöä, todetaan vian olevan hallintosäännössä. Se on vanhentunut, kaavamainen ja muutenkin kaikin puolin kelvoton, joten siitä ei tarvitse välittää.
Kuntaan valittiin sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaiseksi henkilö, jolla ei ole hallintosäännön edellyttämää sosiaalityöntekijän koulutusta. Aluehallintovirastolle antamassaan selvityksessä kunnanhallitus totesi, että hallintosääntö on huono ja sitä tullaan tältä osin muuttamaan. Avi tyytyi selitykseen, vaikka muutoksia sääntöön ei ole tehty. Hallinto-oikeus ei vielä ole antanut ratkaisua sijaisen valintapäätökseen. Samaa hallintosäännön kelvottomuutta on sinnekin tarjottu selitykseksi.
Kunnanjohtaja ylitti toimivaltansa myydessään etukäteen sähköliittymän kiinteistölle, jonka myynnistä valtuusto ei vielä ollut tehnyt päätöstä. Tarkastuslautakunta ei pelkästään tyytynyt sille annettuun selitykseen, vaan vieläpä julisti omana kantanaan, että vika on hallintosäännössä. Se kun ei oikeuta kunnanjohtajaa tekemään tällaisia kauppoja. Ensi tiistaina kunnanhallitus hyväksyy jälkikäteen kunnanjohtajan toiminnan ja ilmoittaa aloittavansa huonon hallintosäännön kokonaisuudistuksen.
Hallintosääntö ei ole laki, mutta se on kunnan ylimmän päätöksentekijän eli kunnanvaltuuston Kuntalain 7 luvun 50 §:n nojalla vahvistama. Juuassa kuten useimmissa muissakin kunnissa on vahvistettu lähes sellaisenaan Kuntaliiton antama malli hallintosäännöksi. Siinä on määrätty tarkasti myös johtavien viranhaltijoiden toimivalta ja sen rajat. Se on lakiin rinnastettava sitova ohje, jota ei saa missään tapauksessa sivuuttaa.
Jos ja kun hallintosääntö on puutteellinen, vanha ja kunnan tarkoituksiin sopimaton, niin sitä pitää tietenkin muuttaa. Sitä on kuitenkin ehdottomasti noudatettava siinä muodossaan, jossa se kulloinkin on voimassa. Huonoa lakiakin on noudatettava niin kauan kuin se on voimassa. Mikähän tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Elokuun 20. 2011
Pelkän asumis- ja toimeentulotuen varassa elävien kotitalouksien määrä on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut, kertoo Valtiontalouden tarkastusvirasto. Tämä pieni lehtiuutinen sai minut etsimäään tarkastusviraston nettisivuilta enemmän tietoa. Olisin nimittäin halunnut tietää, kuinka paljon näitä yhteiskunnan pahnanpohjimmaisia oikein on. En löytänyt sieltäkään muuta kuin maininnan määrän kaksinkertaistumisesta.
Ehkä heitä on nin paljon, että luvuista ei uskalleta puhua.
Tämän joukon jatkuva kasvu johtuu vuoden 2006 lakiuudistuksesta, kuten tarkastusvirastokin yksiselitteisesti toteaa. Silloin velvoitettiin pitkään työmarkkinatukea saaneet osallistumaan kunnan ja työvoimaviranomaisten tarjoamiin työllistämispalveluihin, kuten työvoimakoulutukseen tai työharjoitteluun. Jos pitkäaikaistyötön ei ota vastaan tarjottua palvelua, hän menettää työmarkkinatuen.
Nämä kauniit sanat ovat virallinen versio. Tosiasiassa lakimuutosta käytetään härskisti ihmisten simputtamiseen ja tilastojen siivoamiseen. Palvelutarjonta sisältää näennäiskursseja, mahdottomien matkojen taakse sijoittuvaa työharjoittelua ja monella eri nimellä teetettävää ilmaistyötä. Näistä kieltäytyjä menettää työmarkkinatuen ja joutuu turvautumaan kunnan myöntämään toimeentulotukeen.
Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen ero on rahamääräisesti oikeastaan olematon. Toimeentulotukilaissa on kuitenkin säädetty rangaistus tällaiselle kieltäytyjälle. Tukea alennetaan ensimmäisestä kieltäytymisestä 20 % ja toisesta sitä voidaan alentaa jopa 40 %. Kukaan ei taatusti tiedä, kuinka paljon maassa on näitä alennetulla toimeentulotuella sinnitteleviä.
Miksi ihmiset sitten kieltäytyvät näistä palveluista? Vastauksia on yhtä monta kuin kieltäytyjiäkin, mutta yleensä ottaen vika on palvelutarjonnassa. Oikeaa palkkatyötä ei ole tarjolla ollenkaan. On vain lapsellisia kursseja, palkatonta työharjoittelua, palkatonta työelämävalmennusta ja palkatonta kuntouttavaa työtoimintaa. Työmarkkinatuen lisäksi saatava yhdeksän euron korvaus ei usein riitä edes matkoihin, saati sitten ruokaan.
Olen kuullut jopa sellaisen väitteen, että jotain työharjoittelupaikkaa tarjotaan usealle työttömälle samanaikaisesti. Kaikki muut kuin harjoittelijaksi valittu menettävät kieltäytymisen takia työmarkkinatukensa. Tämän väitteen todenperäisyyttä en mene vannomaan, mutta en minä tätäkään ihmettelisi.
Nyt kun uusi hallitus on julistanut perusturvaa nostamalla parantavansa kaikkein köyhimpien asemaa, odotan juuri näihin oikeasti kaikkein köyhimpiin kohdistuvia parannuksia. Joku ministeri voisi aloittaa vaikka kysymällä sieltä tarkastusvirastosta köyhien kotitalouksien määrää.
Luokka: sosiaalitoimi, työelämä
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Elokuun 19. 2011
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ilmestyi eilen kameroiden eteen jämäkkänä ja tiukkana kertomaan, mitä kaikkea hänen budjettiesityksensä pitää sisällään. Hän onnistui lyhyessä ajassa korostamaan omaa panostaan niin paljon, että uskottavuus katosi. Yleensä kun on niin, että mitä enemmän joku korostaa omaa osuuttaan lopputulokseen, niin sitä vähemmän hän on sen eteen tehnyt.
Ei Urpilaisellla kerta kaikkiaan ole ollut aikaa laatia tätä budjettia, vaikka hän sitä kovasti omanaan mainostaakin. Hallitus saatiin kasaan vasta kesäkuussa ja heti perään ministerit häipyivät lomalle. Kesken pahimman eurokriisin valtiovarainministeri oli tavoittamattomissa ulkomailla. Ilmeisesti joku hänen avustajansa julkaisi blogikirjoituksen, jossa kehotetiin ottamaan tilanne rauhallisesti.
Tällaistahan tämä poliittinen teatteri on, joten eipä siitä sen enempää. Joka tapauksessa Urpilainen oikeasti on vastuussa kaikesta siitä, mitä hän omissa nimissään esittää, olipa työn tehnyt kuka tahansa.
Nyt sitten niitetään sitä satoa, jota on kylvetty jo vuoden ajan. Kiviniemen toimitusministeriö ei vuoteen reagoinut millään tavalla mihinkään, vain katsoi päältä mitä maassa ja maailmalla tapahtuu.
Ensi vuonna valtion menoja leikataan 1,16 miljardia. Tästä kärsivät eniten kunnat ja siis kaikki kansalaiset, koska valtionosuuksia tullaan leikkaamaan rajusti. Se tietää kunnallisverojen ja maksujen korotuksia. Kuntaministeri Henna Virkkunen jo pitää “karttaharjoituksia” uusista kuntaliitoksista.
Veronkorotuksia tulee 1,1 miljardin verran. Pääomaveroa nostetaan lupauksen mukaisesti kahden prosenttiyksikön verran, mutta muuten noudatetaan tuttua aakkosjärjestystä. Alkoholin, bensiinin ja tupakan verotus nousee taas tuntuvasti. Siinä sivussa nousevat suurimmat perintö- ja lahjaverot, mutta tämä on mitätön lisäys valtion tuloihin.
Suurena uutisena markkinoidaan odotetusti peruspäivärahan ja työmarkkinatuen nostoa sadalla eurolla kuukaudessa. Urpilainen korosti, että näin parannetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Tämä taas todistaa, että Urpilainen ei vieläkään tiedä, että kaikkein heikoimmassa asemassa ovat työmarkkinatuelta pudonneet ja pelkän toimeentulotuen varassa elävät. He saavat ensi vuonna 25 euroa kuukaudessa lisää.
Tosiasiassa kaikki nämä korotukset on jo etukäteen syöty. Lisäksi perusturvan nosto pienentää taas kerran kaikkia muita etuuksia, joten valtio antaa ja ottaa samanaikaisesti. Tässäkään ei ole mitään uutta.
Mielenkiintoinen on EK:n vastustava kanta perusturvan nostoon. Sen mukaan perusturva nousee nyt sellaiselle tasolle, että se kilpailee palkkojen kanssa. Jos 500 euron työmarkkinatuki on kilpailukykyinen palkkoihin nähden, niin se kertoo jo paljon EK:n näkemyksistä sopivasta palkasta.
Näiden asioiden kanssa on taas kerran vain elettävä.
Luokka: politiikka, talous
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Elokuun 18. 2011
Eduskunnan varapuhemies Pekka Ravi (kok) on paikallislehti Vaarojen Sanomien mukaan käynyt Juuassa tutustumassa paikallisiin yrityksiin. Yrittäjien, kunnan virkamiesten ja päättäjien yhteisessä aamukahvitilaisuudessa yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja oli purkanut Raville sydäntään. Kyse oli tietenkin kunnan yrityksiä koskevista päätöksistä, joista valittamista pitäisi voida rajoittaa.
Yrittäjien johtomiehen mukaan kunnallinen valitusoikeus tekee valittamisesta liian helppoa. Niinpä valittajaa pitäisi voida rangaista taloudellisesti, mikäli valitus on aiheeton ja se hylätään. Se kuulemma karsisi suurimman osan valituksista. Ravi piti lehden mukaan ajatusta oikeansuuntaisena, vaikka valitusoikeutta ei voidakaan rajoittaa.
Taas kerran sekoitettiin kaksi ihan eri asiaa, aiheeton ja perusteeton valitus. Aiheetonta valitusta ei ole olemassakaan. Valitus voi hallinnollisessa oikeusprosessissa osoittautua perusteettomaksi, mutta sitä ei koskaan voi etukäteen tietää. Valittaminen on viimesijanen oikeusturva- ja laillisuusvalvontakeino, eikä sen minkäänlainen rajoittaminen tai hankaloittaminen saa tulla kysymykseenkään muualla kuin päiväunissa.
Juukalaiset yrittäjät ovat viime aikoina napisseet kovasti näistä valituksista. He katsovat valitusten kohdistuvan suoraan itseensä. Tässä he erehtyvät, koska valitukset kohdistuvat kunnan toimielinten tekemiin päätöksiin. Yrityksiä koskevat päätökset eivät kerta kaikkiaan näytä kestävän tätä laillisuusvalvontaa, mutta eivät kestäisi monet muutkaan kunnan päätökset. Nämä muut tunaroinnit ovat vain osoitus ammattitaidon puutteesta, mutta eivät välttämättä aiheuta kunnalle mitään vahinkoa. Siksi niistä ei yleensä valiteta, vaikka aihettakin olisi.
Kuntalainen ei aina voi tietää, mikä kunnan päätös on laillinen ja mikä ei. Mitenpä sen kuntalainen tietäisi, kun eivät sitä näytä tietävän päättäjät eivätkä edes asioiden valmistelijat? Jos yrittäjien villit unelmat jostain syystä toteutuisivat ja hylätyn valituksen tekijä joutuisi kustannusvastuusen, olisi tie harvainvaltaan ja jopa anarkiaan auki. Kukaan ei uskaltaisi valittaa yhtään mistään seuraamusten pelossa.
Suosittelen taas kerran hallinto-oikeuden peruskurssia kunnan virkamiehille, päättäjille, yrittäjille ja paikallislehdelle. Ravi sen alkeet tuntuu auttavasti osaavankin.
Luokka: kunnallishallinto, laki
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Elokuun 17. 2011
Ainoa oikea tapa tehdä päätöksiä on vetää lukuja hatusta, nimetä ne oletusarvoiksi ja laskea nettoarvo. Tämä sarjakuvakoira Dogbertin konsulttineuvo on monesti tullut mieleeni lukiessani uutisia Kreikan lainoille myönnettävistä takauksista ja niille saatavista vakuuksista.
Ensimmäisen kerran aloin tyhmässä päässäni ihmetellä asiaa silloin, kun yleensä ruvettiin puhumaan takauksille vaadittavista vakuuksista. Ajattelin asiaa tietenkin ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta jotenkin näin: Jos joku kaveri pyytää minua lainaamaan pankista rahaa ja lainaamaan sitten sitä rahaa edelleen hänelle itselleen hyviä vakuuksia vastaan, niin mitä sanoisin? Taitaisin sanoa, että jos sinulla on noin mahdottoman hyvät vakuudet, niin mene ihmeessä itse sinne pankkiin lainaamaan rahaa itsellesi.
Pantti eli vakuus on semmoinen omaisuus, joka tarvittaessa voidaan muuttaa rahaksi, jolla pantinhaltija varmistaa saatavansa. Pantin pitäisi kattaa koko riski eli olla täydet 100 %. Jos Kreikka pystyisi tällaisen takuuvarman pantin antamaan, niin silloinhan se itse saisi tarpeeksi lainaa. Mihin se muiden maiden takauksia tarvitsisi?
Nyt Suomi takaa Kreikan lainoja 1,4 miljardin arvosta ja saa vakuudeksi 300 miljoonaa sijoitettavaksi kasvamaan korkoa. Tämä 300 miljoonaa ja odotettavissa olevat korkotulot ovat panttina koko takauksestamme eli tuosta 1,4 miljardista eurosta. Valtiovarainministeriöllä täytyy olla luja usko maailmantalouden kehitykseen ja omiin sijoittajankykyihinsä, koska minun laskupääni mukaan summien välillä on melkoinen aukko täytettäväksi.
Toinen asia on tietenkin se, että Suomi tällä toiminnallaan vähentää Kreikan mahdollisuuksia selvitä talouskriisistään. Vakuudeksi annettavat 300 miljoonaa ovat pois sieltä Kreikan kansantaloudesta, jonka elvyttämiseen sitä velkaa otetaan.
Nämä lienevät liian vaikeita asioita minun ymmärrettäväkseni. Taidan todeta kuten professori Heikki Ylikangas erään toisen asian yhteydessä: Suomella on, kuten kaikki hyvin tiedämme, kautta historian ollut hyvä herraonni, joten olemme aina valinneet parhaan tarjolla olevista vaihtoehdoista.
Luokka: politiikka, talous
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Elokuun 16. 2011
Silmiini sattui Talouselämä-lehden artikkeli marraskuulta 2010. Siinä kerrottiin, kuinka Britannia aikoo velvoittaa työttömät tekemään neljä viikkoa vuodessa ilmaistyötä. Kieltäytyjää uhkaa etuuksien menetys kolmen kuukauden ajaksi.
En tiedä, miten tämän toteuttaminen on Britanniassa onnistunut, mutta ainakin britit ovat kaukana jäljessä meistä. Meillähän tämä ilmaistyö on ollut lakisääteistä jo kymmenkunta vuotta. Tätä eivät ole tajunneet ne, jotka jatkuvasti ovat vaatimassa työntekoa etuuksien vastineeksi.
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta säädettiin vuonna 2001. Lain nimi hämää, koska kuntoutettaviksi kelpaavat vain moitteettoman työkuntoiset työttömät. Vajaakuntoiset ohjataan sosiaali- ja terveyspalvelujen piiriin. Kuntouttava työtoiminta kestää kerrallaan 3 - 24 kuukautta ja palkaksi siitä saa työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euroa ruokarahaa päivässä.
Siis ihminen voidaan pakottaa tekemään ilmaistyötä jopa kahden vuoden ajan etuuksien menettämisen uhalla. Kieltäytymisestä seuraa käytännössä ikuinen karenssi. Tuen uudelleen saamisen ehtona nimittäin on viiden kuukauden mittainen työ tai osallistuminen johonkin muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen.
Laki julkisesta työvoimapalvelusta vuodelta 2002 pitää sisällään määräykset työkokeilusta, työelämävalmennuksesta ja työharjoittelusta. Lain 8 luvun 5 §:n mukaan työkokeilu kestää enintään kuusi kuukautta ja työelämävalmennus ja työharjoittelu enintään 12 kuukautta kerrallaan. On tietenkin sijoittavasta työnantajasti kiinni, mitä tehtäviä toimintaan sisältyy, mutta käytännössä kyse on aina ihan tavallisesta työstä. Palkkaa siitä ei tietenkään makseta, vaan se samainen työmarkkinatuki ja ruokaraha. Kieltäytymisen seuraus on sama ikuinen karenssi.
Työelämävalmennus siis kestää enintään 12 kuukautta kerrallaan. Laki on kuitenkin laadittu niin ovelasti, että oltuaan tämän valmennuksen jälkeen työttömänä 12 kuukautta työtön voidaan määrätä uudelleen samaan työelämävalmennukseen. Harjoittelussa työttömyysaika on vielä lyhempi, sillä vuoden harjoittelun jälkeen kolme kuukautta työttömänä ollut voidaan määrätä uudelleen harjoitteluun.
Näin homma pyörii vuodesta toiseen. Työttömät tekevät ilmaistyötä milloin milläkin nimikkeellä, eikä palkkatyöstä ole koskaan mitään toiveita. Kukapa hullu palkkaa maksaisi, kun ilmaista työvoimaa on saatavilla.
Näihin juttuihin saan yleensä ainakin pari kommenttia, joissa tätä orjatyötä puolustetaan. Vakioselitys on, että on toki parempi tehdä leipänsä eteen työtä kuin maata kotona sohvalla. Näille turvallisuuteen tuudittautuneille yhteiskunnan tukipylväille ehdotan seuraavaa ajattelua:
Tehdään sinusta itsestäsi työtön ja määrätään sinut työvoimapoliittisena toimenpiteenä tekemään nykyistä työtäsi työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päiväpalkalla. Tai tehdään kuten fb-kaverini Auvo Rouvinen ehdotti ja arvotaan joka vuosi 10 % työssäolevista työttömiksi. Sitten heidät määrätään takaisin entiseen työhönsä tällä mahtavalla korvauksella. Näin kansantalous kasvaa ja säästyy mittava summa osinkoihin.
Eihän näin voi tehdä, niinkö sanotte? Miksi ei voi? Mikä sopii yksille, niin sen pitää ilman muuta sopia myös toisille.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Elokuun 15. 2011
Suurten valtionyhtiöiden toimitusjohtajat saivat roimia palkankorotuksia vuonna 2010. HS:n selvityksen mukaan valtion pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien yhteenlasketut palkat ja bonukset nousivat viime vuonna nelinkertaista vauhtia verrattuna kaikkien isojen pörssiyhtiöiden johtajiin. Tavallisiin työntekijöihin verrattuna palkat nousivat vielä rajummin.
Vielä kesäkuussa valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala sanoi selvittävänsä, miten palkkakuilua johdon ja tavallisten työntekijöiden välillä voisi kaventaa. Nyt Hautala peruu puheitaan. “Täällä omistajaohjausyksikössä tuloerojen kasvulle on vaikea tehdä mitään.”
Tämän asian täytyy tosiaan olla kiveen hakattu, koska sille ei edes ministeri mahda mitään. Johtajien palkat nousevat, vaikka vuonna 2009 annettiin palkitsemisohje. Sen antaminen oli suora seuraus Fortumin optio- ja osakepalkkioista nousseesta metelistä, mutta edes selvä ohje ei mahda asialle mitään.
Tai oikeastaan selvä ohje muuttaisi asioita, mutta ohje on kaikkea muuta kuin selvä. Siihen on nimittäin kirjattu mahdollisuus poiketa tästä ohjeesta “erityisestä syystä”. Käytännössä erityinen syy voi olla ihan mikä tahansa. Riittää, että johtaja haluaa lisää palkkaa ja yritys on valmis sitä maksamaan.
Hautala kertoo, että valtionyhtiöiden johtajien palkkoja ei voi verrata tavalliseen palkansaajaan. Verrokkiryhmä on yksityisten yhtiöiden johtohenkilöt. Siitä huolimatta valtionyhtiöiden johtajien palkat ovat nousseet nelinkertaisesti juuri verrokkiryhmään nähden.
Johtajaparat lienevät olleet tosi syvässä palkkakuopassa, josta on lähdetty kiipeämään pois vauhdilla. Se on onnistunut poikkeuksellisen hyvin, koska nyt suurimpien valtionyhtiöiden johtajat ansaitsevat enemmän kuin monien isojen pörssiyhtiöiden kollegat. Heidän täytyy siis olla yritysmaailman terävintä huippua.
Tätä sopii kuitenkin epäillä. Patria on sotkeentunut lahjusjuttuihin ympäri maailman ja Destian toimitusjohtaja joutui leivättömän pöydän ääreen. Outokumpu maksoi muutenkin kohta eläköityvälle johtajalleen 1,9 miljoonan erokorvauksen.
Kuka muistaa vielä aikaa, jolloin valtionyhtiöiden johtajat olivat valtion virkamiehiä? He saivat suhteessa pientä palkkaa, mutta olivat silti työlleen omistautuneita ja arvostettuja. Nykyisin liikemaailman pyrkyrit asettavat vertailukohdakseen suuren maailman johtajat ja vaativat mahdottomia. Kummallisinta on, että se mahdoton heille myös annetaan.
Ei tätä asiaa neuvottelemalla ja sopimalla saada muutettua. Vuoden 2009 ohje pitää vain repiä ja rakentaa koko asetelma uudelleen järjellisistä lähtökohdista. Minä olen niin tyhmä, että en suostu uskomaan kenenkään työpanoksen olevan 1 742 920 euron arvoinen vuodessa. Fortumin toimitusjohtaja kuitenkin on näin arvokas.
Ja kun mietitään, miten itsestään selvä asia sähkön hinnan nouseminen on, ei edes työpanos vaikuta vaativan erityisen suurta bisnesvainua.
Luokka: talous, työelämä
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Elokuun 14. 2011
Kalle Päätalon Iijoki-sarjan keskeinen henkilö on Hiltu-Jakki, nuoren Kallen “varaisä”. Tämä armottoman kova ja osaava työmies oli miestä parempi paitsi töissään, niin erityisesti puheissaan ja käytöksessään. Häntä pidettiin leuhkana miehenä, mutta kaikki tiesivät hänen puheillaan myös olevan katetta. Siksi häntä arvostettiin, toisin kuin tyhjänpuhujia.
Tyhjänpuhujille Jakki oli tavattoman vihainen. Sen saivat kerran 30-luvulla kokea Taivalkoskelle saapuneet IKL:n puhujat ja värvääjät. Kirjoista tehdyn elokuvan kohtaus on jäänyt mieleeni Jakkia näyttelevän Matti Tuomisen roolisuorituksena.
IKL:n puhuja on pääsemässä matkalaisten pirtissä pidetyssä kokouksessa vauhtiin Suur-Suomi- ja ryssävihapuheissaan, kun siihen asti hiljaa istunut Jakki saa tarpeekseen. Hän nousee seisomaan, kävelee sanaakaan sanomatta uunin vieressä olevalle halkokasalle ja kolistelee siellä mielenosoituksellisesti. Hän ottaa käteensä koivuhalon ja sitä kämmeneensä paukutellen kävelee hämmentyneenä mykistyvän puhujan ohi.
Seinänvierellä Jakki kötistyy kyljelleen ja asettelee halon päänsä alle käskien herättämään sitten, kun seurat ovat ohi. Koko tilaisuus lässähtää ja loppuu siihen, eivätkä värvääjät saa montakaan uutta jäsentä. Pihamaalla puhuja epäilee talon omistavalle kauppiaalle, että taisipa paikalle sattua yksi emäkommunisti. Kauppias naurahtaa, että ei Hiltu-Jakki mikään kommunisti ole, päinvastoin. Ihan saman se olisi tehnyt niillekin. Jakki vain ei voi sietää kiihkoilijoita, ei suojeluskuntalaisa eikä kommunisteja.
Hiltu-Jakin tahallinen provokaatio oli mahtava yhdistelmä halveksuntaa ja huumoria. Se avasi ihmisten silmät näkemään, miten naurettavia IKL:n vihanlietsojat olivat. Uhostaan ja vihapuheestaan huolimatta värvääjät ilmiselvästi säikähtivät yhtä ainoaa päättäväisen näköistä miestä.
Eipä minun tarvitse siirtää tätä Päätalon kertomaa nykyaikaan. Huumori on yhä edelleen kaikkien ääriaatteiden pahin vihamies. Tarvitaan vain niitä Hiltu-Jakkeja.
Luokka: kulttuuri, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Elokuun 12. 2011
Paikallislehden mukaan Juuan yrittäjät ry. oli järjestänyt perinteisen kesätempauksen puheita pitäen ja rosvopaistia nauttien. Toivottavasti ruokalajin nimi ei ole enne.
Yhdistyksen puheenjohtaja vaati lehden mukaan kunnalta yrittäjäystävällisempiä päätöksiä, tai kunnasta tulee entinen. Hän toivoi jonkun yrittäjien yhdistyksen jäsenen asettuvan vaaleissa ehdolle, jotta päätöksentekoon saataisiin itua.
Tämän puheenjohtajan oma yritys valmistaa liemiä ja kastikkeita luista ja muista eläinruhon osista. Muutama vuosi sitten kunnan jätevesipuhdistamo tukkeentui useaan kertaan yrityksen rasvapäästöistä ja kunnalle aiheutui huomattavaa vahinkoa. Silloisen kunnajohtajan esityksestä kunta uhkasi rajoittaa yrityksen vedensaantia, ellei rasvapäästöjä saada kuriin.
Alkukesällä oikeus antoi tuomion ympäristörikoksesta ja vahingonkorvauskin oli tuntuva. Koko vahingonkorvauksen sai kuitenkin valtio, koska kunnalla ei asianomistajana ollut mitään vaatimuksia. Tätä pitäisin jo melko yrittäjäystävällisenä kunnan päätöksenä.
Yhdistyksen varapuheenjohtajalla on yhden miehen konsulttiyritys. Tämä yritys voitti ikäihmisten osaamiskeskuksen yritys- ja yhdistyskoordinaattorin tehtävistä järjestetyn tarjouskilpailun. Se ei ole mikään yllätys, koska samalta yritykseltä ostettiin kiireeseen vedoten suorahankintana yhdistys- ja yrityskartoitus jo toiminnan aloitusvaiheessa. Nyt tämä yhden miehen yritys käy päivittäin töissä tässä kunnan ja useiden maakunnallisten yhteistyötahojen yhteisessä projektissa ja laskuttaa työstään konsulttipalkkiota. Samalla tämä yritys - tai siis henkilö - istuu sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenä. Lautakunta on ollut koko osaamiskeskuksen keskeinen valmistelija.
Eipä tässäkään mitään luvatonta ole, koska toimintaa kunnan puolelta koordinoi kunnahallitus eikä henkilö lautakunnassa ole osallistunut hanketta koskeviin päätöksiin. Pitäisin kuitenkin tätäkin toimintaa aika yrittäjäystävällisenä.
30-vuotisjuhliaan viettävän rakennusyrityksen toimitusjohtaja sanoo saman lehden haastattelussa, että emme tarvitse velatonta kuntaa emmekä valittajia. Tällä hän viittaa ilmeisesti kunnan ja erään toisen yrityksen maakauppaan, jonka hallinto-oikeus valituksen ansiosta kumosi lainvastaisena. Toivoa sopii, ettei toimitusjohtaja oikeasti tarkoita mitä sanoo. Hänen puheensa voitaisiin tulkita jopa niin, että yhteisesti voidaan tehdä myös lainvastaisia päätöksiä, eikä niistä saisi yhteisen edun nimissä valittaa.
Yrittäjäyhdistys ja yrittäjät puhuvat tietenkin omiensa puolesta, ei siinä mitään. Heidän kuntakuvansa on kuitenkin melko yksipuolinen. Totta on, että kunta tarvitsee yrittäjiä ja kunnan tehtävänä on luoda yritysten toiminnalle edellytyksiä. Kunta ei kuitenkaan ole yksinomaan yrittäjien, vaan kunnan rahat ovat kaikkien rahoja. Niillä on tarkoitus tuottaa palveluja kaikille kuntalaisille.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Elokuun 10. 2011
Nytpä selvisi, miksi minultakin kysellään yllättävän paljon sosiaali- ja terveyspuolen perusasioita, vaikka niistä lakien mukaan saisi helposti tietoa kunnan potilas- tai sosiaaliasiamieheltä. Käytännössä koko Pohjois-Karjalassa ei sellaisia viranhaltijoita oikeastaan edes ole.
Kaikkien Pohjois-Karjalan 14 kunnan sekä lisäksi savolaisen Heinäveden kunnan kaikki potilas- ja sosiaaliasiamiehen tehtävät hoitaa kuntien välisillä sopimuksilla Joensuussa yksi ainoa pätevä henkilö. Apunaan hänellä on tehtävään epäpätevä ylihoitaja, jonka vastuulle kuuluvat käytännössä kaikki potilasasiamiehen tehtävät. Ei siis mikään ihme, että potilas- tai sosiaaliasiamiestä ei puhelimella tavoita eivätkä he oikeastaan edes ilmoittele olemassaolostaan. Tuollaisen työmäärän edessä minäkin pysyttelisin hiljaa ja mahdollisimman huomaamattomana.
Potilasasiamiehestä säädetään vuonna 1992 annetussa laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Sosiaaliasiamiehen tehtävät ja asema määritellään vuonna 2000 säädetyssä laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Molempiin lakeihin on kirjattu sellainen heikkous, jota ainakin Pohjois-Karjalan kunnat käyttävät surutta hyväkseen.
Lakien mukaan kunnan tai terveydenhoidon yksikön on nimettävä asiamies neuvomaan, tiedottamaan ja avustamaan asiakkaita. Kahdella tai useammalla kunnalla tai terveydenhuollon yksiköllä voi kuitenkin olla yhteinen asiamies. Tätä lainkohtaa on käytetty hyväksi niin antaumuksella, että koko lain tarkoitus on vesitetty. Lainsäätäjä on tuskin ihan tosissaan tarkoittanut, että yksi ainoa viranhaltija voisi hoitaa näin valtavan alueen 15 kunnan tehtävät. Sen lait kuitenkin mahdollistavat.
Menettely kertoo sekä säästämisestä että välinpitämättömyydestä. Toinen laki on ollut voimassa 19 vuotta ja toinen 11, mutta niitä ei koskaan ole otettu vakavissaan. On tehty vain se kaikkein välttämättömin lain kirjaimen täyttämiseksi. Nykyisin ei piitata enää edes lain kirjaimesta.
Toukokuun alkuun asti näissä tehtävissä toimi kaksi pätevää henkilöä. Toisen irtisanouduttua virka jätettiin säästösyistä täyttämättä ja tehtävään määrättiin siihen epäpätevä ylihoitaja. Tämä pätevä viranhaltija teki työjärjestelyistä oikaisuvaatimuksen, jonka mukaan päätös rikkoo kuntien välistä sopimusta, sosiaalihuollon asiakaslakia sekä lakia sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdoista. Joensuun sosiaali- ja terveyslautakunta hylkäsi oikaisuvaatimuksen todeten, että siinä ei ole esitetty mitään sellaista, joka ei olisi ollut lautakunnan tiedossa päätöstä tehtäessä.
Tämä on harvinaisen selvää tekstiä. Lautakunta siis myönsi tietoisesti rikkoneensa lakeja ja kuntien välisiä sopimuksia ja aikoo jatkaa samalla linjalla. Eipä olisi ihme, jos tämä ainoa pätevä irtisanoutuisi epäkiitollisesta tehtävästään. Töitä on varmasti enemmän kuin kohtuudella voi vaatia, mutta kaupunki ei piittaa edes laillisuudesta ja sopimuksista. Se kertoo tehtävän arvostuksesta kaiken.
Potilaan ja sosiaalitoimen asiakkaan etujen ajaminen on Joensuun mielestä joutavanpäiväistä puuhastelua.
Luokka: laki, sosiaalitoimi, terveydenhoito
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Elokuun 9. 2011
Turun kaupungillla näyttää olevan vaikeuksia päästä eroon entisestä apulaiskaupunginjohtajastaan. Hänet on irtisanottu epäasiallisen ja moitittavan käytöksen takia, mutta hän työllistää sekä kaupunginhallitusta että hallinto-oikeutta lukuisilla irtisanomiseensa liittyvillä valituksilla. Motiivina on tietenkin raha, koska paluuta virkaan hänellä tuskin on.
Juuri tällaisten tilanteiden varalta on jo kymmenkunta vuotta laadittu johtajasopimuksia. Ne alkoivat yleistyä silloin, kun kunnanjohtajan irtisanomista yksinkertaistettiin lakimuutoksella. Aiemmin asia oli selvempi; kunnanjohtajat olivat virkamiehiä, joiden asema oli melkoisen turvattu. Määräaikaisuudet ja irtisanomisen yksinkertaistaminen saivat aikaan koko sopimusruljanssin.
Sopimuksilla määritellään viranhoidon ehdot ja palkkaus samaan tapaan kuin työsopimuksessa. Samoin sovitaan korvauksista siinä tapauksessa, että irtisanomisen sijaan johtaja eroaa vapaaehtoisesti. Sopimuksissa ei ole mitään yhtenäistä kaavaa, vaan ne räätälöidään vapaasti sopien.
Asia on periaatteessa ihan hyvä yksittäisen viranhaltijan kannalta. Sopimusten käytännön toteuttaminen näyttää kuitenkin aiheuttavan ongelmia vähän siellä sun täällä. Viime vuoden toukokuussa Joensuun kaupunki valitsi uuden kaupunginjohtajan ja hänen kanssaan laadittiin johtajasopimus.
Johtajan vaalista ja johtajasopimuksesta kuitenkin valitettiin. Kuopion hallinto-oikeus totesi yksiselitteisesti, että kaupunginhallitus ei ole oikea toimielin solmimaan sopimusta, vaan asia on päätettävä valtuustossa. Valtuusto oli oikeuttanut kaupunginhallituksen laatimaan sopimuksen, mutta siihen sillä ei ollut oikeutta. Asia kuuluu koko valtuuston päätettäväksi.
Juuan kuntaan valittiin puolitoista vuotta sitten uusi kunnanjohtaja. Hänen kanssaan kunnanhallitus teki johtajasopimuksen. Ei sekään kivuttomasti sujunut, koska entisen kunnajohtajan oikaisuvaatimuksen takia kunnahallitus joutui suosiolla korjaamaan sopimuksen pahimmat amatöörimäisyydet. Sopimus hyväksyttiin uudelleen kunnahallituksessa, mutta Joensuun tapaukseen perusteella sopimus on näköjään mitätön. Sen on allekirjoittanut kunnan puolesta väärä toimielin.
Kunnanjohtaja istuu siis tyhjän päällä. Jos kunnanvaltuusto jostain syystä päättäisi sanoa hänet irti, ei hän voisi vedota sopimukseen muuten kuin moraalisessa mielessä.
Joku voi nyt sanoa, että kunnanhallituksen sopimuspäätös on saanut lainvoiman, koska siitä ei ole ajoissa valitettu. Se on ihan totta, hallituksen päätöksestä ei enää voi valittaa. Se ei kuitenkaan muuta jo alkujaan pätemätöntä sopimusta päteväksi. Nyt on kysymys sopimusoikeudesta, ei kunnallisoikeudesta. Sopimusoikeuden mukaan väärän sopimusosapuolen tekemä sopimus on mitätön. Tätä sanotaan nulliteetiksi.
Ei kukaan ole kunnanjohtajaa irtisanomassa, mutta laiskanläksy olisi hyvä tehdä aikanaan. Samalla koko valtuustolle avautuu erinomainen tilaisuus arvioida kunnanjohtajan tähänastista toimintaa.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Elokuun 8. 2011
Eilen kirjoitin siitä, kuinka Juuan kunnanjohtaja oli myynyt omin lupineen sähköliittymän kiinteistölle, jonka valtuusto myi vasta kolme viikkoa myöhemmin. Tänään sanomalehti Karjalainen tiesi kertoa, että kunnanjohtaja ei ihmetellyt tarkastuslautakunnan kutsua tulla selvittämään asiaa kokoukseen. Valtuusto oli kuulemma saanut tiedon liittymäkaupasta jo samassa kokouksessa, jossa itse kiinteistökauppakin tehtiin. Asia ei vain päätynyt pöytäkirjaan eikä lehdistön tai kuntalaisten tietoon.
Eipä tietenkään päätynyt. Asia oli kerrottu salaisessa valtuustoryhmien yhteisessä kokouksessa juuri ennen valtuuston julkista kokousta. Kuntalaki ei tunne tällaista kokousmuotoa, joten sitä ei ole laissa nimenomaisesti kiellettykään.
Viime kesän ja syksyn aikana Juuan valtuusto sai ikävää julkisuutta sekä kokousmenettelyn jatkuvien muotovirheiden että kokouksissa käydyn kovasanaisen riitelyn takia. Viime talvena asiaan tuli muutos ja nykyisin valtuuston kokoukset sujuvat kuin hyvin harjoiteltu näytelmä.
Näytelmiä kokoukset nykyisin ovatkin. Uuden käytännön mukaan kaikki valtuustoryhmät pitävät yhteisen kokouksen suljetuin ovin juuri ennen valtuuston julkista kokousta. Tässä varjovaltuustossa esitetään kaikki kiusalliset kysymykset ja sovitellaan mahdolliset erimielisyydet. Kun varsinainen kokous alkaa, on kaikilta puhti poissa ja se varsinainen kokous etenee sujuvasti ilman turhia puheita.
Nyt en siis puhu valtuustoryhmien omista kokouksista, jotka ovat ihan tavallinen käytäntö kaikkialla. Tämä uusi muoto tarkoittaa nimenomaan koko valtuuston salaista kokousta, josta ei pidetä edes pöytäkirjaa. Kuitenkin siellä asiat varsinaisesti päätetään ja virallinen kokous vain siunaa juuri sovitut päätökset.
Tällä tavalla varmistetaan, ettei kiusallisia tietoja tihku lehdille eikä varsinkaan kuntalasille. Sopusointu ja harmonia näyttävät vallitsevan ja valtuusto tekee vain hyviä päätöksiä kaikkien parhaaksi. Ne harvat valtuutetut, jotka säästävät sanomisiaan varsinaiseen kokoukseen, saavat paheksuvia katseita ja vähätteleviä päänpyörityksiä osakseen. He ovat yhteisen veneen keikuttajia.
Ei siinä ole enää mitään kummallista, että varsinaiset päätökset tehdään jossain muualla kuin luottamushenkilöelimissä kauan ennen kokouksia. On kuitenkin tavattoman noloa ja demokratian vähättelyä piilottaa varsinainen valtuustokeskustelukin suljettujen ovien taakse.
Näin kuitenkin tehdään, enkä ole kuullut kenenkään muun pitävän sitä yhtään kummallisena.
Luokka: kunnallishallinto, kunnallispolitiikka
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Elokuun 7. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanjohtaja pääsee selittämään tekemisiään tarkastuslautakunnalle. Hän on nimittäin myynyt vastoin hallintosäännön määräyksiä sähköliittymän varikkotontin uudelle omistajalle. Asia saattaa vaikuttaa pikkujutulta, mutta se liittyy saumattomasti isompaan sotkuun ja erityisesti kunnan johdon toimintaan suhteessa yksityisiin yrittäjiin.
Vuosi sitten kunta myi valtuuston päätöksellä oman varikkoalueensa turva-aitoja valmistavalle ja pystyttävälle yritykselle. Hallinto-oikeus kumosi päätöksen viime keväänä lain ja EU-säännösten vastaisena. Kunta tyytyi päätökseen ja valmisteli vauhdikkaasti saman alueen myynnin samalle yrittäjälle uudelleen. Päätös tehtiin valtuustossa 14. kesäkuuta.
Nyt on käynyt ilmi, että kunnanjohtaja ennakoi tulevaa päätöstä liian aikaisin. Hän myi kunnan omistaman sähköliittymän tälle yrittäjälle jo kolme viikkoa ennen valtuuston päätöstä eli 24. toukokuuta ilman tarvittavaa valtuutusta.
Hallintosäännön 20 §:n mukaan käyttöomaisuuden myynnistä päättää valtuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti kunnanhallitus. Irtaimen omaisuuden, sijoitusomaisuuden ja arvopapereiden myynnissä kunnanhallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Päätösvallan siirto vaatii kuitenkin kunnanhallituksen nimenomaisen päätöksen, eikä sellaista tässä tapauksessa ole tehty. Kunnanjohtaja on siis ylittänyt toimivaltansa.
Epäilemättä tätä päätöstä voi perustella käytännön syillä. Tietenkin alueen uuden omistajan on saatava omistukseensa myös alueen sähköliittymä. Mikään ei kuitenkaan anna pienintäkään oikeutta rikkoa selvää hallintosäännön määräystä näin näkyvästi. Menettely kertoo tyypillisestä päätöksenteon ongelmasta tässä kunnassa. Tehdään kuten halutaan, sanoivatpa lait ja säännöt mitä tahansa.
Omavaltaisuus tulee kostautumaan myös asian myöhemmissä käsittelyvaiheissa. Valtuuston myyntipäätöksestä on taas kerran valitettu liian alhaisen myyntihinnan perusteella. Valituksessa on kerrottu myös se tosiasia, että valtuusto ei kauppaa tehdessään ollut tietoinen sähköliittymän kolme viikkoa aiemmin tapahtuneesta luvattomasta myynnistä. Valtuusto luuli tekevänsä päätöksen puhtaalta pöydältä, vaikka tosiasiassa kunnanjohtaja oli toiminut ikään kuin päätös olisi jo tehty.
Kunnan viimeaikaisen toiminnan pitäisi herättää luottamushenkilöt kysymään, kuka tätä kuntaa oikein johtaa. Ylin päätösvalta pitäisi olla valtuustolla, jonka alaisena toimivat kunnanhallitus ja lautakunnat. Kunnanjohtaja on virkamies, joka lakia ja kunnan omia sääntöjä noudattaen hoitaa käytännön hallintotoimintaa.
Jo kauan on kuitenkin näyttänyt siltä, että kulissien takana johto on kokonaan pienen luottamushenkilöporukan käsissä. He ovat itse yrittäjiä tai ainakin yrittäjiin läheisesti sidoksissa; jos eivät muuten, niin hyvinä ystävinä. Tämä kuppikuntaisuus poikii merkillisíä päätöksiä, jotka näyttävät saunailloissa sovituilta ja joiden toteuttajana toimii kunnanjohtaja.
Jos asioita ei ole sovittu saunassa, niin sitten ne hoidetaan muuten vain tutunkauppana. Siitä kertoo luottamushenkilöltä kuulemani tapa, jolla aitayrittäjä oli tällä kertaa tehnyt hintatarjouksen alueesta. Kunnanjohtajan pöydälle oli vain kuulemma ilmestynyt paperilapulle kirjoitettu summa.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Elokuun 5. 2011
Viime tiistain Ajankohtaisessa kakkosessa puhuttiin valtion tuottavuusohjelman vaikutuksista tullin toimintaan. Henkilökuntaa on vähennetty niin paljon, että rekkojen läpivalaisulaitteet seisovat käyttäjien puutteessa tyhjän panttina. Ohjelmassa näytettiin myös ihan käytännön tilanne.
Kaksi tullimiestä odotteli Helsingin satamassa laivaa. Tallinnan poliisilta oli saatu vihje, jonka mukaan kannattaisi tutkia tarkasti kaikkiaan kuusi yksilöityä autoa. Tullimiehet totesivat, että he pystyvät tarkastamaan korkeintaan kolme näistä autoista.
Heti perään näytettiin sisäministerin lomittajana toimineen kuntaministeri Henna Virkkusen haastattelu. Hän sanoi kaksi kertaa, että tällaista tilannetta ei voi olla. Epäselväksi jäi, tarkoittiko hän ettei tällaista tilannetta saa olla vai ettei tällainen tilanne oikeasti ole mahdollinen. Joka tapauksessa se kuitenkin oli täyttä totta. Rikolliset kiittävät valtion tuottavuusohjelmaa.
Vankeja on taas tänä kesänä vilistänyt vähän siellä sun täällä. Osa on jättänyt palaamatta lomaltaan ja osa karannut klassisella tavalla. Kaiken huippu oli kaksinkertainen tappaja, joka lähti omille teilleen puistonhoitotöistä, mutta pariin viikkoon asiasta ei vaivauduttu edes kertomaan.
Sijoittamisesta avovankilaan, koevapaudesta ja vankien lomista on eduskunta säätänyt lailla, joten siinä mielessä tilanne on mikä on. Valtion tuottavuusohjelma on kuitenkin vähentänyt myös vanginvartijoita niin paljon, että esimerkiksi koevapauksia ei pystytä valvomaan riittävästi. Ei vartijoita siihen tehtävään riitä, kun ei heitä näytä riittävän edes suljettujen vankiloiden ja avolaitosten vartiointiin.
Tuottavuusohjelma on vähentänyt myös poliisien määrää niin paljon, että heitä ei ole tarpeeksi edes Helsingissä. Itä- ja Pohjois-Suomessa tilanne on jo kauan ollut niin mahdoton, että poliisia on käytännössä turha odotella kiireellisiinkään tapauksiin. Jos ainoa partio on hälytyksen sattuessa satojen kilometrien päässä, jää sen tehtäväksi väkisinkin vain tilanteen loppuselvitys.
Tuottavuusohjelman tarkoitus on säästää rahaa. Toinen tarkoitus on säästää työvoimaa myös yksityissektorin palvelukseen. Ajatus on, että vähenevästä kokonaistyövoimasta ei haluta palkata valtion palvelukseen liikaa ihmisiä, jotta muillekin jäisi rekrytoitavia.
Minusta taas tuntuu, että tarkoituksena on vain ajaa valtion turvallisuuspalvelut alas. Näin tehdään tilaa yksityisille turva-alan yrittäjille. Nämä toimijat laajentavat koko ajan reviiriään julkisiin tiloihin, kuten vaikkapa Itäkeskuksen aukioille. Seuraavaksi varmaan saamme yksityisiä vanginvartijoita ja sitten yksityisvankiloita USA:n malliin.
Sitten puuttuvatkin enää vain yksityinen lainsäädäntö ja yksityiset tuomioistuimet.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Elokuun 4. 2011
Puolitoista vuotta sitten paikallislehtemme julkaisi jutun työvoimakoulutuksesta. Joku koulutusfirma oli keksinyt uuden ja mullistavan konseptin, jonka mukaan aikaa ei tuhlata turhaan oppitunneilla istumiseen. Koulutettavat lähetettiin parin viikon teoriajakson jälkeen usean kuukauden kestävään työharjoitteluun yrityksiin. Ajatuksena oli tietenkin, että harjoittelija saa kykynsä näyttämällä jalan työelämän ovenrakoon ja sitä kauttaa tulee palkatuksi vakituiseen työhön. Kyllä te tämän vanhan virren tunnette.
Lehti lupasi seurata kurssilaisia jatkossakin ja kirjoittaa heidän sijoittumisestaan työelämään. Sitä uutista odottelen vieläkin ja saan odotella lopun ikääni.
Työ- ja elinkeinoministeriö nimittäin julkaisi vuoden 2009 tilastot työllistämistoimien vaikutuksesta työllistymiseen. Kaikista toimiin osallistuneista työllistyi avoimilla työmarkkinoilla 23 %. Parhaiten pärjäsivät ammatilliseen työvoimakoulutukseen ja tukityöllistämiseen osallistuneet, joista työpaikan sai 31 %. Valmentavaan työvoimakoulutukseen ja työharjoitteluun osallistuneiden kohdalla tilanne oli surkein: heistä vain 12 % sai työpaikan.
Tämän nyt ei pitäisi ihmetyttää edes ministeriön virkamiehiä. Ammatillinen työvoimakoulutus tarkoittaa sitä, että työtön koulutetaan uuteen ammattiin tai hänen entisen ammattinsa tiedot päivitetään. Tällaisella henkilöllä on tietenkin parhaat mahdollisuudet työllistyä.
Tukityöllistämisessä työnantajalle maksetaan siitä, että hän palkkaa työttömän töihin. Tästä hyötyvät sekä työnantaja että työntekijä. Työnantajan palkkakustannukset pienenevät ja työttömälle on ihan samantekevää, kenen pussista hänen palkkansa maksetaan.
Valmentava työelämäkoulutus hyödyttää ainoastaan koulutusta järjestäviä firmoja. Ne kyhäävät kokoon työnhaku- ja valmennuskursseja, joiden sisältö saattaa olla ihan mitä tahansa. Moni kursseille osallistunut on kertonut katkerasti askartelu- ja keskustelukerhoista, joissa aikuinen ihminen tuntee itsensä pahasti narratuksi. Nämä kurssit ovat vain tilastojen kosmetiikkaa.
Työharjoittelu ja työelämävalmennus ovat palkatonta työtä työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päiväpalkalla. Yksikään järjissään oleva työnantaja ei palkkaa harjoittelijaa vakituiseksi edes palkkatuella niin kauan, kun ilmaisen työntekijän tilalle on tulossa heti perään toinen ilmainen.
Jos ministeriössä osattaisiin tulkita omia tutkimuksia, niin tyhjänpäiväinen koulutus loppuisi kokonaan. Ei kukaan aikuinen ihminen tarvitse kurssia, jolla neuvotaan kampaamaan tukka ennen työhaastattelua. Samoin lopetettaisiin ilmainen harjoittelu ja työelämävalmennus. Turhasta koulutuksesta säästyvillä rahoilla lisättäisiin palkkatuettua työtä.
Jostain syystä epäilen kuitenkin, ettei näin tehdä.
Luokka: työelämä
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Elokuun 3. 2011
Eilisen uutisen mukaan kymmenesosalla koulunsa käyneistä suomalaisista on niin heikko lukutaito, että heillä on vaikeuksia selvitä arkielämästä. Tällaisille henkilöille tuottaa erityisiä vaikeuksia erottaa varsinkin nettikirjoittelussa fakta ja fiktio toisistaan. Niinpä he saattaavat ottaa totena kaiken sellaisen lukemansa, jonka jotenkin pystyvät ymmärtämään.
Muutaman päivän ajan on perussuomalaisen James Hirvisaaren Uuden Suomen blogipalstalla julkaisema kirjoitus Oslon raiskaustilastoista levinnyt sosiaalisessa mediassa täytetä totena. Kirjoituksen viesti on, että viimeisen viiden vuoden ajan kaikki Oslossa tehdyt väkivaltaiset pahoinpitelyraiskaukset ovat olleet ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien tekemiä. Tästä faktasta on suomalainen lehdistö määrätietoisesti vaiennut.
Hirvisaari ei itse osaa lukea tilastoja tai siten hän on tarkoituksella poiminut niistä yhden yksityiskohdan korostettavakseen.
Norjan poliisi jakaa tilastoinnissaan raiskaukset viiteen eri kategoriaan. Näitä Hirvisaaren tarkoittamia väkivaltaisia hyökkäysraiskauksia tapahtui esimerkiksi vuonna 2010 kuusi kappaletta. Kaikki kuusi rikokseen syyllistynyttä olivat ei-länsimaalaisia maahanmuuttajia, joten tämä osa on täyttä totta. Kuusi kuudesta tekee tietenkin 100 %.
Samana vuonna raiskausrikoksia tapahtui kuitenkin yhteensä 146 kappaletta, joten tähän esille nostettuun kategoriaan kuului vain 3,9 % kaikista tapauksista.
Mikä oli sitten kaikkien rikoksentekijöiden jakauma näissä 146 tapauksessa maantieteellisen alkuperän perusteella?
Norjan kansalaisia oli 61,2 % tekijöistä ja Norjan tai muun Euroopan maan kansalaisia 73,7 %. Afrikasta lähtöisin olevia oli 10,5 %, Lähi-Idästä 9,2 %, Aasiasta 4,6 % ja Amerikasta 2,0 %. Kun siis puhutaan kaikista raiskausrikoksista, löytyy Suomen median “määrätietoisen” vaikenemisen syy. Asiassa ei ole mitään kummallista uutisoitavaa.
Onneksi ainakin fb-kaverini Mikael Lönnroth osaa lukea myös tilastoja. Tämä lyhyt tekstini perustuu kokonaan hänen kirjoitukseensa, jonka voitte tilastolinkkeineen lukea täältä 900310239
Raiskaus on niin vakava rikos, että ei tilastoja tarkoituksenmukaisesti lukemalla pitäisi antaa siitä vääristynyttä kuvaa. Liian moni uskoo kaiken lukemansa.
Luokka: media, politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Elokuun 2. 2011
Heinäkuun 12. päivänä kirjoitin sattumalta verkosta löytämäni Suomen Sotilaallisen Isänmaallisen Puolueen julistuksesta jutussani kaikki-kukat-kukkivat
Yllättäen sain tänään facebookin kautta tiedon, että tämä merkillinen puolue on vastannut kirjoitukseeni omalla sivullaan. Vastaus löytyy täältä uuninpankkopojalle
Mikäpäs siinä. Kun keskustelemaan ruvettiin, niin keskustellaan sitten. Minua tosin aika paljon häiritsee pari asiaa. Minulla ei ole aavistustakaan siitä, kenen kanssa oikein keskustelen. Sen lisäksi epäilen koko ajan, että kyseessä on joku vitsiniekka, joka parodioi etevästi vanhaa juhlavaa kielenkäyttöä. Koska vastaus oli kuitenkin asiallinen, vastaan yhtä kohteliaasti.
Sotilaallinen Isänmaallinen Puolue korostaa vastauksessaan, että heidän hallitsemassaan Suomessa on tilaa monipuoluejärjestelmälle. Vihreätkin kelpaavat, jos karistavat joukostaan sivarit ja muut sotapalveluksen laistajat ja hyväksyvät sotilaallisen puolueen isänmaallisen ohjelman. Tämä tarkoittanee suunnilleen sitä, että erilaisia puolueita saa olla vaikka kuinka monta, kunhan kaikki hyväksyvät ehdottomasti sotilaallisen puolueen ohjelman. Varsinaista demokratiaa.
Puolueen sivulta löytyvässä Suuressa Julistuksessa sama asia on ilmaistu varsinaisin korulausein: Edustuksellisen kansanvallan on sankarien veri pyhittänyt, makeilevien viettelijöiden koura älköön pyhään koskeko. Se, mitä tarvitaan, on edustuksellisen kansanvallan puhdistaminen sellaisista äänestäjistä, jotka eivät ole veritodistajien uhrin arvoisia - pettureista, sivareista, velvollisuuden kiertäjistä, valan rikkojista ja siniristin päälle sontijoista.
Tämä vaatii taas tulkkausta. Ilmeisesti se tarkoittaa sitä, että vain oikein äänestävät saavat äänestää.
On sentään yksi asia, josta olen tämän oudon puolueen kanssa samaa mieltä. Aikuisten ihmisten siitinelon säänteleminen ei minunkaan mielestäni kuulu valtion tehtäviin. Tosin siitinelosta kuulee nykyisin aika harvoin puhuttavan.
Tämän puolueen järjestämässä yhteiskunnassa taitaisi aika harvalla olla hyvät oltavat. Siksipä minua ei kannata pyytää jäseneksi. Jos taas kyseessä on huumori, niin ilmoitan halukkuuteni osallistua kirjoitteluun. Tykkään parodioida vanhaa mahtipontista paatosta.
Luokka: media, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Elokuun 1. 2011
Eräät viimeaikaiset ilmiöt osoittavat, että lainsäädäntöämme on kehitettävä ns. viharikoksissa ja uskonrauharikoksissa, mukaan lukien nettikirjoittelussa esiintyvät pahimmat harhaisuudet. Tällöin on tarkoin pidettävä huolta syyte- ja tuomiokäytännön tasapuolisuudesta niin, että sama vaatimustaso koskee kaikkia ryhmiä, esimerkiksi mitä tulee uskontoihin / uskonnottomuuteen ja etnisiin enemmistö- ja vähemmistöryhmiin. Viharikoslainsäädäntöä kehitettäessä tulee tarkasti katsoa, ettei aleta rajoittaa normaalia poliittista keskustelua.
Ylläoleva on suora lainaus perussuomalaisten vaaliohjelmasta, luvusta 13, otsikon “Viharikoslainsäädäntö uusittava” alta. Otin tämän esille ihan vain sen takia, että joidenkin avoimesti perussuomalaisiksi julistautuvien ainoa käynnissä pitävä voima tuntuu olevan viha. Se kohdistuu milloin mihinkin, mutta useimmiten maahanmuuttajiin. Nyt osansa ovat ruvenneet saamaan myös Erkki Tuomioja ja Mikael Jungner. Viha tuntuu olevan niin voimakasta, että joskus tekisi suorastaan mieli epäillä kirjoittajien mielenterveyttä. Siihen minulla ei kuitenkaan ole edellytyksiä, joten tyydyn muistuttamaan omista lupauksista ja yleisistä käytöstavoista.
Aika vähän näitä vihaisia on, mutta he ovat äänekkäitä ja näkyviä. He eivät itse näytä ymmärtävän, että antavat ikävät kasvot koko edustamalleen puolueelle. Valtaosa tuntemistani perussuomalaisista on kuitenkin järkevää ja rauhallista porukkaa, joiden kanssa voi keskustella asiallisesti. Jotkut kiukkupussit ovat viime aikoina valitelleet facebookissa kavereiden katoamista, mutta ei siinä pitäisi olla mitään ihmettelemistä. Vaikka tasaisesti vihainenkin on tavallaan tasainen luonne, niin ei jatkuvaa rähjäämistä kukaan jaksa kauan kuunnella.
Rikoslain 11 luvun 10 §:ssä on määritelty kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja keväällä lainkohtaa täsmennettiin. Sen lukeminen saattaisi joskus ennen kirjoittamista olla ihan järkevää. Kunnianloukkauksesta taas on säädetty erikseen. Hyviä käytöstapoja ei lailla kuitenkaan voida opettaa, joten tuon vaaliohjelman muuttaminen kirjoitetuksi laiksi ei mielestäni ole erityisen tarpeen. En minä minä sitä ole ollut vaatimassakaan, mutta vaatijat voisivat aloittaa sen toteuttamisen itsestään.
Luokka: media, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Heinäkuun 31. 2011
Muutama päivä siten törmäsin taas kerran nettikeskusteluun, jossa vaadittiin kovasti suojeluskuntien perustamista. Koko juttu oli tuttua tarinaa kumpujen yöstä. Suurin osa keskustelijoista oli juuttunut myyttiseen sankarikäsitykseen koko kansan armeijasta ja pieni osa oli lukenut pelkästään sisällissodan voittajan kirjoittamaa historiaa. Objektiivista käsitystä ei ollut kenelläkään, puhumattakaan sodan hävinneen osapuolen näkemyksestä.
Eivät minua häiritse nämä historiasta tietämättömät nettihöpöttäjät, mutta saman ilmiön olen huomannut myös virallisissa perinneyhdistyksissä. Ne väittävät ihan kirkkain silmin, että organisaatio oli nykypäivän reserviläisyhdistyksiin sekä metsästys- ja urheiluseuroihin verrattava koko kansan maanpuolustusjärjestö. Siellä ei eroteltu eri yhteiskuntaluokkia.
Tämähän ei pidä paikkaansa. Suojeluskunnat olivat sodan voittajapuolen organisaatio, jolla oli selvä yhteiskunnallinen tehtävä. Väitteeni perustelen vanhalla ja pölyisellä Suojeluskunta-asetuksella, joka annettiin 2.8.1918. Sen 2 §:ssä säädettiin jäsenten kelpoisuudesta näin:
Jäseniksi suojeluskuntiin otetaan sellaisia niihin pyrkiviä miehiä, joiden uskollisuuteen laillista yhteiskuntajärjestystä kohtaan voidaan luottaa ja jotka ovat täyttäneet 17 vuotta.
Asetuksen 8 §:n mukaan aluepäälliköstä ja neljästä vuodeksi kerrallaan valitusta jäsenestä koostuva paikallisesikunta otti jäseniksi sellaisia henkilöitä, joilla oli 2 §:ssä säädetyt ominaisuudet. Käytännössä paikallisesikunnilla oli vapaa harkintavalta jäsenten hyväksymisessä. Niinpä koko maassa ei ennen helmikuuta 1940 ollut yhtään suojeluskunnan jäsentä, jolla olisi ollut sosialidemokrattisen puolueen jäsenkirja. Ammatiltaan työmiehiä oli paljonkin, mutta heidän isänmaallisuutensa oli tarkasti tutkittu.
HS-kulttuuriarkiston nettisivulla 15.2.2001 arvioidaan Kari Selénin kirjaa Sarkatakkien maa, Suojeluskunta ja yhteiskunta 1918-44 näin:
Suojeluskunnan jäsenyys oli vapaaehtoinen, mutta ovet suljettiin koko vasemmistolta. Järjestö vaali kansakuntaa jakavaa, diskriminoivaa luonnettaan talvisotaan asti, kunnes helmikuussa 1940 syntyi laiha sopu SDP:n kanssa. Silloin suojeluskuntiin liittyi tuhatkunta sosialidemokraattia.
Ja päästetään vielä ääneen todellinen asiantuntija. Suojeluskuntien paikallisesikunnissa aiemmin toiminut Valentin Soine oli Heinäveden nimismies 1931-35 ja tutki kunnallislautakunnan esimies Onni Happosen (SDP) murhaa. Pyynnöistä huolimatta hän liittyi paikalliseen suojeluskuntaan vain kannattajajäseksi. Syynä oli järjestön ilmiselvä osallisuus murhaan, vaikka esikunnan jäsenten syyllisyydestä ei koskaan saatu näyttöä. Hän kertoo Martti Issakaisen teoksessa Happosen tapaus jäsenyyden yleisistä edellytyksistä näin:
Suojeluskuntaan kuulumista pidettiin siihen aikaan aivan itsestäänselvänä velvollisuutena, ja siitä oltiin kovin ylpeitä. Vähänkään epäilyttävää miestä ei joukkoon hyväksytty. Sukulaisenkin osanotto vuoden 1918 kapinaan riitti estämään pääsyn siihen. Näin oli myös valtion palveukseen, esimerkiksi poliisitoimeen pääsyyn nähden. Kuuluminen vaikkapa vain Työväen Urheiluliittoon esti sen.
Suojeluskunnat ovat historiaa ja sinne ne kuuluvatkin. Järjestön koulutukselliset ansiot kävivät kiistatta ilmi sodissa, mutta koko kansaa se ei koskaan edustanut. Turha asiaa on muuksi väittää.
Luokka: historia
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Heinäkuun 30. 2011
Kultturimarxismin läpitunkemassa ilmapiirissä ei isänmaallisesti ajattelevilla äärioikeistolaisilla kuulemma ole mitään mahdollisuutta sanoa omaa mielipidettään. Tämä pakottaa turvautumaan äärimmäisiin keinoihin. Minun mielstäni jokaisen on saatava tuoda esille oma mielipiteensä, joten julkaisen eiliseen blogiini facebookissa saamani kaksi kommenttia kokonaan. Jätän kommentoijan nimen pois, mutta muuten katson oikeudekseni julkaista kommentit lupaa kysymättä. Fb-profiilini nimittäin on kaikkien katsottavissa ja kommentoitavissa.
- Asun Oslossa, eikä Norjan kulttuurimarxilainen yhteiskunta hyväksy sanaakaan islam/maahanmuuttovastaista keskustelua. Breivikin kaltaiset ihmiset päätyvät käsittämättömiin tekoihin, koska heille ei sallita yhteiskunnallista vaikutusmahdollisuutta. Euroopassa hyväksytään kommunistiset puolueet, vaikka ne tähtäävät totalitariseen diktatuuriin. Meillä hyväksytään islam, vaikka sen agenda on väkivaltainen diktatuuri. Äärioikeisto on jo sanana demonisoitu, joten isänmaallisille ja eurooppalaisia arvoja kannattaville ihmisille ei jää mitään laillista tapaa tuoda ajatuksiaan julkiseen keskusteluun. Suomen Persut on uskomattoman hieno ilmiö eurooppalaisessa puoluekentässä, sillä niiden kautta saa sanoa ajatuksia kuten: “ei eeuulle”", “ei islamille”, “yksilönvapaudet korporaation etujen edelle” jne. Persut ovat ilmiönä täysin ainutlaatuinen Euroopassa ja muuten mediassa täysin dissattu ja tuomittu täällä Norjassa.
Sama henkilö jatkaa:
- Kun itse olin kansakoulussa, esim. isänmaallisuus oli kunnioitettu asia. Sitä opetettiin hyvänä arvona oppilaille. Kulttuurimarxilainen diktatuuri on sen jälkeen muovannut ajatuksemme siten, että jos joku olisi nykyisin niin tyhmä, että menisi sanomaan ääneen olevansa isänmaallinen, olisi laulukuoro saman tien sormet ojossa huutamassa hänelle: “Sika! Natsi! Rasisti!” Tämä on sitä humanistista “suvaitsevaisuutta”.
No niin, nyt on annettu puheenvuoro. Tässä toistuu taas kerran tämä salaperäinen kulttuurimarxismin käsite, jota kukaan ei ole suostunut minulle selittämään. Itse olen tulkinnut sen tarkoittavan ainakin sen käyttäjien mielestä jotain ällöttävää kukkahattuilua, yltiösuvaitsevuutta, mamujen hyysäämistä, sosialidemokratiaa, sananvapauden rajoittamista ja kommunismia. Minua oikeasti häiritsee se, että käytetään selittämättä jotain sanaa, joka kenties käyttäjälleen on selvä, mutta jota suurin osa ihmisistä ei tunne.
Kamalinta tuossa ensimmäisessä kommentissa on väite, että Breivikin kaltaisten ihmisten hirmuteot johtuvat yhteiskunnallisten vaikutusmahdollisuuksien puutteesta. Tästä ei ole kaukana johtopäätös kiristäjän logiikasta: Jos tehdään kuten minä vaadin, niin ketään ei ammuta. Vielä pahemmalta tuntuu ajatus, että uhrit jotenkin mutkan kautta ovat itse syyllisiä, kuuluivathan he inhottuihin sosialidemokraatteihin.
Ei tämä kommentti muutenkaan vaikuta ihan itse ajatellulta. Kyllä tässä puhuu Hommafoorumi ja sen taustalla oleva Halla-ahon ajattelu ihan sananvalintoja myöten. Nyt on löydetty näyttöä siitäkin, ettei edes Halla-aho itse ole omien ajatustensa kehittelijä. Hänen taustaltaan on löydetty euroopalainen Gates of Vienna -sivusto, joka taas taitaa perustua amerikkalaiseen oikeistokristilliseen hyvän ja pahan välisen lopullisen taistelun hehkuttamiseen.
Monen mutkan takaa siis tulevat sanat yksittäisen ihmisen suuhun.
Tuo isänmaallisuuden ylistäminen minua aina tympii. Ei isänmaallisuudessa mitään vikaa ole; omankin isänmaallisuuteni on Suomen armeija noteerannut jo 70-luvulla reservin upseerin koulutuksen arvoiseksi. Siihen aikaan muuten asiasta sai oikeasti kuulla suomeksi sanottuna sellaista vittuilua, että sanat sika, natsi ja rasisti olisivat tuntuneet melkein kehuilta. Sotahullu vähä-älyinen lahtarikusipää lienee ollut sieltä lievimmästä päästä.
Pidän luonnostani isänmaallisuuden ulkoisia ilmenemismuotoja tympeinä ja vähän lapsellisina. Tunnen vastenmielisyyttä paraateja, marssimusiikkia, kunniamerkkejä ja muuta juhlavaa pönötystä kohtaan. Niinpä en edes viitsi sanoa, mitä ajattelen nykyisista tiettyjen piirien isänmaallisuuden ilmenemismuodoista, kuten leijonariipuksista ja -tatuoinneista. Kyllä minä nekin sallin, mutta isänmaallisuus ei ole ulkoisia muotoja, vaan se on sisäistetty ajattelutapa. Sitä ei tarvitse julistaa koko ulkoisella olemuksellaan jatkuvasti. Kenelläkään ei ole yksinoikeutta isänmaallisuuden sisällön määrittelyyn.
Tähän kritiikkiin katson itselläni olevan oikeuden. Jos joku esittää epäilyksiä isänmaallisuuteni laadusta ja määrästä, niin esittäköön myös sotilaspassinsa. Katsotaan armeijan tapaan arvomerkeistä, kumpi on oikeassa.
Tästä jutusta tuli nyt tavallista pitempi ja henkilökohtaisempi, josta pahoitteluni. Pannaan tapahtunut sen piikkiin, että juttu on tämän blogini numero 500.
Luokka: media, mielipide
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Heinäkuun 29. 2011
Päättäjämme pääsivät Norjan tapahtumien jälkeen nopeasti mielipuuhaansa eli puhumaan vankasti asian vierestä. Sama koskee tietysti mediaa ja oikeastaan vähän meitä kaikkia.
Ensin tuomittiin vihapuheet. Heti sen jälkeen tuomittiin vihapuheiden tuomitsijat sananvapauden rajoittajiksi ja seuraavaksi tietysti tuomitaan vihapuheiden tuomitisijoiden tuomitsijat. Tähän soppaan en enää lusikkaani pistä tämän jutun jälkeen.
Sananvapaudestahan tässä on kysymys. Laki on kyllä tässä asiassa hyvin selvä. Jokaisella on oikeus esittäää mielipiteensä ilman että sitä etukäteen sensuroidaan. Jälkikäteen jokainen on vastuussa omista puheistaan.
Tasa-arvovaltuutettu Eva Biaudet ja ulkoministeri Erkki Tuomioja esittivät, että myös sosiaalisessa mediassa tulisi sallia mielipiteiden esittäminen vain omalla nimellä. Tämä sanomalehtien vanha käytäntö ei vaikuta kohtuuttomalta, koska jo pelkkä nimen oleminen toimituksen tiedossa pistää miettimään kielenkäyttöä. Jokainen tietää, että ihmisjoukon keskeltä on helppo möläyttää mitä tahansa, jos kukaan ei pysty tunnistamaan huutelijaa.
Tämä oli tietysti nimettömien kirjoittajien mukaan kukkahattutädin ja vanhan sosialistihipin vaatimaa sananvapauden rajoittamista ja ihmisten kontrollia. Timo Soinin mielipidettä odotettiin kovasti ja se olikin hyvin selvä:
“On aina luihuilua esittää nimimerkin suojasta kovia mielipiteitä. Jos on mielipiteitä, niin voi nimellään seistä niiden takana.” Eipä tähän ole mitään lisättävää.
Toinen keskustelun johtava teema on aselain kiristäminen. En minäkään ole aseiden erikoisasiantuntija, mutta silti tiedän asiasta näköjään enemmän kuin johtavat keskustelijat. He kun eivät erota itselataavaa asetta sarjatuliaseesta tai edes pistoolia revolverista. Jos aikoo rukata uusiksi ampuma-aselakia, niin olisi kohtuullista tuntea edes nykyisin voimassaoleva laki.
Minun puolestani saavat muuttaa lain mieleisekseen, mutta pitäisi kuitenkin ottaa huomioon maamme kymmenettuhannet kelpo ihmiset, jotka metsästävät tai muuten vain aseita harrastavat. Turha heidän elämäänsä on liikaa hankaloittaa.
Tämä kaikki on juuri sitä asian vierestä puhumista, johon itsekin syyllityn parasta aikaa. Pitäisi varmaan miettiä vähän perusteellisemmin, mistä vihapuheet pohjimmiltaan kumpuavat. Eivät ne ole peräisin jostain omituisesta yleiseurooppalaisesta vasta-jihad liikkeestä, josta ainakaan minä en ennen toissapäivää ollut edes kuullut. Saattavat ne olla sieltä peräisin siinä mielessä, että puheiden alullepanijat tuntevat tämän liikkeen. Tavallinen kansalainen ei varmasti tunne, joten hänen epämääräinen suuttumuksensa tulee jostain muualta.
Yhteiskunnan eriarvoistumisesta se johtuu. Rikkaille on vuosikausia annettu lisää ja köyhiltä otettu pois. Jokuhan tähän on syyllinen, mutta se ei ole se islaminuskoinen maahanmuuttaja. Kun leipäjonossa seisovalle sanotaan, että nuo ne vaan ajelevat sossun kustantamilla autoilla, niin hän saattaa sen uskoa. Ihan vain sen takia, että jonkun on oltava syyllinen eikä sitä oikeaa syyllistä jaksa ruveta miettimään.
En minä nyt osaa tämän syvällisemmin asiaa selittää. Yritän kuitenkin jatkossa jättää asian vierestä puhumisen niille, joille siitä palkkaakin maksetaan.
Luokka: media, mielipide, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Heinäkuun 28. 2011
Suomessa taidetaan kohta olla vähän samassa tilanteessa kuin ennen sisällissotaa. Äärijärjestöt värväävät jäseniä estoitta ihan sen takia, että vastapuoli järjestäytyy ja todennäköisesti aseistautuu. Syvä epäluottamuksen ilmapiri vallitsee puolin ja toisin. Vähänkään historiaa tuntevia tämä kehitys rupeaa hirvittämään. Juuri näin sisällissotakin alkoi; valko- ja punakaartit alkoivat aseistautua, kun epäilivät vastapuolenkin niin tekevän.
Finnish Defence League FDL on muun Euroopan vastaavien liikkeiden suomalainen vastine. Facebookissa yhteisö on avoin, joten jokainen voi halutessaan lukea siellä olevia kirjoituksia. Esittelytekstinsä mukaan FDL toimii radikaalia islamia vastaan demokraattista oikeusvaltiota kunnioittaen ja sharia-lakia vastustaen. Se ilmoittaa olevansa ehdottomasti ei-rasistinen.
Lyhyt vilkaisu sivulle osoittaa, että FDL toimii ääriradikaalin islamin lisäksi kaikenlaista islamia vastaan. Siellä ei tehdä minkäänlaista eroa islamin eri muotojen suhteen, vaan kaikki muslimit ovat todennäköisiä terroristeja. Suomessa noudatetaan vain Suomen lakia ja kansainvälisiä sopimuksia, joten sharia-lain erikseen vastustaminen kertoo lainsäädännön perusteiden huonosta osaamisesta. Kummastusta herättää myös se, että sivun ylläpitäjät eivät esiinny oikeilla nimillään. He käyttävät agenttityyliin numeroita. Lienevätkö itse huomanneet, että varsinkin jäsen 007 herättää vakavista puheistaan huolimatta myös hilpeyttä ihan vain numerona.
Aseelliseen toimintaan FDL ei yllytä, mutta puheet ovat kovia.
Suojeluskuntia vaaditaan ja on jo kauan vaadittu perustamaan vähän siellä sun täällä. Niitä tarvitaan tietenkin pistämään salaperäinen kulttuurimarxismi ja epämääräinen viherpunikkiaate kuriin. Tästä ovat nokkelimmat kehittäneet myös hyvän bisneksen myymällä “aitoa” suojeluskuntatavaraa historiankirjansa lukematta jättäneille.
Entäpä sitten vastapuoli? Facebookissa toimii ANTIFA Suomi -niminen porukka. Siihen joukkoon pääsee vain erikseen pyytämällä, joten on tyydyttävä esittelytekstiin. Sen mukaan yhteisö on tarkoitettu antifasisteille, jotka ovat valmiita toimimaan militantisti fasismia ja rasismia vastaan. Ryhmän tarkoituksena on organisoida militanttia antifasistista toimintaa Suomessa sekä tiedottaa “nasujen” toiminnasta.
Voi hyvä helvetti tätä ihmisten typeryyttä. Pohjantähden Janne Kivivuori oli viisas mies. Hän pysytteli visusti erossa punakaartista ja vastusti aseellista toimintaa äänekkäämmin kuin kukaan muu. Niinpä hän säilytti henkensä myös sisällissodan loppupuhdistuksessa, vaikka moni olisi mielellään hankkiutunut hänestä eroon. Tämä vain pienenä vihjeenä ja selityksenä sille, miksi minua on ihan turha pyytää yhtään minkään vihaporukan jäseneksi.
Luokka: yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Heinäkuun 27. 2011
Työttömyys on vähentynyt koko maassa. Pohjois-Karjalassa työttömiä on 9,4 % vähemmän kuin vuosi sitten ja kaikkein eniten henkseleitään voi paukutella Juuka. Meillä työttömiä on nyt peräti 23 % vähemmän kuin viime kesänä. Onko kunnassa siis avautunut valtavasti uusia työpaikkoja?
Ei tietenkään ole. Korkeintaan torin jäätelökioskin kesämyyjä on työllistynyt, mutta tietääkseni hänkin on jo monena kesänä toiminut yksityisyrittäjänä. Osan huikeasta luvusta selittävät vuoden aikana kuolleet ja eläköityneet, joista monen nimikin on tiedossani. Suurin kunnia tästä kehityksestä lankeaa kuitenkin kunnan toiminnalle. Viime talvena kuntaan palkattiin työvalmentaja, jonka tehtävänä on haalia työttömiä ilmaistöihin. Tätä kutsutaan kuntouttavaksi työtoiminnaksi.
Toiminta perustuu vuonna 2001 säädettyyn lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta. Koko laissa ei ole muuta kuntouttavaa kuin sen nimi, koska se ei puhu varsinaisesta kuntoutuksesta yhtään mitään. Se määrää vain siitä, millä menettelyllä pitkäaikaistyöttömät saadaan ilmaistöihin. Jos ette usko, niin lukekaapa tuo laki. Siellä ei puhuta kuntoutuksesta missään muualla kuin otsikossa.
Heti alkuun määritellään ne, joita laki koskee. Lain mukaan kuntoutukseen määrätään pelkän työttömyyden perusteella, vajaakuntoisuudella ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jos henkilö on saanut työmarkkinatukea 500 päivän ajan tai ansiosidonnaisen päivärahakauden jälkeen 180 päivää tai jos hänen toimeentulonsa on muodostunut viimeiset 12 kuukautta toimeentulotuesta, on aktivointisuunnitelmassa määriteltävä henkilö kuntouttavaa työtoimintaa tarvitsevaksi. Siis pelkkä työttömyys määrää kuntoutuksen tarpeen.
Nyt joku älähtää, että olen tulkinnut väärin; kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vajaakuntoisille. En ole tulkinnut väärin, laki on ihan selvä. Vajaakuntoiset eivät edes kelpaa kuntoutettaviksi. Heidät ohjataan käyttämään sosiaali- ja terveyspalveluja siihen asti, että he tulevaisuudessa kykenevät osallistumaan kuntouttavaan työtoimintaan. Kuntoutus on tarkoitettu vain terveille ja työkuntoisille.
Mihin nämä Juuan työttömät sitten ovat kadonneet? Sitä minä en tiedä. Lain mukaan kunta järjestää kuntoutuksen joko omana työnään tai toimittaa kuntoutettavia kuntayhtymille, rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille, valtion virastoille tai rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille. Yrityksiin ei kuntoutettavia saa missään tapauksessa ohjata. Niinpä en väitäkään, että kunta rikkoisi tässä kohtaa lain selvää säännöstä, mutta en minä sitäkään ihmettelisi.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva saa työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa työpäivässä ruokarahaa. Tämä riittää kaunistamaan tilastoja ja saamaan työvalmentajan toiminnan näyttämään loistavalta. Elämiseen se ei tietenkään riitä, tuskin edes työmatkakuluihin, mutta se on taas ihan toinen juttu.
Paikallislehti repäisee tästä varmasti ison tarinan. Siinä haastatellaan onnellisia kuntoutettavia, jotka eivät vaihtaisi osaansa mihinkään, tuskin edes oikeaan palkkatyöhön. Vain jotkut hankalat tahot tohtivat kirjoitella tätä loistavaa järjestelyä vastaan, mutta näitä tyyppejä ei kannata noteerata. Hehän vain lukevat jotain typerää lakikirjaa tietämättä käytännön elähdyttävästä vaikutuksesta yhtään mitään.
Luokka: laki, työelämä
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Heinäkuun 26. 2011
- Monet suomalaiset, joilla orgasmi keskeytyi, kun hommalaiset eivät polttaneetkaan tamperelaista pizzeriaa, ottavat nyt hyvitystä korkojen kera. Tiedoksi, että en kadu mitään kirjoittamaani, enkä ota minkäänlaista vastuuta Breivikin teosta, ja aion jatkaa samalla linjalla, koska huono maahanmuutto on huonoa ja monikulttuurisuus hanurista Breivikin teosta riippumatta.
Näin arvokkaasti päivitti kansanedustaja ja hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho facebook-sivunsa. Kirjoitus otetiin kannattajajoukoissa vastaan hurraten ja naurunröhähdyksiä päästellen. Olihan se taattua Halla-ahoa ja ehtaa Hommafoorumia kahdella alapääviittauksellaan. Koska huono on hanurista, niin mitäpä sitä selittelemään.
Helsingin Sanomien kolumnisti Kari Huhta vastasi tänään Halla-aholle osuvasti näin:
-Maailmansa Breivik on kuitenkin rakentanut äärioikeistolaisten ja islaminvastaisten ryhmien ajatuksista ja tavoitteista. Hän kehui maahanmuuttokriittisiksi ilmoittautuvia ryhmiä, kuten perussuomalaisia. Suomalaisilla maahanmuuttokriitikoilla on hyvät syyt ärtyä Breivikin ei-toivotuista kehuista, mutta niiden torjuminen ei ole ongelmatonta. Maahanmuuttokriitikot itse kytkevät ääri-islamilaisen terrorin islamiin uskontona ja kulttuurina. Breivikin anti-islamilaista terroria ei voi heti perään pitää irrallisena Euroopassa vahvistuneesta islaminvastaisuudesta. Oikeistoryhmiltä sopii odottaa samaa kuin islamilaisilta järjestöiltä on toistuvasti odotettu: poliittisen väkivallan tuomitsemisen pitää olla ehdotonta eikä omilla poliittisilla tavoitteilla näpertelevää.
Koska lukijani ovat fiksuja, ei minun tarvitse selittäää näitä sitaatteja mitenkään. Jokainen osaa vetää omat johtopäätöksensä ja miettiä, kumpi puhuu järkevämpiä.
Luokka: media, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Heinäkuun 25. 2011
Osmo Soininvaara kirjoitti tänään blogissaan, että koettaa yleensä vältellä maahanmuuton ja Halla-ahon mainitsemista, koska sellainen kerää sairaita mieliä kuin kärpäspaperi. Näistä aiheista en minäkään halua käydä keskustelua omilla sivuillani, koska siihen voi halutessaan jokainen osallistua ihan itse valitsemillaan foorumeilla. Puhunkin siis vähän näistä eri foorumeista ja niihin kerääntyvistä ihmisistä.
Usein me ihmiset näemme tietämämme perusteella enemmän kuin tiedämme näkemämme perusteella. Tätä oppimisen lajia sielutieteilijät sanovat kognitiiviseksi dissonanssiksi. Se tarkoittaa sitä, että ihminen ottaa vastaan vain sellaista tietoa, joka myötäilee hänen ennakkokäsityksiään ja aiemmin opittua. Kaikki opitusta poikkeava tieto sivuutetaan täysin ja sen tilalle etsitään ennakkokäsityksiä vastaava selitys. Jos sitä ei löydy, niin se keksitään itse.
Parhaillaan vellovasta Norjan kauheuksiin liittyvästä keskustelusta löytää jokainen varmasti omia käsityksiään vastaavaa ajattelua. Niinpä salaliittoihin uskovat ovat jo ihan varmoja, että Breivikiä ei ole olemassakaan. Hän on salaliittolaisten keksimä henkilö. Selityksenä on tietysti se, että miehen koko henkilöhistoriaa ei löydy internetistä. Itse tapahtumia ei sentään vielä kukaan ole kiistänyt, mutta uhrien määrää epäillään jo ihan vakavissaan.
Kokeilkaapa etsiä hakukoneella vaikka itseänne. Googlen mukaan suurinta osaa teistä ei ole koskaan ollut olemassa. Tämä oli vain yksi esimerkki ajattelun urautumisesta, mutta näin ihmismieli toimii. Jos on lähtökohtaisesti ihan varma, että kaiken takana on mahtava salaliitto, niin todisteita sille löytyy varmasti.
Omalle ajattelulleen vahvistusta saavat myös kaikki ne “isänmaalliset” nationalistit, jotka ajattelevat samoin kuin Breivik. En tarkoita mitään Suomen poliittista puoluetta, vaan näitä melkoisen omituisia keskustelusivuja, jotka löydätte vähällä vaivalla. En anna osoitteita, saatte itse hakea.
Sieltä käy selville, että ensinnäkään kukaan Suomessa ei ajattele Breivikin tavoin, mutta Norjan sosialidemokraatit saavat kyllä syyttää itseään kansakunnan selkärangan mädättämisestä. Uhrit ovatkin siis itse syyllisiä, mikä täten tuli aukottomasti todistettua. Lisäksi kyseessä oli ehdottomasti yksittäistapaus, mutta näitä tulee kyllä lisää, ellei toimita täsmälleen kuten nationalistit vaativat. Tämä on selvää kiristäjän logiikkaa.
Varsinkin näiden oman ajattelunsa oikeutusta etsivien kommentit ovat mielenkiintoisia. Sivuilla otetaan riemuiten vastaan sellainenkin toteamus, että aselain tarkistamista vaativa Erkki Tuomioja on vanha Koijärven risupartainen ituhippi, joka on nuorena pössytellyt aivonsa pihalle.
Jos ihminen ei osaa itse käsitellä uusia asioita, niin hänelle kelpaa opitun vahvistamiseksi ihan mikä tahansa möläytys.
Luokka: media, mielipide
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Heinäkuun 24. 2011
Jokainen suhtautuu Norjan tapahtumiin omalla tavallaan. Kaikkien yleisin ja odotetuin tapa on ainakin sosiaalisessa mediassa kollektiivisen surun osoittaminen. Itse pidän sitä hiukan ylikorostuneena tunteenilmaisuna, joka ei välttämättä ole aina kovin aitoa. Ei minulla kuitenkaan ole yhtään mitään sitä vastaan, koska se saattaa ihan oikeasti helpottaa ahdistusta. On siinä sekin hyvä puoli, että kaikki osalllistujat ainakin ottavat selvästi kantaa tapahtuneen kaltaista hulluutta vastaan.
Oma lukunsa ovat sitten kaikki ne, joiden maailmakuva on jo tiukasti johonkin suuntaan jumissa. He saavat vahvistusta omille käsityksilleen ihan mistä tahansa maailmalla tapahtuvasta. Ensimmäiset salaliittoteoreetikot ovat jo julkaisseet kirjoituksiaan. Niiden mukaan kaiken takana ovat tietenkin USA, CIA, Israelin salainen palvelu, Bilderberg-seuran uusi maailmajärjestys, pikkulapsia syövät Illuminatit ja kaikki muut tavalliset tahot aina avaruusolioita myöten. Näitä teorioita saamme lukea tulevaisuudessa paljon ja jotkut niistä ovat varmasti ihan ajatuksia herättäviä. Meidän kun on niin vaikea uskoa, että näin hirveän teon takana voi olla yksittäisen ihmisen sairas mieli.
Asehullut ovat kiirehtineet julistamaan vakioteesinsä, jonka mukaan aseet eivät tapa, vaan niitä käyttävät ihmiset. Heidän mukaansa leiriläisten olisi pitänyt olla aseistettuja ihan itsepuolustuksen takia. Olisihan sillä keinolla epäilemättä säästynyt monta ihmishenkeä, mutta mikä on sellainen maailma, jossa jokaisen pitäisi olla koko ajan valmis ampumaan suunnilleen kaikkia?
Ihan oma erityisryhmänsä ovat juuri ne, joiden viiteryhmään tekijä kuului. He ovat tietenkin nationalistisesti ajattelevia monikultturin vihaajia, jotka vastustavat ehdottomasti maahanmuuttoa, vasemmistolaista ajattelua ja islaminuskoa. Tietenkin he vastustavat myös epämääräistä viherpunikkiajattelua, hyysäystä kukkahattutäteineen sekä seksuaalisia vähemmistöjä ja kannattavat isänmaalliseen henkeen perustuvaa vahvaa puolustuskykyä suojeluskuntineen. He eivät katso toisinajattelijoita hyvällä.
Suurin osa tästä joukosta on ymmärtänyt pysyä hiljaa. He eivät missään tapauksessa olisi halunneet mitään tällaista tapahtuvan. He tajuavat luonnostaan, että se porukan heikoin lenkki petti ja joku rupesi toteuttamaan sairaita näkemyksiään ihan oikeasti.
Sitten ovat ne, jotka eivät koskaan opi mitään. He olivat perjantai-iltana lähdössä ristiretkelle islamia vastaan. Kun totuus tekijästä paljastui, he aloittivat vähättelyn ja korostivat tapauksen yksittäistä luonnetta. Samalla he jatkoivat ihan entisellä linjallaan jatkuvaa kiihotustyötään kaikkia mahdollisia vähemmistöjä vastaan.
Eräs outo poliitinen ajattelija julisti, että ei totisesti haluaisi olla nyt Norjan vassareiden housuissa. Tämä ajatus ei minulle auennut, mutta eipä ollut ensimmäinen kerta. Tosiasiassa kohta kukaan ei halua olla näiden äärioikeistolaisiksi sanottujen fanaatikkojen housuissa. On nimittäin ihan varmaa, että heidän kirjoituksiaan tullaan tarkkailemaan suurennuslasilla. Jo on aikakin.
Luokka: media, mielipide, yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Heinäkuun 23. 2011
Sanomalehti Karjalaisen toimittaja löysi kesän piristykseksi Tuloverolain iät ja ajat voimassa olleen pykälän ja teki siitä ison jutun. Tämä harhaanjohtava uutinen “verottajan uudesta tulkinnasta” peittyi nopeasti Norjan järkyttävien tapahtumien varjoon. Sitä ennen uutinen herätti melkoista raivoa ja synnytti ainakin yhden humoristisen ryhmän facebookissa. Ryhmä vaatii tyhjien pullojen palauttamista verotoimistoon.
Tuloverolaki on vuodelta 1992, mutta jo kauan sitä ennen verotettavien tulojen määritelmä on ollut sama kuin nykyisin. Lain 29 §:n mukaan rahana tai rahanarvoisena etuutena saaduista tuloista on maksettava veroa. Lain 89 § säätää tästä muutamia poikkeuksia. Verotettavaa tuloa eivät ole luonnontuotteista ja äidinmaidosta saadut tulot. Metsämarjoja, sieniä, käpyjä ja ravinnoksi tai lääkeaineiden valmistukseen käytettäviä kasveja tai niiden osia saa kerääjä myydä ilman verovelvollisuutta. Äidinmaito on mainittu nimenomaisena lisäyksenä tähän jokamiehenoikeuteen perustuvaan verovapauteen.
Periaatteessa siis palautuspulloista saaduista rahoista pitää ja on ennenkin pitänyt maksaa veroa. On kuitenkin huomattava, että lain 29 § 2 momentin mukaan verovelvollisella on oikeus vähentää tulojen hankkimisesta aiheutuneet kulut. Pullonkerääjä voi siis vähentää vaikkapa polttoaineesta ja suojavaatetuksesta aiheutuneet kulut tuloistaan. Lisäksi pitää muistaa, että verotettavalla tulolla on myös alaraja.
Usea verovirkamies ennätti todeta julkisuudessa, että käytännössä verottaja ei ole tippaakaan kiinnostunut pullonkerääjien ansoista. Kontrolli on täysin mahdotonta ja kerääminen on paljon järkevämpi tapa kuin pullojen rikkominen luontoon. Koska verotoimistoissa kuitenkin on töissä myös pilkunviilaajia, olisi lakiin syytä lisätä yksi lause. Tuloverolain 89 §:än on helppo lisätä verovapaus myös kertakäyttöisten juomapakkauksien palauttamisesta saaduista tuloista.
Toivottavasti joku kansanedustaja on jo tajunnut tämän.
Paljon suurempi ongelma kuljeskelee parasta aikaa Suomen soilla ja metsissä, ulkomaalaiset marjanpoimijat. He eivät ole ongelma siksi, että keräävät marjoja jokamiehenoikeudella, vaan siksi, että koko touhu näyttää olevan jonkinlaista orjatyötä.
Nämä ihmiset tulevat Suomeen turistiviisumilla keräysfirman kutsusta. He maksavat itse kaikki matkasta ja viisumista aiheutuneet kulut. Heidät majoitetaan alkeellisin oloihin johonkin autioon koulurakenukseen. He tekevät ympäripyöreitä päiviä ilman mitään sosiaalietuuksia ja työsuojelua. He nimittäin eivät ole kenenkään palveluksessa, vaikka käytännössä heidän on pakko myydä keräämänsä marjat heidät kutsuneelle yritykselle yrityksen itsensä määräämään hintaan. Huonona marjavuotena koko homma saattaa käydä poimijalle itselleen tappiolliseksi.
Tällaiselle työleirille ei kukaan suomalainen suostu pienellä pakollakaan osallistumaan, ja sen nämä marjayrittäjät muistavat syyllistäen sanoa. Suomalainen kun voi myydä keräämänsä marjat kenelle haluaa, vaikka torilla suoraan kuluttajille.
Olisikohan tärkeämpää peräänkuuluttaa ihmisoikeuksia kuin vaania naapurin palauttamia pulloja?
Luokka: laki, työelämä, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Heinäkuun 22. 2011
Valehtelun hienostunut muoto on korostaa jonkin asian myönteisiä puolia ja vaieta kokonaan vähemmän mukavista yksityiskohdista. Tätä valehtelun lajia suosivat erityisesti poliitikot ja viime talven surkein esimerkki oli takuueläke. Siitä jaksettiin toitottaa mullistavana uutuutena, joka poistaa köyhyyden lopullisesti. Sen ylistäminen sai suorastaan oksettavat mittasuhteet.
Heti alkuun tiedettiin yleisesti, että takuueläke leikkaa muita etuuksia. Nyt on selvinnyt myös se, että tuhannet eläkeläiset eivät saa takuueläkettä ollenkaan. Syy on yksinkertainen: ihmisiä ei haluta kannustaa varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Tällainen henkilö saa jo lähtökohtaisesti pienempää eläkettä, mutta monelle tulee lisäksi ikävänä yllätyksenä takuueläkehakemuksen hylkääminen. Siis se, joka jo valmiiksi saa vähemmän eläkettä, ei saa siihen yhtään lisää sitä paljon mainostettua takuueläkettä.
Olisikohan tästä pitänyt kertoa etukäteen? Kelan tiedotuksessa asiasta on pienin kirjaimin mainittu, mutta mitätön tiedottaminen katosi kehumisen ryöppyyn. Pestiinsä jatkoa haluavat kansanedustajat mylvivät takuueläkkeen onnea niin kovalla äänellä, että oikea tieto peittyi varmasti.
Meille siis valehdeltiin vaikenemalla. Kansanedustajamme tuntien aika moni heistä ei varmaan edes tiennyt, millaisesta takuueläkeestä oli päättämässä. Asian ymmärtäneet vaikenivat olettaen, että kun asia huomataan, on hyöty jo kerätty. Näin siinä tietysti kävikin, mutta narraamisessa on aina yksi ikävä puoli. Uskottavuus siinä menee, jos sitä nyt enää on mentäväksi. Totuudella kun on ikävä tapa tulla aina julki.
Mistä minä sitten epäilen, että moni ei edes tiennyt päätöksensä sisältöä? Vaikkapa siitä, että kansanedustajien enemmistöltä kesti yli kaksikymmentä vuotta tajuta, että lapsilisät leikataan kaikkein pienituloisimpien toimeentulotuesta.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Heinäkuun 21. 2011
Libertaristeiksi itseään kutsuvat friedmanilaisen talousteorian kannattajat ovat sitä mieltä, että maailmassa vain markkinat saavat määrätä. Kaiken kilpailun on oltava ehdottoman vapaata eikä valtio saa asettaa sille minkäänlaisia rajoituksia. Valtion osuus on kutistettava niin minimiin, että sitä ei oikeastaan tarvita ollenkaan. Myös sen toiminnat voidaan ulkoistaa markkinavoimien hoidettaviksi. Veroja ei makseta eikä lainsäädännöllä sotketa kilpailun vapautta. Tämä saattaa aiheuttaa tilapäisesti sekavan näköistä kuohuntaa, mutta kuohuvan pinnan alla vallitsee markkinavoimien järkähtämätön laki, joka korjaa kaiken.
Millainen sitten mahtaisi olla uusliberalistin ihannevaltio, jossa vain kilpailussa menestyvät pärjäävät? Ikävä kyllä sellainen maa on jo olemassa. Kiteeläinen Auvo Rouvinen, joka eduskuntavaaleissa oli vasemmistoliiton ehdokkaana, kirjoitti eilen Somalian tilanteesta uusliberalistin näkökulmasta. Hänen luvallaan julkaisen tarinan, mutta ennen kuin luette, niin pari varoituksen sanaa. Enempää minä kuin Rouvinenkaan emme takuulla ole uusliberalisteja, joten teksti on ironiaa. Mutta jos tämän talousteorian kannattajat ovat tosissaan, niin heidän pitäisi ajatella näin:
Olen havainnut erittäin vakavan Somalian valtion suvereniteettia loukkaavan ryhmän olemassaolon täällä facebookissa, Ruoka-apua Somaliaan. Perusteluna käytetään nälänhätää. Onko oikein puuttua maan sisäisiin asioihin, jos 55% lapsista kärsii nälästä ja edessä on joukkokuolema?
Tietysti joku taloutta ymmärtämätön kukkahattutäti saattaa vastata kyllä. Hän tekee karhunpalveluksen Somalian kansalle, vaikka ehkä toimiikin hyvää hyvyyttään.
Meidän täytyy muistaa, että Somalia oli Afrikan suurin lihanviejä. Sitten maassa omaksuttiin uusi talousoppi, uusliberalismi. Toimittiin kuten oppikirja määrää, luovuttiin suojatulleista ja ryhdyttiin kilpailemaan.
Hetkellisen ylikuumenemisen seurauksena kustannustaso karkasi ylikorkeaksi ja markkinat rankaisivat. Somalian kilpailukyky romahti ja maasta tuli ruuan tuoja. Koska rahaa ei ollut, tuonti väheni, mutta sekä lihan vienti että kotimainen tuotanto loppuivat.
Onneksi valtio säästi poliisivoimista, puolustuksesta, koulutuksesta ja sairaanhoidosta, joten talous tasapainottui. Kaikki edellämainitut palvelut tuotetaan nykyisin vapaaehtoisten työntekijöiden voimin ja valtio on käytännössä minimissään. Somalia on siis ensimmäinen uusliberalistisen unelman toteuttanut maa.
Tietysti muutosvaiheessa on joitakin markkinahäiriöitä ja ylikorkean kustannustason tasaantuminen vie aikansa. Täytyy kuitenkin muistaa, että markkinatalous korjaa omat virheensä ja optimaalinen tulos saavutetaan, kun annetaan markkinoiden korjata tilanne. Siksi kaikki ulkopuolinen puuttuminen vain hidastaa talouden automaattista toipumista ja siten pitkällä aikavälillä tuhoaa talouden.
On myös eettisesti väärin pakottaa kapitalistinen maa kommunistisen ruoka-avun piiriin. Mikäli ihmiset päättävät elää markkinataloudessa, heille se suotakoon. Ajatelkaa, jos ulkomaiset kommunistit vaatisivat Suomea luopumaan uusliberalistisesta talouspolitiikasta joidenkin lyhyen ajan ongelmien vuoksi ja siten estäisivät taloutemme nousukiidon myöhemmin.
Talousteorialla ei ole sydäntä, mutta onneksi useimmilla ihmisillä on.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Heinäkuun 20. 2011
Yle esitti taas eilen muutaman vuoden takaisen Tosi tarina -dokumentin jyväskyläläisestä pitkäaikaistyöttömästä Mauno Voutilaisesta. Syytä ohjelman uusintaan en tiedä, mutta melkoisesta asennemuokkauksesta se kyllä käy. Siitä saivat taas vahvistusta uskolleen kaikki ne, jotka toistuvasti vaativat näitä sohvalla makaajia risusavottaan, katuja lakaisemaan tai vaikkapa käpyjä keräämään. Työ on tietenkin tehtävä ilman palkkaa vastineeksi yhteiskunnan tuista, ihan vain keljuilumielessä. Kuriinhan tällaiset epelit on saatava.
Dokumentin perusteella Voutilainen ei vaikuta erityisen miellyttävältä ihmiseltä. Hän saattaa oikeasti olla vaikka kuinka mukava mies, mutta hänet on kuvattu suorastaan häijyn röyhkeäksi laiskuriksi. Kaiken aikansa hän tuntuu käyttävän aktiiviseen työn vieroksuntaan ja valitusten laatimiseen työvoimaviranomaisten toiminnasta. Välillä hän käy norkoilemassa ilmaistarjoilua seurakunnan tilaisuudessa ja harmittelee käteensä osunutta kasvispitsan palasta. Töissä tämä viisikymppinen mies on ollut elämänsä aikana kuusi kuukautta.
Voutilainen on poikkeusyksilö, joka on valinnut oman elämäntapansa tietoisesti tai se on iskostunut häneen vähitellen. Surullista tässä dokumentissa on se, että meillä ihmisillä on ikävä tapa yleistää yksittäistapaukset koskemaan koko viiteryhmää. Että katsokaa nyt, juuri tuollaisia ne työttömät ovat. Todellisuudessa näitä voutilaisia on häviävän vähän. Jotenkin minusta tuntuu, että edes Voutilainen itse ei ole tällainen, vaan hänet on rooliin käsikirjoitettu korostamalla näitä negatiivisia piirteitä. Hänen paha virheensä oli suostua ohjelmaan pitäaikaistyöttömän rumaksi kuvaksi.
Hän ei pelkästään suostu itse kivitettäväksi, vaan antaa jopa kieroutuneen oikeutuksen kivittää kaikkia muitakin työttömiä. Näitä kivittäjiä löytyisi yllyttämättäkin. On ihan varmaa, että nykyisessä eduskunnassa tehdään useita aloitteita pitkäaikaityöttömien ilmaistyövelvollisuudesta. Vaalitaistelun aikana varsinkin kokoomusehdokkailta tuli pontevia lupauksia tähän suuntaan.
Jos tavalliselle pitkäaikaistyöttömälle tarjotaan palkkatyötä, hän ottaa sen vastaan. Tällaiset harvinaiset voutilaiset eivät ota, mutta ehkä heidän oikea paikkansa ei edes ole asiakkuus TE-toimistossa. Työkyvyttömyyseläke saattaisi olla oikeampi vaihtoehto. Ei siksi, että työn välttelystä pitäisi palkita eläkkeellä, vaan siksi, että heidän todellinen työkykynsä pitäisi antaa puolueettomien asiantuntijoiden tutkittavaksi.
Luokka: media, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Heinäkuun 19. 2011
Yksi ärsyttävimmistä asioista on hyväosaisten marina kovaosaisten helposta elämästä. Erityisen vastenmielistä se on silloin, kun se esitetään ylimielisesti ja nimimerkin suojissa.
Minulla on ollut satunnaisena riesanani jo pitemmän aikaa nimimerkki “Se suurituloinen”. Kun olen kirjoittanut toimeentulotuen epäkohdista, pitäaikaistyöttömien karenssista, kuntouttavan työtoiminnan epäilyttävästä luonteesta tai vaikkapa uusliberalistien maailmankuvasta, on hänellä aina ollut vain yksi ivallinen ajatus tuotavaksi julki. Sen hän on kirjoittanut kahdella eri tavalla. Toinen kuuluu, että onhan se hirveää, jos joutuu tekemään työtä palkkansa eteen. Toinen viesti on, että jos ei palkka riitä, niin pitää etsiä paremmin palkattu työ.
En tiedä, millä eväillä tämä suurituloiseksi itseään kehuva on sellaiseksi päässyt, mutta tuskin kuitenkaan säkenöivällä älyllään. Hän tuo mieleen itsepintaisesti samaa tilskuttavan linnun sillä erolla, että sillä linnulla on jotain viestittävää lajikumppaneilleen. Tämä kommentoija haluaa vain osoittaa oman taloudellisen ylivertaisuutensa. Kohteliaisuudesta tuntematonta kohtaan jätän kertomatta, mitä hän tuo julki omista hengenlahjoistaan.
Olen jo ilmoittanut, että enää hän ei kommentoi tätä blogia nimettömänä. Tunnistan hänen tyylinsä myös mahdollisten eri nimimerkkien takaa. Kyllä minun kanssani saa olla eri mieltä, mutta mikään sananvapaus ei pakota minua sietämään nimettömän henkilön jatkuvaa nalkutusta omassa blogissani. Jos hän tulee esiin omalla nimellään, hän saa jatkaa itsensä häpäisemistä vapaasti.
Kommentointi on edelleen sallittua kaikille muille myös nimimerkillä, vaikka nimen kanssa kommunikointi on mukavampaa. Nimettömien ja nimimerkkien kommentit luen kuitenkin tavallista tarkemmin.
Luokka: mielipide
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Heinäkuun 18. 2011
Kokoomusnuorissa on paljon friedmanilaisen talousteorian eli uusliberalismin kannattajia. Itse he sanovat itseään libertaristeiksi. Tämä Milton Friedmanin kehittelemä talousteoria nojautuu muutamaan pääteesiin: markkinoiden täydelliseen ja ehdottomaan vapauteen, julkisen sektorin yksityistämiseen ja sosiaalisista tulonsiirroista luopumiseen. Myös työntekijän on kilpailtava vapailla markkinoilla työpaikastaan. Valtio on kutistettava minimi- eli yövartijavaltioksi, joka vastaa vain armeijasta, poliisista ja oikeuslaitoksesta.
Annetaanpa puheenvuoro uusimmalle ulkoläksynsä oppineelle:78257-kapitalistinen-markkinatalous-on-eettisesti-ylivertainen-yhteiskuntamalli
Aleksi Tolvanen on kirjoittanut teknisesti loistavan kouluaineen. Kielioppi on kohdallaan, lauserakenteet kunnossa ja esitys on looginen. Ainoastaan asia eli koko uusliberalistinen yhteiskunta on ajatuksena järjetön ja äärimmäisen epädemokrattinen, mutta sehän ei kouluarvosanaan vaikuta.
Olen joskus yrittänyt keskustella tällaisten nuorten libertaristien kanssa heidän yhteiskuntakäsityksenä sisällöstä. Se ei kuitenkaan onnistu, koska he eivät kuuntele mitään vastaväitteitä eikä heidän päähänsä mahdu yhtään epäilevää ajatusta. Siinä mielessä he muistuttavat kovasti 1970-luvun sinipaitaisia vasemmistonuoria.
He vetäytyvät keskustelusta viimeistään siinä vaiheessa, kun otetaan esille demokratian rooli heidän ihanneyhteiskunnassaan. Demokratia ei nimittäin siihen mahdu. Kun yhteiskunnan enemmistö sanelee säännöt ja harjoitetun politiikan, ovat verot ja tulonsiirrot väistämättömiä. Niitä uusliberalistit eivät hyväksy, joten demokratian on väistyttävä. Rooman valtakunnassa vain roomalaiset äänestivät ja täysin uusliberalistisessa yhteiskunnassa äänestävät vain menestyneet. Tätä ei tohdita sanoa ääneen.
Toinen tehokas keskusteluntappaja on armeijan, poliisin ja oikeuslaitoksen rooli yövartijavaltiossa. Tolvanenkin selittää, että niiden tehtävä on estää valtiota puuttumasta yksilönvapauteen ja erityisesti omistusoikeuteen. Tämä kertookin sen, kenen suojaksi ja ketä vastaan nämä instanssit tarvitaan.
Jos demokratiaa ei ole, on helppo säätää poliisin ja oikeuslaitoksen asema lailla sellaiseksi, että ne tosiaan suojaavat vähemmistöä enemmistön vaatimuksilta. Rahalla saa sopivia poliiseja ja tuomareita noudattamaan uusia lakeja tinkimättömästi. Ongelmaksi muodostuu armeija.
Senkin tehtävä on suojata vapautta ja omistusoikeutta, mutta lähinnä ulkoista vihollista vastaan. Sisäisestä pitävät poliisi ja oikeuslaitos huolen. Nämä nuoret eivät koskaan ota kantaa asevelvollisuuteen, etenkään omaansa. Sehän on heidän oppiensa mukaisesti mitä törkeintä puuttumista yksilönvapauteen. Ilmeisesti he ajattelevat, että rahalla siitäkin selviää, ihan kuten kaikesta muustakin. Puhdas palkka-armeija ei kuitenkaan ole erityisen luotettava, koska se palvelee eniten maksavaa. Vielä rikkaampi saattaisi helposti saada aseet kääntymään entistä isäntää vastaan.
Toivoa sopii, että nämä nuoret oppivat joskus perustelemaan ajatuksiaan muutenkin kuin ulkoa opitulla teorialla. Teorian toistaminen ei anna kovin vakuuttavaa kuvaa omasta ajattelukyvystä. Puhumattakaan elämänkokemuksesta ja realitteettien tajusta.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Heinäkuun 17. 2011
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson haluaa kemiallisen kastraation seksuaalirikollisille. Hän haluaa myös koventaa raiskauksista annettavia rangaistuksia. Liikenneministeri Merja Kyllönen vaatii rattijuopumuksen promillerajaa alennettavksi nykyisestään. Uutisissa kerrotaan jatkuvasti, kuinka omaisuus- ja väkivaltarikokset ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Mistä nyt oiken on kysymys, onko maa tosiaan muuttunut niin kamalan vaaralliseksi tavalliselle kansalaiselle? Vai onko menossa osittain tiedostamaton pyrkimys kasvattaa kaikenlaista kontrollia?
Professori Heikki Ylikangas selitti jo 1980-luvulla, että tulo- ja varallisuuserojen kasvaessa kontrolli kovenee ja rangaistukset ankaroituvat. Tämä kehitys merkitsee sääty-yhteiskunnan paluuta muodossa tai toisessa. Sääty-yhteiskunnassa taloudellinen ja poliittinen valta ovat ohuella yäluokalla. Vallan siellä pysyminen varmistetaan ankarilla rangaistuksilla kaikissa rikoksissa. Vain tiukasti kontrolloitu ja ankarilla rangaistuksilla peloteltu kansa tottelee vähemmistöä.
Nuijasodan jälkeen 1600-luvun alussa Ruotsiin rakennettiin nopeasti pieneen aateliin nojautuva kuningasvalta. Uskollista aatelia palkittiin maaomaisuuksilla ja viroilla, mutta kansa pidettiin kurissa ankaralla isäntävallalla. Siinä mentiin niin pitkälle, että toissijaiseksi oikeuslähteeksi otettiin Vanhan Testamentin Mooseksen laki. Kun maan laista ei löytynyt sopivaa rangaistusta, nojauduttiin suoraan Raamattuun. Menettely oli ihan konkreettinen, sillä kuolemantuomio voitiin määrätä yli sadasta eri rikoksesta. Näin myös tehtiin ja tuomiot pantiin täytäntöön.
Rangaistusten ankaroittaminen aloitetaan yleisen oikeustajun hyväksymällä tavalla. Minäkin olen sitä mieltä, että raiskauksista annetaan liian lieviä rangaistuksia. Jo nykyinen laki mahdollistaisi paljon kovempia tuomioita, joten lakia ei tarvitse edes muuttaa. Minun puolestani liikenteessä voitaisiin ottaa käyttöön vaikka nollatoleranssi alkoholin suhteen. Kemialliseen kastraatioon en ota kantaa, koska en siitä oikein mitään tiedä. Jotenkin vain tuntuu, että raiskaajalla on vikaa päässä, ei sukupuolielimissä, mutta jätän asian pohtimisen viisaammille.
Mistä minä sitten olen huolestunut? Toistaiseksi en mistään, mutta seuraan mielenkiinnolla kehityksen jatkumista. Olen näkevinäni suuntausta ihan yleiseen kontrollin kiristämiseen rangaistusten ankaroittamisen kautta. Samaan aikaan yhä suurempi osa varallisuudesta ja vallasta keskittyy yhä pienemmälle ihmisryhmälle.
Historian vähättelijöille esitän yhden kysymyksen: Mistä tiedätte olevanne menossa eteenpäin, jos ette tiedä, mistä olette tulossa?
Luokka: historia, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Heinäkuun 16. 2011
Eilen illalla Ylen uutisissa näytetty juttu Rääkkylän kunnan sosiaali- ja terveystoimen yksityistämisestä vaikutti ihan kunnan ja Attendo Medonen tilaustyöltä. Jos se ei sitä ollut, niin sitten asialla oli täysin kokematon kesätoimittaja, jolle oli syötetty yksipuolista tietoa. Toimittaja ei ollut itse paneutunut asian taustoihin ollenkaan, eli hän jätti koko toimittajan työn tekemättä.
Uutisen mukaan yksityistäminen saa kuntalaisilta pelkkää kiitosta. Sen vakuudeksi kylänraitilla tavoitettu nainen sanoi, että hyvähän se on, jos kunta säästää. Terveyskeskuksessa ikämies todisti, että hyvin sai lääkärille ajan. Kotihoitaja kertoi, että selvitty on, vaikka yksityistäminen on aiheuttanut sosiaalitoimessa myllerrystä ja kunnanjohtaja selosti vastuukysymyksiä. Viranomaispäätöksiä tekevät viranhaltijat ovat kunnan palveluksessa, kuten tietysti pitääkin. Tässä kaikessa on toimittajan mukaan nikottelemista perustuslakiasiantuntiojilla, jotka ovat kritisoineet yksityistämistä.
Minulla on nikottelemista toimittajan asenteessa. Hän kertoi kyllä, että pienen kunnan rahoista kaksi kolmasosaa hupenee kunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Samoin mainittiin pitkäaikaisen kunnanvaltuuston puheenjohtajan osakkuus toimintoja pyörittävässä Attendo Medonessa, mutta korostettiin sitä, että hän jääväsi itsensä päätöksenteossa. Kuvitteleeko joku ihan oikeasti, että valtuuston puheenjohtaja ei halutessaan pysty vaikuttamaan taustalla asioita valmisteltaessa?
Toimittaja oli jättänyt asian käsittelyvaiheet tutkimatta. Sosiaali- ja terveyspalvelut yksityistettiin vuodenvaihteessa tehdyllä päätöksellä Attendo Medonelle ilman lain vaatimaa kilpailutusta. Toiminta alkoi toukokuun alussa. Muutama viikko sitten Markkinaoikeus kumosi kunnan päätöksen ja edellytti tarjouskilpailun järjestämistä. Se tulee kalliiksi ja hidastaa lopullisen päätöksen tekemistä. Lisäksi sosiaalitoimen yksityistämisen laillisuudesta on tietääkseni vireillä valitus hallinto-oikeudessa.
Markkinaoikeuden päätös selittää myös palvelun tämänhetkisen toimivuuden. Medone hoitaa tehtäviä tilapäisellä sopimuksella siihen asti, kunnes tarjouskilpailu on lainmukaisesti järjestetty. On tietenkin yrityksen edun mukaista satsata palveluun kunnolla menestyäkseen tarjouskilpailussa. Sen jälkeen voikin ottaa rennommin. Sitten voidaan katsoa sitä toiminnan edullisuutta, josta ei ylistyksestä huolimatta voi kahden kuukauden kokemuksella olla mitään muuta tietoa kuin optimistiset laskelmat.
Ylen toimittajien ammattitaito tuntuu olevan laskussa. Jos toimittaja ei osaa, jaksa tai viitsi perehtyä asiasta tehtyihin kunnan ja tuomioistuinten päätöksiin, olisi hänen parempi tehdä vain kevennysjuttuja vaikka mansikanmyynnistä torilla.
Luokka: kunnallishallinto, media
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Heinäkuun 15. 2011
Uusliberalistinen markkinafundamentalismi korottaa markkinatalouden kaiken yläpuolelle. Kilpailun on oltava vapaa ja täysin rajoittamaton, minimipalkkaa ei saa olla millään alalla ja työsuojelukin rajoittaa kilpailun vapautta. Tässä uskonnossa työntekijöidenkin on kilpailtava vapailla markkinoilla tekemällä halvemmalla ja asettamalla itsensä alttiiksi mahdolliselle vaaralle.
Tämän uskonnon julistajista Jari Sarasvuo ei ole menestynein, mutta äänekkäin hän on. Hän on itse rikastunut myymällä amerikkalaisista kirjoista kopioitua hölynpölyä firmoille, joilla on ollut liikaa rahaa ja kova halu näyttää trendikkäältä. Laman iskiessä tällaiset turhat rahareiät tukitaan ensimmäisenä ja se on näkynyt Sarasvuonkin firman taseissa.
Uskostaan mies ei tietenkään luovu. Hän on jo pari päivää laukonut sellaisia teesejä, että heikompaa hirvittää. Nuorten riistäminen työmarkkinoilla 3 - 4 euron tuntipalkalla pitäisi laillistaa ihan vain sen takia, että nuoret oppisivat työntekoa. Yleensä koko Suomen kansa tarvitsisi lisää kuria, järjestystä ja herranpelkoa. Vain siten saadaan kaikki lopettamaan valitus ja tekemään enemmän työtä. Ennen puhuttiin pilkaten riistäjäporvareista, mutta nyt he ovat palanneet ihan avoimesti ruoskaa heristäen.
Nuoret siis pitäisi opettaa hyvissä ajoin tekemään työtä pilkkahinnalla ja pelkäämään työnantajaa. Kamalinta tässä on, että ainakin sosiaalisessa mediassa nämä puheet ovat saaneet kannatusta. Ihan tavalliset kiltit ihmiset innostuvat visiosta ja haluavat lorvehtijat vessoja pesemään. Ihan vain oppimismielessä. He eivät ole tainneet tulla ajatelleeksi, että tällainen toiminta opettaa pelkästään hyväksikäytettynä olemista ja nuorena opitulla on tapana pysyä muistissa myös vanhana.
Tietenkin nämä kiltit ihmiset haluaisivat laajentaa työnteon opettelua koskemaan myös juoppoja, syrjäytyneitä, työttömiä sohvalla makaajia ja siviilipalvelusmiehiä. Heidät pitää pakottaa tekemään jopa ilmaista työtä, koska he ovat niin laiskoja ja kaikin puolin vastenmielisä ja hyödyttömiä olioita. Selvää on, että tällaisten vaatijaa eivät omat vaatimukset koske. Hänhän on tunnetusti se yhteiskunnan vakain tukipylväs - ainakin niin kauan, kun hänen oma työpaikkansa on turvattu. Tällä menolla se ei ole kovin kauan turvattu, kun joku pakotetaan tekemään sekin työ ilmaiseksi.
Samaan aikaan yhä äänekkäimmiksi käyvät myös kansallissosialistit, 1930 -luvun arvojen palautusta vaativat isänmaalliset piirit ja muuten vain tärähtäneet kurin vaatijat. Heidän maailmankuvansa perustuu olemattomaan tai väärin ymmärrettyyn historiantuntemukseen. Tässä haavemaailmassa Lapuanliike, suojeluskunnat ja IKL näyttäytyvät puhtaana ja ylevänä isänmaallisuutena. He eivät edes ymmärrä toimivansa suoraan uusliberalismin hyväksi kuria, järjestystä ja työleirejä vaatiessaan.
Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat, kiristyy kontrolli ja sääty-yhteiskunta palaa takaisin. Se on jo oikein hyvällä alulla.
Luokka: yhteiskunta
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Heinäkuun 14. 2011
Pienten kuntien päätöksenteossa yhteen hiileen puhaltaminen tarkoittaa sitä, että yhteisen mielipiteen muodostaa pieni joukko itsensä eliitiksi katsovia päättäjiä. Yhteisöllisyyden nimissä muut saavat varoa sanomisiaan, etteivät vain vahingossa tulisi loukanneeksi näitä kellokkaita. Jos tämä yhteiseksi päätetty etu sattuu olemaan lainvastainen, niin ikävämpi juttu lain kannalta. Kaikkein ikävin juttu on laillisuuden vaatijoiden kannalta, sillä he saavat silmilleen ryöpyn sontaa. Heidän käsityskykyään arvostellaan julkisesti.
Juuan ja Kolin puolueeton paikallislehti Vaarojen Sanomat julkaisi tänään yleisönosastossaan tunnetun paikallisen yrittäjän kirjoituksen. Se koski taas kerran muun muassa pieleen mennyttä maakauppaa, jossa kunta myi eräälle yritykselle varikkoalueen. Yksi valtuutettu valitti päätöksestä, koska piti hintaa liian alhaisena ja katsoi kaupan olevat EU-säädösten vastainen. Päätös kumottiin ja maakauppa palautui lähtöruutuun.
Jo toissa keväänä samainen lehti julisti pääkirjoituksessaan, että valituksen takana ovat Pilli ja Pulla. Toinen on entinen kunnanjohtaja ja toinen tämä valittaja. He lyövät tahallaan kapuloita päätöksenteon rattaisiin. Lehti myös syyllistyi todennäköiseen kunnianloukkaukseen vihjailemalla tämän valtuutetun kirkkovaltuuston puheenjohtajana keplotelleen itselleen seurakunnan saneerausurakoita.
Nyt selvisi ainakin se, kuka saneli silloiselle päätoimittajalle pääkirjoituksen sisällön. Yleisönosastoon kirjoittanut yrittäjä sanoo suoraan näin: “Kirkkovaltuuston puheenjohtajana Hiltunen sitä vastoin imuroi itselleen muun muassa kappelin saneeraustyön ilman lain määräämää kilpailuttamista.” Hiltunen on tämä menestyneen valituksen jättänyt valtuutettu. Hän voisi ihan hyvin viedä lehden poliisille ja pyytää selvittämään, ovatko sekä kirjoittaja että lehti syyllistyneet kunnianloukkaukseen.
Jotkut näyttävät katsovat kunnan eduksi yksittäisen yrittäjän edun. Kunnanhallitukselle on jätetty selvityspyyntö erään sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenen vaalikelpoisuudesta. Tämä yrittäjäjärjestön hallituksen varapuheenjohtaja on viime syksystä lähtien toiminut kunnan ja useiden yhteistyökumppaneiden perustamassa ikäihmisten osaamiskeskuksessa yhdistys- ja yritysverkottajana. Toiminta on sosiaali- ja terveyslautakunnan alaista ja tämä sama henkilö on siis lautakunnan jäsen. Kuntalain 36 §:n mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan ei ole asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö.
Tästä selvityspyynnöstä ei paikallislehti ole kirjoittanut mitään. Aikanaan siihen kuitenkin annetaan vastaus ja odotan sitä mielenkiinnolla. Saattaahan olla, että lakia on kierretty eikä henkilö jostain syystä olekaan kunnan palveluksessa. Laki ei saa rajoittaa pienen piirin määrittelemää kunnan etua, joka nyt vain sattuu usein olemaan yrittäjän etu.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, työelämä
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Heinäkuun 13. 2011
Juuri äsken uutisissa tuli totisesti selväksi, että Esko Aho on Nokian johtaja. Nokian johtaja ei vastaa mihinkään kysymyksiin vanhoista Hiihtoliiton asioista, taannoisesta STT:tä vastaan käydystä vanhingonkorvausoikeudenkäynnistä, dopingoikeudenkäynnistä tai Mika Myllylästä. Nokian johtaja pysyy suutarina lestissään ja käskee toimittajia tekemään samoin.
Kysymykset olivat ymmärrettävästi kiusallisia ja oudossa paikassa esitettyjä, mutta toimittajat tekivät vain työtään eli siis pysyivät siinä lestissään. Sen sijaan Aho olisi yhtä hyvin voinut sanoa, että Nokian johtaja on lain, median kysymysten ja kansan arvostelun yläpuolella. Sen verran tylyä hänen käytöksensä oli.
Koska Nokian johtaja ei vastaa kysymyksiin, muistellaan lyhyesti tapahtumien kulkua. STT uutisoi hiihtäjien käyttäneen kiellettyjä aineita ja siitä närkästyneenä useat henkilöt vaativat vahingonkorvauksia. Esko Aho oli Hiihtoliiton puheenjohtajana ensimmäisten joukossa vaatimassa rahaa maineensa pilaamisesta. Mitään korvauksia hän ei saanut, koska hänen ei katsottu tienneen asioista mitään eikä hän siis voinut kärsiä maineenmenetystäkään.
Kun asia kääntyi päälaelleen ja STT:n uutinen osoittautui todeksi, haastettiin aiemmin vahingonkorvauksia vaatineita oikeuteen perättömästä lausumasta oikeudessa. Ahoa ei syytetty, koska hän ei edelleenkään tiennyt asioista mitään eikä ollut tiennyt puhuvansa oikeudessa perättömiä.
Jos tulkintani ei ole oikea, niin sitten on vain yksi selitys. Nokian johtaja tosiaan on lain yläpuolella.
Aho on Nokian yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, mutta tiedotusvälineet ilmeisesti eivät kuulu hänen vastuualueeseensa. Mutta selväksi tuli, että Nokian johtaja ei ole vastuussa Hiihtoliiton entisen puheenjohtajan tai entisen pääministerinkään tekemisistä. Kun Nokian johtaja on paikalla, niin silloin hän määrää puheenaiheet.
Luokka: media, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Heinäkuun 13. 2011
Uudet ministerit ovat käyneet innolla töihin. Siinä tohinassa ovat välillä menneet tonttirajatkin sekaisin, kun joku on luvannut korjata ihan toiseen hallinnonalaan kuuluvia asioita. Jotkut taas näyttävät jatkavan vaalilupausten antamista. Tästä on esimerkkinä asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru.
Hän lupasi eilen Helsingin Sanomissa näyttävästi, että vuokra-asuminen halpenee. Hän on hienosti huomannut, että asuminen on kallistunut kohtuuttomasti. Monilla menee merkittävä osa palkkatuloista asumiseen, mutta tähän tulee nyt muutos.
Hintojen halpeneminen mahdollistuu, koska valtio kasvattaa kaupunkien vuokra-asuntoyhtiöille ja asuntosijoitusyhtiöille annettavaa korkotukea. Kun sitä annetaan entistä enemmän, voidaan vuokria laskea. Parin vuoden päästä uuden yksiön voi vuokrata 120 - 160 euroa halvemmalla kuin nykyisin. Valtiolle tämä tulee maksamaan neljän vuoden aikana noin 32 miljoonaa euroa.
Tämä olisi hieno juttu, jos se olisi totta. Ministerillä näyttää kuitenkin olevan aivan liian ruusuinen kuva vuokra-asuntomarkkinoiden toiminnasta. Onko kukaan yleensä kuullut, että vuokrat alenevat? Sellaista ei koskaan tapahdu ilman vuokrasääntelyä, ja se on peruuttamattomasti mennyttä aikaa. Kyllä korkotuki kaikille yhtiöille kelpaa, mutta se ei koskaan tule näkymään vuokrissa. Se tarvitaan virallisen selityksen mukaan kompensoimaan kasvanutta vuokrankorotustarvetta. Suomennettuna tämä tarkoittaa sitä, että tarjolla oleva lisäraha otetaan mielihyvin vastaan.
En minä Kiurun lupausta mitenkään tyrmätä halua; minä vain en usko sen toteutumiseen. Paljon mieluummin luen asioita korjaamaan pyrkivän ministerin suunnitelmista kuin vaikkapa nyt erään uudesta kansanedustajuudestaan ja viinasta huumaantuneen herran toilauksista.
Luokka: politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Heinäkuun 12. 2011
Facebookin kautta silmiini osunut Suomen Sotilaallisen Isänmaallisen Puolueen sivu sai taas kerran miettimään, miten monella tavalla ihmiset yhteiskunnan voivat ymmärtää. Tämmöisestä “puolueesta” en ole ennen kuullutkaan, ja tuskin on kuullut moni muukaan. Täältä löytyy heidän julistuksensa: suunnitelma-suomen-sotilaallistamiseksi
“Puolueen” takana olevat henkilöt ovat yllättävän ujoja ottaen huomioon heidän jalot, ylväät ja suorastaan jumalalliset päämääränsä. Koko sivustolla ei mainita yhdenkään toimijan nimeä. Tyylistä päätellen kaikki saattaa olla yhden ainoan henkilön julistusta. Ainakin hän on laittanut asiat tärkeysjärjestykseen, koska on nähnyt tarpeelliseksi käyttää kokonaisen sivun kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yksityiskohtiin.
Perustelut julistuksen ehdottomalle totuudelle ovat malliesimerkki kehäpäätelmästä, jossa asia todistetaan oikeaksi sillä itsellään. Laitetaanpa se vielä näkyville:
Koska suomalaiset ovat kaikkia muita parempi kansa jokaisen isänmaallisen suomalaisen mielestä ja koska isänmaalliset suomalaiset ovat aina oikeassa koska he ovat isänmaallisia suomalaisia, ja koska suomalaisten paremmuus kaikkiin muihin kansoihin verrattuna on näin tullut vastaansanomattomasti todistetuksi.
Tämmöinen olisi muuten ihan kevyt kesäjuttu, mutta asia on melkoisen vakava. Tällaiset ihmiset monopolisoivat isänmaan ja katsovat yksinoikeudekseen tulkita, mikä on sen edun mukaista, vaikka heiltä puuttuvat siihen edellytykset. Vaatimuksensa he oikeuttavat suomalaisten jumaluuteen verrattavalla paremmuudella, joka todistetaan oikeaksi uhkaamalla vastaan väittäjiä väkivallalla.
Luin äskettäin Martti Issakaisen kirjan Happosen tapaus. Vuonna 1930 Heinäveden kunnallislautakunnan sosialidemokraattinen puheenjohtaja Onni Happonen vietiin väkivalloin keskellä kirkasta päivää valtuuston kokouksesta. Takaraivoon ammutun miehen ruumis löytyi kaksi vuotta myöhemmin parinkymmenen kilometrin päästä. Muiluttajina olivat muutaman tuntemattoman miehen lisäksi paikallisen suojeluskunnan johtajat nimismies mukaan lukien.
Pari vuotta myöhemmin tutkinnan ollessa kesken nimismies vaihtui. Uusi viranhaltija oli tunnettu suojeluskuntamies ja kommunistien pidätyksissa Helsingissä ansioitunut Valentin Soine. Hän ei liittynyt suojeluskuntaan, vaan tyytyi kannatusjäsenyyteen, koska halveksi esikunnan omaksumia menettelytapoja. Hänen mukaansa sinne oli pesiytynyt hurraa-isänmaallisia talonsa tärvänneitä nuoria isäntiä, jotka maksoivat kauppavelkansakin Maamme-laululla ja tappouhkauksilla.
Uusi nimismies saavutti pitäjän enemmistön luottamuksen, vaikka ahkerana pampunheiluttelijana ei siihen mitenkään pyrkinyt. Murhakin selvisi lopulta; siitä tuomittiin erään suojeluskuntapäällikön renki, joka myönsi syyllistyneensä hätävarjeluna tehtyyn tappoon kahdestaan erään vähämieliseksi todetun miehen kanssa. Muita ei kuulemma ollut paikalla, vaikka vainajan vieressä oli kymmenen paria rukkasia.
Voittekin miettiä ihan itse sitä, miksi yhdistelen jutussani tällaisia asioita.
Luokka: historia, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Heinäkuun 11. 2011
Tarvittiin kolme valtiosääntöoikeuden professoria huolestumaan julkisen sektorin yksityistämisestä ennen kuin uutiskynnys juuri ja juuri ylittyi. Kesäisen sunnuntai-illan pieni uutinen ei kauan elä, joten asiaa kannattaa pitää vähän vireillä.
Koko julkista sektoria yksityistetään kiihtyvää vauhtia. Se on ajan henki, koska päättäjämme joko nukkuvat tai ovat markkinaliberalismin aivopesemiä. Ajatteluun kuuluu, että julkisen sektorin oma toiminta on aina byrokraattista, kelvotonta ja kallista, mutta yksityinen yritys hoitaa kaiken tehokkaasti ja halvalla. Tätä merkillistä ajattelua ei kukaan koskaan ole pystynyt todistamaan oikeaksi. Jo terve järki sanoo, että omakustannushintaan ilman voitontavoittelua tuotetut palvelut tulevat halvemmiksi kuin sama toiminta, josta pitää repiä osakkeenomistajille voitto. Jos se tulee halvemmaksi, on voitto saatu työntekijöiden selkänahasta ja palvelun huonontamisesta.
Tästä unesta tullaan heräämään vasta sitten, kun yksityiset kunnan terveyskeskukset käännyttävät rahattomia potilaita oveltaan ja yksityiset poliisivoimat partioivat yksityisten kaupunkien kaduilla. Intiassa tämä on jo toteutettu. Eräästä laaksosta häädettiin 20 000 asukasta pois ja tilalle rakennettiin kaupunki vain rikkaille. Yksityinen poliisilaitos häätää kerjäläiset armotta pois häiritsemästä parempiosaisten elämää.
Suomen perustuslain lähtökohta on, että julkiset tehtävät ja julkisen vallan käyttö kuuluvat julkisille viranomaisille. Yksityisille niitä voidaan siirtää vain lailla tai lain nojalla. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävää toimintaa ei voida yksityistää ollenkaan.
Tätä perustuslain 124 §:ä on luettu nurinkurisesti siten, että se sallii kaiken yksityistämisen vain pienin rajoituksin. Edes sitä ei ole mietitty, mahtaisiko sosiaalitoimi sisältää niin merkittävää julkisen vallan käyttöä, että sitä ei voida siirtää yksityiselle. Ensimmäinen kunta on sen jo yksityistänyt ja muut seuraavat varmasti perässä.
Ei riitä, että joku kansainvälinen firma saa hoitaakseen kunnan koko sosiaali- ja terveystoimen. Sen lisäksi kaukalolle ryntäävät myös paikalliset pikkupossut. Kun verovaroja jaetaan, haluavat kaikki kykenevät osille. Tästä asiasta tulen kirjoittamaan vielä tarkemman jutun, mutta esimakuna jätän mietittäväksi seuraavan tapauksen.
Kuntaan perustetaan mittava vanhustenhuollon projekti, jossa yhteistyötahoja on paljon, mutta rahoitus tapahtuu verovaroista. Kunnan palveluksesta projektiin siirtyy pari työntekijää ja sen lisäksi sinne palkataan paikallisen yrittäjäjärjestön keskeinen toimija yrityskoordinaattoriksi. Mitään järkevää tehtävää hänellä ei ole, mutta palkka juoksee. Tai ei se palkkaa ole, vaan hänen omalle yritykselleen maksetaan työpanoksesta konsulttipalkkiota. Tätä sanotaan kunnan yrittäjäystävällisyydeksi.
Vaan kuten sanottu, on tämä tarina ihan oman juttunsa arvoinen.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Heinäkuun 10. 2011
Ilmeisesti tyyppi itsemurhan tehtyään paloitteli itse ruumiinsa, ryömi jätesäkkiin ja kuljetti omat ruumiinosansa metsään.
Suunnilleen näin kommentoi eräs fb-kaveri uutista, jossa kerrottiin yhden paloittelusurman tutkinnan muuttumista murhasta tai taposta törkeäksi pahoinpitelyksi, törkeäksi kuolemantuottamukseksi ja hautarauhan rikkomiseksi. Tällaiset rikokset ovat aina poikkeuksellisen kuvottavan tuntuisia, joten kyyninen reaktio omituiselta näyttävään lakiin on ymmärrettävä.
Poliisi kuitenkin suhtautuu rikoksiin ammattimaisen viileästi ja niin tulee oikeuslaitoskin tekemään. Kyse on näytön saamisesta. Selvää on, että ihminen on kuollut hänelle väkisin annetun huumausaineen yliannostukseen. Ruumis on paloiteltu ja kuljetettu pois. Mikään muu ei sitten olekaan selvää.
Lyhyesti sanottuna murha on harkittu teko tai tekotapa on poikkeuksellisen raaka. Tappo ei ole etukäteen harkittu teko ja kuolemantuottamus on kyseessä silloin, kun kuolema on seurannut jostain teosta ilman varsinaista surmaamisen tarkoitusta. Ruumiin paloitteleminen ei kaameudestaan huolimatta kerro mitään itse surman tekotavasta, vaan vainajaan kohdistuva teko on aina hautarauhan rikkomista.
Kyse on kokonaan tutkinnassa saatavasta näytöstä. Jos ulkopuolisia silminnäkijöitä ei ole ja kaikki osalliset puhuvat samalla tavalla, ollaan muun näytön varassa. Murhan vaatimasta harkinnasta on aina vaikea saada näyttöä ja rajanveto tapon ja kuolemantuottamuksen välillä on myös näyttökysymys. Niinpä kannattaa pelata varman päälle ja keskittyä kiistattomiin tosiasioihin. Niitä tässäkin tapauksessa näyttää riittävän melko pitkiin rangaistuksiin.
Usein tulee tuijotettua liikaa rikosnimikkeisiin, vaikka rangaistusten kannalta niillä ei ole aina suurta merkitystä. Murhasta tulee tietenkin elinkautinen, mutta yksin teoin tehty törkeä pahoinpitely, törkeä kuolemantuottamus ja hautarauhan rikkominen tuottavat suunnilleen yhtä pitkän rangaistuksen kuin jos kyseessä olisi tappo.
Kun nyt rupesin puhumaan rikosnimikkeistä, niin palaan hetkeksi tamperelaisen ravintolan tuhopolttoon, jossa kuoli viattomia sivullisia. Netissä alkoi välittömästi levitä adressi, jossa vaadittiin tekijöille rangaistusta murhapoltosta. En allekirjoittanut sitä, koska laki ei enää pitkiin aikoihin ole tuntenut murhapolttoa. Se on jäänyt elämään puhekieleen pitkän historiansa takia, mutta oikea nimike on tuhotyö.
Vastoin yleistä luuloa ei murhapolttoon tarvittu kuolonuhreja. Riitti, että sytytti tuleen sellaisen rakennuksen, jossa yleisen tietämyksen mukaan saattoi oleskella ihmisiä. Lakikieli on aina ollut vähän kummallisen tuntuista.
Luokka: laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Heinäkuun 9. 2011
Kaikki tuntevat laulun Joensuun Ellistä. Ainakin kaikki juukalaiset tietävät, että laulun Ellillä ei ole mitään tekemistä Joensuun kaupungin kanssa, vaan Ellin asuinpaikka oli Juuan Joensuunkylä. Tämän Eino Kettusen laulun naishenkilön esikuva lienee myös suunnilleen tiedossa, mutta hän ei ollut se takavuosikymmeninä junissa asustellut nainen. Sen enempää en haluaisi asiasta tietääkään, mutta ikävä kyllä tätä pahuksen Elliä ei tässä pitäjässä pääse pakoon.
Täällä vallitsee merkillinen Elli-syndrooma. Se ilmenee erityisesti julkisten rakennusten ja palveluiden nimeämisessä, sillä nimien keksijät eivät koskaan pääse Elliä pitemmälle. Päiväkoti on Pikku-Elli ja viime syksynä avattu ikäihmisten palvelukeskus on tietenkin Ellinkulma. Suunnilleen kaikki siltä väliltäkin on samaa Elliä.
Ihan oma lukunsa ovat parhaillaan vietettävät Ellinpäivät. Kotiseutuvouhottajille ja entisille juukalaisille nämä muutamat päivät tuntuvat olevan vuoden ehdoton kohokohta. Minulle ja monelle muulle paikkakuntalaiselle ajankohta merkitsee vapaaehtoista kotiarestia.
Muutamaan päivään on survottu kaikki mahdollinen. On toritanssia, karaokea, runonlausuntaa, Ellinseilausta Pielisellä ja kesäteatteria. Olipa takavuosina Ellinravitkin. Jos siinä sananmukaisesti Ellit olisivat ravanneet huivit lepattaen, olisi se ollut ainoa kiinnostava ohjelmanumero.
Näitä Ellejä täällä nimittäin piisaa. Vuosikymmenien ajan on joka kesä valittu vuoden Elliksi joku valitsijoiden mielestä ansioitunut naishenkilö. Heitä on jo niin paljon, että paikkakunnalta alkavat loppua ansioituneet naiset. Kierros pitänee kohta aloittaa alusta. Se on kyllä turhaa, koska monet tulkitsevat elliytensä jatkuvan hautaan asti; kerran Elli, aina Elli, on moni sanonut. Niinpä paikallislehti raportoi säännöllisesti entisten ja nykyisten Ellien kuulumisia kahvinkeitosta alkaen.
Se on paikallislehden tehtävä, koska lehteä pyörittää Juuka-seura. Sama seura myös järjestää Ellinpäivät ja koko vuodeksi tästä merkittävästä kulttuuritapahtumasta juttua riittääkin. Onhan se uutisen arvoinen asia, kun joku ammoin pois muuttanut on tavannut vanhan koulukaverinsa.
Niin, näille vanhoille kavereille tiedoksi, että minä en sitten muista hassuja tapahtumia kouluajoilta. Minua ei myöskään ihmetytä se, että paikkakunnan ulkoasu on vuosikymmenien saatossa muuttunut. Ja ihan totta; minä olen vanhentunut. Niin olette tekin, vilkaiskaapa peiliin.
En minä teitä vanhoja kavereita moiti. Ihan samanlainen olin itsekin asuessani kauan Helsingissä. Kymmenkunta vuotta Juuassa on kuitenkin opettanut, että ei täälläkään aika pysähdy. Ihan sama päivä täällä on kalenterissa kuin muuallakin.
Älkää nyt luulko, että minä jotenkin vastustan näitä kotiseutupäiviä. En toki, pitäähän joutavilla jotain olla. Jos ei muuta, niin sitten ihan mitä tahansa.
Luokka: kulttuuri
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Heinäkuun 8. 2011
Ihmiset tarkoittavat mitä sanovat. Sen jälkeen he tekevät täsmälleen päinvastoin. Tämä pätee erityisen hyvin poliittisiin virkanimityksiin, joita kaikki puolueet vastustavat ehdottomasti. Heti kun mahdollisuus avautuu, nimitetään sopivia politiikassa ansoituneita omia kavereita korkeisiin virkoihin.
Hallitus valitsi Jori Arvosen valtioneuvoston kanslian EU-sihteeristön apulaispäälliköksi. Avoimessa haussa hakijoita oli kaikkiaan 18, joista suurin osa oli paljon kokeneempia kuin Arvonen. Hänellä on kuitenkin sellaisia avuja, joita muilta ei löydy. Arvonen on toiminut edellisessä hallituksessa Alexander Stubbin erityisavustajana ja sitä ennen kokoomuksen puoluetoimistossa.
Stubbin mukaan päätös ei missään tapauksessa ollut poliittinen virkanimitys. Haku oli avoin ja valinta tehtiin normaalien haastattelujen ja testien jälkeen. Stubb kuitenkin myöntää vaikuttaneensa virkamiesten esitykseen. Hän on siis ohjeistanut virkamiehet päätymään oikeaan ehdokkaaseen.
Stubb ei näe menettelyssään mitään kummallista. Hänen mukaansa on tärkeää, että EU-sihteeristössä on ihmisiä, joilla on pääministerin luottamus. Stubb vieläpä rehvastelee, että ei ole poliitikon ammatissa keräämässä pisteitä. Hän siis tekee ihan mitä haluaa, eikä ole vastuussa kenellekään.
Aika omituista puhetta poliitikolta, joka on vasta ensimmäistä vaalikauttaan eduskunnassa. Edellisen hallituksen ministeriksi mies tempaistiin kesken vaalikauden eduskunnan ulkopuolelta. Poikkeuksellisen nopea eteneminen poliittisella uralla on tainnut viedä suhteellisuudentajun, jos sitä on koskaan ollutkaan.
Melko pian ulkoministeriksi tultuaan Stubb kehuskeli, kuinka hulvatonta porukkaa EU:n ulkoministerit ovat ja kuinka reilu meininki kokouksissa vallitsee. Jyrki Katainen kävi ensimmäisellä pääministerivierailullaan Ruotsissa omien sanojensa mukaan fiilistelemässä maan pääministerin kanssa.
Mistä ihmeestä näitä kakaramaisia ja ylimielisiä jolppeja oikein tulee? Kokoomuksen puoluetoimistosta nyt ainakin, mutta mihin on kadonnut kaikkinainen vastuuntunto ja moraali? Päällikkötason virkamiehiksi nimitetään omia fiilistelykavereita sillä perusteella, että heillä on poliittista luottamusta. Virkamiehet ovat kuitenkin vakituisia, joten he jäävät paikoilleen myös poliittisen vallan vaihtuessa. Arvosella saattaa heti alkuun olla uskottavuusongelmia alaistensa silmissä, eikä tilanne ainakaan parane tuulen kääntyessä.
Virkamiesuralle aikoville tämä on taas kerran hyvä oppitunti. Aiemmin virkaylennysperusteina käytetyt kyky, taito ja koeteltu kansalaiskunto ovat historiaa. Nyt pitää ihan suoran puheen mukaan olla pelkästään poliittisesti luotettava. Opiskelu ei kannata, mutta puoluetoimistoon kannattaa hakeutua töihin. Siitä se ura urkenee.
Luokka: politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Heinäkuun 7. 2011
Kaikki työttömät ovat köyhiä, mutta jotkut ovat köyhempiä kuin toiset. Näin on aina ollut ja uusi hallitus pitää huolen siitä, että jatkossa tämä jaottelu lisääntyy. Julkisuudessa on hehkutettu kuvotukseen asti, kuinka mahtava korotus kaikkein köyhimmille nyt annetaan. Hallitusneuvottelijoilla hyvin tiedossa ollut totuus on kuitenkin jotain ihan muuta.
Hallitusohjelmassa sovittiin, että pelkällä toimeentulotuella sinnittelevä työtön saa noin 25 euron korotuksen kuukaudessa. Peruspäivärahalla tai työmarkkinatuella elävä saa hiukan enemmän, mutta saatu lisätuki leikkautuu automaattisesti pois toimeentulotuesta ja muista etuuksista. Noin 2 800 euron kuukausituloilta työttömäksi jäänyt saa ansiosidonnaiseen päivärahaansa noin 55 euora lisää. Parhaiten tulevat pärjäämään ne, joilla ei nytkään pitäisi olla hirveästi valittamista. Jos palkka ennen työttömyyttä on ollut 3 300 euroa, on tuleva korotus peräti 177 euron suuruinen.
Tämä johtuu ansiosidonnaisen päivärahan laskentakaavan taitekohdasta, joka ensi vuoden alussa nousee. Tällä hetkellä se on noin 2 800 euroa ja ensi vuoden alussa 3 300. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että mitä enemmän henkilö on ansainnut ennen työttömyyttä, sitä enemmän hänelle maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa.
Jolla on, sille annetaan reilummin lisää. Jolla ei ole, sille tipautetaan vain vähän lisää.
Tämä on ihan tarkoituksellista toimintaa. Näin varmistetaan se, että mitään yhtenäistä köyhien luokkaa ei pääse syntymään. Köyhät ovat kaikkein hanakampia kadehtimaan toisiaan, joten näin heidät saadaan jaoteltua ihan eri kasteihin. Mitä useampi kasti, sen hajanaisempi köyhien joukko. Keskenään riitelevät köyhät eivät yhdistä voimiaan, kun energia kuluu sen miettimiseen, kuinka paljon enemmän tuo naapuri mahtaa saada.
Kun ministerit seuraavan kerran ylistävät saavutuksiaan köyhyyden nujertamisessa, niin huomauttakaapa tästä tietoisesta kuilujen syventämisestä. Saatte kuulla vakavalla naamalla annettuja vakioselityksiä, joiden mukaan kaikkea ei voi saada, mutta tämä hallitus antaa kaikkien aikojen suurimmat korotukset köyhille. Antaa kenelle antaa.
Luokka: politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Heinäkuun 6. 2011
Tänäkin kesänä näyttää kuumin puheenaihe olevan samaa sukupuolta olevien oikeus avioliittoon. Ihan samaa jauhettiin jo viime kesän helteillä ja nyt taas uudelleen. On tästä väännetty tietysti välilläkin. On suorastaan hämmästyttävää, miten lähes jokaisella on asiasta vankkumaton mielipiteensä, jota puolustetaan kaikilla mahdollisilla lyömäaseilla. Niin teilläkin tietysti on, mutta älkää kertoko sitä minulle. Minua asia kiinnostaa vain valtiosääntöoikeudellisesti.
Kyselyn mukaan eduskunnan lakivaliokunnan enemmistö vastustaa tätä lakia, joten lakialoite pysähtyisi sinne. Ministeri Paavo Arhinmäki on ehdottanut, että lakivaliokunta voitaisiin ohittaa perustamalla tilapäinen valiokunta valmistelemaan asiaa. Valtiosäännön mukaan tilapäisen valiokunnan asettaminen valmistelemaan tiettyä lakia on täysin mahdollista ja näin on historiassa tehty monta kertaa.
Arhinmäen ehdotusta vastustetaan epädemokraattisena ja vakiintuneiden menettelytapojen vastaisena. Arhinmäki itse esitti juuri äsken facebookissa hyvän kysymyksen: Miten niin se on epädemokraattista, että halutaan turvata lain päätyminen äänestykseen siinä tapauksessa, että sen takana on eduskunnan enemmistö?
Juuri siitähän tässä pohjimmiltaan on kysymys. Kuka tässä maassa lait säätää, koko eduskunta vai pienestä joukosta kansanedustajia koostuva lakivaliokunta? Vastaus on ihan selvä, tietenkin lainsäätäjä on koko eduskunta. Lakivaliokunta on vain valmisteleva elin, mutta silti se voi käytännössä tyrmätä ihan minkä tahansa lain pelkästään jättämällä työnsä tekemättä.
Tliapäisen valiokunnan asettaminen ei tietenkään tarkoita lain hyväksymistä. Se varmistaisi vain sen, että laki yleensä tulee valmisteltua ja päätyy koko eduskunnan päätettäväksi. Vasta lopullinen äänestys ratkaisee, hyväksytäänkö laki vai ei. Nyt näyttää siltä, että suurin osa eduskunnasta haluaa päästä päättämään tästä asiasta, joten suotakoon se heille.
Luokka: laki, politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Heinäkuun 5. 2011
Erno Paasilinnan mukaan yhteiskunta on kuin metsä; turvallinen vain osaajalle, mutta eksyneet kiertävät kehää.
Kun tavallinen asioistaan huolehtiva kansalainen saa miltä tahansa hallinnon instanssilta mitä tahansa asiaansa koskevan päätöksen, alkavat tulkintaongelmat. Jos päätös on hakemuksen mukainen, ei asiaa tarvitse sen kummemmin pohtia. Usein päätös kuitenkin sotii tervettä järkeä ja oikeustajua vastaan. Näin on aina silloin, kun jokin hakemus on hylätty tai päätöksessä on muuten jotain merkillisen tuntuista.
Ensin päätös on käännettävä virkakieleltä suomeksi. Kaikista hienoista tavoitteista ja kielen kehittämispyrkimyksistä huolimatta hallinnon kieli on yhä turhan monimutkaista ja koukeroista. Kaiken kruunaa viittaus lakipykäliin, joita ei kuitenkaan avata. Kansalainen joutuu siis itse etsimään, lukemaan ja tulkitsemaan ne lainkohdat. Se ei aina ole helppoa ammattilaisellekaan, saati sitten lakitekstiä ja oikeusjärjestelmää tuntemattomalle peruskansalaiselle.
Päätösten kankea muotoilu kertoo asenneongelmasta tai ymmärtämättömyydestä. Joko halutaan näyttää omaa ylemmyyttä tai sitten ei vain tajuta, että itselle selvä asia ei ole selvää tekstiä muille. Olen edelleen sitä mieltä, että jos joku ei osaa selittää asiaa ymmärrettävästi, niin hän ei luultavasti ole ymmärtänyt sitä itsekään.
Päätöksen mukana tulevat muutoksenhakuohjeet. Ne ovat tasoltaan hyvin erilaisia; vieläkin näkee sellaisia ohjeita, joiden sanamuoto näyttää olevan peräisin puolen vuosisadan takaa vaikka ne muuten ovatkin nykyisen lain mukaisia.
Valituksen laatiminen ei ole helppoa. Ei riitä, että kansalainen tuntee tulleensa väärin kohdelluksi. Hänen pitää osata ilmaista tuntemuksensa perustellusti ja mielellään yksilöityihin lainkohtiin vedoten. Tässäkin piilee ansa. Jos erehtyy vetoamaan väärään lainkohtaan tai ei onnistu muuten perustelemaan vaatimuksiaan kunnolla, tyrmää helppoa voittoa hakeva virkamies valittajan heti. Hänen tarvitsee vain todeta, että vaatimuksia ei ole yksilöity riittävästi tai ei ole kerrottu, mitä lainkohtaa vastaan päätös sotii. Se on vähän sama kuin sanoisi valttajaa tyhmäksi.
Juristiltahan apua saa, mutta se taas maksaa. Aina ei apua saa sieltäkään. Virkamiehenä ollessani sain kerran eteeni asianajajan kaupunginhallituksen päätökseen laatiman valituksen. Tämä poikkeusyksilö oli jotenkin onnistunut läpäisemään hallinto-oikeuden tentin ymmärtämättä kunnallishallinnon alkeita.
Että miksikö minä nyt tämmöisiä mietin? Olen viettänyt aika monta vuotta sekä laatimalla näitä päätöksiä että vastapuolena lukemalla niitä. Päätösten määrä lisääntyy koko ajan ja samalla lisääntyvät myös valitukset. En tiedä kuinka paljon koulussa nykyisin kansalaisen perustaitoja opetetaan, mutta ihan varmasti opetusta pitäisi lisätä. Ja virkamiehet pitäisi kerran vuodessa istuttaa äidinkielen asiatyylin kurssille.
Luokka: yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Heinäkuun 4. 2011
Kreikka näyttää olevan ensimmäinen euromaa, joka menettää itsenäisyytensä ja itsemäärämisoikeutensa. Euroryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan maan valtavat yksityistämiset on annettava ulkopuolisten käsiin. Kreikkalaisiin itseensä ei luoteta tässä konkurssissa.
Homma on tarkoitus totetuttaa samalla tavalla kuin 1930-luvulla vasaran alle joutuneilla maatiloilla Suomessa. Vouti tulee taloon, laskee ja ulosmittaa omaisuuden ja myy kaiken pakkohuutokaupalla. Jokainen tietää, että pakkohuutokaupassa pääsee tekemään huippuhankintoja edullisesti. Saadut rahat käytetään velkojen korkoihin ja lyhennyksiin, mutta eiväthän ne roposet pitkälle riitä. Isäntä laitetaan maantielle velkataakka niskassaan.
Uusliberalistit ovat ihan avoimesti päättäneet toteuttaa valtion omaisuuden uusjaon. Junckerin mielestä mallia pitäisi ottaa Itä-Saksan omaisuuden yksityistäneestä omaisuudenhoitovirasto Treuhandista. Siinäpä totisesti on mallia yksityistämiselle: valtava omaisuus myytiin niin pilkkahinnalla, että kaikille asukkaille jaettavien muhkeiden voittojen sijaan päädyttiin 120 miljardin tappioihin. Omaisuus siirtyi yksityiselle suurpääomalle.
Yhtä hyvin voitaisiin ottaa mallia vaikka Neuvostoliiton omaisuuden yksityistämisestä, koska se tapahtui ilman alkupääomaa valtion rahoilla. Tulevat oligarkit perustivat pankkeja, joihin valtio sijoitti alkupääoman. Samalla valtio antoi pankeille tehtäväksi etsiä valtionomaisuuksien ostajia. Pankkiirit ostivat kaiken itselleen niillä valtion sijoittamilla rahoilla ja jättivät vielä maksamatta valtiolle alkupääoman takaisin. Kaikki meni ihan ilmaiseksi.
No, tätä ei Kreikan tapauksessa tarvitse tehdä. Ei sitä halutakaan tehdä, koska nyt on tarkoitus myydä kaikki niille, joilla jo on rahaa. Kreikasta tulee yksityisten omistama valtio, jossa itse valtio tulee olemaan pelkkä kulissi. Kaikesta määrää suurpääoma. Kansalaiset pääsevät maksamaan veronsakin yksityisille.
Kuten on nähty, ei Kreikan kansa oikein hyväksy tätä ryöväystä. Nyt ovat kuitenkin asialla sellaiset roistot, että pullikointi ei auta. Mielenosoittajat ovat jo saaneet kyynelkaasua silmilleen. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja sanoakseen, että seuraavaksi ammutaan kumiluodeilla ja siiten kovilla. Maailmaa muutetaan nyt väkisin.
Kyllä minä vastaväitteet tiedän. Omakin hallituksemme tulee sanomaan, että nyt ei kerta kaikkiaan ole mitään muuta vaihtoehtoa. Katainen tulee taas kerran selittämään, että jokainen vastuullisesti ajatteleva ymmärtää, että näin on meneteltävä. Minä olen kuitenkin niin tyhmä, että en ymmärrä. Jos jokin valtion omistama liikeyritys on niin hyvä ja kannattava, että yksityinen haluaa sen ostaa, niin luulisi olevan järkevää antaa sen toimia ja tuottaa valtiolle tasaiseen tahtiin voittoa. Polkuhinnalla myynnistä saadut rahat menevät kuitenkin pelkkinä korkokuluina takaisin niille rahoittajille, jotka omaisuudet ostavat.
Niin on tarkoituskin.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Heinäkuun 3. 2011
Monacon häitten esittäminen oli Yleltä kannanotto paitsi hömpän, myös perinnöllisten etuoikeuksien puolesta ja Suomen tasavaltaisia arvoja vastaan. Reliikinomaisen lilliputtivaltion pr-isku ei olisi ainakaan Suomessa kaivannut massiivista tv-aikaa. Yle, kritiikkiä ohjelmavalintoihin!
Oikeastaan tässä professori Kai Kaliman äskeisessä facebookin päivityksessä sanottiin kaikki olennainen. Minäkin satuin vilkaisemaan kanavaa puoli minuuttia, kun en ollut katsonut ohjelmatietoja. Juuri sillä hetkellä toimittajaa tuntui kovasti harmittavan pintajulkkisten runsaslukuisuus kutsuvieraina. Hehän eivät toki ole mitään aristokraatteja eivätkä edes aatelisia, valitti asiantunteva toimittaja.
En ymmärrä, ketä varten näitä prinssi- ja prinsessasatuja esitetään ja miksi ne jotakuta kiinnostavat. Mitä juhlavaa on siinä, että 53-vuotias lehtolapsia kylvänyt elostelija menee naimisiin parikymmentä vuotta nuoremman kaunottaren kanssa? Ja miksi toimittajia ei häirinnyt se, että morsian ei ole aatelinen?
Keväällä vihittiin Britannian kruununperillinen, ja se juhla piti näyttää meille. Viime kesänä vihittiin Ruotsin prinsessa, ja sepä vasta pitikin näyttää. Näytettiin jopa muutamia vastaanottimen ääreen linnoittautuneita naisia, jotka olivat pynttäytyneet asianmukaisiin juhla-asuihin. Se muuten huvitti kovasti iäkästä äitiäni. Hän sanoi suoraan, että aikuisille karvapersenaisille on jäänyt prinsessaleikki päälle. Anteeksi brutaali ilmaisu, mutta äiti on vanhan kansan suorapuheinen ihminen.
Nytpä taisi löytyä syy näiden juhlien televisiointiin. Niistä saavat monenlaiset ihmiset omanlaistansa hupia, joten siinä mielessä ohjelmat ovat täyttä viihdettä ja saavat minun puolestani jatkua. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään, että joutavaa hömppää ja todellisuuspakoa tällaiset juhlat ihmisille ovat. Ne ruokkivat epämääräistä kaipuuta menneeseen maailmaan, monarkiaan ja aatelin privilegioihin. Jos ei löydetä muuta ihailun kohdetta, niin palvotaan sitten syntyperältään korkea-arvoisia.
Kun nyt rupesin siteeraamaan muorin ronskeja puheita, niin jatketaan vielä. Hänen mukaansa kuninkaallisetkin ovat vain yhteen ihmisnahkaan mahtuvia tavallisia kuolevaisia, jotka kävellä lintostavat kahden puolen persettään kuten kaikki muutkin.
Luokka: media
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Heinäkuun 2. 2011
Kunnan hallinnon yleisen tason näkee helposti lukemalla hallintoelinten pöytäkirjoja. Laadussa on parantamisen varaa silloin, kun näistä jäljelle jäävistä ainoista virallisista asiakirjoista löytyy jatkuvasti puutteita ja virheitä. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, mitä pöytäkirjoihin merkitään ja mitä sieltä unohdetaan. Jos jälkeenpäin tulee epäselvyyttä kokouksen kulusta tai tehdyistä päätöksistä, on yleensä muistikuvia enemmän kuin kokoukseen osallistujia. Siksi kaiken pitää olla kohdallaan.
Tämmöisten puhujaa pidetään joutavana ja byrokraattisena pilkunviilaajana. Saahan sitä vähätellä, mutta monelta sotkulta vältyttäisiin, jos kunnat satsaisivat enemmän pöytäkirjanpitäjien koulutukseen. Ihan ensimmäiseksi pitäisi ymmärtää, että pöytäkirja on puheenjohtajan pöytäkirja. Sihteeri on vain puheenjohtajan tekninen avustaja, joka ei saa tulkita kokouksen kulkua oman mielensä mukaan. Pöytäkirjantarkastajat sitten aikanaan vahvistavat, että kaikki on oikein kirjattu. Jos erimielisyyksiä tulee, päättää koko toimielin pöytäkirjan oikeasta sisällöstä.
Juuan kunnan kaikkia esityslistoja ja pöytäkirjoja voisi käyttää oikeinkirjoituksen opetusmateriaalina peruskoulussa. Kieliopin ja oikeakielisyyden puolesta ne sopisivat hyvin lukion materiaaliksi. Tämä ei sitten ollut kohteliaisuus. Oppilaiden tehtäväksi nimittäin pitäisi antaa virheiden etsiminen ja korjaaminen.
Jokaisen kunnan hallintosääntöön on otettu määräykset siitä, mitä pöytäkirjaan merkitään. Sieltä ja lainsäädännöstä löytyy myös tieto siitä, millainen pöytäkirjanotteen on oltava. Jos kokouksen sihteeriksi tempaistaan sattumanvaraisesti suunnilleen kuka tahansa sillä hetkellä vapaana oleva, saattaa käydä vaikka näin:
Sosiaali- ja terveyslautakunnan sihteeriksi määrättiin kirjanpitäjä. Se on täysin mahdollista, koska hallintosäännössä ei sanota mitään pöytäkirjanpitäjän pätevyydestä. Kirjanpitäjä on ihan varmasti ammattilainen numeroiden kanssa, mutta pöytäkirjanpitäjäksi ilmeisen kouluttamaton.
Lautakunta käsitteli oikaisuvaatimusta ja vaatimuksen tekijä sai tietenkin otteen pöytäkirjasta. Otteen mukana ei tullut yhtään liitettä ja sen oli allekirjoittanut kirjanpitäjä, ei pöytäkirjanpitäjä. Asianosainen pyysi ja sai uuden otteen. Nyt nuo virheet oli korjattu, mutta otteesta puuttui kokonaan päiväys. Ehkä homma onnistuu kolmannella kerralla.
Päiväyksen puuttuminen on erittäin ikävä virhe, koska asianosaisen valitusaika lasketaan siitä, kun hän on saanut päätöksen tiedoksi. Jos päiväystä ei ole, joutuu valitusviranomainen tekemään ylimääräistä työtä selvittäessään valitusajan alkamista. Kunnan jäsenen laillisuusvalituksessa asia on toinen, koska valitusaika alkaa pöytäkirjan nähtävilläpidosta.
Nyt tämä menee ihan ilmaiseksi luennoimiseksi. Anteeksi taas kerran ja ei millään pahalla. Kymmenen vuoden rupeama Helsingin kaupunginhallituksen pöytäkirjanpitäjänä vaan sattui opettamaan oikeat menettelytavat. Opettajina olivat lisäksi vanhan polven ammattilaiset, joiden nuoruudessa pöytäkirjat olivat suoranaista taidetta.
Luokka: kunnallishallinto
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Heinäkuun 1. 2011
Sosiaalisen median hiljaisuudesta päätellen en ole ainoa, joka on saanut tarpeekseen hiihtäjien vanhasta dopingjutusta. Asia kiinostaa minuakin vain siksi, että koko kallis prosessi todisti taas kerran oikeaksi epäilyni: Mitä isompi johtaja, sen vähemmän hän asioista tietää.
Tässähän oli kyse vanhasta STT:n uutisesta, jossa väitettiin dopingin olevan hiihdossa ihan tavallista. Väitteestä julmistuneena hiihtäjät, valmentajat, lajipäälliköt ja hiihtopomot Esko Aho etunenässä olivat kyselemässä kunniansa perään. STT ja toimittaja tuomittiin ja määrättiin maksamaan korvauksia. Nyt asia kääntyi päälaelleen ja yksi hiihtäjä ja yksi valmentaja tuomittiin törkeästä petoksesta. Kaksi isompaa tappia pääsivät pälkähästä, koska heidät olisi voitu tuomita korkeintaan tavallisesta petoksesta ja se teko oli päässyt vanhenemaan.
Leivättömän pöydän äärestä puuttuivat kokonaan kaikki isot pomot, jotka aikoinaan pitivät asiasta kovinta meteliä. Osa heistä sai myös korvauksia kunnianloukkauksesta. He puuttuivat siksi, että näytön saaminen heitä vastaan olisi ollut täysin mahdotonta. Jo ensimmäisissä kuulusteluissa kävi ilmi, että he eivät ainakaan olleet koskaan tienneet mistään mitään.
Eivät johtajat tunnu yleensäkään mitään tietävän. Nokialla menivät juomavesi ja jätevesi sekaisin, kuten muistamme. Tällä viikolla puhdistusaseman hoitaja siitä tuomittiin, mutta jo hänen esimiehensä oli autuaan tietämätön putkien toiminnasta. Sitä isommat johtajat eivät olleet vastuussa yhtään mistään.
Ihan sama toistuu kaikkialla. Kun poliitikkoa epäillään rikoksesta tai omaneduntavoittelusta, käy ilmi hänen täydellinen tietämättömyytensä kaikista asioista. Kun ison firman johtajia epäillään sisäpiiririkoksista, eivät he tiedä mitään alaistensa touhuista.
Kyllä minä tiedän, että laki on kuin hämähäkinverkko. Pienet hyttyset siihen tarttuvat, mutta suuret paarmat lentävät suoraan läpi. Se tässä vain ihmetyttää, että johtajien suuria palkkoja perustellaan aina raskaalla vastuulla koko toiminnasta. Tiukan paikan tullen he eivät kuitenkaan todistettavasti ole koskaan edes tienneet johtamansa organisaation toiminnasta, saati sitten olisivat siitä vastuussa.
Tämä kannattaisi muistaa, kun johtajien palkkoja seuraavan kerran tarkistetaan.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Kesäkuun 30. 2011
Sosiaali- ja terveyspalvelut on Rääkkylässä saatu kutakuinkin organisoitua uudelleen ja kokonaiskuva alkaa hahmottua myös Attendo Medone Oy:lle, jolle sosiaali- ja terveystoimi on yksityistetty. Näin kertoi sanomalehti Karjalainen tänään luultavasti kesätoimittajan laatimassa jutussa. Epäilen kirjoittajaksi kokematonta kesätoimittajaa siksi, että juttu oli pelkkää Medonen aluejohtajan valtuustossa kertoman toistoa.
Rääkkylä yksityisti vuodenvaihteessa koko sosiaali- ja terveystoimensa Medone Oy:lle. Toimittajalta jäi kertomatta, että muutama päivä sitten Markkinaoikeus kumosi kunnan ilman kilpailutusta tekemän päätöksen ja kunta joutuu valmistelemaan koko asian uudelleen.
Aluejohtajan kertoman mukaan henkilökunta-asiat ovat kunnossa ja asiakaslaskutus on käynnissä. Tämän jälkimmäisen kohdan uskon varmasti olevan kunnossa. Tietysti yksityinen yritys rahakaukalolle päästyään järjestää sekä kunnan että yksityisasiakkaidensa laskutuksen kohdalleen ihan ensimmäiseksi.
Aluejohtaja oli kertonut valtuutetuille tilanteen toimialoittain. Kiinnostavaa on, että toimeentulotukiasiakkaita on kuulemma 80. Lastensuojeluilmoituksia on vireillä neljä ja tarveselvityksiä viisi. Päihdehuollon asiakkaita on ollut kaksi. Tästä päästäänkin asian ytimeen, joka on julkisen vallan käytön yksityistäminen.
Toimeentulotuki, lastensuojelu ja päihdehuolto ovat julkisen vallan käyttöä puhtaimmillaan. Julkisen vallan käyttöä voidaan siirtää yksityiselle vain lailla. Suomessa ei ole sellaista lakia, jonka nojalla sosiaalitoimi voitaisiin siirtää julkiselta viranomaiselta yksityiselle. Koko Rääkkylän touhu on tältä osin ihan tyhjän päällä. Markkinaoikeus otti päätöksellään kantaa vain kilpailutuksen puuttumiseen, ei yksityistämisen laillisuuteen. Sen tutkiminen kuuluu hallinto-oikeudelle, joka ei vielä ole antanut asiasta päätöstään.
Ihan lakia lukemattakin jokainen ymmärtää, että vaikkapa lasten huostaanotto kouraisee syvälle sen kohteeksi joutuneen perheen elämää. Rääkkylän päättäjät ovat katsoneet, että tämänkin homman voi yksityinen voittoa tavoitteleva firma hoitaa sivutöinään ja laskuttaa siitä kuntaa. Toimeentulotukea voivat myös myöntää tai olla myöntämättä ihan hyvin yksityisen yrityksen työntekijät. Mitäpä siitä, että kyseessä on virkatoimi, jossa on noudatettava ehdottomasti lakia.
Päättäjien osaamista kuvaa hyvin jutun maininta, jonka mukaan aluejohtajan selonteko ei herättänyt vilkasta keskustelua valtuustossa. Vain muutamia kysymyksiä esitettiin, nekin hampaiden oikomishoidosta ja esimiesvalintojen kriteereistä. Kuntapäättäjät siis nukkuvat autuasta hurskaan unta, josta herääminen saattaa olla kamalaa.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Kesäkuun 29. 2011
Kunnalla on oikeus tehdä tyhmiäkin päätöksiä, kunhan ne eivät ole laittomia. Näin sanoi vuonna 1983 Maaningan silloinen kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Matti A. Mykkänen, kun valtuusto oli enemmistöllä päättämässä hänen vastustamaansa liikuntatalohanketta. Ajattelin silloin nuorena taloussihteerinä, että tuossapa taisi tulla muistamisen arvoinen viisaus.
Juuan kunta päätti viime vuoden toukokuussa ostaa eräältä yritykseltä kolme tilaa rakennuksineen tarkoituksenaan tehdä alueelle oma varikko juuri aiemmin myydyn tilalle. Päätöksestä valitti entinen kunnanjohtaja laillisuusperustein. Hänen näkemyksensä mukaan kauppahinta oli poikkeuksellisen korkea verrattuna tilojen rakennettavuuteen ja rakennusten kuntoon. Hän piti mahdollisena, että kunta on suosinut myyvää yritystä taloudellisesti vastoin EU:n säännöksiä.
Hallinto-oikeus oli samaa mieltä ja päätös kumottiin. Vetoaminen EU-säännöksiin oli ainakin minulle yllätys ja niin se epäilemättä oli päättäjillekin. Asian valmistelijoille sen ei pitäisi olla yllätys, koska heidän olisi pitänyt valmistelussaan ottaa huomioon tämäkin mahdollisuus.
Entistä kunnanjohtajaa pidetään hankalana miehenä. Myös muutamaa laillisuuden perään kyselevää luottamushenkilöä pidetään yhteisen veneen keikuttajina. Ajatus kulkee jotenkin niin, että kun kerran yhteisellä asialla ollaan ja hyviä päätöksiä tehdään, niin ei sen laillisuuden perään tarvitsisi niin hirveästi huudella.
Minun mielestäni pitää huudella. Tarkoitus ei pyhitä keinoja, vaan kaikessa kunnan toiminnassa on ehdottomasti noudatettava lakia. Jos lipsutaan vähässä, niin kohta lipsutaan paljossakin. Jos valmistelijat eivät tunne lainsäädäntöä, on heidän otettava siitä selvää. Jos he eivät sitä osaa tehdä, on heidän kysyttävä neuvoa vaikka Kuntaliiton lakimiehiltä. Onneksi nykyinen valtuuston puheenjohtaja on samaa mieltä, joten parannusta saattaa olla odotettavissa. Vauhdittajina lienevät useat valituksiin kaatuneet päätökset ja tarkastuslautakunnan antamat moitteet.
Jonkinlaisena kiusallisena pörriäisenä minuakin näiden juttujeni takia pidetään. On jopa sanottu ihan suoraan, että mielipiteistäni saattaa minulle joskus olla vielä haittaa. Voihan asia niinkin olla, mutta noudatan jatkossakin tuota nuorena oppimaani viisautta. Tyhmien päätösten tekemiseen on täysi vapaus, mutta huomaamistani lainrikkomuksista kirjoitan varmasti.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, media, oikeus
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Kesäkuun 28. 2011
Uusi hallitus aloittaa välittömästi kuntien kuristamisen tarkoituksenaan pakkoliitokset. Kuntaliitosten järkevyydestä olen itsekin kahta eri mieltä, joten tulen palaamaan aiheeseen vielä monta kertaa. Sanotaan nyt tässä vaiheessa, että joskus se on järkevää ja joskus järjetöntä, sillä kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä. Vanha totuus on kuitenkin, että pakkonaittamalla kaksi köyhää ei saada aikaan yhtä rikasta, vaan vähän isompi köyhä.
Valtionosuuksia tullaan jatkossa leikkaamaan, mutta en nyt tällä kertaa puutu siihenkään. Kaikki kuitenkin tietävät, että kepillä köyhiä on aina kannustettu.
Pari päivää sitten uutisoitiin aikeista romuttaa verotulojen tasausjärjestelmä ja aloittaa touhu kiinteistöveroista. Verotulojen tasaushan toimii karkeasti sanoen siten, että valtio kerää kaikki kuntienkin verotulot. Erilaisilla laskentamalleilla parhaiten tuottavien kuntien veroista osa jaetaan kaikkein köyhimmille kunnille. Rikkaat avustavat köyhiä.
Tästä aiotaan luopua asteittain kiinteistöveroista alkaen. Tulevaisuudessa jokainen kunta pitää itse oman saaliinsa ja käyttää sen omiin tarkoituksiinsa. Niinpä jo valmiiksi hyvin toimeentulevat kunnat voivat parantaa palvelutuotantoaan ja köyhät joutuvat tinkimään vähästäkin.
Tämä sopii oikein hyvin nykyisin vallalla olevaan ajatteluun, jonka mukaan jokainen syö itse saaliinsa ja varjelee sitä äristen toisilta. Ahneus ja itsekkyys ovat ylimpiä hyveitä yksityishenkilöiden tulonjaossa, joten en yhtään ihmettele ajattelun leviämistä kuntatasolle. Ainahan rikkaat kunnat ovat murisseet joutumistaan avustamaan köyhiä, mutta nyt se avustaminen loppuu.
Tätä menettelyä voi puolustella, jos olettaa jonkun rikkaan kunnan olevat täysin omavarainen ja erillinen saareke, joka ei missään asioissa tarvitse yhteistyötä. Ja se tarkoittaa sitten ihan kaikkea yhteistyötä joukkoliikenteestä, terveydenhuollosta ja koulutusyhteistyöstä alkaen. Tämän mukaan Helsingin ja Vantaan rajalle pitäisi pystyttää muuri, etteivät köyhemmät vantaalaiset pääse kuluttamaan rikkaan Helsingin omilla verovaroillaan rakentamia katuja.
Eniten tästä kiinteistöveron uudistamisesta hyötyvät isot kaupungit. Pienet kunnat tulevat kuitenkin kostamaan kaupunkilaisille nostamalla kesämökkikiinteistöjen veroa. Mökinomistajien on ihan turha vaatia palveluja kiinteistöverojensa vastineeksi, koska kunta tietenkin käyttää rahansa miten parhaaksi katsoo. Itsekkyys nousee kunniaan kaikkialla.
Pakkoliitoksiinhan tässä on tarkoitus pyrkiä. Olen parikymmentä vuotta seurannut ministeriön virkamiesten suunnitelmia ns. Pielisen-Karjalan kuntien yhdistämisestä. Niiden mukaan Lieksa, Nurmes ja Juuka muodostavat luontevan maantieteellisen kokonaisuuden. Käytössä olevasta kuntakartasta on aina puuttunut Pielinen, joka halkaisee koko alueen estäen suorat liikenneyhteydet. Vaan mitäpä siitä, kuntakartan mukaan kaikki ovat rajanaapureita.
Luokka: yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Kesäkuun 27. 2011
Kehittäminen tarkoittaa nykyisin palvelun tai tuotteen huonontamista. Siihen on jo totuttu, että reikäleivän reikä suurenee ja kodinkoneet tehdään kestämään vain pari vuotta. Kun tuotteen kuitenkin näkee kaupassa, on ainakin periaatteessa valinnanvaraa. Ohjelmistopäivitysten virheet näkee vasta sitten, kun on ladannut koko höskän koneelleen.
Minulla on elisan mobiililaajakaista. Pari viikkoa sitten tietokone tyrkytti näytille ikkunaa, jossa kehotettiin päivittämään laajakaista välittömästi. Tein työtä käskettyä, mutta ei olisi kannattanut. Nyt kone potkaisee 3G -verkosta ryömintäkaistalle 2G -verkkoon varoittamatta ja vähän väliä. Uudessa versiossa ei nimittäin enää ole verkon lukitusmahdollisuutta, joka aiemmin piti koneen väkisin 3G:ssä. Kiitos tästä huononnuksesta.
Ilmaispalveluista ei pitäisi valittaa, mutta ei niitäkään sentään tarvitsisi huonommiksi päivittää. Käytän Firefox-selainta, joka on toiminut tähän asti erinomaisesti. Siksipä en osannut varoa, kun tarjottiin uutta 5.0 -versiota. Sen seurauksena facebook muuttui englanninkieliseksi ja mukaan tuli oikeinkirjoituksen tarkistus. Senhän arvaa, että enganninkielisessä oikoluvussa suomenkielisen tekstin jokainen sana saa alleen punaista sahaviivaa. Myös gmail-sähköposti sai koristeeksi saman punavärin.
Tämä oli helposti korjattavissa uudella suomenkielisen version lataamisella. Pientä vaivaa siitä kuitenkin oli ja ihan vain sen takia, että joku sai päähänsä tarjota suomenkieliselle käyttäjälle engalanninkielistä versiota oletusarvona.
Tämä oli pikkujuttu, mutta ikävämpi uutuus on selaimen jatkuva jumittaminen. Varsinkin fb:n nopeassa sivunvaihdossa selain jämähtää paikoilleen liian helposti eikä reagoi mihinkään käskyihin. Vika ei korjaannu muuten kuin poistumalla fb:stä ja sulkemalla hetkeksi mobiililaajakaista. Joskus on sammutettava koko tietokone. Kun tähän lystiin yhdistyy verkon jatkuva pomppiminen hitaammalle, ovat kirosanat yllättävän herkässä ja tulee miettineeksi, olisiko polkupyörällä ajeleminen järkevämpää.
Tässä jutussa ei paljon ole yhteiskunnallista näkökulmaa, kun en aina jaksa sitä pohtia. Ehkä kuitenkin sen verran, että tietotekniikka lienee ainoa ala, joka voi sysätä puolivalmiin tuotteen markkinoille. Kaikki muut tuotteen huonontajat ottavat sen pienen riskin, että kuluttajat huomaavat virheen etukäteen.
Luokka: Kuluttajansuoja
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Kesäkuun 26. 2011
Onhan se niin väärin, että toimeentulonsa eteen joutuu tekemään töitä. Tällaisen kommentin sain nimimerkiltä “Työläinen” parin päivän takaista Paltamon työvoimataloa koskevaan juttuuni. Siellähän työttömän saamat sosiaalietuudet lasketaan yhteen, nimetään palkaksi ja pistetään ihminen tekemään työtä joko työvoimatalolle tai lahjoitetaan hänet jollekin yritykselle.
Saan näitä kommentteja aina, kun kirjoitan ilmaistyöstä. Luultavasti niitä tulee tähänkin juttuun. Mistä ihmeestä riittää näitä työelämän peruskäsitteitä ymmärtämättömiä? Maailman paras peruskouluko siihen on syyllinen vai joko älyllisesti ala-arvoinen viihde on tehnyt suomalaisille lobotomian? En jaksa selittää jokaiselle erikseen, joten vasarretaan nyt vielä kerran päähän se palkkatyön ja ilmaistyön välinen pieni ero.
Palkkatyö on sellaista työtä, josta maksetaan alan työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja josta kertyy eläkettä. Jos tällaista työtä ei kerta kaikkiaan löydy, niin ihminen pidetään hengissä erilaisilla sosiaalietuuksilla parempia aikoja odoteltaessa. Sosiaalietuuksia vastaan ei tehdä työtä, koska silloin ei enää ole kysymyksessä etuus, vaan työ.
Tätä eroa on vuosikausia hämärretty ihan tahallaan. Työttömiä velvoitetaan osallistumaan koulutukseen, työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen etuuksia vastaan. Koulutusta pidän ihan järkevänä silloin, kun se oikeasti tähtää työpaikan löytymiseen ja se on ihan sitä varten suunniteltu. Suurin osa työvoimakoulutuksesta on täyttä humpuukia ja tilastojen kaunistamista. Työharjoittelu ja työelämävalmennus ovat ilmaistyötä ja hyväksikäyttöä. Niissä tehdään oikeaa työtä ilman palkkaa.
Nyt joku neropatti sanoo taas kerran, että kyllä tästä maasta tekemätöntä työtä löytyy, ei laiskoja kotisohvalle elätetä. Ihan varmasti löytyy tekemätöntä työtä, mutta ei löydy palkanmaksajaa. Jos tekemättömät työt teetetään lisääntyvästi ilmaistyövoimalla, ei niitä palkanmaksajia löydy kohta ollenkaan. Kukapa hullu palkkaa maksamaan rupeaisi, kun näissä työvoimataloissa voi pistäytyä orjamarkkinoilla?
Nyt jään odottelemaan kommentteja, joissa toistuvat ainakin sanat laiskuus, kotisohva, kaljoittelu, makaaminen ja tekemätön työ. Ne kertovat siitä, että lukea osataan, mutta luetun ymmärtäminen on jo vaikeampi juttu.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Kesäkuun 25. 2011
Helsingin kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Elisa Siekkinen hämmästytti viime viikolla näkemyksillään avioliitosta ja raiskauksesta. Hän ei voi ymmärtää, miten aviomies koskaan voidaan tuomita vaimonsa raiskaamisesta. Miehen tehtävä on elättää vaimonsa ja vaimon on tyydytettävä miehen kaikki seksuaaliset tarpeet milloin tahansa.
Puheenjohtaja Wille Rydmanille tuli kiire sanoutua irti tällaisista puheista. Ne eivät kuulemma edusta kokoomusnuorten virallista kantaa. Kyseessä on sama Wille Rydman, jonka omista puheista Alexander Stubb sanoutui irti pari viikkoa sitten. Rydmanin näkemys vähemmistöjen positiivisesta erityiskohtelusta oli perussuomalaisempi kuin monen perussuomalaisen.
Kokoomusta ei ainakaan voi syyttää mielipiteiden tukahduttamisesta, vaan ajatuksen lento on vapaa. Sen laatu kyllä pistää joskus ihmettelemään. Olen pariinkin otteeseen kirjoittanut joensuulaisen toivon J-P Malisen blogeista, joissa hän pitää valkoisena roskasakkina paitsi työttömiä, niin myös pienipalkkaista säännöllistä työtä puurtavia näköalattomia luusereita. Hänen puheistaan ei puolue ole koskaan sanoutunut irti.
On hyvä tietää jo etukäteen näiden tulevien päättäjien pohjimmaisa ajatuksia. Ei siihen monta vuotta mene, kun nämä ihmiset ovat kiinni vallankahvassa. Siihen mennessä he kyllä oppivat varomaan puheitaan, mutta todelliset ajatukset tuskin muuttuvat. Niinpä tulevaisuuden yhteiskuntaa johtavat häikäilemättömästi menestyvät uusliberalistisesti ajattelevat miehet, jotka pitävät huonommin menestyviä kynnyspuunaan. Heidän kauniit vaimonsa ovat olemassa vain miestensä tarpeita varten.
Maailma on menestyvien eikä muilla ole siihen mitään osaa. Kuten paras koskaan kuulemani poliittinen lausunto erään nuoren tytön suusta kuului: “Kun sä oot kokoomusnuori, sä voit vetää skumppaa eikä sun tartte sitoo ittees puuhun kiinni kettingillä.”
Luokka: yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Kesäkuun 24. 2011
Minä en ole juhannusihminen. En minä juhli mitään näitä pakollisia hauskanpitopäiviä, mutta juhannus on näistä kaikista jotenkin tympein. Siihen nimittäin ladataan valtavasti paineita. Koko viikon on uutisten tärkein anti tuntunut olevan juhannussää: paistaako aurinko ja jos ei paista, niin sataako? Jos sataa, niin meneekö koko juhannus ihan persielleen?
Menee se persielleen joka tapauksessa. Vettä sataa, grilli savuttaa, itikat syövät ja se tanssiorkesteri on ihan paska. Kokkojuhlien periaate on se, että iso lauma ihmisiä kokoontuu töllistelemään lähinnä toisiaan ja siunailemaan humalaisten törttöilyjä. Katsokaa vaikka Heikki Turusen romaanista Joensuun Elli tehtyä elokuvaa.
Kesämökillään saa jokainen tehdä ihan mitä haluaa ja niin onkin parasta. Ainakin nämä ihmiset pysyttelevät omissa porukoissaan örveltämässä.
Uutisten toiseksi tärkein aihe oli ainakin eilen juhannusliikenne. Kaikki Suomen törpöt tuntuivat ängenneen tielle samanaikaisesti ajamaan toistensa puskureissa kiinni. Kaikilla oli hirmuinen kiire päästä nauttimaan Suomen luonnosta.
Vuodesta 1999 lähtien minulle kaikki juhannukset ovat olleet loistavia. Silloin asuin Helsingin Vallilassa ja ensimmäistä kertaa elämässäni en lähtenyt juhannuksena yhtään minnekään enkä tavannut yhtään ketään. Kävelin aattoiltana tyhjässä kaupungissa ja nautin suunnattomasti hiljaisuudesta. Siitä lähtien olen asunut maalla ja pysytellyt juhannukset rauhallisesti kotona. Niin aion tehdä jatkossakin.
Tänään ruvetaan laskemaan hukkuneita. En halua arvailla saldoa, mutta muutama ihminen kuolee ihan varmasti turhan takia tänäkin vuonna. Yleensä tapana on varoitella ystävällisesti lähimmäisä, joten minä teen ihan samoin. Teen sen lainaamalla Lapinlahden Lintujen vanhaa sketsiä Kalastuskilpailu watch?v=JWgz5oQ8gk0
Älkää päätykö tuon kilpailun saaliiksi. Kaikesta huolimatta toivotan kaikille oikein hyvää juhannusta ja ankeaa paluuta arkeen.
Luokka: mielipide
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Kesäkuun 23. 2011
Eilen A-studio esitteli Paltamon työvoimatalon ns. Paltamon mallia työttömien työllistämiseksi. Kyseessä näyttää olevan varsinainen ihmisten kierrätyskeskus, josta yritykset saavat käydä poimimassa ilmaista työvoimaa ja palauttaa takaisin tarpeen loputtua.
Työttömät otetaan työvoimataloon nimellisesti töihin. Heidän jo muutenkin saamansa etuudet, kuten päiväraha tai työmarkkinatuki sekä mahdollinen toimeentulotuki tulkitaan palkaksi tehtävästä työstä. Siihen lisätään kannustuslisää satasen verran kuukaudessa. Tällä rahalla työtön työskentelee työvoimatalossa tai hänet lähetetään johonkin yritykseen tekemään ilmaista työtä.
Nyt on näköjään viimeinkin toteutettu se monien haaveilema työttömien pakkotyö, jossa pakotetaan tekemään ilmaista työtä tukien vastineeksi. Tästä riemuitsevat varmasti kaikki ne, jotka ovat vuosikausia vaahdonneet laiskureiden ruokkimisesta kotisohville. Lakisääteisiin tukiin lisätään kannustuslisää satanen ja siinäpä on sitten palkka. Oikeasti sitä palkkaa on vain se kannustuslisä.
Törkeyden huippu on työntekijöiden ohjaaminen yrityksiin ilmaistyövoimaksi. Haastateltu nuorukainen sanoi asian kohdalleen: Avoimia työpaikkoja ei koko paikkakunnalle tule, koska yritykset saavat hakea ilmaisia työntekijöitä tarpeen mukaan.
Kaikkein tyytyväisin näytti olevan kunnanjohtaja, jonka mukaan tämä on kannustavaa yrittäjyyttä. Hänellä on syytäkin olla tyytyväinen, koska tällä tempputyöllistämisellä kunta välttyy maksamasta omaa osuuttaan pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta. Melkoisen tyytyväisiä olivat ymmärrettävästi myös yrittäjät, koska he saavat ilmaisia työntekijöitä. Kumma kyllä pahemmin eivät valittaneet edes nämä “työntekijät”. Heidät oli varmaankin valikoitu haastatteluun ja vielä sopivasti peloteltu potkuilla ja karenssilla.
Nyt joku sanoo taas, että parempihan se on ihmisen tehdä jotain kuin syrjäytyä kotisohvalla. Niin varmaan onkin ja se kävi ilmi myös haastatteluista. Asia nyt kuitenkin on niin, että jos tehdään työtä, niin siitä on maksettava palkkaa. Jos palkkaa ei makseta, on kyse orjatyöstä. Lakisääteisten tukien lisäksi maksettu kannustuslisä eli se ainoa varsinainen palkka ei ole mitään palkkaa, vaan ihmisten pilkkaamista.
Toivon totisesti, että myös työtahti ja työn tulokset ovat suoraan verrannollisia palkkaan. Satasen kuukausipalkalla ei kannata odottaa saavansa ahkeria ja motivoituneita puurtajia.
Luokka: työelämä
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Kesäkuun 22. 2011
Korkein oikeus on joidenkin oikeustieteen professoreiden mukaan ottanut itselleen eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa. Kysymys on yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, jonka KKO totesi jo toistamiseen lailliseksi. Helmikuussa eduskunta hylkäsi yksityisen valvonnan mahdollistavan lain perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen. Valiokunnan mukaan valvontamaksu ja sen periminen ovat merkittävän julkisen vallan käyttämisen siirtämistä yksityisille ja siten perustuslain vastaisia. Sakotusoikeus on vain valtion tai kunnan viranomaisilla.
Nyt siis KKO käveli perustuslakivaliokunnan ylitse. Oikeuden mukaan kyse ei ole ollenkaan julkisen vallan käyttämisestä, vaan yksityisoikeudellisesta sopimuksesta. Jos alueen omistaja ilmoittaa selvästi kyltillä pysäköinnin olevan maksullista, niin kyltin tarkoittamalle alueelle autonsa jättänyt on solminut yksityisoikeudellisen sopimuksen. Parkkisakko on vain sopimusrikkomuksesta seuraava sanktio.
Professorit ja Korkeimman oikeuden presidentti ovat enemmän lakia lukeneita kuin minä, joten kiistelkööt he asiasta ihan rauhassa. Minä mietin KKO:n päätöksen uusia sovellutuksia. Jos pysäköintimaksusta ilmoittavan kyltin ohittaminen riittää autoilijalle sopimuksen solmimiseen, niin ihan samalla logiikalla avautuu uusia rahastusmahdollisuuksia maanomistajille.
Jos vaikka oikopolku kulkee jonkun tontin läpi, niin maanomistaja voi ilmoittaa kyltillä alueen käyttömaksusta. Kyltin ohittava jalankulkija solmii yksityisoikeudellisen sopimuksen, jolla sitoutuu maksamaan ilmoitetun maksun. Jos hän kieltäytyy maksusta, on oikeuden määrättävä maksu perittäväksi. Tämä perustuu KKO:n ennakkopäätöksen tulkintaan, jota tässä tapauksessa sovelletaan muutettavat muuttaen. Itse asiahan on täysin verrattavissa pysäköintimaksuun.
Miettikääpä itse näin avautuvia huikeita mahdollisuuksia. Kaikki yksityisen mailla tapahtuva toiminta voidaan määrätä maksulliseksi pelkästään ilmoituskyltillä. Ihan heti tulee mieleeni metsän käyttömaksu marjastajille ja retkeilijöille, järven käyttömaksu uimareille ja veneilijöille ja vaikkapa yksityisen maiseman katselumaksu turisteille. Missähän mahtaisi KKO:n mukaan kulkea raja?
Luokka: laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Kesäkuun 21. 2011
Kun virkakoneisto tekee selvän virheen, on kaksi mahdollista menettelytapaa. Viisaampi tapa olisi myöntää virhe, pahoitella tapahtunutta ja korjata se virhe. Vähemmän viisas tapa on selitellä ja puolustella virheellistä menettelyä jopa totuuden kannalta arveluttavilla perusteluilla. Juuan kunta valitsee poikkeuksetta tämän huonomman tavan.
Terveyskeskuksessa ja hoivakodissa oli haettavana kolme lähihoitajan tointa ja hakemukset piti toimittaa 25.2. mennessä terveyskeskukseen johtavalle hoitajalle. Yksi hakija jätti hakemuksensa kunnan kirjaamoon 21.2. sillä puheella, että ne menevät oikeaan paikkaan. Hakemukset kuitenkin katosivat kolmeksi viikoksi ja johtava hoitaja sai ne vasta 14.3. Ne löytyivät sosiaali- ja terveysjohtajan pöydältä.
Muista hakijoista oli ehditty laatia hakijayhdistelmä ja haastattelut oli järjestetty jo neljä päivää ennen kuin yhden hakijan paperit huomattiin. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti valinnoista 29.3. Kadonneiden papereiden lähettäjää ei valittu, vaikka hän oli yhtä pätevä kuin muutkin. Kunnan jäsen teki asiasta oikaisuvaatimuksen, jonka lautakunta hylkäsi 7.6.
Oikaisuvaatimuksen käsittely esityslistalla on melko kamalaa luettavaa. Juridisesti mennään pieleen heti alussa, kun oikaisuvaatimuksen tekijäksi mainitaan hakijan isä. Tämä on tietenkin biologisesti totta, mutta vaatimuksen teki kunnan jäsen laillisuusperustein. Sitten seuraa selitysten vyyhti.
Esittelytekstissä kerrotaan, että tälle hakijalle yritettiin järjestää erillinen haastattelu, mutta se ei onnistunut haastattelijoista riippumattomista syistä. Tosiasiassa hakija kyllä estyi sairastumisen takia, mutta myös yhdellä kolmesta haastettelijasta oli este. Niinpä haastettelua ei järjestetty. Sitten kerrotaan, että haastattelu ei tässä tapauksessa ollut edes tarpeen, koska hakija tunnetaan ja hänelle on aiemmin kirjoitettu jopa työtodistus. Tämäkin lienee totta, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että yhden pätevän hakijan jättäminen pois hakijoiden yhdistelmästä ja siten haastateltavien valinnasta asetti hänet lähtökohdiltaan eriarvoiseen asemaan.
Sanallakaan ei mainita koko asian kannalta tärkeintä lainkohtaa. Hallintolain 21 §:n mukaan viranomaisen on toimitettava itselleen virheellisesti tullut asiakirja viipymättä oikealle viranomaiselle. Johtavalle hoitajalle tarkoitettu mutta sosiaalijohtajalle tullut hakemus olisi pitänyt toimittaa heti oikeaan paikkaan, mutta se viipyi kahdensadan metrin matkalla kolme viikkoa. Esityslistalla sanotaan, että hakemus toimitettiin seuraavalla viikolla, mutta tosiasiassa aikaa kului kolme viikkoa. Epäilemättä kyse oli pelkästä huolimattomuudesta tahallisuuden sijaan, mutta se ei muuta asiaa.
Sitten vielä pari havaintoa asian jatkokäsittelyä ajatellen. Oikaisuvaatimusta koskevan esityslistatekstin valmisteli ja asian sote-lautakunnalle esitteli sosiaali- ja terveysjohtaja. Juuri hänen pöydällään hakemus lojui kolme viikkoa, joten hallinto-oikeutta saattaa kiinnostaa hänen mahdollinen esteellisyytensä.
Alkuperäinen esityslistateksti ja pöytäkirjanotteen mukana tuleva esityslistateksti poikkeavat toisistaan useissa kohdissa. Esittelijä on siis ilmeisesti kokouksessa muuttanut päätösehdotuksensa perusteluja, mutta se ei näy pöytäkirjassa millään tavalla. Tätä tapahtuu liian usein. Se nyt vaan on niin, että esittelijän kokouksessa tekemät muutokset päätösehdotukseen ja/tai sen perusteluihin on merkittävä pöytäkirjaan. Jälkikäteen on jokaisen pystyttävä aukottomasti selvittämään pelkän pöytäkirjan perusteella, mitä on muutettu.
Lautakunta voi jo nyt ruveta miettimään hallinto-oikeudelle tulevaisuudessa annettavaa selitystä.
Luokka: laki
|
8 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Kesäkuun 20. 2011
Esimerkiksi toimeentulotukea ollaankin nostamassa jopa 25 eurolla kuukaudessa. Työttömille pummeille tullaan jakamaan sohvalla makoilusta jopa 100 euroa enemmän kuukaudessa. Näinkö tämä maailma pyörii ja työntekoon kannustetaan: palkitsemalla ja tukemalla toimettomia ihmisiä heidän laiskuudestaan. Uusia yrityksiä tulee syntymään varmasti kuin sieniä sateella: ainakin pizzeriat joista nämä pummit tilaavat krapula-aamuina kotiinkuljetuksia tulevat menestymään, sekä työ- ja elinkeinotoimiston “aktivointikursseja” järjestävät sosiaalifirmat, Suomen vientivetoisen kansantalouden tukipilarit.
Näin raivokkaasti kirjoittaa helsinkiläistynyt it-alan työntekijä Janne Suutarla omassa blogissaan hallitusohjelmasta, jota siis voi tulkita tälläkin tavalla. Oikeastaan voitte lukea koko hänen vaahtosuisen vuodatuksensa täältä76119-hallitusohjelma-on-kommunistinen-kyh%C3%A4elm%C3%A4
Muuten koko juttu ei ansaitsisi mitään huomiota, mutta se kuvaa oikein hyvin nuorten uusliberalistien itsekästä ja piittaamatonta ajatusmaailmaa. Kaikki oman kokemuspiirin ulkopuolella oleva on halveksittavaa ja vihattavaa. Erityisesti työttömät köyhät näyttävät näiden ihmisten mielestä olevan suorastaan saastaisia laiskureita, joilta pitää ottaa pois kaikki etuudet.
Suutarlan tekstissä esiintyvät kaikki mahdolliset kliseet yhdessä kappaleessa: sohvalla makoilu, laiskuus, juopottelu ja herroiksi eläminen runsailla tuilla. Toimeentulotukeen tuleva huikea 25 euron korotus saa hänet pillastumaan. Hän ihan oikeasti tuntuu olevan kateellinen köyhien ylenpalttisen ihanasta elämästä, jota hän joutuu veroja maksamalla rahoittamaan.
Erityisesti minua ihmetyttää se ylimielisyys, jolla Suutarla katselee työttömiä. Hänen palkkansa suuruutta en tiedä, mutta hän tituleeraa itsensä it-alan työntekijäksi, ei siis yrittäjäksi tai omistajaksi. Pohjoiskarjalaisen eduskuntavaaliehdokkaan ja julkisen ajattelijan Auvo Rouvisen määritelmän mukaan Suutarla on köyhä. Rouvinen nimittäin on todennut, että jokainen omaa työtään myymään joutuva on köyhä.
Haluaisin ihan oikeasti tietää, mistä tällaiset ihmiset ovat omaksuneet ajattelunsa. Mikä on se mekanismi, jolla ihmisestä tulee näin piittaamattoman itsekäs, vihainen ja halveksiva öykkäri? Pitääkö sitä varten ihan lukea oikeaa kirjallisuutta ja käydä kursseja, vai riittääkö pelkkä omahyväinen vilkaisu tilinauhaan? Vai riittääkö, että ei koko tähänastisen elämänsä aikana ole ajatellut mitään muuta kuin omaa etuaan?
Toivottavasti Suutarla ja hänen hengenheimolaisensa saavat maistaa oikein kunnolla sitä kapitalismia vaikkapa työttömyyden tai työkyvyttömyyden muodossa.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Kesäkuun 19. 2011
Hallitusohjelmasta löytyisi vaikka kuinka paljon ammennettavaa, mutta tämän jutun jälkeen lopetan sen lukemisen ja jään odottelemaan käytännön toteutuksia. Minua on ainakin epäsuorasti vaadittu osallistumaan sekä hallitusohjelman kritiikittömiin ylistäjiin että sen armottomiin vastustajiin. Tapani mukaan en tietenkään liity mihinkään kuoroon laulamaan. Jos joku on kiinnostunut nihilistiseltä vaikuttavan ajatteluni perusteista, niin lukekoon ihan ensimmäisen blogini lauman-alykkyys
Uusi hallitus aikoo toimia eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa. Tämä sanotaan hallitusohjelmassa sivulla 16 otsikon Tehostettu harmaan talouden torjunta alla. Missään ei sanota, mitä konkreettista tämän asian eteen aiotaan tehdä, vaan se jää yleisen julistuksen tasolle.
Sivulla 14 otsikolla Rahoitusmarkkinatoimet puhutaan sen sijaan jo tarkemmin. Siellä sanotaan, että Arvopaperimarkkinalaki uudistetaan vaalikauden aikana rakenteeltaan siten, että Suomen lainsäädäntö on kilpailukykyinen muiden maiden vastaavan lainsäädännön kanssa.
Kuten erityislaki syrjäyttää yleisen lain, niin ihan samalla tavalla tarkkojen toimenpiteiden määrittely syrjäyttää yleisen julistuksen. Niinpä tulkitsen tämän tarkoittavan sitä, että ministeriössä valmisteltu osakeomistusten hallintarekisteriin siirtämisen mahdollisuus aiotaan ajaa läpi. Tämä on se kansainvälisen veronkierron keino, jolla ulkomaalaiset sijoittajat voivat jo nyt piilottaa omistuksensa yleisöltä, medialta, verottajalta ja poliisilta. Nyt tämä oikeus laajennetaan koskemaan myös suomalaisia omistajia.
Mistäkö minä niin päättelen? Ihan siitä, että täsmälleen samalla perustelulla hallintarekisteriä ajettiin jo edellisen hallituksen aikana. Sittemmin keskusta Mari Kiviniemen johdolla sanoutui asiasta irti heti vaalien jälkeen ja koko arvopaperimarkkinalain uudistus irrotettin hallitusneuvotteluista. Se katosi johonkin vain päätyäkseen hallitusohjelmaan ihan entisessä muodossaan.
Nukahtiko joku neuvottelija tätä asiaa käsiteltäessä?
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Kesäkuun 18. 2011
Onnesta säkenöivät puoluejohtajat ja tulevat ministerit näyttivät eilen illalla suorastaan pakahtuvan omaan erinomaisuuteensa. Kaikki muistivat korostaa, kuinka hallitusohjelma parantaa huomattavasti kaikkein köyhimpien asemaa ja kaventaa tuloeroja. Heikoimmassa asemassa olevat suorastaan nostetaan pois köyhyydestä ja perusturvan korotus on kaikkien aikojen suurin.
Tulevat ministerit puhuvat kauniisti, mutta paskaa. Tällaiset puheet todistavat oikeaksi epäilykseni, että eiväthän nämä köyhyyden poistajat edes tiedä, kuka se köyhä on. Lienevätkö sellaista koskaan nähneetkään?
Luvassa oleva perusturvan korottaminen sadalla eurolla kohdentuu peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen ja se leikataan pois muista etuuksista. Ne kaikkein köyhimmät ovat kuitenkin niitä, jotka ovat pudonneet työmarkkinatuelta pelkän toimeentulotuen varaan. Toimeentulotuen perusosa on tällä hetkellä yksin asuvalla 419 euroa kuukaudessa. Siihen on tulossa vain kuuden prosentin korotus. Rahana se tarkoittaa kokonaista 25 euroa lisää kuukaudessa.
Eivät nämä työmarkkinatuella hengissä pysyttelevät omasta halustaan ole liemeen joutuneet, vaan heidät on siihen tahallisesti upotettu. He eivät tule enää koskaan työllistymään ja suurin osa kuuluisi eläkkeelle, mutta ei sekään onnistu. Tuleva hallitus nimittäin aikoo vähentää työkyvyttömyyys- ja sairauseläkeläisten määrää. Se siitä köyhyyden poistamisesta. Ei tähän muuta voi sanoa, kuin että hävetkää, perkeleet, jos osaatte. Vaikka ettehän te osaa.
Perusturvan korotus tulee maksemaan sellaiset 330 miljoonaa euroa. Se rahoitetaan kokonaan pienentämällä koulutusmäärärahoja kautta linjan. Lukioverkkoa karsitaan, ammattikorkeakouluja tiivistetään ja yliopistojen lisärahoitusta pienennetään. Jotta kansalle tehtävä lobotomia olisi täydellinen, määrätään sanoma- ja aikakauslehdille 9 %:n arvonlisävero. Loppuu se lehtien lukeminen ainakin niiltä köyhiltä.
Vihreä valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri tulee jatkamaan valtion omistusten myyntiä. Ihan ensimmäiseksi myydään ainakin Elisan, Telia-Soneran ja Sampon osakkeet, jotka ovat jotain tuottaneetkin. Hallitusneuvottelujen kylkiäisinä napsahti Jyrki Kataisen valtiosihteerille RAY:n johtajan paikka. Listausta voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, mutta antaa olla.
Riittää kun totean, että ei mitään uutta auringon alla.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Kesäkuun 17. 2011
Juuassa on tapahtunut kauhea rikos, jota torjumaan kunnanvaltuutetut ryntäävät kohta joukolla. Viimeisenä koulupäivänä pieni joukko peruskoulun päästötodistuksen saaneita nuoria poltti koulun pihalla tupakkaa. Tämä röyhkeä laittomuus tapahtui vieläpä valvovien opettajien silmien alla.
Pari päivää sen jälkeen valtuuston puheenjohtaja tuomitsi Karjalaisen yleisönosastossa tapahtuman siteeraten tarkasti tupakkalakia. Viime valtuuston kokouksessa hän teki valtuustoaloitteen Juuan kunnan julistautumisesta savuttomaksi. Viimeisten uutisten mukaan päättäjäispäivän tupakointi on annettu poliisin tutkittavaksi.
Lakiahan siinä rikottiin, joten siinä mielessä asia on selvä. Ihmettelen kuitenkin valtavaa innostusta, jolla lainsäädäntöön tässä asiassa paneudutaan. Laillisuus ei pahemmin ole huolestuttanut valtuustoa, hallitusta eikä lautakuntia niiden omassa päätöksenteossa. Siitä kertoo tarkastuslautakunnan lausunto, jossa viime vuosi nimetään valitusten vuodeksi. Jos luottamushenkilöt paneutuisivat samalla tarmolla kuntalain sisältöön, niin valituksia saattaisi tulla vähemmän.
Melko varmasti kunta tullaan julistamaan myös savuttomaksi. Mikäpä siinä, työnantajana kunnalla on oikeus kieltää työntekijöidensä tupakointi kunnan tiloissa ja piha-alueilla. Sen sijaan kunnan yleiseen toimivaltaan ei kuulu toimiminen lainsäätäjänä tai lainvalvojana. Kunnanvaltuusto ei myöskään ole moraalittomuuden ja tapainturmeluksen paheksuja. Yksittäiset luottamushenkilöt sitä voivat vapaasti omana itsenään olla, mutta eivät luottamushenkilöorganisaationa.
Valtuutetut eivät vastoin ilmeistä luuloaan ole kaikkien kuntalaisten esimiehiä, jotka voivat tulla nyppimään tupakat pois kenen tahansa suusta missä tahansa. Edes työntekijöiden tupakointia ei voida kieltää silloin, kun se tapahtuu taukojen aikana muualla kuin työpaikalla.
Kun työntekijöiden tupakointi kielletään, seuraa mielenkiintoisia episodeja. Kannattaa varmaan miettiä etukäteen, mitä kieltoa uhmanneille tehdään. Annetaanko heille suullinen huomautus, kirjallinen varoitus vai kerralla potkut? Ja mitähän mieltä tuomioistuimet tulevat olemaan näistä rangaistuksista?
Kun lainkuuliaisuus nyt on niin kovasti valttia, niin annan vihjeen toisesta samana päivänä tapahtuneesta rikoksesta. Ilmeisesti ainakin osittain samat nuoret kokoontuivat illalla uimarannalle viettämään päättäjäisiä. Vaikka asun kilometrin päässä, niin vielä aamuyöllä kuului melkoista mölinää ja kirkumista. Se sai minut epäilemään, että siellä saatettiin rikkoa alkoholilainsäädäntöä. Rientoihin osallistuneista kaikki eivät varmaan olleet täysi-ikäisiä, joten voisitte saman tien tutkia tämänkin asian.
Jos koulu ei saa tupakointia kuriin, niin kutsukoot poliisin. Jos valtuutettujen tärkein huoli on tupakointi, niin valtuustosali on siihen väärä paikka. Vai olisiko niin, että tähän asiaan on helppo ottaa jyrkästi kantaa? Eipähän tarvitse ainakaan hirveästi perehtyä asiaan, kun se mielipide on jo valmiina.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, media, oikeus
|
6 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Kesäkuun 16. 2011
Hallitusneuvotteluista alkaa vähitellen tulla tietoja. Niiden mukaan kuuden puolueen hallituksen ohjelma ei tule miellyttämään suurinta osaa kansasta. Arvonlisävero ei nouse, mutta valmisteverot sen sijaan nousevat tuntuvasti. Jo totuttuun tapaan valmisteverojen korotus aloitetaan aakkosjärjestyksessä: a niin kuin alkoholi, b niin kuin bensiini…Sitten käydään läpi kaikki muutkin aakkoset ja päädytään polttoöljyn, sähkön, tupakan ja virvoitusjomien verojen korotuksiin pakkausveroja unohtamatta.
Sitten onkin hyvä paukutella henkseleitä ja julistaa, että eipä nouse arvonlisävero. Eihän se nouse, mutta kaikkeen kulutukseen kohdistuva valmistevero on tasavero siinä missä arvonlisäverokin. Köyhiä se eniten rassaa.
Köyhiä autetaan lisäämällä satanen työmarkkinatukeen. Jos hallitusneuvottelijat eivät vieläkään tiedä, niin joku voisi viedä heille sanaa. Se satanen otetaan automaattisesti pois jostain muusta, kuten asumistuesta tai toimeentulotuesta.
Ei köyhistä tarvitse välittää. He ovat hiljaa ja tyytyvät siihen, mitä annetaan. Keskiluokkaa varten on varattu myös ikäviä yllätyksiä. Omistusasunnon korkovähennyksen poisto tai alentaminen, sen myyntivoiton verottaminen ja kotitalousvähennyksen poistaminen tulevat ilahduttamaan monia kokoomuksen äänestäjiä.
Eikö kenellekään sitten ole luvassa mitään positiivista? On toki, ainakin hallintarekisterilaki etenee omaa tahtiaan hallitusneuvotteluista irroitettuna. Kun osakeomistus on tulevaisuudessa mahdollista piilottaa hallintarekisteriin, eivät omistuksista saa tietää kansalaiset, media, poliisi eikä verottaja. Kuten Timo Harakka eilen A-studiossa totesi, niin harmaasta taloudesta ja veronkierrosta pääsee helposti eroon tekemällä niistä laillisia.
Tästäpä saakin jokainen päätellä ihan itse, kenen asialla tuleva hallitus oikein on.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Kesäkuun 15. 2011
Lehden ikävän vajavaisen jutun perusteella Juuan kunnavaltuustossa on eilen pidetty kärjekkäitä puheita, joiden aiheena oli maakauppa. Vuosi sitten yksi valtuutettu valitti päätöksestä, jolla kunta myi varikkoalueensa eräälle yritykselle. Päätös oli valmisteltu puutteellisesti ja osin lainvastaisesti, joten hallinto-oikeus kumosi sen. Uuden valmistelukierroksen jälkeen valtuusto eilen päätti myydä alueen uudelleen samalle yritykselle, mutta nyt hinta oli tarkempien laskelmien takia hiukan alempi.
Pidettyjen puheiden sisällöstä riippumatta niiden perussyy on siinä, että pelkkä päätöksestä valittaminen suututti osaa valtuutetuista. Jotkut päättäjät tuntuvat ajattelevan, että tarkoituksenmukaisuus ja kunnan itsemääräämisoikeus ohittavat laillisuuden ja muutoksenhaku on puhdasta keljuilua. Ei Juuka tässä mielessä ole mitenkään poikkeustapaus, vaan ihan samaa ajattelua tavataan muuallakin. Valittaminen koetaan henkilökohtaisena piruiluna.
Kunnan toiminnassa pitäisi ola itsestään selvää, että lakia noudatetaan. Jos jokin päätös on lainvastainen, niin siitä ei pelkästään saa, vaan siitä pitää valittaa. Jos päätöksiä tehdään laista piittaamatta milloin mistäkin syystä tarkoituksenmukaisiksi katsotuin perustein, niin koko päätöksenteon uskottavuus vaarantuu. Silloin alkavat puheet siitä, että kunnasta saa itselleen mieluisia päätöksiä, kunhan suhteet ovat kunnossa. Sellaiselta touhu väkisin rupeaa näyttämään, vaikka taustalla ei olisikaan mitään kähmintää.
Toinen esimerkki liittyy samaan laillisuuteen. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle määräalan myymistä yleisen tarjouskilpailun perusteella. Vasta kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen huomattiin, että ilmoituksessa tarjouskilpailusta oli ollut virhe. Ilmoituksessa oli maininta arvonlisäverosta, vaikka sitä ei kiinteistökaupoissa käytetä.
Tällaista virhettä ei tietenkään olisi pitänyt syntyä ja viimeistään kunnanhallituksen käsittelyssä se olisi pitänyt huomata. Erehdys huomattiin vasta vähän ennen valtuuston kokousta ja kunnanhallitus poisti asian esityslistalta. Tämä oli ainoa oikea menettely, vaikka uuden tarjouskilpailun järjestäminen ja käsittely tulevat maksamaan. Muuten maakauppa olisi ollut lainvastainen valmistelun virheen takia ja päätös olisi joka tapauksessa kaatunut valitukseen.
Kuntien lainvastaisetkin päätökset saavat lainvoiman, jos niistä ei kukaan valita. Sen varaan ei kuitenkaan kannata laskea, koska aika usein se valittaja löytyy. Viisas valmistelee asiat huolella.
Jos joku on oikeasti sitä mieltä, että lait ovat vain päättäjien kiusaksi laadittuja ja valittajat pelkkiä keljuilijoita, niin perustelkoon mielipiteensä. Minä perustelen omani järjen lisäksi Perustuslailla: Virkatoimissa on noudetettava lakia. Valinnan ei pitäisi olla kovin vaikea.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Kesäkuun 14. 2011
Pysytään vain siinä luulossa, että kun kerran hallitus on kansan huoneenhallitsija, niin tottakai se täyttää kansan tahdon ja katsoo sen parasta.
Nämä Teuvo Pakkalan vuonna 1885 kirjoittamat sanat sopivat hyvin myös nyt käytäviin hallitusneuvotteluihin. Helpottuneen oloinen Jyrki Katainen kertoi eilen, että neuvotteluissa on päästy sopimukseen päälinjauksista. Sen tarkemmin hän ei kertonut sopimuksen sisällöstä, mutta ilmeisesti ainakin kestävyysvajeesta, veronkorotuksista ja menoleikkauksista on sovittu. Sellaistakin tietoa on tihkunut, että arvonlisäveroa ei nosteta.
Kataisen perustelu vaikenemiselleen oli hyvin kuvaava. Hän sanoi, että asioista ei kerrota ihan sen takia, että olemme puoluejohtajien kesken näin päättäneet. Jopahan olikin pätevä, asiallinen ja perusteltu selitys. Tästä muistuu ihan mieleen pääministeri Matti Vanhasen parin vuoden takainen vaatimus siitä, että keskeneräisistä asioista ei saa keskustella. Keskustelun aika tulee sitten, kun päätökset on tehty.
Näissä salaisissa neuvotteluissa on se paha vika, että joku aina kuitenkin jotain vuotaa. Aiemmin katkenneista neuvotteluista pääsi julkisuuteen kokoomuksen ja RKP:n kannalta ikävä tieto harmaan talouden torjunnan täydellisestä vesittämisestä. Maininta viranomaisten välisen tiedonsaannin parantamisesta ja talousrikosten rangaistusten koventamisesta poistettiin kokonaan RKP:n vaatimuksesta. Kokoomus puolestaan vastusti työsuojeluviranomaisten valvontaoikeuden laajentamista koskemaan työehtosopimusten noudattamista ja sopimuksen mukaisen palkan maksamista. Näiden puolueiden on tämän jälkeen ihan turha tulla julkisuudessa höpöttämään harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnasta.
Neuvotteluissa ilmeisesti sovitaan hallitusohjelmasta ihan pilkun tarkkuudella. Näin tuleva hallitus naulaa oveensa sellaiset teesit, että se ei pysty reagoimaan mihinkään äkillisiin tilanteisiin. Vaan mitäpä minä näitä asioita murehtimaan, kun kansakunnan parhaimmisto on sopimassa minunkin puolestani kaikista asioista. Minähän sain vaaleissa äänestää, joten olen oman osani hoitanut. Ei minulle tarvitse edes kertoa mitään. Kyllä asiat sitten selviävät, kun uusia lakeja säädetään.
Luokka: politiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Kesäkuun 13. 2011
Valtamedia Helsingin Sanomat huomasi viimeinkin, että työvoimahallinto on jo vuosia ajanut tahallaan köyhiä täysin tulottomiksi. Kyseessä on tietenkin vuoden 2006 lakiuudistus, jonka mukaan työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltytyvä pitkäaikaistyötön menettää työmarkkinatukensa ennalta määräämättömäksi ajaksi. Useimmiten tämän lain uhriksi joutuu sellainen, joka on saanut tarpeekseen silmänlumeeksi ja tilastojen kaunistamiseksi järjestetyistä kursseista.
Työmarkkinatuelle pääsee takaisin vasta sitten, kun on ollut töissä tai koulutuksessa viisi kuukautta. Tämä tulee yllätyksenä monille, koska kuulemani mukaan jopa näillä työvoimapoliittisilla työnhakukursseilla annetaan väärää tietoa. Siellä puhutaan vain määräaikaisista karensseista, joten niin sanotut opettajat eivät tunne itsekään alaansa.
Tämän lisäksi TE-toimistot ovat jo pari vuotta siivonneet tilastojaan jakamalla työttömät eri kategorioihin ja ohjaamalla työllistymisen kannalta vaikeimmat tapaukset kokonaan toimeentulotuen piiriin. Tällainen henkilö menettää automaattisesti oikeutensa työmarkkinatukeen.
Kun työmarkkinatuki on menetetty, seuraa se kurjuuteen ajaminen. Työmarkkinatuki ja yksin asuvan toimeentulotuki ovat rahamääräisesti suunnilleen samansuuruisia, mutta näiden tilastoista pudonneiden ja siivottujen ihmisten toimeentulotukea alennetaan. Tukea voidaan alentaa 20 % paitsi työstä tai koulutuksesta kieltäytymisen takia, niin myös sen perusteella, että tuen hakija ei ole ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Juuri äsken opimme, että TE-toimistot siivoavat tahallaan työnhakijoita ulos omista kortistoistaan.
Kaiken lisäksi kunnat usein rikkovat lakia toimeentulotukea alentaessaan. Lain mukaan tukea voidaan alentaa enintään 20 % enintään kahden kuukauden ajaksi, mutta sanat “voidaan” ja “enintään” ohitetaan käytännössä aina. Homma toimii täysin prosenttilaskuna. Jos kieltäytyminen on toistuvaa, voi alennus olla jopa 40 %. Tätäkin mahdollisuutta käytetään armotta.
Tavallisin lainrikkomus on kuitenkin alentamisen yhteydessä laadittava suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Se jätetään usein kokonaan tekemättä, jolloin koko alentamispäätös on lainvastainen.
Kuntien tarkastuslautakuntien pitäisi pyytää nähtäväkseen kaikki toimeentulotuen alentamispäätökset ja katsoa, onko myös suunnitelma laadittu. Veikkaanpa, että sanomisen aihetta löytyisi enemmän kuin kukaan haluaa.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Kesäkuun 12. 2011
Jos virkamies ei tunne lakia eikä osaa tai viitsi sitä opetella, saattaa hän helposti sitä rikkoa. Jostain tällaisesta voi olla kysymys kotikunnassani. Tarkastuslautakunta nimittäin kiinnitti huomiota useisiin tapauksiin, joissa asiakirjaa pyytänyt kuntalainen ei ollut sitä saanut. Jotkut asiakirjat ovatkin salaisia, mutta mahtoikohan näissä kieltäytymistapauksissa kaikki hoitua ihan lain mukaan?
Kun tarkastuskertomukseen nyt kuitenkin joudutaan ottamaan kantaa, annan tavoistani poiketen neuvon etukäteen. Kannattaa lukea Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja erityisesti sen 14 §. Lainkohdan mukaan ei riitä, että virkamies kieltäytyy antamasta jotain asiakirjaa. Hänen on ilmoitettava kieltäytymisen syy sekä annettava tieto, että asiakirjan antaminen voidaan saattaa viranomaisen ratkaistavaksi. Lisäksi on erikseen tiedusteltava, haluaako asiakirjan pyytäjä viedä asian viranomaisen ratkaistavaksi.
Kunnassa tämä viranomainen on kunnanhallitus, koska se kunnan yleisviranomaisena käsittelee kaikki ne asiat, joita ei ole nimenomaan määrätty muualla ratkaistavaksi.
Tätä lainkohtaa noudattamalla poistuu sellainen mahdollisuus, että virkamies ikään kuin varmuuden vuoksi kieltäytyy antamasta asiakirjaa. Hänen on siis mietittävä ihan oikeasti, sisältääkö asiakirja salassapidettäviä tietoja. Sellaisia ovat pääsääntöisesti ainakin henkilötiedot sekä terveydellinen ja taloudellinen tila. Salassapidosta on säädetty erikseen, joten en selitä sitä tässä.
Asiakirjan antamista koskeva vaatimus on käsiteltävä viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa vaatimuksesta. Jos aineisto on erityisen laaja tai muuten julkisessa asiakirjassa on salaisia tietoja, voi käsittelyaika olla enintään kuukauden. Tämä tarkoittaa sitä, että myös salassapidettäviä tietoja sisältävät asiakirjat on annettava siltä osin, kuin ne ovat julkisia. Niistä on siis peitettävä tai poistettava kaikki salainen aineisto.
Virkamiehen kannattaa miettiä, ennen kuin kieltäytyy antamasta mitään paperia. Jos asiakas tuntee lain, joutuu asian miettimään kuitenkin sen menessä ylemmän toimielimen ratkaistavaksi.
Luokka: laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Kesäkuun 11. 2011
Näennäisen kasvoton finanassivalta ryöstää nykyisin eri maiden kansallisomaisuudet ihan avoimesti ja selvää kaavaa noudattaen. Kaava on jopa niin selvä, että sitä ei edes huomaa muuten kuin seuraamalla sitä vaihe vaiheelta.
Kun jokin maa ajautuu syystä tai toisesta talousvaikeuksiin, lähetetään iskujoukkona paikalla luottolaitos Standard & Poor’sin luottoluokittelijat. Sen seurauksena maan luottoluokitus romahtaa ja lainojen korot pomppaavat pilviin. Uutta lainaa ei saada eikä entisiä pystytä hoitamaan.
Silloin mukaan tulevat Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF, EU ja näiden sätkynukkeina toimivat EU:n jäsenvaltiot. Resepti on aina sama ja sen tarkoituksena on yksityistää lopulta koko valtion toiminta. Eläke-, sosiaali- ja työttömyysturva on ajettava alas, työn verotusta on alennettava ja arvonlisäverotusta korotettava. Kaikki myytävissä oleva julkinen omaisuus on myytävä, ja se meneekin pilkkahinnalla. Samalla menetetään valtion osinkotulot.
Kun näin tehdään, saa maa lisää lainaa. Kaikki omaisuutta myymällä saatu raha ja uudet lainat käyvät kuitenkin vain kääntymässä valtion kassakirstussa. Kaikki menee korkoina ja lyhennyksinä takaisin niille suurille luottolaitoksille, jotka maan ovat vaikeuksiin ajaneetkin. Maksajina ovat tietenkin kansalaiset, joiden elinolot ovat jo muutenkin huonontuneet.
Meille on annettu sellainen kuva, että portugalilaiset ja kreikkalaiset osoittavat mieltään ihan vain laiskuuttaan. He ovat muka tottuneet elämään velaksi niin mukavasti, että mistään ei haluta tinkiä. Juuri tätä mielenmuokkausta palvelevat ylikorostetut kauhujutut eläkkeiden maksamisesta kuolleille ja kevytmielisistä palkkabonuksista. Eivät ihmiset laiskuuttaan kapinoi. He kapinoivat siksi, että heiltä ollaan viemässä kaikki rahat suoraan luotonantajille.
Sama ryöväys tapahtuu meilläkin, mutta vähitellen. Meillä on vielä rahaa, mutta ei välttämättä enää kauan. Hallituksenmuodostaja kokoomus on jo vuosia ajanut juuri niitä samoja toimenpiteitä, jotka kriisimaissa aiotaan toteuttaa kertarysäyksellä. Ajatelkaapa vain vaikka arvonlisäveron nostoa ja muita tehtyjä veroratkaisuja. Valtion omaisuus meillä on suunnilleen jo myyty.
Jyrki Katainen tulee jatkossakin sanomaan, että meillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa. Kukahan hänen on käskenyt tätä hokea?
Luokka: talous, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Kesäkuun 10. 2011
Työpaikkailmoitukset ovat nykypäivän arkilyriikkaa, jolla ei ole paljon kiinnekohtia todellisuuteen. Palvelukseen halutaan yleensä nuoria ja koulutettuja moniosaajia, joilla on vuosien kokemusta kaikesta mahdollisesta. Halutun henkilön kuvaukset taas ovat sellaisia, että vaatimukset täyttävä olisi luultavasti skitsofreenikko.
Työnhakijat vastaavat samalla mitalla ansioluetteloissaan. Jokainen on koulutettu, kokenut ja dynaaminen energiapakkaus, joka on parhaimmillaan sekä ryhmän jäsenenä että yksin puurtaessaan. Erilaisissa työnhakuoppaissa ja kursseilla neuvotaan laatimaan “persoonallisia” hakemuksia sillä seurauksella, että kaikki ansioluettelot ovat toistensa kopioita. Oman persoonallisuuden luonnehdinnat muovautuvat enemmän ihannekuvaksi kuin todellisuutta vastaavaksi.
Ilkikurista huumoria harrastava riihimäkeläinen fb-kaverini Hanna Järvinen on nähtävästi tullut samantapaisiin ajatuksiin. Hän nimittäin kirjoitti muistiinpanoihinsa itsestään negatiivisen ansioluettelon. Hänen luvallaan julkaisen sen kokonaan.
Negatiivisen ansioluetteloni runko koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä kerron itsestäni yleisellä tasolla eli ihmisenä. Toinen kappale kertoo, millainen olen ihmissuhteissa. Kolmas osa kiinnostanee eniten työnantajia.
Ihmisenä olen paska. Minä olen juuri se, joka on ihmisten ruokatuntien aikana apteekissa, kaupassa tai kahviossa etenemässä kiireettömästi. Poukkoilen edestakaisin mielihalujen ja selkäytimessä muodostuneiden impulssien ajamana. Minulla on lompakkona pelkkä pussukka, jossa setelit (yksi vitonen), kolikot, kortit ja kuitit ovat yhtenä sekamelskana. Maksan aina kolikoilla, kaivelen viisisenttisiäni, kun “pittäähän näistä koettaa erroon päästä”. Jos minulla on kiire, huohotan ihmisten niskassa jonoissa ja tungen omia tavaroitani ihmisten tavaroiden sekaan. Kun minulla on kiire, liikennesäännöt - ylipäänsä säännöt - eivät koske minua. Kun minulla ei ole kiire, moralisoin ylinopeutta ajavia ja kirjoittelen heistä lehtien tekstaripalstoille. Kaikki minun vikani ja virheeni ovat pieniä, humoristisen inhimillisiä yksityiskohtia. Odotan, että ihmiset pitävät minua sympaattisena, kun teen lommoja heidän autoihinsa, myöhästelen, kaadan erheessä bensakanisterin heidän matolleen ja auon heille päätäni. Loukkaannun, jos joku ärtyy minuun. Minulla on myös totuus hallinnassani. Jos minä satun heräämään kristityksi, pauhaan megafonin kanssa rokkitapahtumissa, koska jokaisen on ymmärrettävä sisimmässään totuus. Luopumisen jälkeen vittuilen uskovaisille kokopäivätoimisesti ja ihmettelen heidän älyllistä velttouttansa. Kirjoittelen omalla nimelläni lehtiin ja internetin keskustelupalstoille monisanaisia artikkeleita, joita toimittajat ja moderaattorit joutuvat lyhentelemään. En tunne missään asiassa kohtuutta. Joko juon itseni joka perjantai neljän promillen känniin tai muutun absolutistiksi. Suurkuluttajana pidän muita ihmisiä keskiluokkaisina luusereina, jotka eivät ymmärrä kaurismäkeläistä boheemielämää. Absolutistiksi heittäytymisen jälkeen kerron joka välissä, että etanoli on hermomyrkky, jota kenenkään elimistö ei tarvitse mihinkään.
Ihmissuhteitahan minulla ei ole. En jaksa ihmisiä ettekä te jaksa minua. Elän feispukin kautta, jossa sielläkin kerron omasta mielestäni hyvin sympaattisesta minusta tai viljelen huumoria, joka ei avaudu ihmisille. Parisuhteessa olen tyypillinen mies. Tänne ei ole tultu tunteista puhumaan eikä etsimään romantiikkaa. Parisuhdetta ei hoideta. Jos ei hoitamatta selviä, niin voi voi; ei ole minussa vika vaan systeemissä. Romantiikka häviää joka tapauksessa vuoden sisällä jokaisesta parisuhteesta, joten miksi yrittää valehdella kenellekään? Miehen tärkein tehtävä on olla minun kanssani samaa mieltä suurista asioista: politiikasta, uskonnosta ja työelämästä. Sotken paikkoja ja syön lihapullia suoraan pussista olohuoneen sohvalla. Juon viitisen litraa limpparia päivässä. Tavaroitani lojuu ympäriinsä eikä mitään löydy mistään. En osaa tehdä ruokaa enkä viitsi siivota. Pyykinpesu on ärsyttävää. Nukun noin puolet elämästäni (pyöristin alaspäin). Äitiyteen on turha tässä perehtyä: eiköhän tässä vaiheessa cv:tä jokainen osaa johtopäätöksiä tehdä. Ainoa hyvä puoleni on, etten riitele perheessä juurikaan. Se on liian rasittavaa. Muutaman kerran vuodessa saan toki hillittömän periaatteellisen raivokohtauksen. Silloin en välitä sovinnaisuussäännöistä. “Kuule, minähän menen vaikka tuonne ulos pihalle huutamaan. Ei kuule paljon paina, mitä naapurit ajattellee”, on kuulunut minun suustani. Eikä paljon painanut. Naisten väliset turinatuokiot ovat minulle vieraita. Naiset - kuten miehetkin - pitävät minua omituisena. Pidän itseäni liian hyvänä ja älykkäänä tälle maailmalle.
Työntekijänä olen erittäin rasittava. Alaistaitoja minulla ei ole. Valitan joka ikisestä pienestä asiasta. Jos opetusministeriö tai kunta velvoittaa jokaisen opettajan tekemään raportin jostain typerästä asiasta, haukun lähiesimieheni ja käsken sen sanoa terveiseni ylöspäin. Voin mennä kyllä itsekin huutamaan pomoni pomolle sen jälkeen, kun olen pitänyt tunnin mittaisen, kiihtyneen puheen lähiesimiehelle. Ja lähettänyt hänelle sähköposteja asioista. Sillä aikaa, kun muut ihmiset tekevät raporttinsa, minä olen soitellut kuntapäättäjille, kirjoitellut epäkohdista omalla nimelläni lehteen ja perustanut Heljä Misukkaa herjaavia ryhmiä feisbuukkiin. Puutun asioihin, jotka eivät minulle kuulu. Riitelen työkavereideni kanssa, jos he eivät ajattele asioista kuten minä. Odotan kollegoilta välitöntä, vilpitöntä anteeksiantoa, kun lopulta nöyrryn tulemaan normaalien ihmisten maailmaan. Nostan esille työelämän rakenteellisia vikoja silloin, kun ihmiset tahtoisivat kokoustaa pikaisesti ja päästä normaali-ihmisten normaaliasioita hoitelemaan koteihinsa. Minullahan ei ole minnekään kiire, kun maailmaa ja työelämää parannetaan. Itken, kiroilen ja pidän monologeja klo 16.30 maanantai-iltapäivien kokouksissa. Huutelen toisten puheenvuorojen väliin. Joskus saatan yllättäen saada hillittömiä naurukohtauksia enkä pysty puhumaan omalla puheenvuorollani, koska minua hihityttää niin paljon ei-mikään. Ei siinä mitään. Hihitän myös muissa sopimattomissa tilanteissa, esim. hautajaisissa. Pääasia, etten vain milloinkaan sopeudu ympäröivään maailmaan. 35-vuotiaana päätin opetella kiroilemaan. Siihen asti olin pitänyt touhua junttien lippalakkidatsuneiden touhuna Nyt olen 39-vuotias ja joka toinen sanani on vittu. Myös ja eritoten työpaikoilla. Työntekoasenteeni on se, että joko vedetään homma överiksi ja eletään burnoutin partaalla tai sitten sluibaillaan pahemmin kuin siat Kreikan tai Portugalin pellossa. Joku vuosi saatan väsäillä mielettömiä projekteja, tehdä power point -asiakirjoja teemapäivien aikatauluista ja pitää palkattomasti musiikkikerhoa kouluorkesterille. Seuraavana vuonna karautan joka aamu sekuntia vaille kahdeksan työpaikan parkkipaikalle ja olen niin laiska, että asiakkaat soittelevat esimiehelleni, miksi kaltaiseni laiska dorka saa jatkaa töitään, kun nuoria ja innokkaitakin olisi tyrkyllä. Lopulta otan joka paikasta lopputilin ellei minua ole saatu häädettyä muuten ulos. Minua muistellaan jokaisessa entisessä työpaikassani pahalla. Ei ole ihan sattumaa se. Näiden lyhykäisten sanojen jälkeen pyydän kunnioittavasti siis tulla otetuksi huomioon, kun etsitte ihmistä, ryhmän tai perheejäsentä, ystävää, äitiä, vaimoa tai työntekijää. Riihimäellä 7.6.2011 (en ole varma päivämäärästä enkä jaksa etsiä kalenteria)
Hanna
Teistä en tiedä, mutta jos minä olisin palkkaamassa työntekijää, niin haluaisin taatusti nähdä tällaisen epelin haastattelussa.
Luokka: työelämä
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Kesäkuun 9. 2011
Ilkka Kanerva joutuu vastaamaan syytteeseen törkeästä lahjuksen ottamisesta ja neljä liikemiestä vastaavasti sen antamisesta. Kyseinen Rikoslain kohta on 40 luvun 1 §, jossa sanotaan näin:
Jos virkamies ottaa vastaan lahjan tai muun edun, jolla vaikutetaan tai pyritään vaikuttamaan taikka joka on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa, on hänet tuomittava lahjuksen ottamisesta. Jos lahjuksen arvo on huomattava, on 2 §:n mukaan teko törkeä. Tästä on siis kysymys. Sitä en tiedä, mitä kaikkea vyyhteen liittyy, mutta uutisten mukaan kyse on ainakin syntymäpäiväjuhlista ja vaalirahoituksesta. Valtionsyyttäjän mukaan liikemiehet pyrkivät vaikuttamaan Kanervan toimintaan kaavoitusasioissa maakuntaliiton puheenjohtajana.
Lainkohdassa on tärkeää huomata, että lahjuksen ei tarvitse vaikuttaa millään tavalla virkamiehen toimintaan. Rikokseksi riittää, että sillä pyritään vaikuttamaan tai se on omiaan vaikuttamaan toimintaan. Juuri tätä oikeus joutuu nyt pohtimaan. Kanervasta en tiedä, mutta ainakin minun toimintaani yli 50 000 euroa ylimääräistä rahaa saattaisi hyvinkin olla omiaan vaikuttamaan.
Mielenkiintoista tulee olemaan kaikkien syytettyjen puolustautuminen. Jo esitutkinnan alussa Kanerva kertoi julkisuudessa, että hän ei ole koskaan ollut tippaakaan kiinnostunut kaavoituksesta. Yksi syytetyistä liikemiehistä, Toivo Sukari, ilmoitti myös, että hän ei tiedä kaavoituksesta yhtään mitään.
Jos puolustus lähtee tälle linjalle ja selitykset hyväksytään, niin silloin vasta on tapahtunut jotain törkeää. Maakuntaliiton yksi tärkeimpiä tehtäviä on kaavoitus, jolla alueita varataan eri toimintoja varten. Jos liiton puheenjohtajana on vuosikausia ollut henkilö, jota asia ei ollenkaan kiinnosta, on se aika törkeää kansalaisia kohtaan. Ja jos useita suuria kauppakeskuksia rakennuttanut liikemies ei ymmärrä kaavoituksesta yhtään mitään, niin eipä menestyminen taida paljon tietoa vaatia.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Kesäkuun 8. 2011
Juuan kunnan tarkastuslautakunta vaatii arviointikertomuksessaan parempaa asioiden valmistelua päätöksentekoon. Lautakunta kuvaa osuvasti vuotta 2010 “valitusten vuodeksi”. Monet viivästystä ja muutoksia päätöksiin tuoneet valitukset johtuivat juuri puutteellisesta valmistelusta lautakunnissa ja kunnanhallituksessa. Puutteellinen valmistelu on menettelyvirhe, jonka perusteella päätös voidaan kumota. Lautakunta on huomannut myös useita tapauksia, joissa kunta ei ole antanut julkisia asiakirjoja pyynnöstä huolimatta.
Kuin pisteeksi iin päälle kunnanhallitus aiheutti vahingossa tarkastuslautakunnalle vielä yhden ylimääräisen kokouksen. Tilinpäätös hyväksyttiin ja allekirjoitettiin kunnanhallituksessa 29.3. Tämän jälkeen tilintarkastaja halusi vielä saada ihan tavanomaisia pikku korjauksia ja tarkennuksia tilinpäätökseen, ja ne käsiteltiin kunnanhallituksessa 31.5. Kunnanhallitus kuitenkin merkitsi tilinpäätöksen muutokset vain tiedoksi, mutta kenellekään ei tullut mieleen allekirjoittaa näin syntynyttä uutta tilinpäätöstä.
Koska tilinpäätös oli allekirjoittamaton, eivät tilintarkastaja ja tarkastuslautakunta voineet antaa lopullista kertomustaan. Niinpä tilinpäätös piti ottaa uudelleen ylimääräisenä asiana kunnanhallituksen käsittelyyn 6.6. Nyt se myös allekirjoitettiin. Tarkastuslautakunta odotteli tätä päätöstä ja piti ylimääräisen kokouksen valmistuneiden asiakirjojen pohjalta.
Hallintokulttuurissa on oltava jotain vialla. Olen joskus miettinyt, että syy saattaa hyvinkin olla entinen pitkäaikainen kunnanjohtaja. Ei siksi, että hän on monien valitusten takana, vaan siksi, että hän oli liian etevä hallinnon asiantuntija. Kuten useat luottamushenkilöt ovat todenneet, niin hän totisesti kattoi päättäjille pöydän valmiiksi. Hän myös huolehti siitä, että kaikki hallinnon pienetkin muodollisuudet otettiin huomioon. Muotovirheille ei annettu mitään mahdollisuutta.
Kaikki ennättivät tottua siihen, että kunnanjohtaja huolehtii päätösten lainmukaisuudesta. Näin kuntaan pääsi kasvamaan virkamiesten ja päättäjien uusi sukupolvi, joka ei oppinut kantamaan täysin omaa vastuutaan. Kaikki luottivat siihen, että kyllä kunnanjohtaja sanoo, jos jotain on menossa vinoon.
Uusi kunnanjohtaja toi mukanaan omat työskentelytapansa. Hänkin on kokenut kunnanjohtaja, joten pätevyydestä ei voi olla kysymys. Mitä ilmeisimmin hän on tottunut siihen, että jokainen valmistelija ja päätöksentekijä vastaa itse omien toimiensa lainmukaisuudesta. Näinhän asian pitäisi ollakin, mutta opitut tavat istuvat syvällä.
Kyllä hallintokulttuuri vähitellen muuttuu, mutta aikaa ja kumottuja päätöksiä se näköjään vaatii.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Kesäkuun 7. 2011
Kun valtiovalta tekee pöhkön tuntuisia päätöksiä, niin kohta julkaistavat puolueettomat tutkimukset julistavat päätökset erinomaisiksi. Epäilevä nettikansa on aina tutkitusti ja todistetusti väärässä.
VTT on nyt tutkinut, että uutta E10 -polttoainetta ei kulu kuin mitättömät 0,7 % enemmän kuin 98-oktaanista polttoainetta. Ero on niin pieni, että sen takia ei kannata tankata kalliimpaa. Kaikki kokeet tehtiin ilman lämpötilan ollessa plussan puolella, vaikka ainakin minun kuulemani mukaan juuri pakkasella ajaminen kuluttaa uutta polttoainetta eniten. Tästä ei pidetä hirveästi ääntä.
Kuopion Pelastusopiston tutkimuksen mukaan itsestään sammuvien savukkeiden tulo ainoaksi vaihtoehdoksi vähensi palokuolemia merkittävästi. Vuosina 2007 - 2009 kuolleita oli vuodessa 28, mutta viime vuonna enää 16. Tämä on pelkästään itsestään sammuvien savukkeiden ansiota. Minun tietääkseni näissä onnettomuuksissa kuolleet ovat yleensä syrjäytyneitä ja alkoholisoituneita. Tällainen henkilö ei osta kaupasta valmiita savukkeita, vaan käärii sätkiä. Sätkä sammuu aina itsestään, mutta onpahan tästäkin asiasta nyt virallinen tutkimustulos.
Tämän Kalle Päätalon tarinan olen kertonut ennenkin. Sotatalvena 1941-42 vallitsi kova ruokapula ja sotasairaalan ruokalistalla oli yleensä vain perunaa ja kastiketta. Perunat kipattiin pihamaalle pakkaseen, jossa ne jäätyivät. Keitettäessä jäätynyt peruna leviää epämiellyttävän makuiseksi limaiseksi mössöksi. Potilaat kuitenkin kuulivat jonkun professorin todistavan radiossa, että perunan jäätyessä vitamiinit tutkitusti oikein tiivistyvät niin, että siitä tulee varsinainen vitamiinipommi.
Nämä ovat niitä tutkimuksia, joihin aion jatkossakin suhtautua ihan omalla tavallani. Mitähän pitäisi sitten ajatella maatalousministeri Anttilan teettämästä hintatutkimuksesta? Ministeri asetti työryhmän tutkimaan, onko ruuan hinnannousu siirtynyt tuottajille, teollisuudelle, kaupalle vai kuluttajille. Lehtien mukaan tutkimustulos on ministerin tiedossa, mutta hän ei aio sitä julkaista. Tutkimus suljetaan kassakaappiin ja työryhmä on saanut uuden tehtävän. Nyt sen on selvitettävä, miten kuluttajat saadaan hyväksymään hintojen nousu.
Tutkimustulos ei tainnut vastata asetettuja tavoitteita.
Luokka: yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Kesäkuun 6. 2011
Monessa kunnassa vähennetään koululaisten kesätöistä saama palkka koko perheen toimeentulotuesta. Tämä käytäntö on saanut peruspalveluministeri Paula Risikon pohtimaan, pitäisikö kunnille antaa lain henki paremmin huomioon ottava ohjeistus. Saahan sellaisenkin antaa, mutta tässä tapauksessa riittää pelkkä lain kirjaimen noudattaminen. Risikonkin kannattaisi lukea Toimeentulotukilain 11 §.
Jos koululaisen kesätyön palkka vähennetään perheen toimeentulotuesta, on päätös lainvastainen. Missään lainsäädännössä ei sanota, että lapsilla olisi velvollisuus elättää vanhempiaan. Toimeentulotukilain 11 §:n 2 momentin 1 -kohdan mukaan tuloina ei oteta huomioon vähäisiksi katsottavia ansiotuloja ja avustuksia. Tähän tarvittaisiin kyllä tarkempi määrittely, sillä kukaan ei tiedä, kuinka monta euroa on vähäiseksi katsottava ansiotulo tai avustus.
Saman pykälän 2 -kohdan mukaan tuloina ei oteta huomioon alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin, kuin ne ylittävät hänen oman osuutensa toimeentulotuella katettavista menoista. Kesätyöstä saatava tulo ei ole säännöllistä tuloa, joten sitä ei tietenkään saa ottaa huomioon. Säännöllisetkin tulot vaikuttavat vain lapsen osuuteen toimeentulotuesta, joten tälläkin perusteella koko perheen saaman tuen alennus kesätöiden takia on laitonta.
Sitten on vielä 11 § 3 momentti. Sen mukaan tuloina ei edellisten lisäksi oteta huomioon vähintään 20 % ansiotuloista, kuitenkin enintään 150 euroa kuukaudessa. Jokainen toimeentulotuen saaja saa siis ansaita 150 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa hänen toimeentulotukeensa. Tämä on sitä kannustamista, johon lain henki pyrkii.
Kun lakiteksti on näinkin selvää, niin mihin tässä lain hengen huomioon ottavaa ohjeistusta tarvitaan? Riittää hyvin, että kuntia muistutetaan viranomaisten velvollisuudesta noudattaa kaikessa toiminnassaan lakia. Jos kunnassa on lainvastainen ohjeistus, niin sitä ei saa noudattaa. Jos toimitaan vastoin lakia, niin syyllistytään virkarikokseen. Näin yksinkertaista se on.
Ministerin pähkäily uusista ohjeista on selvä merkki siitä, että hän ei itse tunne oman hallinnonalansa lainsäädäntöä. Eipä siis ihme, etteivät sitä tunne kunnatkaan.
Luokka: laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Kesäkuun 5. 2011
Eräs pohjoissavolainen fb-kaverini on kova uusliberalisti. Hän on sitä mieltä, että kuntien kaikki toiminta on yksityistettävä ja valtion toiminnoista suurin osa pitää kilpailuttaa. Julkinen sektori on pelkkä tarpeeton kuluerä, johon verovaroja syydetään silmät ummessa. Verovarat on kohdennettava yritystukiin ja sosiaalitoimi pitää lakkauttaa kokonaan. Yleensäkin kaikki kuntien ja valtion toiminta on sosialismia, jolla puututaan yksityiseen omistusoikeuteen ja rajoitetaan kilpailua.
Hänen pohjimmainen ajattelunsa paljastui kuitenkin ihan vahingossa. Kiuruvedellä on menossa kiista, jossa maanomistajat vastustavat moottorikelkkareitin rakentamista omiin metsiinsä. Reittiä rakennuttaa Pohjois-Savon ely-keskus ja sen tilaajana on Kiuruveden kaupunki. Tämänhän pitäisi olla uusliberalistille hirveintä myrkkyä: julkinen sektori puuttuu yksityiseen omistusoikeuteen ja rakentaa toisten maalle jopa poliisivartion suojaamana. Kilometrin mittaisesta reitistä maksetaan vain 150 euron kertakorvaus.
Tässä tapauksessa kyseinen uusliberalisti on yllättäen eri mieltä. Hänen mukaansa on ihan oikein, että yksityinen etu väistyy yleisen edun tieltä. Moottorikelkkailu on niin hieno harrastus, että reittejä pitää rakentaa vastaväitteistä huolimatta vaikka pakkokeinoin.
Hän on tietenkin itse moottorikelkkailun harrastaja. Tässä avautuu uusliberalismin pimein ydin eli itsekkyys. Kaikki se, mikä on hyväksi minulle, on yhteiseksi hyväksi. Julkisen sektorin kaikki toimet kelpaavat mainiosti, kunhan ne palvelevat minun etuani. Paljon kiitoksia tästä kurkistuksesta uusliberalistin ajatusmaailmaan.
Luokka: yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Kesäkuun 4. 2011
Juuan kunnan hallintoelinten esityslistojen ja pöytäkirjojen lukeminen pistää joskus epäilemään, että kuntaan on valittu virkamiehiksi ja päättäjiksi tiheällä seulalla kaikkein osaamattomimmat. Seuraava esimerkki saattaa aiheuttaa kunnallisalan lainsäädäntöä ja oikeita menettelytapoja vähänkään tunteville puistatusta.
Kyseessä on kehitysvammaisten palvelukeskuksen kosteusvaurioista kärsineen kiinteistön korjaaminen. Viime kesänä korjaustyöt alkoivat yllättäen ilman minkään hallintoelimen päätöstä. Päätöksen oli tehnyt luultavasti tekninen johtaja ylittäen toimivaltansa. Kun asia huomattiin, tuotiin asia tekninen lautakunta ohittaen suoraan kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi hankkeen ja pyysi valtuustolta lisämäärärahaa. Valtuusto palautti asian uudelleen valmisteltavaksi.
Nyt tekninen lautakunta päätti hyväksyä hankken suunnitelmat ja niiden pohjalta laaditun kustannusarvion. Joitain lautakunnan jäseniä hiukan häiritsi se, että “suunnitelmien pohjalta” laadittu kustannusarvio oli kuukauden vanhempi kuin itse suunnitelma. Kiire oli kuitenkin kova, joten asia runnottiin eteenpäin.
Kunnanhallitus päätti merkitä lautakunnan päätöksen tiedoksi ja ilmoittaa valtuustolle, että asia on kunnossa. Valtuustolla ei olisikaan asiassa mitään päätettävää. Viikkoa myöhemmin kunnanhallitus käytti kuitenkin otto-oikeuttaan, kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Tällä kertaa käskettiin ottaa huomioon myös sisäilmamittauksen tulokset.
Lautakunta totesi, että sisäilmamittausten perusteella kiinteistö on korjauskelpoinen ja esitti kunnanhallitukselle, että valtuustolta pyydettäisiin hankkeeseen lisämäärärahaa. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen.
Kunnanhallituksen kokoukseen oli eksynyt kuitenkin kiusallinen paperi. Työterveyslääkäri oli lausunnossaan todennut, että tilojen kelvollisuutta työtiloina voidaan arvioida vasta korjausten valmistuttua. Tätä lausuntoa ei lautakunnalle näytetty eikä siitä hiiskuttu sanaakaan, vaikka se oli annettu jo viikkoa ennen lautakuntakäsittelyä. Lausunto toimitettiin kunnanhallituksen jäsenille esityslistan mukana, mutta kunnan verkkosivujen esityslistalla sitä ei näkynyt. Asiakirjaa ei kuulemma ehditty digitoimaan kokousjärjestelmään.
Yksi kunnanhallituksen jäsen olisi halunnut palauttaa asian lautakunnalle puutteellisen valmistelun takia, mutta ehdotus raukesi kannattamattomana ja vaihtui eriäväksi mielipiteeksi. Nyt siis valtuusto saa käsiinsä koko moneen kertaan sidotun ja puretun paketin.
Enpä viitsi kommentoida asiaa ollenkaan. Totean vain, että tässä olisi täydellinen oikeustapaus analysoitavaksi oikeustieteellisen tiedekunnan hallinto-oikeuden tentissä.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Kesäkuun 3. 2011
Vastoin kuntamme sosiaalitoimen käsitystä Suomen laki ei edelleenkään salli kenenkään tappamista nälkään. Sosiaalitoimiston asiakkailleen antamista neuvoista päätellen kukaan ei ole koskaan lukenut toimeentulotukilakia tai jos on, niin ei ole ymmärtänyt lukemaansa. Toinen vaihtoehto on, että uudet asiakkaat karkoitetaan kertomalla heille tahallisesti täyttä puppua.
Eilen eräs neuvoja ja apua sosiaalitoimistosta kysynyt kertoi minulle tositarinan. Itsensä työllistävälle pienyrittäjälle sattui tapaturma, josta seurasi lääkärin toteama tilapäinen työkyvyttömyys ja sairausloma. Hän haki Kelasta asianmukaisesti päivärahaa, mutta sitä ei myönnetty. Syytä tähän en tiedä, eikä sillä ole merkitystäkään. Tunnetusti viranomaisemme aloittavat etuuksien käsittelyn etsimällä pykälän, jonka perusteella hakemus voidaan hylätä sen sijaan, että etsisivät perustelut myönteiselle päätökselle.
Henkilö otti yhteyttä sosiaalitoimistoon ja kysyi mahdollisuutta saada toimeentulotukea. Vastaus oli, että hän ei tule saamaan yhtään mitään ennen kuin on lopettanut yritystoimintansa ja ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työkyvyttömän sairauslomalaisen siis pitäisi ilmoittautua työnhakijaksi, näin sanoo kuulemma laki.
Ei sano. Toimeentulotukilain 2a §:n mukaan toimeentulotukea hakevan henkilön on ilmoittauduttava työttömäksi työnhakijaksi, paitsi jos hän on työssä palkansaajana tai yrittäjänä. Ilmoittautumisvelvollisutta ei ole myöskään silloin, jos hän on lääkärin toteaman sairauden vuoksi esteellinen vastaanottamaan työtä. Lisäksi hänellä voi olla joku näihin verrattava muu hyväksyttävä syy olla ilmoittautumatta työnhakijaksi.
Saman pykälän toinen momentti kertoo, että yleensä kenelläkään ei ole ehdotonta pakkoa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi saadakseen toimeentulotukea. Tällaisessakin tapauksessa tukea on myönnettävä, mutta sitä voidaan alentaa kieltäytymisen perusteella. Lain 10 §:n mukaan alennus on enintään 20 % enintään kahden kuukauden ajan. Jos kieltäytyminen toistuu, voidaan tukea alentaa 40 %. Sen alemmaksi ei missään tapauksessa voida mennä.
Asiakkaalle ei siis kerrottu totuutta. Neuvoni oli ja on, että tällaisessa tapauksessa on kielteinen päätös ehdottomasti pyydettävä kirjallisena. Hallinto-oikeus tulee kumoamaan päätöksen vuorenvarmasti ja lisäksi Aluehallintovirasto on kiinnostunut selvästi lainvastaisia päätöksiä koskevista kanteluista. Avi on muuten kiinnostunut myös sellaisista kanteluista, jotka koskevat tietämättömyydestä tai tahallisesti annettuja vääriä neuvoja. On olemassa sellainenkin asia, kuin viranomaisen neuvontavelvollisuus.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Kesäkuun 2. 2011
Vasemmistoliitto ja Sdp eivät enää ole mukana hallitusneuvotteluissa. Puolueiden neuvottelijoille näytettiin ovea tai he lähtivät itse riippuen siitä, keneltä kysytään. Se nyt ainakin on selvää, että neuvottelut kariutuivat erityisesti verotuskysymyksiin. Kokoomus vaatii arvonlisäverotuksen korottamista ja tuloverotuksen kevennystä tai ainakin pysyttämistä ennallaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ainakaan suurituloisten verotusta ei kiristettäisi.
Hallituspohja on siis taas ihan levällään tai sitten ei ole. Eilen illalla Jyrki Katainen vakuutti, että keskustan kanssa ei ole neuvoteltu, koska se on periaatekysymys. Tänään tiedetään kuitenkin, että neuvotteluyhteys on ollut auki koko ajan. Luultavasti muutaman tunnin sisällä saamme kuulla, että keskusta on mukana neuvotteluissa. Epäluuloinen voisi ajatella, että Sdp pidettiin mukana vain niin kauan, että Portugalin tukipaketti saatiin ajettua läpi.
Sitten ollaankin varsinaisissa keräilyerissä. Näillä näkymin hallitusta alkaisivat kasata kokoomus, keskusta, vihreät, kristilliset ja RKP. Koossa olisivat siis suurimmat häviäjät ja koalitiolla olisi vain 105 kansanedustajaa. Asetelma ei lupaa kovin pitkäikäistä hallitusta.
Sivustakatsojaa ihmetyttää Kataisen aseman pysyvyys. Millä mandaatilla hän jatkaa hallituksen muodostajana, kun hän on jo epäonnistunut? Hän pääsi kokeilemaan valtansa rajoja, mutta ne löytyivät jo. Kokoomus ei pysty yksin sanelemaan hallitusohjelmaa, pitäisihän tämä jo uskoa.
Ei minun osaamiseni riitä analysoimaan tilannetta, joka hämmentää jo professoritason tutkijoitakin. Jokainen saa itse mielessään pelata erilaisia palapelejä, mutta järkevintä taitaisi olla vaihtaa hallituksen muodostajaa. Muistutan taas kerran mieliin, että meillä taisi olla vaalitkin ihan äsken.
Vähitellen pitäisi varmaan päästä oikeisiinkin töihin valtapelin pyörteistä. Silmiini sattui pikku-uutinen, jonka mukaan kokonaan ilman tuloja elää 20 000 kotitaloutta. Vuonna 2006 luku oli alle 10 000. Nämä kaikki ovat niitä, jotka ovat pudonneet työmarkkinatuelta ikuiseen karenssiin eli toimeentulotuelle.
Tämä asia ei tietysti liity mihinkään eikä kiinnosta ketään. Ei ainakaan kokoomuksen hallitusneuvottelijoita.
Luokka: politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Kesäkuun 1. 2011
Jyrki Katainen puhui ennen vaaleja isänmaallisista ja vastuullisista kipeistäkin ratkaisuista, joilla päästään paremminvointiin. Ennustin moneen kertaan, että tämä tarkoittaa vaalien jälkeisiä rankkoja menoleikkauksia. Joskus on inhottavaa olla oikeassa, vaikka ei se mitään ennustajanlahjoja vaatinut.
Nyt niitä vastuullisia ja kipeitä ratkaisuja on tulossa. Moneen kertaan kiistetyt salaiset leikkauslistat paljastuivat eilen ja leikkaustarve on 10 miljardia. Kokoomuksen neuvottelija Kimmo Sasi tarjosi pohjapaperia, jossa kaksi kolmasosaa muodostuu leikkauksista ja yksi kolmasosa veronkorotuksista. Veronkorotus kohdistuisi pääosin arvonlisäveroon, joka on tasavero.
Leikkauslistalla on yli sata tarkemmin määriteltyä kohdetta. Sieltä löytyvät muun muassa päivähoito-oikeuden rajoitukset, verovähennysten poistaminen, lapsilisien verottaminen ja liikenneväylien karsiminen. Arvonlisäveroon esitetään tuntuvia korotuksia. Lista on niin pitkä, että sitä ei kukaan järjissään oleva voi hyväksyä. Se on ihan suunniteltu juttu. Näin varmistetaan se, että jokaiselle on varattu ehdottomia vastustamisen kohteita, joita voidaan markkinoida suurina torjuntavoittoina.
Hallitusohjelman pohjaksi olisi pitänyt tuoda ihan toisenlaisia papereita. Pitäisi keskittyä työpaikkojen luomiseen, kuntien rahoituksen järjestämiseen ja rapautuneen sosiaaliturvan kohentamiseen. Nyt joku nostaa sormensa pystyyn ja selittää kuin lapselle, että ensin täytyy ansaita, että olisi jotain jaettavaa. Heille sanon vain, että älkää nyt ihan tyhmänä pitäkö. Jaettavaa on, jos kaikki tulot asetetaan samalle viivalle ja niitä verotetaan samojen perusteiden mukaan progressiivisesti. Nyt verot on jo siirretty köyhimpien maksettaviksi ja sama linja näkyy jatkuvan.
Kokoomus toimii ihan kuin se olisi yksinvaltias ja jatkaa entiseen malliin. Kuitenkin meillä pidettiin juuri vaalit, joissa kansa antoi mielestäni aika selvän tuomion harjoitetulle politiikalle. Ilmeisesti vaalit ovat vain jokin kiusallinen jäänne menneisyydestä eikä tuloksesta tarvitse välittää. Ei kansa kuitenkaan mitään tiedä, joten se voi keskittyä vaikkapa riitelemään positiivisesta syrjinnästä. Sillä välin viisaammat sopivat asioista kavereiden kesken ja kansa pääsee taas maksajaksi.
Ei kansaa muuhun tarvitakaan kuin maksamaan veroja. Verorahat siirretään sitten liukuhihnalla markkinavoimille yksityistämisen avulla. Näin luodaan paremminvointia niille, jotka jo nyt voivat hyvin. Heitä on aika vähän.
Luokka: politiikka, talous
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 31. 2011
Huomenna rangaistuksen koventamista säätelevä Rikoslain 6 luvun 5 §:n 4 -kohta näyttää hiukan erilaiselta kuin tänään. Lainkohta ei koske mitään tiettyä rikosta, vaan sitä käytetään mitattaessa rangaistusta mistä tahansa rikoksesta, vaikkapa pahoinpitelystä. Jos tämä pykälä tulee sovellettavaksi, niin silloin rangaistus on ankarampi kuin se muuten olisi samasta teosta.
Tällä jutulla ei ole mitään tekemistä huomenna voimaan tulevien muiden lakimuutosten kanssa. Esimerkiksi kiihottamisesta kansanryhmää vastaan olen kirjoittanut täällä: sana-on-melko-vapaa
Tänään tuo RL 6:5.4-kohta kuuluu näin: Rangaistuksen koventamisperuste on rikoksen kohdistaminen kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai muuhun sellaiseen kansanryhmään kuuluvaan henkilöön tähän ryhmään kuulumisen perusteella.
Muistan opiskeluajoilta hieman epäkorrektin, mutta erittäin selvän muistisäännön. Jos lyö etniseen vähemmistöön kuuluvaa sen takia, että hän on paska jätkä, niin tätä lainkohtaa ei sovelleta. Jos lyö samaa henkilöä sen takia, että tämä on paska jätkä koska kuuluu siihen etniseen vähemmistöön, niin koventamisperuste on olemassa.
Huomenna lainkohta kuuluu näin: Rangaistuksen koventamisperuste on rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta.
Ainoa varsinainen muutos on, että vanhan lain käsitettä “muu sellainen kansanryhmä” on täsmennetty koskemaan nimenomaan myös ihonväriä, syntyperää, uskontoa, vakaumusta, seksuaalista suuntautumista ja vammaisuutta. Tähän asti on jouduttu tulkitsemaan lakia koskemaan myös näitä vähemmistöjä, mutta enää ei tarvitse. Jo nyt käytetty tulkinta on vain kirjoitettu selvästi esille.
Sana “vaikutin” tarkoittaa yksinkertaisesti teon motiivia ihan kuten entisen lain sana “perusteella”. Vaikka lukisin näitä lainkohtia kuinka monta kertaa, niin en löydä muuta oleellista eroa kuin täsmällisemmän määrittelyn, joka vastaa hyvin nykyaikaa. Joku tietenkin näkee tässäkin enemmistön sortamista, mutta hän ei luultavasti ole ollut tietoinen vanhankaan lain sisällöstä.
Se vanha epäkorrekti muistisääntöni pätee siis edelleen.
Luokka: laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Toukokuun 30. 2011
Hallinnon organisaatiomuutokset tapahtuvat niin nopeasti, että asioita tavallisesti seuraavallakin on vaikeuksia pysyä niiden perässä. Yhteistä muutoksille näyttää olevan, että ne ennen pitkää johtavat toiminnan yksityistämiseen. Nyt Itä-Suomen oikeusapupiiri on etsimässä yksityistä toimijaa hoitamaan noin 140 juukalaisen asiakkaan edunvalvontaa.
Edunvalvonta on sitä, mitä ennen kutsuttiin holhoukseksi. Jos ihminen syystä tai toisesta on tullut kyvyttömäksi hoitamaan omia asioitaan, voi maistraatti määrätä hänelle edunvalvojan. Maistraatin määräämänä edunvalvojana voi olla myös yksityishenkilö, joka useimmiten on lähisukulainen. Jos tällaista tehtävään halukasta ja kykenevää henkilöä ei ole, niin silloin määrätään yleinen edunvalvoja.
Vuoden 2008 loppuun asti yleinen edunvalvoja oli kunnallinen viranhaltija, mutta nykyisin hän on osa yleistä oikeusaputoimistoa. Oikeusapu on ollut jo toistakymmentä vuotta valtion toimintaa. Yhä vieläkin kuulee puhuttavan kunnallisesta oikeusavusta, mutta tämä ymmärrettävä erehdys johtuu historiallisista syistä.
Vuoden 2009 alusta lukien myös Juuan yleinen edunvalvoja siirtyi oikeusaputoimiston leipiin. Juuka kuuluu Itä-Suomen oikeusapupiiriin, jonka pääpaikka on Joensuussa. Kauan tehtävässä toiminut pätevä ja kokenut henkilö taisi samassa rytäkässä saada tarpeekseen ja muutti pois paikkakunnalta. Oikeusaputoimisto on joutunut hoitamaan myös edunvalvontaa 90 kilometrin päästä ja ymmärrettävästi olosuhteiden ja asiakkaiden tuntemus katosivat viranhaltijan mukana.
Tästä on selvitty ja olisi selvitty jatkossakin, mutta nyt kuvioihin tuli mukaan valtion säästöohjelma. Oikeusministeri Tuija Braxilta tuli määräys, joka mukaan oikeusavusta on vähennettävä 55 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä. Oikeusapupiiri päätyi pudottamaan Juuan työlistoiltaan, koska paikkakunnalla ei ole muutenkaan omaa henkilökuntaa.
Tässä nähdään sama kehitys kuin kuntien yhdistämisessä. Syrjäkylät jäävät velipuolen asemaan, kun kehitetään keskustaajamien palvelutarjontaa.
Nyt Joensuun oikeusaputoimisto hakee Juukaan sopivaa yrittäjää hoitamaan koko edunvalvonnan. Kokemukset muualta ovat osoittaneet, että ostopalveluihin siirtyminen tulee kalliimmaksi kuin toiminnan hoitaminen itse. Rahat menevät kuitenkin eri menokohdalta, joten säästöohjelma tulee toteutumaan mukavasti.
Tämä on vielä tyhmempää touhua kuin hölmöläisten peiton jatkaminen, koska heillä sentään peitto pysyi saman mittaisena. Tässä peitosta katoaa joka jatkamiskerralla iso viipale.
Toimintaa tarjotaan myös takaisin kunnan hoidettavaksi ostopalveluna. Tälle en usko kunnan päättäjien lämpenevän, koska se vaatisi koko toiminnan organisoimista uudelleen. Palattaisiin siis takaisin vuoden 2008 tilanteeseen sillä erolla, että nyt kunnalta puuttuu osaaminen.
Pitäisiköhän ajatella niitä asiakkaitakin? Näköjään ei tarvitse. Hehän eivät kykene huolehtimaan edes omista asioistaan, joten ei heille kuulu edunvalvonnan järjestäminen. Nykyaika kyllä pystyy tekemään bisnestä vajaavaltaisillakin.
Luokka: oikeus, talous, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Toukokuun 29. 2011
Nykyisin Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa työskentelevä kansakoulukaverini kertoi olevansa mukana Innokylä-hankkeessa ja pyysi minuakin tutustumaan aiheeseen. Innokylä esittelee itsensä sosiaali- ja terveysalan toimijoiden ja kehittäjien yhteiseksi innovaatioyhteisöksi, joka tarjoaa työvälineitä ja foorumeita käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja vuorovaikutukseen. Kiinnostuneet voivat tutustua aiheeseen osoitteessa www.innokyla.fi
Olen ajoittain lueskellut Innokylän sivuja ja blogeja, mutta en saa hankkeen juonesta oikein kiinni. Väkisin tulee mieleen, että kyseessä on sosiaali- ja terveysalan suunnittelijoiden, tutkijoiden ja johtajien puuhamaa, jolla ei ole oikein konkreettisia yhtymäkohtia todellisuuteen. Kirjoitukset ovat joko tyypillistä suunnittelukieltä tai sitten mukavaa puhetta yhteisöllisyydestä, ideoinnista ja yhteistyöstä. Saatan tietenkin olla arviossani liian hätäinen, mutta mielestäni Innokylä ei tiedä niistä käytännön innovaatioista mitään.
Todellisuudessa kunnat ovat erittäin innovatiivisia sosiaalityössään, mutta kekseliäisyys on suuntautunut asiakasta vastaan. Eilen uutisoitiin, että monet kunnat vähentävät koululaisen parinkin viikon kesätyöstä saaman palkan koko perheen toimeentulotuesta. Tätä voi jo sanoa innovatiiviseksi työvälineeksi sosiaalityön käytännön kehittämisessä.
Poliittisissa puheissa, suunnittelukokouksissa ja virkamiesvetoisissa yhteisöhankkeissa puhutaan kauniisti kannustavasta sosiaalityöstä. Käytännössä kunnat toimivat raadollisesti pelkästään taloudellisista lähtökohdista. Jos laki antaa mahdollisuuden nipistää kustannuksista, niin sitä mahdollisuutta käytetään epäröimättä. Kauniita puheita ei kentällä kuunnella ja kannustus saa väistyä tulolaskelmien tieltä.
Ei muuten ole ollenkaan varmaa, että tämä kuntien käytäntö on täysin laillista. Laki velvoittaa vanhemmat elättämään lapsensa parhaan kykynsä mukaan, mutta lapsilla ei ole vanhempiensa elättämisvelvollisuutta. Toivottavasti joku tällaisen päätöksen saanut vie asian hallinto-oikeuden ja mahdollisesti jopa KHO:n tutkittavaksi.
Kansakoulukaverini pyysi minua kirjoittamaan blogin tuonne Innokylän sivulle. Tämä juttu tuskin on toivotun kaltainen, joten ihan kohteliaisuudesta en julkaise tätä siellä.
Missään tapauksessa en vastusta Innokylää enkä muitakaan kehittämisfoorumeita. Lupaan jatkaa hankkeen seuraamista puolueettomana, mutta toivoen kuitenkin vähän enemmän käytännön otetta asioihin.
Luokka: laki, sosiaalitoimi
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Toukokuun 28. 2011
Juuan kunta sai sanomalehti Karjalaisen verkkolehden mukaan synninpäästön Aluehallintovirastolta sosiaali- ja terveysjohtajan pätevyyttä koskevassa asiassa. Kunnanhallituksen ensi viikon esityslistalla asia on otsikoitu harhaanjohtavasti Avi:n päätös koskien sosiaali- ja terveysjohtajan kelpoisuusasiaa. Ikävää tuottaa pettymys, mutta eihän asia ole ollenkaan sitä, miltä sen halutaan näyttävän.
Tämä jatkokertomus vaatii hiukan taustan selvittämistä. Viime joulukuussa kunnanjohtaja valitsi sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaiseksi puolentoista vuoden määräajaksi varatuomarin, jolla ei ole sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Sen sijaan hän oli kunnanhallituksen jäsen ja sen edustaja sote-lautakunnassa.
Kunnan jäsen valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen. Lisäksi sama kuntalainen teki johtajan pätevyydestä selvityspyynnön Aluehallintovirastoon. Nyt Avi on antanut päätöksen, jossa ei millään tavalla oteta kantaa johtajan pätevyyteen. Avi toteaa päätöksessään näin:
Juuan kunta on ryhtynyt asianmukaisiin toimenpiteisiin sosiaali- ja terveysjohtajan tehtäviä säätelevän kunnan hallintosäännön korjaamiseksi ja sosiaalityöntekijän kelpoisuutta edellyttävän päätösvallan tarkistamiseksi. Tämä päätös tarkoittaa sitä, että Avi ei nyt puutu asiaan, mutta edellyttää kunnan saattavan tilanteen lainmukaiseksi muuttamalla hallintosääntöä.
Mitä sitten ovat nämä asianmukaiset toimenpiteet, joihin kunta on ryhtynyt? Viransijaisen valinnalla tilanne lipsahti laittomaksi. Kunnan hallintosäännön mukaan kiireellisissä lastensuojeluasioissa ja päihdehuoltolain mukaisissa tahdonvastaisissa hoidoissa päätökset tekee sosiaali- ja terveysjohtaja. Lain mukaan näiden päätösten tekijällä on oltava sosiaalityöntekijän kelpoisuus. Aiemmin ei mitään ongelmia ollut, koska johtajalta on tätä ennen vaadittu nimenomaan sosiaalityöntekijän pätevyys. Tammikuun alusta lähtien ei kunnassa kukaan ole pystynyt tekemään näitä päätöksiä laillisesti.
Eikä muuten pysty vieläkään. Lautakunta päätti hätäratkaisuna 29.3. valtuuttaa sosiaalityöntekijät tekemään päätökset esimiehensä ohittaen. Tämä lautakunnan päätös on suoraan valtuuston hyväksymän kunnan hallintosäännön vastainen. Aville antamassaan selvityksessä kunta on luvannut muuttaa hallintosääntöään vastaamaan nykytilannetta kuluvan toukokuun aikana. Tämä ei tietenkään toteudu, koska hallintosäännön muuttamisesta päättää valtuusto. Sitä ennen muutos on käsiteltävä ensin lautakunnassa ja sitten kunnanhallituksessa. Asiaa ei ole vielä käsitelty edes lautakunnassa.
Se siitä synninpäästöstä, laiton tilanne jatkuu näillä näkymin ainakin syksyyn asti. Viransijaisen valinnasta tehty valitus tulee sitten aikanaan hallinto-oikeudesta. Siellä valinnan jälkeen tehdyt päätökset ja sääntömuutokset eivät paina, koska valitus koskee valitun pätevyyttä valintahetkellä.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 27. 2011
Jo viikon ajan hallitustunnustelija Jyrki Katainen on ilmestynyt uutisiin virnistelemään, että neuvotteluista ei ole mitään uutta kerrottavaa. Kovasti kuulemma keskustellaan, mutta edes maan taloustilanteesta ei olla vielä selvillä. Vasemmistoliiton yksi neuvottelija kyllästyi, mutta tämä ei kuulemma vaikuta millään tavalla mihinkään.
Alkaa vähitellen ärsyttää tällainen salamyhkäisyys. Siihen on totuttu, että meille valehdellaan, mutta nyt ei tehdä edes sitä. Jos kerrottaisiin edes jotain, niin siitä voisi ihan omin päin vetää johtopäätöksiä. Tietysti neuvottelijoille pitää antaa jonkinlainen työrauha, mutta pitäisi demokratiaan kuulua myös kertominen neuvottelujen edistymisestä.
Nyt tiedottamisesta huolehtivat erityisesti EK:n lobbarit. EK:n puheenjohtaja ihmetteli lehdessä, miten köyhyys on voinut nousta hallitusneuvotteluissa niin tärkeään asemaan, kun pitäisi huolehtia yritysten tukemisesta. Toinen EK:n johtaja tarjosi armotonta opintotukikeppiä vitkasteleville opiskelijoille. Yliopistoon on pyrittävä ja päästävä ilman välivuosia ja opinnoista on selvittävä tavoiteajassa. Eläkeiän nostamisesta EK on paasannut jo vuosia.
Tällaista lukiessa herää heti kysymys, että millä ihmeen oikeudella nämä johtajat jyrisevät näin mahtavalla äänellä? Oikeutus tulee tietenkin rahasta ja vallasta. He tuntevat olevansa vahvoilla ja tietävät, että nytkin heidän ääntään kuullaan. Nämä julistukset eivät lupaa erityisen hyvää tulevaisuutta köyhille, opiskelijoille ja eläkeläisille.
Kun medialla ei ole mitään järkevää kerrottavaa, kaivetaan esiin kansanedustaja Hakkaraisen neljännesvuosisadan takaisia rikoksia ja tuoreita taksilaskuja. Niistä uutisoidaan näyttävästi ja lehtiä lukeva kansa luulee olevansa kiinnostunut politiikasta, kun yhden edustajan elämä on niin kiinnostavaa. Äänestäjät hänet eduskuntaan valitsivat, joten katsokoot he peiliin. Ei samasta miehestä tarvitse joka päivä otsikoita repiä, katsotaan mitä hän saa aikaan eduskunnassa ja uutisoidaan sitten.
Facebookissa olevat hallitusneuvottelijat kertovat niukoissa päivityksissään, että työ on kovaa, mutta palkitsevaa. Saattaisihan tuonkin uskoa, jos saisi edes hiukan konkretiaa puheiden vakuudeksi. Sekin on kuulemma kielletty, Säätytalon seinät eivät vuoda. Mahdetaan siellä kasata hirmuista pommia, joka pudotetaan syliimme ehkä joskus juhannuksen alla.
Luokka: politiikka, talous
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 26. 2011
Juuan Työttömät ry:n ylläpitämän kierrätyskeskuksen pihamaalle oli tässä eräänä yönä tuotu pakastin. Siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska paikka toimii myös elektroniikkaromun vastaanottopisteenä ja avoimelle pihamaalle voi jättää tavaraa öisinkin. Inhottavaa oli se, että pakastin oli täynnä mätäneviä elintarvikkeita.
Lieneekö kyseessä tyhmyys, ilkeys, sairas pila vai halveksunnan osoitus? Luultavasti vähän näitä kaikkia. Tai ehkä joku ei vain viitsinyt tahria sähkökatkon pilaamissa eväissä käsiään ja ajatteli yhdistyksen työllistämien työttömien olevan siihen hommaan sopivia. Joka tapauksessa tätä vitsiniekkaa odottaa rangaistus ympäristönsuojelurikkomuksesta.
Pitäjässä vallitseva yleinen asenne työttömien yhdistystä kohtaan on aina ollut vähättelevän halveksiva. Takavuosina toimin vähän aikaa yhdistyksen toiminnanjohtajana. Ylläpitämäämme ruokala-kahvioon tuli kerran siisti iäkkäämpi rouva kahville. Hän katseli ympärilleen ja sanoi sitten, että eihän täällä näytä olevan yhtään niitä työttömiä, vaan kaikki ovat ihan tavallisen näköisiä ihmisiä. Hänestä kuulemma olisi ollut niin mukavaa nähdä niitä työttömiä vetelehtimässä ympäriinsä. Ihan sitä varten hän oli liikkeelle lähtenyt.
Tämä rouva saattoi olla henkisesti köyhä. Pari päivää hänen jälkeensä tuli järkevänä pitämäni mies kyselemään paria riuskaa työtöntä töihin pikkurahalla. Kesti kauan saada hänet ymmärtämään, että tämä ei ole työvoimatoimisto. Hänellä oli sellainen käsitys, että yhdistyksen tiloista saa tarvitseva käydä hakemassa työntekijöitä parin euron päiväpalkalla.
Kunta ei noteeraa yhdistystä mitenkään muuten kuin hankaloittamalla sen toimintaa. Kahvila-ruokala jouduttiin sulkemaan rahanpuutteen takia, koska verottaja ja TE-toimisto kohtelivat yhdistystä yrittäjänä. Sen takia palkkatuki putosi puoleen työntekijää kohti. Kunta ei myöntänyt yhdistykselle senttiäkään avustusta, vaikka toinen vaihtoehto oli paikan sulkeminen. Se saattoi olla tarkoituskin, koska nyt kunta on vuokrannut saman tilan yksityiselle yrittäjälle.
Onhan vikaa yhdistyksessäkin. Sen puuhamiehet ja -naiset ovat olleet samoja jo varmaan toistakymmentä vuotta, joten se alkaa kohta olla eläkeläisyhdistys. Uusia jäseniä ei hankita aktiivisesti eikä suhteita kunnan päättäjiin pidetä kunnossa. En minä heitä kuitenkaan osaa moittia, koska heidän työnsä on yleisen ilmapiirin takia aina ollut jatkuvaa kamppailua ja päivästä toiseen sinnittelyä.
Kiitokseksi työstään he saavat käsiinsä pakastearkullisen mätänevää törkyä.
Luokka: yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 25. 2011
Facebookissa ihmetellään eilistä käräjäoikeuden päätöstä, jolla Alma Median toimitusjohtaja vapautettiin työsyrjintäsyytteestä Johanna Korhosen tapauksessa. Itse tapaus lienee tuttu, joten en selosta sen kulkua. En myöskään ota kantaa itse asiaan, vaan yritän selittää oikeuden perusteluja ymmärrettävästi. Minulla lienee jonkinlainen pakkomielle suomentaa lakitekstiä, koska toimittajilta se ei aina onnistu.
Aiemmin Korhonen on voittanut vahingonkorvausoikeudenkäynnin hovioikeudessa ihan samalla näytöllä, jota nyt ei rikosprosessissa katsottu riittäväksi. Tämä herättää ihmetystä; miksi oikeudelle ei riitä sama näyttö?
Oikeudenkäyntejä on kahta eri lajia, siviiliprosesseja ja rikosprosesseja. Vahingonkorvausoikeudenkäynti laittoman irtisanomisen johdosta on tyypillinen siviiliprosessi. Tällaisessa oikeudenkäynnissä kumpikin osapuoli joutuu näyttämään toteen omat väitteensä ja oikeus arvioi molempien näyttöjen riittävyyden. Korhosen todistelu perustui hänen omaan lausumaansa ja välilliseen todisteluun, eli lähinnä siihen, mitä Korhonen oli kertonut tapauksesta muille. Alma Median todistajat olivat olleet paikalla ja kertoivat omia muistikuviaan. Hovioikeus katsoi Korhosen näytön vahvemmaksi ja hänelle määrättiin maksettavaksi vahingonkorvausta.
Rikosprosessissa on tiukempi näyttökynnys. Syytetty on todistettava syylliseksi niin aukottomasti, ettei järkevälle epäilylle jää sijaa. Nyt syyttäjän ja Korhosen näyttö jäi heikommaksi, koska se perustui pääosin asianomistajan kertomukseen ja toisen käden tietoihin. Syytetyn samat paikalla olleet kaksi todistajaa kertoivat valan vannoneina toisin, joten heidän kertomustaan pidettiin uskottavampana. Lisäksi rikosprosessissa on ehdoton tuo otsikossa mainittu periaate, jonka mukaan epäselvissä tapauksissa on tuomittava syytetyn eduksi.
Korhosen puolison sukupuolestahan tässä oli kysymys ja erityisesti siitä, olisiko siitä pitänyt kertoa haastattelijoille. Oikeuden eilisessä ratkaisussa todettiin nimenomaan, että se kuuluu yksityiselämän suojan ydinalueisiin, joten siitä syntynyttä väärää käsitystä ei tarvinnut oikaista. Tärkeimmäksi perusteluksi nousi Korhosen antama väärä tieto puolisonsa osallistumisesta politiikkaan. Päätoimittajan työssä sillä katsottin olevan olennaista merkitystä.
Ei tämä juttu välttämättä vielä ohitse ole, koska hovioikeus voi tulkita samaa näyttöä toisella tavalla. Minulle sopii sekin. Näitä asioita on viisainta katsoa puhtaan juridisesti, niin ne on helpompi ymmärtää. Samalla niistä tietenkin katoaa tunnekuohujen ilo. Joka tapauksessa Korhonen sai ihan hyvät vahingonkorvaukset.
Luokka: laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 24. 2011
Hallitusneuvottelut käydään suljettujen ovien takana eikä niiden edistymisestä kerrota kansalle. Periaatteena on jo Vanhasen ajoilta tuttu tyyli, jonka mukaan keskeneräisistä asioista ei puhuta ja mitään ei ole sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. Sen jälkeen uusi pääministeri Katainen ilmestyy julkisuuteen sanomaan, että tietenkin kaikki ymmärtävät, että tässä vaikeassa tilanteessa on tehtävä juuri niin kuin nyt on aikomus tehdä. Ei ole vaihtoehtoja.
Jotain neuvotteluista kuitenkin vuotaa. Jo monta päivää on keskusteltu kovasti siitä, mikä on valtion taloudellinen tilanne. Kestävyysvajeen määrä on poliittinen kysymys. Tämä tuntuu oudolta näin tavallisesta kansalaisesta, joka näkee oman taloudellisen tilansa katsomalla lompakkoonsa ja tutkimalla pankkitilinsä saldon. Valtion rahatilanteen selvittämistä varten tarvitaan päiväkausien keskustelu siitä, ollaanko kusessa napaa, kainaloita vai korvia myöten.
Työllisyys on noussut neuvotteluissa keskeiseen asemaan. Tihkuneiden tietojen mukaan erityisesti Sdp pääsee taas mielipuuhaansa eli aktivoimaan ja kouluttamaan työttömiä turhanpäiväisillä kursseilla. Kaikista työttömistä joka kolmas ja pitkäaikaistyöttömistä joka toinen halutaan koulutukseen. Tästä varmasti riemuitaan näennäiskoulutusta järjestävissä firmoissa, joiden toiminta pääsikin jo vähän hiipumaan. Kohta tilastot kaunistuvat, kun työttömät istuvat aktivointi-, työnhaku- ja urapolun lakaisukursseilla kuuntelemassa, kuinka työhaastatteluun mentäesssä on kammattava tukka ja pukeuduttava siististi.
Kaiken huipuksi työttömien aktivointi aiotaan siirtää kuntien vastuulle, tosin valtion rahoilla. Tästä seuraa entistä typerämpiä kursseja, koska kunnilla ei ole aiempaa kokemusta konsulttifirmojen tuottamista työttömien laulu- ja leikkikursseista. Lisäksi tulemme näkemään kuntien järjestämiä ilmaistöitä koulutuksen, kuntoutuksen ja muun aktivoinnin nimissä.
Suomen liittyminen Natoon tuotiin neuvotteluihin ihan vain vasemmiston tyrmättäväksi, jotta voidaan kehuskella torjuntavoitolla. Sadan euron mahdollinen lisääminen perusturvaan aiheuttaa sietämätöntä kehuskelua vuosikausiksi. Silloin on helppo sivuuttaa se, että sama satanen poistuu toimeentulotuesta. Lisäksi perusturvan kohentaminen voidaan unohtaa ainakin neljäksi vuodeksi, koska asia on hoidettu jo hallitusneuvotteluissa.
Ei siis mikään ihme, että hallitusneuvottelut käydään uutispimennossa. Jos jokin asia asia on valmisteltava salassa, niin ei se päivänvaloa kestäkään.
Luokka: politiikka
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Toukokuun 23. 2011
Muutaman viikon kuluttua tulee voimaan aselain uudistus, joka hankaloittaa aselupien saamista. Uuden luvan hakija joutuu 270 kysymystä sisältävään testiin, jolla pitäisi pystyä arvioimaan hakijan mahdollinen vaarallisuus ja yleensä kyky käsitellä asetta vastuullisesti.
Aselupahakemuksia tulee poliisille vuosittain 60 000-70 000. Mitään lisäresursseja ei anneta, vaan kaikki tämä ylimääräinen työ on hoidettava yhä supistuvin voimavaroin. Kun taas jotain ikävää sattuu, käännetään kaikki kivet sen onnettoman löytämiseksi, joka myönsi mielenterveysongelmaiselle aseluvan.
Kouluampumiset säikäyttivät kaikkia, mutta lainsäätäjän vastaus ongelmaan oli byrokratian lisääminen. Aseluvan saamista vaikeutetaan luultavasti siinä toivossa, että ongelmatapaukset kyllästyisivät ja jättäisivät koko touhun sikseen. Tämä vain ei tule onnistumaan. Ihan arkijärjellä oletan, että juuri he ovat kaikkein motivoituneimpia käymään läpi kaikki lupahallinnon mutkat. Jos mieli on sairas, niin se teettää kummallisia asioita. Sen sijaan moni ihan järkevä ja asiallinen harrastaja saattaa kyllästyä.
En oikein usko tuohon testiinkään. Se on kuulemma räätälöity puolustusvoimien P2-testistä, johon kaikki varusmiehet joutuvat osallistumaan. Oma testini on jo 34 vuoden takaa, joten en siitä oikein mitään muista. Sen muistan kuitenkin, että komppaniasta yksikään ei testiä reputtanut ja kaikille annettiin asekoulutus. Suoraan sanottuna joukossa oli sellaisia tunareita, että vain ankarat varomääräykset ja niiden tiukka valvonta estivät vahinkojen tapahtumisen. Onneksi varsinaisia mielenterveysongelmaisia ei sattunut porukkaan.
Ei minulla ole vastausta siihen, mitä aseiden suhteen pitäisi tehdä. Itselleni olisi samantekevää, vaikka ihan kaikki siviiliaseet kiellettäisiin. Minulla ei ole koskaan ollut eikä varmaan tule olemaankaan asetta, koska ampuminen ei minua harrastuksena kiinnosta. Tunnen kuitenkin paljon alan harrastajia, enkä missään tapauksessa halua kieltää tavallisten ja vastuullisesti toimivien ihmisten harrastusta.
Ihan saman ongelman edessä lainsäätäjäkin on. Jotain pitäisi tehdä, mutta ei täyskieltokaan voi olla kaikille tasapuolinen ratkaisu. Tällä kertaa päädyttiin poliisin vähäisiä resursseja kuluttavaan byrokratiaan lupa-asiassa. Ehkä joskus tulevaisuudessa ymmärretään panostaa mielenterveysongelmien hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.
Luokka: mielipide, oikeus
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Toukokuun 22. 2011
Saamastani henkilökohtaisesta palautteesta ylivoimaisesti suurin osa koskee erilaisia sosiaalietuuksia. Ihmiset haluavat tietää oikeuksistaan niihin ja mahdollisuuksistaan muutoksenhakuun. Valitettavasti en voi paneutua tapauksiin yksityiskohtaisesti, joten neuvoni jäävät väkisin ihan yleiselle tasolle.
Onkin merkillistä, että näihin kysymyksiin pitäisi saada vastaus ihan viran puolesta aina kysyttäessä ja useimmiten kysymättäkin. Hallintolain 8 § sanoo näin:
Viranomaisen on toimivaltansa rajoissa annettava asiakkailleen tarpeen mukaan hallintoasian hoitamiseen liittyvää neuvontaa sekä vastattava asiointia koskevin kysymyksiin ja tiedusteluihin.
Tarvetta ei määrittele viranomainen, vaan asiakas. Kun asian hoitaminen vaatii lisätietoja ja neuvontaa, on viranomaisen niitä annettava. Kaikki kysymykset eivät tietenkään juolahda mieleen juuri asiointihetkellä, mutta neuvontaa on annettava myös jälkikäteen. Neuvontavelvollisuus koskee myös muutoksenhakua, vaikka jotkut pikkusieluiset viranhaltijat pitävät jo tällaisen mahdollisuuden väläyttämistä henkilökohtaisena loukkauksena. He ovat töissä väärässä paikassa.
Ongelmia aiheuttaa myös kirjallisten päätösten vaikeaselkoisuus. Samaisen hallintolain 9 § määrää tästä asiasta näin:
Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.
Jotkut virkamiehet eivät kerta kaikkiaan osaa kirjoittaa päätöksiään ymmärrettävällä äidinkielellä. Joskus tämä paha tapa kuuluu suorastaan hallintokulttuuriin. Pahin esimerkki on Kela, jonka päätökset sotivat sekä kielisääntöjä että päätösten perusteluvelvollisuutta vastaan. Päätös perustellaan lakipykälillä kytkemättä tapausta niihin mitenkään. Jos tuomioistuin perustelisi rangaistuksen pelkällä lakipykälällä kertomatta milloin ja miten tätä pykälää vastaan on rikottu, se saisi ankarat nuhteet.
Tämä virkamiesten paha tapa on kyvyttömyyttä asettautua asiakkaan asemaan. Jos itselle asia on selvä, ei sitä katsota tarpeelliseksi selittää sen tarkemmin. Voi tietysti olla niinkin, että virkamies ei itsekään ymmärrä asiaa. Olen aina ollut sitä mieltä, että jos joku ei osaa selittää asiaa ymmärrettävästi, niin luultavasti hän ei ole ymmärtänyt sitä itsekään.
Kysymyksiä saa ja pitää esittää. Jos joku suhtautuu niihin nuivasti, niin hänelle voi vaikka näyttää nämä siteeraamani lainkohdat.
Luokka: laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Toukokuun 21. 2011
Viime tiistaina sattui Ilomantsin Naarvassa jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen ylittävä pieni episodi. Kyläläiset asettuivat yksissä tuumin vastustamaan Metsähallituksen aikeita purkaa kylän tuntumassa oleva laavupaikka. Kylätoimikunnan puheenjohtaja jopa kiinnitti itsensä riimulla kiinni liiterin seinään.
Tapaus on oikeastaan vähän huvittava, mutta toiminnan perusteella asialla on naarvalaisille suuri merkitys. Jos ette tiedä, missä Ilomantsin Naarva on, niin katsokaapa kartalta. Sellaisessa paikassa ei ole ylitarjontaa huvitusten ja vapaa-ajanvieton suhteen. Laavu on tärkeä paitsi kyläläisille, niin myös muille luonnossa liikkujille.
Taustalla ovat valtion säästötoimet. Metsähallitus katsoi, että 2 000 euroa vuodessa maksavan paikan ylläpito on lopetettava ja laavu siirrettävä Kolin alueelle, jossa liikkuu enemmän ihmisiä. Valtion säästötoimien takia asia myös ratkesi ilman virkavallan väliintuloa. Poliisin saapuminen kesti niin kauan, että asia ennätettiin sopia neuvottelemalla. Onneksi myös päätöstä toteuttamaan tullut puistomestari oli järkimies. Laavu pysyy paikallaan.
Tarkkaan ottaen kyläläiset syyllistyivät omankädenoikeuteen ja olisivat syyllistyneet myös virkavallan vastustamiseen, jos poliisi olisi ennättänyt nopeasti paikalle. Ihan hyvin voi kysyä myös, miksi valtion pitää maksaa kyläläisten makkaranpaistopaikan polttopuut.
Ihan samasta syystä, josta Metsähallitus yleensä ylläpitää nuotiopaikkoja, patikkareittejä ja luonnonmukaisia virkistysalueita. Jos jostain ruvetaan karsimaan, niin aina törmätään samaan ongelmaan. Miksi yhdestä paikasta otetaan ja toiseen jätetään? Päätökset tehdään jossain kaukana toimistossa, jossa olosuhteita ei tunneta. Päättäjä tuijottaa kustannuslaskelmia ja kävijämääriä. Palvelun käyttäjät miettivät muita arvoja.
Lakiin ja oikeusjärjestykseen luottavana minun kai pitäisi tuomita kyläläisten omavaltainen menettely ja lain uhmaaminen. Nyt olen kuitenkin heidän puolellaan. Joskus pienen ihmisen on puolustettava itselleen ja läheisilleen tärkeitä asioita jopa kansalaistottelemattomuuden keinoin. Se saattaa onnistua, kun kaikki hoidetaan rauhallisesti mutta päättäväisesti. Joissain asioissa on viisasta sysätä lakikirja syrjään ja kuunnella sisintään.
Pitääkin varmaan kesän mittaan pistäytyä Naarvassa paistamassa makkaraa. Ihan kannatuksen vuoksi.
Luokka: mielipide, oikeus
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 20. 2011
- Ei pidä uskoa kaikkea, mitä iltapäivälehdissä kirjoitetaan, sanoi kokoomuksen Pekka Ravi eilen A-talkissa, kun häneltä tiedusteltiin tulevan hallituksen aikeista leikata julkisia menoja. Lisäksi Ravi korosti sitä, että kaikkien suomalaisten on tunnettava olevansa samassa veneessä eikä kaikkein huono-osaisimmilta tulla leikkaamaan mitään.
Kun tämän lisäksi uutisissa nykyinen valtiovarainministeri ja tuleva pääministeri Jyrki Katainen puhui megalomaanisista taloushaasteista, joiden edessä kaikki tietenkin ymmärtävät kipeitäkin ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämiseksi, aloin huolestua. Huolestuin niin paljon, että luin niitä iltapäivälehtiä, joita siis ei pidä uskoa.
Ja olihan sielä melkoista juttua suoraan valtiovarainministeriön virkamiesten suunnitelmista. Tulevan hallituksen lähtökohtana on, että vaalikaudella on julkisia menoja leikattava kuusi miljardia euroa eli puolitoista miljardia vuodessa. Leikkaukset kohdentuvat ensisijaisesti kuntien valtionosuuksiin, joilla kaikkien tarvitsemat peruspalvelut rahoitetaan.
Ja sitten leikataankin tasapuolisesti kaikilta. Osansa saavat päivähoito, esiopetus, peruskoulu, lukio, kirjastot, ammatillinen opetus, terveydenhoito, sosiaalityö, vanhustenhoito, kotipalvelut ja laitoshoito. Kun näistä kaikista leikataan, niin kansa totisesti tuntee olevansa samassa vuotavassa veneessä. Kansalla en sitten tarkoita ihan kaikkia suomalaisia, osa matkustaa ensimmäisen luokan hyteissä.
Meillä on nyt yli 900 000 köyhää ja tällä menolla heitä saadaan rutkasti lisää. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei sitten enää ole. Siinä mielessä on ihan samantekevää, toteutuuko vihreiden ja vasemmistopuolueiden vaatimus perusturvan korottamisesta. Ihan samantekevää se on muutenkin. Jos työttömän peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan sadalla eurolla kuukaudessa, niin se sama sata euroa leikkautuu automaattisesti pois toimeentulotuesta.
Kukaan ei halua myöntää tätä tosiasiaa. Sen lisäksi kukaan ei ole kiinnostunut parantamaan kaikkein köyhimpien eli työmarkkinatuelta toimeentulotuelle pudonneiden asemaa. Siihen tukeen ei kukaan vaadi senttiäkään lisää.
Jos perusturvan nostaminen toteutuu, niin saamme taas kuulla seuraavat neljä vuotta löyhkäävää itsekehua siitä, kuinka nyt on parannettu huono-osaisten asemaa. Sain siitä aivan tarpeekseni jo silloin, kun jatkuvasti kehuttiin takuueläkkeen ilosanomaa. Silloinkin jätettiin tahallaan kertomatta, että lisäeläke leikkaa saman verran toimeentulotukea.
Kumpaa luulette minun tällä hetkellä enemmän uskovan, iltapäivälehtiä vai hallituksen muodostajien vältteleviä puheita?
Luokka: politiikka, talous, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 19. 2011
Syyttäjän mukaan juukalainen kastikevalmistaja Puljonki Oy juoksutti vuosina 2002-2009 kunnan yleiseen viemäriverkkoon eläinperäistä rasvajätettä ainakin 17 000 kiloa. Rasvaa pääsi viemäriverkostoon toistuvasti niin paljon, että se aiheutti useita ongelmia kunnan jätevedenpuhdistamolla. Rikosnimikkeenä on törkeä ympäristön turmeleminen ja asiaa on käsitelty käräjäoikeudessa jo seitsemän istuntopäivää. Syytteessä olevat yrityksen pääomistaja-toimitusjohtaja ja tekninen johtaja kiistävät syytteet.
Syytteen mukaan yrityksen jätevesijärjestelmän kunnostaminen oli laiminlyöty tahallisesti, vaikka yhtiötä on laajennettu useita kertoja ja se on tuottanut huomattavia voittoja. Ely-keskuksen laskelmien perusteella valtiolle vaaditaan rikoshyötynä 142 000 euroa. Käsittely oikeudessa on päättynyt ja nyt odotellaan ratkaisua.
Tätä myöten asia on selvä ja oikeuden harkinnassa. Kummastusta herättää vain yksi pikku juttu. Asianomistajalla eli Juuan kunnalla ei ole mitään vaatimuksia, vaikka kunnan jätevedenpuhdistamo tukkentui ylikuormituksen takia monta kertaa ja aiheutti ylimääräistä työtä. Erikseen ei tarvinne kertoa, mille mätänevä eläinrasva haisee.
Kunta on huhtikuussa 2010 ilmoittanut, että sillä ei ole asianomistajana mitään vaatimuksia. Kunnan verkkosivuilta en löytänyt asiaa koskevaa päätöstä, koska sieltä puuttuvat kaikki kunnanhallituksen pöytäkirjat tammikuusta 2009 toukokuulle 2010. Oletetaan nyt kuitenkin, että päätöksen on tehnyt toimivaltainen viranomainen oikeiden tietojen pohjalta. Kunnanjohtajan vaihtumisella alkuvuodesta 2010 on varmasti osuutta asiaan.
Edellinen kunnanjohtaja uhkasi vielä alkutalvesta 2008 katkaista puhtaan veden toimittamisen yritykselle, ellei moskan juoksuttamiseen yleiseen viemäriverkkoon tule tolkkua. Vastavetona Puljonki uhkasi lähteä pois kunnasta, jolloin 40 työpaikkaa olisi menetetty. Väännön tuloksena yritys suostui maksamaan korotettua jätevesimaksua. Sama piittaamaton menettely on silti jatkunut vielä vuoden näiden kärhämien jälkeen. Nyt kunnalla ei ole yhtään mitään vaatimuksia.
Ja mikä on tämän tarinan opetus? Ainakin se, että ympäristön vaarantuminen on mitätön asia silloin, kun kyseessä on tarpeeksi suuri yritys. Juuan mittakaavassa 40 henkilöä työllistävä yritys on niin tärkeä, että se saa kunnan hiljaiseksi vain vihjaamalla, että voidaanhan täältä lähteä poiskin. Oikeuden päätöksellä ei ole kunnalle mitään merkitystä, koska se on jo säikäytetty hiljaiseksi. Muualla tätä saatettaisiin sanoa kiristämiseksi, mutta meillä se on joustavaa elinkeinopolitiikkaa.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, talous
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 18. 2011
Päivän Karjalaisen haastattelussa Joensuun seudun TE-toimiston johtaja Jarmo Valtonen riemuitsee. Pohjois-Karjalassa on tänä vuonna vähemmän työttömiä kuin kertaakaan sitten vuoden 1990 ja työttömyys putoaa vielä lisää. Työttömyysastekin laskee alle 13 prosentin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991.
Tämä olisi hyvä uutinen, ellei Valtonen paljastuisi samassa jutussa viran puolesta höpöttäjäksi ja oman toimintansa perusteettomaksi kehujaksi. Työttömiä on nyt 9530, mutta tästä luvusta puuttuvat kuulemma työvoimakoulutuksessa olevat ja palkkatuella työllistetyt. Heitä on peräti 38 % työttömistä. Joku parempi laskija voi miettiä, kuinka paljon työttömiä on, jos nämä oikeasti työttömät mutta tilastoista siivotut lasketaan mukaan.
Tilastoista puuttuu paljon muitakin kuin näennäiskoulutuksessa ja palkkatuetussa työssä olevat. Niistä puuttuvat työelämävalmennettavat, kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat, työharjoittelijat ja kokonaan työmarkkinatuelta ja sitä myötä työttömyystilastoista pudotetut. Valtonen on kuitenkin sitä mieltä, että kaikki aktiviteetti on parempaa kuin joutenolo kotona sohvalla.
Onpa tietenkin, mutta tuosta sohvalla makaamisen kieli- ja mielikuvasta voisi jo vähitellen luopua. Se on jotenkin halventava ja närää herättävä: siellä sitä vaan sohvalla maataan ja kaljarahat napsahtavat tilille automaattisesti.
Koska TE-toimiston johtaja pääsee lehdessä puhumaan noin kritiikittömästi, niin minä kirjoitan yhtä lailla ilman kritiikkiä oman näkemykseni tilastojen kaunistumisesta. Valtaosa kadonneista työttömistä löytyy jostain näistä ryhmistä:
1. Kuolleet.
2. Opiskelun tai työn takia muuttaneet.
3. Syystä tai toisesta eläköityneet.
4. Työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa tai kuntouttavassa työssä ilmaistyötä tekevät.
5. Palkkatuettua työtä tekevät. Tässä on jotain järkeä, koska työstä maksetaan oikeaa palkkaa. Työtä tekevälle on ihan sama, kuka hänen palkkansa maksaa.
6. Erilaisilla kursseilla jatkuvasti ravaavat. Näihin kursseihin sisältyy nykyisin entistä enemmän työharjoittelua, joten kursseja järjestävät konsulttitoimistot saavat rahaa vähemmällä vaivalla.
7. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat. Tähän ryhmään joutuu silloin, jos erehtyy kieltäytymään turhista kursseista tai ilmaistyöstä. Tällaista ihmistä ei enää ole olemassakaan muualla kuin kunnan toimeentuloluukulla.
Työkseen tilastolukuja keinotekoisesti pienentävät viran puolesta höpöttäjät osaavat selitellä. Pakkohan heidän on, koska muuten he osoittautuisivat tarpeettomiksi ja joutuisivat omiin tilastoihinsa.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 17. 2011
Vanha kansanviisaus sanoo, että talosta pitää lähettää viisain mies markkinoille ja vahvin myllyyn. Toivoa sopii, että tätä viisautta noudatetaan myös Jyrki Kataisen tapauksessa. Näin sivusta seuraavaa ja tiedotusvälineiden varassa olevaa alkaa Kataisen meno kuitenkin vähän hirvittää, ihan jo hänen itsensäkin puolesta. Tietääkö hän varmasti mitä tekee, vaikka Iltalehden mukaan ministerikokouskin kuulemma sujuu kuin Strömsössä?
Ministerikokous ainakin päätti yksimielisesti ja ilman soraääniä kasvattaa Euroopan väliaikaisen kriisirahaston ERVV:n vastuita ja Suomen osuus nousi kahdeksasta yli kolmeentoista miljardiin. Portugalin takausasia hyväksyttiin myös sujuvasti ja kuulemma Suomen vaatimukset -jotka Olli Rehnin puheissa olivat jo aiemmin muuttuneet ehdotuksiksi - hyväksyttiin. Sille asialle ei kuitenkaan kannata hurrata, koska nämä vaatimukset olivat pelkkää silmänlumetta. Yksityisten sijoittajien kanssa aloitetaan neuvottelut näiden pysyttämiseksi Portugalissa, mutta mikään ei velvoita neuvotteluja tuottamaan tulosta.
Kreikka tuntuu aiheuttavan Kataiselle ja muille valtiovarainministereille sekä komissaari Olli Rehnille ongelmia. Maa on nyt pakotettava yksityistämään valtion omistuksia vauhdilla, kuten Rehn äsken uutisissa kertoi. Myös Portugalin tukipaketin tärkein osa koskee yksityistämistä.
Kuka muuten olisi uskonut vielä kymmenkunta vuotta sitten, että valtioiden omistusten yksityistämisestä puhutaan itsestään selvänä asiana? Vain kaikkein kiihkeimmät uusliberalistit siitä puhuivat, mutta yleensä heitä pidettiin vähän tärähtäneinä. Nyt koko Eurooppa näyttää tärähtäneen.
Ja sitten on vielä kotimaan hallituskysymys, jossa tänään ei näytä tapahtuneen mitään merkittävää käännettä. Sateenkaarihallitusta yritetään kovasti saada aikaan, mutta vasemmistoliiton osallistumisesta tai mukaan ottamisesta ei ole mitään tietoa.
Vuonna 1995 Suomi voitti jääkiekon maailmanmestaruuden. Samaan aikaan Paavo Lipponen muodosti sateenkaarihallitusta, jonka jäljet ovat karmeudessaan vertaansa vailla. Samassa hallituksessa olivat ainakin Sdp, kokoomus ja vasemmistoliitto, mistä nimi sateenkaari tulikin. Se hallitus kasvatti tuloeroja nopeammin kuin mikään muu hallitus sitä ennen. Sen jälkeen tosin vauhti on jatkuvasti kihtynyt. Toistaakohan historia taas itseään?
Meidän miehemme markkinoilla ei vaikuta huolestuneelta, vaan ainakin Iltalehden nettiversion mukaan hilpaisee neuvottelujen välissä lenkille flunssaisena. Onkohan näillä markkinoilla ihan varmasti talon viisain mies?
Luokka: politiikka, talous
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Toukokuun 16. 2011
Jos jääkiekon maailmanmestaruus on mielestänne maailman tärkein asia, niin älkää lukeko tätä yhtään pitemmälle. Minulta nimittäin puuttuu kokonaan se tunne-elämän alue, joka kykenee hurmioitumaan urheilu-uutisista. Siinä mielessä olen aina ollut rampa, mutta ei se minua haittaa. Olen kyllä huomannut, että monia muita tämä puutteeni haittaa kovasti.
Ilmeisesti samalla tavalla vajavaisesti rakennetun fb-kaverini päivitys oli minulle nautinnollista luettavaa. Hän kysyi suunnilleen, että onko maailma nyt parempi paikka? Alenivatko verot? Halpeniko ruoka? Ratkesiko hallituskysymys, katosiko köyhyys ja paranivatko kelit? Eikö nyt saa valittaa mistään ainakaan vuoteen?
En minä halua yrittääkään kieltää kenenkään iloa. Minun puolestani jokainen saa vapaasti mölytä kadulla suoraa huutoa ja roikkua pylly paljaana auton ikkunassa matkallaan suihkulähteeseen uimaan. Jos joku välttämättä haluaa, niin saa vaikka kaivaa esiin talvisodan hengen, vaikka sitä pidän kyllä jo hiukan liioitteluna. Hyvistä urheilu-uutisista huumaantuneille on ihan turha yrittää puhua järkeä, koska he ovat kerta kaikkiaaan viettiensä vietävissä.
Haluan kuitenkin muistuttaa mieliin Pentti Haanpään sanat: Urheilulla kuivatetaan ja tyhmistetään ihmisten aivot, saatetaan huomio turhiin sekuntteihin ja sentteihin. Suosikkini on poikansa urheiluharrastukseen tympääntynyt Iso-Herneisen isäntä, joka ihmettelee urheilu-uutisten sisältöä: Hirmuisen tärkeä uutinen; valtameren takana on kaksi vahvaa miestä riisuuntunut uimahoususilleen ja pätkinyt toisiaan turpiin.
Luokka: media
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Toukokuun 15. 2011
En tiedä, mikä on viranomaisten toiminnassaan eniten rikkoma laki, mutta ensimmäisten joukossa on varmasti Toimeentulotukilain 10 §. Tässä pykälässä säädetään toimeentulotuen alentamisesta työstä, koulutuksesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä kieltäytymisen perusteella.
Työttömyysturvalain 8 luvun 4a §:n mukaan ilman pätevää syytä kieltäytyvä 500 päivää työmarkkinatukea saanut menettää tämän tuen. Pätevä syy on suunnilleen vain kuolema tai kooma; mikään sellainen käytännön pikkuseikka kuin lasten hoidon ongelmallisuus tai mahdoton työmatka eivät ole päteviä syitä. Käytännössä menetys on lopullinen, koska tuen uudelleen saaminen edellyttää viiden kuukauden työssä tai koulutuksessa olemista. Tällainen henkilö joutuu turvautumaan kunnan toimeentulotukeen.
Sosiaaliviranomaiset luulevat oikeasti, että työmarkkinatuen menettämisestä seuraa automaatti, joka alentaa toimeentulotukea 20 %. Näin ei asia ole. Toimeentulotukilain 10 §:n 1-kohdan mukaan toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa enintään 20 % , mikäli henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt työstä tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Kyseessä on siis kaksi eri lakia ja kaksi eri sanamuotoa, jotka eivät ole sama asia.
Toimeentulotukea ei ole pakko alentaa, vaan se voidaan tehdä. Alennusprosentin ei tarvitse olla 20, vaan se voi olla mitä tahansa yhden ja kahdenkymmenen väliltä. Työttömyysturvalain pätevä syy ei tarkoita samaa kuin Toimeentulotukilain perusteltu syy. Henkilöllä voi olla toisen lain mukainen perusteltu syy, vaikka ei olekaan toisen lain mukaista pätevää syytä kieltäytymiseen.
Kuulostaako saivartelulta? Kerrotaan sitten konkreettinen esimerkki. Toistakymmentä vuotta ammatissaan koko ajan tietokonetta käyttänyt määrättiin työvoimapoliittisena toimenpiteenä tietotekniikan peruskurssille, jossa opetus aloitettiin koneen käynnistämisestä. Henkilö keskeytti turhan kurssin alkuunsa ja menetti työmarkkinatuen. Sosiaalitoimi alensi automaattisesti toimeentulotukea 20 %. Hallinto-oikeus katsoi, että henkilöllä ei ollut Työttömyysturvalain mukaista pätevää syytä kieltäytyä, mutta oli Toimeentulotukilain mukainen perusteltu syy. Kunta velvoitettiin maksamaan toimeentulotuki täysimääräisenä.
Toimeentulotukilain 10 §:n 4a-kohta määrää, että alennusta käytettäessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Tämän lainkohdan ymmärtäminen vaatii äidinkielen pilkkusääntöjen osaamista.
Suunnitelma on aina laadittava. Yhteistyössä tuen hakijan ja eri viranomaisten kanssa se on laadittava, mikäli siihen on mahdollisuuksia. Suunnitelmaa ei siis voi jättää laatimatta edes silloin, kun asiakas on mahdoton. Siinä tapauksessa se laaditaan ilman asiakkaan myötävaikutusta. Jos suunnitelmaa ei ole laadittu, on päätös alennetusta toimeentulotuesta lainvastainen ja muuttuu varmasti viimeistään hallinto-oikeudessa.
Lehtiuutisen mukaan kuntien sosiaaliasiamiehet ovat ylityöllistettyjä. Sitä en ihmettele yhtään, koska kunnat tulkitsevat lakeja miten sattuu. Tämä juttu ainakin on hallinto-oikeudessa oikeaksi todettua tulkintaa.
Luokka: laki, oikeus
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Toukokuun 14. 2011
Vihreät päättivät asettaa kovat ehdot osallistumiselleen tulevaan hallitukseen. Peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen vaaditaan 100 euron korotus, on säädettävä tiukka ilmastolaki eikä uusia ydinvoimaloita saa rakentaa. Ihan tuoreeltaan mieleen tulee pari kysymystä. Onko murskatappion kärsineellä puolueella yleensä mitään asiaa hallitukseen? Jos on, niin millä lihaksilla tällaisia ehtoja asetellaan?
Perussuomalaisten oppositioon jättäytymisen takia tilanne muuttui ja niinpä tällainenkin mahdollisuus avautui. Se on reaalipolitiikkaa. Minä en haluaisi nähdä tulevassa hallituksessa vihreitä ministereitä. Syy siihen ei ole yleinen vihreiden vastainen asenteeni, vaan heidän ministereidensä tähänastinen toiminta.
Työministeri Anni Sinnemäki ei hallitse oman alansa perusasioita. Tästä saatiin selvä näyttö vaikkapa hänen vierailullaan Kiteellä viime talvena. Ministeri innosti työttömien yhdistyksiä keskittymään kahvila-, ruokala-, kierrätyskeskus- ja muuhun liiketoimintaan, koska se on verotuksellisesti edullista ja siihen voi saada palkkatuettuja työntekijöitä parhain mahdollisin tukiehdoin. Ministeri ei tiennyt eikä varmaan tiedä vieläkään, että verottajan ja TE-toimistojen kiristyneet linjaukset juuri näissä asioissa sulkevat yhdistysten ylläpitämiä pieniä kuppiloita ja kirpputoreja.
Oikeusministeri Tuija Brax on murentanut suomalaisen oikeusjärjestelmän perusteita monella eri tavalla. Hän ajaa rikosoikeuteen angloamerikkalaista järjestelmää, jossa erityisesti talousrikoksissa epäillyn tunnustus olisi automaattisesti lieventävä asianhaara ja jopa keskeyttäisi esitutkinnan. Syyttäjä ja epäilty tekisivät sopimuksen, jonka tuomioistuin sitten hyväksyisi. Tällainen toiminta ei kuulu meidän oikeusjärjestelmääme.
Braxin ministerikaudella muutoksenhakua alioikeuden päätöksiin on vaikeutettu. Tämän vuoden alusta lähtien valittaminen hovioikeuteen on pääsääntöisesti kielletty ja valittaa voi vain saatuaan valitusluvan. Brax ajaa myös hallinto-oikeuksien yhdistämistä ihan vain säästösyistä. Uhkana on nyt, että maan tehokkain Kuopion hallinto-oikeus lakkautetaan ja yhdistetään Kouvolan hallinto-oikeuteen.
Viranomaistoimintaa on yritetty yksityistää onneksi ilman erityistä menestystä. Brax on ajanut pysäköinninvalvonnan, vankikuljetusten ja putkavartioinnin yksityistämistä piittaamatta perustuslaista, jonka mukaan viranomaistoimintaa ei voi yksityistää.
Uusista ehdoista en sano ilmastolain osalta mitään ja ydinvoimaloiden suhteen vihreillä on kokemusta joustavuudesta. Katsotaanpa sen sijaan vaatimusta työttömyyspäivärahan ja työmarkkinatuen nostamisesta sadalla eurolla.
Äkkiä katsoen hyvältä näyttävä ajatus ei vaikuta millään tavalla kaikkein köyhimpien asemaan. Toimeentulotuki pysyisi ennallaan ja sata euroa lisää toimeentulotukea saavan työmarkkinatukeen pudottaisi automaattisesti toimeentulotukea sen saman satasen verran. Pelkkää toimeentulotukea saavan asema ei muuttuisi mitenkään. Muutos siis auttaisi vain niiden toiseksi köyhimpien asemaa, joiden ei tarvitse turvautua toimeentulotukeen.
Puolue on tullut takavuosien menestyksessä vauhtisokeaksi. Neljä vuotta oppositiossa saattaisi auttaa kirkastamaan ajattelua, mutta hallitukseen meno sokeuttaa lisää.
Luokka: politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 13. 2011
Portugalin ja muiden euromaiden tukia vastustaneet puolueet eli perussuomalaiset, SDP, vasemmistoliitto ja kristilliset saivat eduskuntaan 101 paikkaa. Hallituksen todennäköisesti muodostavat tukia kannattavat puolueet saivat eduskunnassa enemmistön 112 paikalla. Tähän joukkoon kuuluu kaksi ennen vaaleja tukia vastustanutta puoluetta, SDP ja kristilliset. Reaalipolitiikkaahan tämä on, mutta jotenkin tässä on höynäytyksen makua.
SDP:n siirtyminen nykytermillä ilmaistuna vastuunkantajien joukkoon oli melkoinen silmänkääntötemppu. Sopimukseen kirjattiin jo muutenkin sovittuja asioita, kuten Portugalin omaisuuden myynti ja pankkivero. Lisäksi kirjattiin epämääräisiä lupauksia ja ylväitä tavoitteita, joiden totutuminen tai toteutumatta jääminen ei vaikuta mitään mihinkään.
Taas kerran SDP on rupeamassa pankkiirien ja suursijoittajien etuja ajavan kokoomuspolitiikan takaajaksi. Tässä tanssissa Katainen vie. Esimaksua saatiin jo, kun Katainen sopi hallituspohjasta ihan itsensä kanssa ja ilmoitti sen kysymättä suurimmalta hallituskumppaniltaan mitään. Alku ei vaikuta hyvältä, kun ajatellaan päätettäväksi tulevia leikkauksia ja sosiaalietuuksien kiristyksiä.
Perussuomalaisten jättäytymistä oppositioon voidaan nimittää joko vastuusta vetäytymiseksi tai suoraselkäisyydeksi, ihan maun ja mielihalujen mukaan. Minä olen saanut niin vanhanaikaisen kasvatuksen, että mielestäni se on mies, joka seisoo sanojensa takana. Paskahousu on se, joka syö sanansa ja suurin paskahousu on se, joka vielä selittelee sanojensa syömistä.
Tämä ei sitten ole poliittinen mielipide perussuomalaisten yleisen politiikan puolesta, mutta eipä ole sitä vastaankaan. Onpahan vain yhden kansanmiehen henkilökohtainen mielipide yleisestä moraalista. Tällä mielipiteellä ei tietenkään ole politiikassa mitään merkitystä, koska kansahan ei poliitikkojen mielestä tiedä mitään muulloin kuin vaalien alla. Vaalien jälkeen isällisten johtajien on tehtävä kansan parhaaksi kipeitä päätöksiä, koska se on vastuullisuutta.
Luokka: politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 12. 2011
Kokoomus ja SDP pääsivät odotetusti sopuun Portugalin tukemisesta ja muista EU:n talouskriisiin liittyvistä asioista. Meidän annettiin tuoreeltaan ymmärtää, että nyt Suomi asettaa ehtoja koko Euroopalle, vaatii jämäkästi sijoittajavastuuta ja on muutenkin kaikin puolin tiukkana. Sopimus ei kuitenkaan kestä kriittistä lukemista, vaan osoittautuu suurelta osin hurskaiksi toiveiksi ja tyhjäksi lätinäksi. Katsotaanpa tarkemmin muutamaa yksityiskohtaa.
Portugalin tuki: Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali käynnistää neuvottelut yksityisten lainanantajien kanssa näiden pysymiseksi maassa. Saahan neuvottelut aloittaa, mutta ainakaan tämän mukaan mikään ei pakota viemään niitä loppuun. Jos lainanantajat vetäytyvät, niin kukaan ei mahda sille mitään.
Suomi asettaa ehdoksi, että Portugali varmistaa lainojen takaisinmaksun myymällä omaisuuttaan. Tämä on ikävä kohta Portugalin kansalle ja osoittaa taas kerran todeksi sen, että SDP on innokas yksityistäjä. Maan koko julkinen sektori tullaan yksityistämään.
Väliaikainen Euroopan rahoitusvakausväline ERVV: Suomen tavoitteena on, että mahdollisten lainamuotoisten tukipakettien yhteydessä pankkien omistajat ja sijoittajat kantavat vastuunsa. Näin mitätön on siis se paljon kehuttu sijoittajavastuu, pelkkä tavoite. Jos sijoittajavastuu ei toteudu, niin sitten kai vain kohautetaan olkapäitä ja todetaan, että tavoite ei toteutunut.
Pankkivero: Erityisen tärkeää on ottaa käyttöön pankkivero, joka kerää etukäteen varoja kriisien hoitamiseen. Jos tätä ei saada EU-tasolla hoidettua, niin Suomi toteuttaa veron kansallisesti. Eivät pankkiveroa pankit maksa, vaan kyllä se siirtyy tavalla tai toisella kuluttajan eli pankin asiakkaan maksettavaksi.
On tietenkin hyvä, että edes tällainen sopimus saatiin aikaan. Onpahan ainakin kaikki toiveet ja kauniit periaatteet pantu paperille ja hallitusneuvottelut edistyvät. Ei kuitenkaan kannata nielaista kaikkea hehkutusta ihan ruotoineen, koska tässäkin asiassa riittäisi pienempi intoilu. Jos joku on kiinnostunut, niin voi lukea koko sopimuksen sisällön täältä:index.php?option=com_content&view=article&id=54689:naein-kokoomus-ja-sdp-sopivat-tiedote-portugali-paketista&catid=1:politii
Luokka: politiikka, talous, työelämä
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 11. 2011
Ranskan oikeistolainen ministeri vaati maanantaina, että toimeentulotukea saavat on pakotettava tuen vastikkeeksi yhdyskuntatyöhön vähintään viideksi tunniksi viikossa. Sopivia töitä olisivat vaikkapa siivous, vartiointi koulujen lähettyvillä ja vastaanottotehtävät julkishallinnossa. On vain ajan kysymys, milloin joku kansanedustaja ehdottaa ihan vakavissaan tätä meilläkin.
Minä jo melkein arvaan, kuka se tulee olemaan. Kokoomuksen Jaana Pelkonen ehdotti jo vaalikampanjassaan toimeentulotukea vastikkeelliseksi. Siinä sivussa hän tuli osoittaneeksi, että ei tunne nykyistä toimeentulotukilakia ollenkaan. Hän tuntui luulevan, että toimeentulotukea saa jokainen, kunhan vain ilmoittaa sosiaalivirastoon rahan tarpeen ja tarvittavan summan.
Olen aina ihmetellyt, millaisessa järjestyksessä näiden vastikkeellisen toimeentulotuen vaatijoiden pään helyt oikein ovat. He lähtevät siitä olettamasta, että tuen saaja on laiska, ei halua töitä ja viihtyy köyhyydessä. Siksi hänet pitää pakottaa tekemään jotain hyödyllistä leipänsä eteen.
He sekoittavat tahallaan työn ja ilmaistyön välisen eron. Työ on sitä, että ihminen myy työpanostaan ja saa siitä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sillä palkalla hänen on tarkoitus elättää itsensä ja perheensä. Toimeentulotuki on jo lain sanamuodon mukaan viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoitus on turvata toimeentulo ja edistää itsenäistä selvitymistä, siis pitää ihminen hengissä. Orjatyötä on se, että saadakseen toimeentulotuen mukaisen mitättömän summan joutuu yhdyskuntapalveluun.
Jos joku ei tiedä, niin yhdyskuntapalvelu on rikoslain mukainen rangaistus, joka voidaan määrätä tietyistä lievistä rikoksista. Köyhyys ja työttömyys eivät ole ainakaan vielä rikoksia, mutta tulevaisuudesta en mene vannomaan.
Erikseen ovat sitten jo olemassa olevat ilmaisen pakkotyön muodot, kuten kuntouttava työtoiminta, työharjoittelu ja työelämävalmennus. Niistä olen paasannut jo aiemmin ja paasaan varmasti vielä lisääkin.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
12 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 10. 2011
Valtionyhtiö Destian entinen toimitusjohtaja tilasi kahdeksansivuisen kiviainesselvityksen kaveriltaan ja maksoi siitä 30 000 euroa. Hän osti Destialle proomun ja vuokrasi sen ilmaiseksi tuttavansa yrityksen käyttöön. Hän tilasi ylihintaisa konsulttiselvityksiä ystäviltään ja aiheutti työnantajalleen kaikkiaan 1,8 miljoonan euron vahingot. Käräjäoikeus hylkäsi kaikki syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä.
Äkkiä ajatellen tässä ei ole mitään järkeä. Päätös on kuitenkin ihan lain mukainen, vaikka ei välttämättä mahdu oikeustajuun. Syyttäjä syytti väärää henkilöä. Tai kyllä toimitusjohtajankin syyttäminen oli oikein, mutta syytteen menestymiseksi olisi pitänyt syyttää myös Destian silloista hallitusta.
Hallitus tiesi koko ajan, mitä toimitusjohtaja tekee, mutta ei puuttunut siihen millään tavalla. Hallitus oli jopa ihmetellyt, miten kahdeksan sivua kiviainesselvitystä voi maksaa 30 000 euroa, mutta ei tehnyt mitään. Hallitus myönsi toimitusjohtajalle vastuuvapauden ja siirsi näin vastuun itselleen. Hallitus tosin totesi, että toimitusjohtajan tulee jatkossa kiinnittää huomiota toimintatapoihinsa, mutta tällä lausumalla ei ole mitään juridista merkitystä. Se on pelkkä varoittava sormenheristys.
Toimitusjohtaja saa siis tehdä vaikka kuinka hölmöjä päätöksiä, jos hallitus ne jälkikäteen hyväksyy. Hallitusta ei edes oikein voi asettaa syytteeseen, koska silläkin on oikeus toimia hölmösti ja osaamattomasti. Ainoa keino yrittää saada aiheutunutta vahinkoa takaisin on erillinen vahingonkorvauskanne. Eilen uutisissa haasteteltu Destian lakiasiajohtaja ei vaikuttanut kovin innostuneelta asiaan.
Hänen asemansa on takuulla hankala. Jos Destia yrittää vaatia vahingonkorvauksia entiseltä toimitusjohtajalta, tämä vetoaa oikeuden vapauttavaan päätökseen rikosasiassa. Vahingonkorvausta pitäisi vaatia entiseltä hallitukselta, joka vastuuvapaudella varmisti vahingon syntymisen.
Siinä taidettaisiin mennä jo liian korkealle tasolle. Niinpä koko asia haudataan hiljaisuudessa ja valtio kärsii vahingot nahoissaan. Toimitusjohtajan saattaa olla hankalaa saada vastaavan tason töitä, mutta hallituksen jäsenet tullaan edelleen nimittämään jonkin toisen valtionyhtiön hallitukseen.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Toukokuun 9. 2011
Kuntapäättäjien ei kannattaisi ruveta leikkimään markkinavoimien kanssa, kun sääntöjä ei kuitenkaan osata. Tämän saivat jämsäläiset oppia kantapään kautta. Lehtitietojen mukaan päättäjiä petkutettiin kunnolla terveyspalvelujen yksityistämisessä ja tempun teki Sitran alaisuudessa toimiva pääomasijoitukseen erikoistunut Terveysrahasto.
Pitkä juttu meni lyhyesti kerrottuna näin: Jämsässä oli tarkoitus kehitellä pilottiprojekti, jossa yhdistetään sekä yksityinen että julkinen terveydenhuolto tasavertaisina kumppaneina. Terveydenhuolto ulkoistettiin kilpailutuksen perusteella juuri tätä tarkoitusta varten perustetulle Jokilaakson Terveys Oy:lle. Yhtiön osakkaita olivat lääkärifirma Pihlajalinna Oy (38 %), Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (10 %), Jämsän kaupunki (39 %) ja Sitran alainen pääomasijoittaja Terveysrahasto (13 %).
Jämsän päättäjät kuvittelivat, että suurimpana osakkaana kaupunki saisi vahvan määräysvallan yhtiössä. Tämä osoittautui toiveajatteluksi, koska Terveysrahasto ja Pihlajalinna tekivät ihan omat kuvionsa. Uusi yritys ei edes ennättänyt aloittaa toimintaansa, kun Terveysrahasto myi oman osuutensa yhtiöstä nelikymmenkertaiseen hintaan lääkäriyritys Pihlajalinna Oy:lle. Näin Pihlajalinna on 51 %:n omistusosuudellaan saanut aseman, jossa se voi sanella päätökset. Kaupungin tehtäväksi jäi maksaa kiltisti kaikki, mitä pyydetään.
Pihlajalinnan omistavat sekä yrityksen henkilökunta että Sentica Partners Oy. Tämä Sentica puolestaan on riippumaton pääomasijoittaja, jossa on mukana eläkevakuutusyhtiöitä ja eurooppalaisia sijoitusrahastoja. Voidaan siis sanoa, että koko terveydenhoito putosi totisesti markkinavoimien syliin. Mielenkiintoinen on Sitran rooli tässä toiminnassa. Sehän toimi ihan selvästi markkinavoimien juoksupoikana, kun sen alainen Terveysrahasto myi omistusosuutensa.
Sekä Sitra että Terveysrahasto taisivat pelata ihan tietoisesti markkinavoimien pussiin. Kaupungin päättäjiä jymäytettiin kunnolla. Jos ei jymäytetty, niin silloin heidänkin omistuksiaan ja muita sidoksiaan pitäisi tutkia.
Luokka: kunnallispolitiikka, talous
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Toukokuun 8. 2011
Joensuussa on paljastunut aika omituinen tapaus, josta sanomalehti Karjalainen eilen kertoi. Iäkäs nainen kuoli yksityisessä hoitokodissa, jolta kaupunki ostaa asumis- ja hoitopalveluja. Tämä tapahtui jo viime elokuussa, mutta kaupunki karhusi sinnikkäästi maksuja “käytetyistä” palveluista vielä puolen vuoden ajalta kuoleman jälkeen. Perintää tehostettiin varoittamalla luottotietoihin mahdollisesti tulevasta häiriömerkinnästä.
Kuolemasta oli ilmoitettu välittömästi ja omaiset olivat irtisanoneet hoitosopimuksen. Kaupungin sosiaalitoimi oli vieläpä myöntänyt hautausavustusta, mutta jostain syystä nämä tiedot eivät kulkeneet laskutukseen saakka. Tämä on tietysti ikävä yksittäistapaus, jota kaupunki on virallisesti pyytänyt anteeksi. Se kertoo kuitenkin nykyajattelun painottumisesta talouden puolelle. Kaikkein parhaiten toimii laskutus.
Se kertoo myös palvelutuotannon sekavasta tilanteesta. Kunnat tuottavat osan palveluista itse ja osan ne ostavat yksityisiltä palveluntuottajilta. Lisäksi asiakasmaksut määräytyvät eri tavalla riippuen siitä, onko henkilö asiakkaana laitoshoidossa vai palveluasumisessa. Laitoshoidon maksu on säädetty asetuksella tarkasti, mutta palveluasuminen hinnoitellaan palvelujen mukaan. Palvelutarjonta puolestaan räätälöidään asiakkaan maksukyvyn mukaan. Jos asiakkaan rahat loppuvat, niin palvelut vähenevät minimitasolle.
Palveluasumisen hinnoittelun vapaus lienee tärkeä syy siihen, että kunnat purkavat vauhdilla laitospaikkoja ja muuttavat niitä palveluasumiseksi. Ilkeä voisi väittää, että kaikkein helpoimmin se onnistuu vaihtamalla talon seinässä oleva kyltti.
Tämä tapaus pistää myös epäilemään ison organisaation kehuttua ylivertaisuutta. Joensuuhun on viime vuosina liitetty useita pieniä naapurikuntia ja väestöpohja on kasvanut sen mukaisesti. Samalla organisaation eri haarat eivät enää näytä keskustelevan keskenään edes virka-asioissa. Jokainen puurtaa omaa sarkaansa pitämättä yhteyttä toisiinsa. Asiakastietojärjestelmissä on totisesti parantamisen varaa, kun edes tieto myönnetystä hautausavustuksesta ei keskeytä palveluasumisen laskutusta.
Tämä oli vähän synkkä tarina näin äitienpäivänä. Kun nyt tänään joka tapauksessa muistamme äitejämme ja isoäitejämme, niin samalla voinemme miettiä elon ehtoota yleisemminkin. Meistäkin tulee vanhoja.
Luokka: sosiaalitoimi, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Toukokuun 7. 2011
Päivän Helsingin Sanomissa euroedustaja Liisa Jaakonsaari ehdottaa, että puolueiden nimittämät ministerikandidaatit pantaisiin eduskunnan eri valiokuntien tai suuren valiokunnan tenttiin. Valiokunnilla tulisi olla oikeus myös hylätä kelvottomaksi havaitsemansa ministeriehdokas. Jaakonsaaren mukaan olisi sekä maan imagon että ministeriehdokkaan itsensä kannalta parempi, että henkilön arvot ovat kohdallaan.
Jaakonsaaren ehdotus on hyvä, mutta liian suppea. Hän haluaa tentata kandidaattien arvoja ja asenteita, mutta ei puhu asiaosaamisesta mitään. Koko ajatus lienee syntynyt Jussi Halla-ahon mahdollisen ministerinaseman pelosta, koska Jaakonsaaren mukaan ministeriltä ei tule suvaita fasistisia, rasistisia tai eri uskontoja pilkkaavia lausuntoja.
Minä taas olen ihan varma, että kielitieteilijänä Halla-aho osaisi sovittaa sanansa tentissä oikein ja neutraalisti. Jo syntyneelle maineelleen hän ei enää mahda mitään, mutta eipä se maine valiokuntien haastattelussakaan muuttuisi.
Neljä vuotta sitten katselin muutamia ministereiksi valittuja henkilöitä ja mietin, mikä mahtaa olla heidän valintansa peruste. Kyseessä täytyy olla jokin salaperäinen vuorojärjestelmä, jonka mukaan riittävän kauan istunut edustaja on ministerivuorossa. Muuten ei voi selittää sellaisten oman vaalipiirinsä ulkopuolella tuntemattomien henkilöiden kuin Anne Holmlund ja Paula Lehtomäki valintaa. Heidän osaamisensa osoittautui käytännössä olemattomaksi. Puhumattakaan sitten Suvi Lindénistä, joka jo kertaalleen oli todistanut osaamattomuutensa.
Tenttaamiselle siis olisi varmasti muitakin perusteita kuin arvojen ja asenteiden tutkiminen. En myöskään ymmärrä, miksi kandidaatteja pitäisi tutkia valiokuntien salaisissa istunnoissa. Olisi paljon reilumpaa, jos heille esitettäisiin kysymyksiä koko eduskunnan edessä ja tilaisuus televisioitaisiin suorana lähetyksenä. Vaikka joku osoittautuisi ihan täydeksi pölvästiksi, voitaisiin hänet silti valita ministeriksi hallituspuolueiden enemmistön turvin. Eri asia sitten on, olisiko siihen enää kanttia.
Eduskunnan juristien mukaan tenttaamiselle ei ole mitään estettä, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Sitä luulisi löytyvän varsinkin nyt, kun mahdollisten ministereiden kelvollisuudesta on esitetty julkisia epäilyjä jo etukäteen. EU:ssa tenttaus toimii erinomaisesti komissaareja valittaessa, joten kyllä se toimisi myös eduskunnassa.
Luokka: politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Toukokuun 6. 2011
Kaikki puhuvat Portugalin tukipaketista, mutta harvempi puhuu siitä, mitä IMF:n, EU:n ja Portugalin hallituksen hyväksymä sopimus tarkoittaa Portugalin kansalle. Sopimus osoittaa, että meneillään on niin puhdasoppinen uusliberalistinen vallankaappaus, ettei sellaista ole nähty Etelä-Amerikan sotilasdiktatuurien jälkeen. Julkinen sektori ajetaan alas, julkinen omaisuus yksityistetään, työlainsäädäntö puretaan ja sosiaali- ja terveyspalvelut karsitaan minimiin samalla kun verotusta kiristetään. Näin se tapahtuu:
Työlainsäädäntö: Irtisanomisaikaa lyhennetään ja irtisanomisperusteita muutetaan löyhemmiksi. Työttömyysturvaa leikataan ja sen maksuaikaa lyhennetään. Työaikoja pidennetään, ylityökorvauksia leikataan, minimipalkka jäädytetään ja reaalipalkkoja alennetaan yleisesti. Tämä onnistuu rajoittamalla ay-liikkeen kollektiivista sopimusoikeutta.
Verot: Arvonlisäveroa ja muuta välillistä verotusta kiristetään ja tavallisten kansalaisten terveyskulujen vähennyksiä leikataan. Kiinteistöveroja ja energian hintaa nostetaan.
Leikkaukset: Sosiaalimenoja leikataan kautta linjan ja terveyspalvelujen maksuja nostetaan. Terveys-, koulutus- ja muiden kuntapalvelujen rahoitusta leikataan. Peruspalveluja karsitaan ja keskitetään ja lukuisia kuntia lakkautetaan. Julkisen sektorin palkat jäädytetään kolmeksi vuodeksi ja kymmeniä tuhansia työpaikkoja lopetetaan.
Yksityistäminen: Valtionyhtiöt yksityistetään, mukaan lukien energia-, rautatie- ja lentoyhtiöt. Luovutaan periaatteesta, jonka mukaan valtiolla tulee olla merkittävä rooli strategisilla aloilla, kuten teleyhtiöissä. Kunnalliset liikelaitokset yksityistetään ja valtion omaisuutta myydään niin paljon kuin saadaan kaupaksi.
Tämä ei ole pelottelua, vaan näin on jo sovittu tapahtuvan muutaman vuoden sisällä. Kaikki sujuu ihan Milton Friedmanin uuusliberalistisen opin perusteesien mukaan. Markkinat vapautetaan täydellisesti, julkinen omaisuus yksityistetään ja sosiaalimenoja leikataan. Lopullisena tavoitteena on valtion kutistaminen yövartijavaltioksi, joka huolehtii vain sisäisestä ja ulkoisesta turvallisuudesta. Sitten nekin siirretään markkinoiden hoidettaviksi.
Myös muutosten kiireen perustelut löytyvät samoista oppikirjoista. Uusliberalistisen opin mukaan kriisi avaa mahdollisuuksien ikkunan ja silloin on toimittava häikäilemättä. Nyt se ikkuna on auki.
Tuo sovittujen toimenpiteiden lista näyttää muuten merkillisen tutulta. Aivan niin, tuota samaa on meillä tehty jo viimeiset kaksikymmentä vuotta. Meillä vain se mahdollisuuksien ikkuna ei ole ollut niin selällään, että sieltä olisi voinut rynnätä tällaisella vauhdilla sisään. Meillä edetään lyhyin askelin, hitaasti hivuttamalla.
Luokka: politiikka, talous
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Toukokuun 5. 2011
Tähän mennessä on tapahtunut:
Ennen vaaleja kokoomus piti hallitusneuvottelujen kynnyskysymyksenä, että kaikki hallituspuolueet tukevat EU:n tukimekanismeja. Vaalien jälkeen Katainen poisti koko kysymyksen hallitusneuvotteluista.
Ennen vaaleja vihreät tukivat Portugalin auttamista, mutta enää eivät tue, paitsi siinä tapauksessa, että koko tuleva hallitus sitä tukee. Tässä on takana se, että vihreät eivät halua helpottaa perussuomalaisten tietä hallitukseen.
Keskusta tuki ehdottomasti Portugalin auttamista, mutta tämänhetkinen kanta ei ole selvillä. Sosialidemokraatit eivät halua kertoa kantaansa, ellei vanha hallitus esitä asiaa päätettäväksi. Perussuomalaiset eivät äänestä tukien puolesta, mutta eivät välttämättä äänestä niitä vastaankaan.
Suunnilleen tällainen lienee tilanne, ellei se ole jo tänä aamuna muuttunut. Timo K. Mukan 16-vuotiaana kirjoittamassa savottaromaanin luonnoksessa kämpällä asusteli yksi mies, joka ei koskaan ajanut eikä edes pessyt partaansa ja vakuutti olevan varmaa, ettei hän sitä tule tekemäänkään. Tämä kävi kaverin hermoille niin paljon, että hän päätti korjata asian.
- Se piru oppii nyt, että jokainen puhe voidaan perua, kun oikein tiukka paikka tulee ja panee kutisemaan, hän tuumaili. Niinpä hän toimitti salaa satiaisia miehen partaan ja jo parin päivän kuluttua vakuuttelija esiintyi sileäleukaisena.
(Timo K. Mukka: Näin hetki sitten ketun - runoja, proosaa ja muita kirjoituksia 1960-71, toim. Toni Lahtinen, WSOY 2010)
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Toukokuun 4. 2011
Raamatun kertomuksen mukaan köyhä ja sairas Lasarus lojui rikkaan miehen portinpielessä kerjäämässä niitä muruja, joita rikkaan pöydältä saattaisi tippua. Ei sieltä kuitenkaan mitään tippunut, vaan kurjimus ajettiin pois näköalaa pilaamasta. Valumisteoria ja sen toimimattomuus olivat siis hyvin tiedossa jo pari tuhatta vuotta sitten. Valumisteoriahan on oikeiston suosima ajatus siitä, että mitä enemmän rikkaiden pöydälle kertyy, niin sitä enemmän pöydän reunojen yli valuu myös köyhille.
Nykyajan Lasarukset seisovat leipäjonoissa ympäri Suomea ja erityisesti Helsingissä Hurstin säätiön leipäjono on herättänyt pahennusta. Asuntojen arvo kuulemma tulee alas rytisten eivätkä omistusasunnoissaan asuvat uskalla nenäänsä ulos pistää, kun köyhät haisevat ja metelöivät jonossa. Liiketoiminta kärsii ja muutenkin köyhyyden julkinen näkyminen on tavattoman rumaa.
OECD:n uusimman tilaston mukaan Suomi on nyt vauraampi kuin koskaan, mutta myös tuloerojen kasvu on maailman huippuluokkaa. Kaikkein rikkaimpien pöydille siis kertyy enemmän kuin milloinkaan ennen, joten teorian mukaan sieltä pitäisi jo ruveta jotain valumaan ylikin. Ei sieltä kuitenkaan valu yhtään sen enempää kuin Raamatunkaan aikoina, vaan kohtelu on täsmälleen samanlaista. Kurjuus on saatava pois silmistä.
Taistelusta köyhyyttä vastaan on näköjään luovuttu ja aloitettu taistelu köyhiä vastaan.
Raamatun tarinan opetus perustuu tuonpuoleisessa seuraavaan rangaistukseen. Rikas mies päätyy helvettiin ja Lasarus taivaaseen, josta pääsee seuraamaan toisen kärsimystä. Tunnetusti tällä opetuksella ei ole koskaan ollut minkäänlaista pelotusvaikutusta.
Facebookista luin ehdotuksen, joka tehoaisi päättäjiimme varmasti. Hurstin säätiön leipäjono pitäisi sijoittaa mahdollisimman lähelle eduskuntataloa, jotta se olisi koko ajan päättäjien silmissä. Jonon pituutta käytäisiin mittaamassa päivittäin ja sen perusteella arvioitaisiin uuden eduskunnan ja hallituksen toimia eriarvoisuuden poistamiseksi. Kannatettava ajatus.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Toukokuun 3. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta kuristaa vääjäämättä Juuan Työttömät ry:n hengiltä. Siinä samalla se onnistui jo lopettamaan yhdistyksen matkailunähtävyys Puu-Juuassa ylläpitämän kahvila-ruokala-kirpputorin ja seuraavaksi menee kierrätyskeskus Kieppi. Kierrätyskeskuksen mukana katoaa myös kunnan ainoa elektroniikkaromun keräyspiste. Tämän kaiken kunta tekee omintakeisella tyylillään valittaen määrärahojen puutetta ja rikkomalla omia sääntöjään kokousmenettelyssä.
Taustalla ovat työttömien yhdistyksen taloudelliset vaikeudet, jotka johtuvat verottajan ja TE-toimiston muuttuneista laintulkinnoista. Kahvila, kirpputori ja kierrätyskeskus katsotaan liiketoiminnaksi, jolle ei enää myönnetä korkeinta mahdollista palkkatukea. Niinpä yhdistys ei voi enää palkata henkilöstöä riittävästi.
Hädässään yhdistys kääntyi kunnan puoleen ja pyysi toiminta-avustusta toimistotyöntekijän ja työsuunnittelijan puoleen palkkaan. Toisesta puolesta se pystyisi vastaamaan itse. Kunnanhallitus käsitteli asiaa ensimmäisen kerran 1.3.2011 ja esityslistalla perusteltiin kielteistä suhtautumista paitsi rahan puutteella, niin myös sillä tosiasialla, että kunnan omistaman kahvilarakennuksen vuokra on edullinen. Lisäksi todettiin virkakieltä vapaasti suomentaen, että kunta hoitaa työllistämisen itse kuntouttavan työtoiminnan kautta, ei siihen työttömien yhdistystä tarvita sotkemaan ja oikeaa palkkaa työttömille maksamaan.
Kunnanhallitus päätti panna asian pöydälle. Pöydällepano tarkoittaa kunnan omien sääntöjen (hallintosääntö ja valtuuston työjärjestys, jota sovelletaan muidenkin toimielinten kokousmenettelyssä) mukaan asian siirtämistä seuraavaan kokoukseen. Juuassa pöydällepano tarkoittaa kuitenkin kiusallisen asian lepuuttamista pöydällä niin kauan, että ongelma on ratkennut itsestään.
Asia otettiin uudelleen esille kunnanhallituksen kokouksessa eilen, siis kahden kuukauden ja ainakin neljän kokouksen jälkeen. Se ei ollut edes etukäteen jaettavalla esityslistalla, vaan putkahti jostain pöytälaatikosta yllättäen päätettäväksi, koska aika ja yhdistyksen rahapula olivat jo hoitaneet asian.
Yhdistys irtisanoi ruokalarakennuksen vuokrasopimuksen 1.5. alkaen ja toiminta siellä on loppunut. Työntekijät on irtisanottu. Kierrätyskeskuksen toiminnan turvaamiseksi yhdistys esitti nyt, että kunta antaisi rahaa toimistosihteeri/työnjohtajan palkkaukseen 1 800 euroa kuukaudessa sekä puoleen kierrätykeskuksen vuokraan 600 euroa kuukaudessa.
Kunnanhallituksen vastaus oli tyly: Avustusta ei myönnetä, koska tarkoitukseen ei kuluvan vuoden talousarviossa ole määrärahaa. Se siitä yhteisöllisyydestä ja kolmannen sektorin toiminnan tukemisesta. Nyt on vain ajan kysymys, milloin kierrätyskeskus sulkee ovensa.
Ei kunnalla tietenkään ole mitään velvollisuutta avustaa yksittäisen yhdistyksen toimintaa. Kun kyseessä on kuitenkin pienen kunnan keskeinen palveluntuottaja, asenne vähän ihmetyttää. Tai ehkä kunnalla onkin tarkoitus ruveta hoitamaan kierrätyskeskusta itse kuntouttavana työtoimintana. Silloin työntekijät olisivat ilmaisia ja tuottaisivat vielä kunnalle rahaa Kelan maksuosuuksina ja liikevoittona.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Toukokuun 2. 2011
Toukokuun arki alkoi melkoisilla uutisilla: Osama bin Laden tapettu, Suomeen perustetaan natsipuolue, perussuomalaiset eivät kääntäneet takkia, mutta sosialidemokraatit sen mahdollisesti tekevät. Näiden isojen asioiden ohella Ylen uutisissa kerrottiin myös ohimennen ihan varmana asiana, että Rääkkylän kunnan sosiaali- ja terveystoimi on nyt yksityistetty.
Isot uutiset vaativat sulattelua, mutta tämä Rääkkylää koskeva juttu särähti korvaani pahasti. Toimittaja selosti, että naapurikunnat ovat hakeneet hallinto-oikeudelta Rääkkylälle kieltoa erota kuntayhteistyöstä, mutta tuloksetta.
Tämä toimittaja ei ymmärrä hallintojuridiikasta yhtään mitään. Naapurikunnat hakivat hallinto-oikeudelta Rääkkylän päätökselle täytäntöönpanokieltoa, mutta hallinto-oikeus ei sitä antanut. Tällä päätöksellään oikeus ei ottanut minkäänlaista kantaa itse asiaan, vaan pelkästään yksityistämispäätöksen täytäntöönpanoon. Näin oikeus teki siksi, että se ei ennättänyt ratkaista koko asiaa lopullisesti ennen tätä päivää, jolloin yksityisen toiminta alkoi. Ilman tätä päätöstä ei Rääkkylässä tänään olisi ollut tarjolla terveys- ja sosiaalipalveluja ollenkaan tai sitten niiden tuottajia olisi ollut kaksi.
Hallinto-oikeus tulee käsittelemään yksityistämisen laillisuuden myöhemmin. Vasta sitten ratkaistaan, saako sosiaalitoimen yksityistää vai joutuuko yritys lopettamaan nyt toistaiseksi sallitun toimintansa.
Saatan olla tulossa vanhaksi ja marisevaksi ukoksi, mutta jotenkin toimittajien ammattitaito ja osaaminen tuntuvat jatkuvasti laskevan. Ennen toimittajat perehtyivät asioihin ja kertoivat niistä kunnolla, mutta nykyisin tuntuu tärkeintä olevan etsiä korostettavaksi jokin yksityiskohta, jonka ei tarvitse edes olla totta. Tosiasiathan saattaisivat pilata hyvän uutisen.
Luokka: laki, media
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Toukokuun 1. 2011
Sellaisia me ihmiset olemme. Minun kanssani saa vapaasti olla eri mieltä, mutta mielellään asiallisesti. Jos eri mieltä oleva ihmettelee, millaisessa maailmassa Uuninpankkopoika elää, huhhuttelee ja lisäilee tekstiinsä sellaisia “nasevia” netti-ilmaisuja kuten omg, niin hän saa haistaa kukkasen. En kuitenkaan halua estää tai sensuroida tällaisiakaan mielenilmaisuja.
Sama herkkänahkaisuus näkyy pätevän myös politiikkaan. Perussuomalaiset ovat vaalien jälkeen osoittautuneet yllättävän helposti pahastuviksi. Timo Soini paheksui eilen perussuomalaisuutta vastaan järjestettyä mielenosoitusta ja ovatpa jotkut väittäneet sen olevan jopa demokraattisen vaalituloksen vastaista toimintaa.
Sanan- ja ilmaisunvapaus kuitenkin kuuluvat demokratiaan ja kansalaisten perusoikeuksiin, joten myös vaalitulosta vastaan saa osoittaa mieltään. Vähän eri asia on, että perussuomalaisuutta verrataan suoraan natsismiin. Minusta se on epäasiallista, kuten yleensäkin tämän kuuluisan natsikortin liian helppohintainen heitteleminen. Tällaistakin toimintaa nyt vain pitää sietää, koska enemmän se kertoo kortin nostajan yksioikoisesta ajattelusta kuin kohteen olemuksesta.
James Hirvisaari puolestaan on pahastunut perussuomalaisten nimittämisestä persuiksi. Jos hän tarkoitti pahastumisellaan sitä, että samassa lehtijutussa sosialidemokraatit ovat sosialidemokraatteja eivätkä sossuja ja keskustalaiset keskustalaisia eivätkä kepulaisia, mutta perussuomalaiset persuja, niin hänen kritiikkinsä osuu oikeaan. Jos hän pahastui sanasta persu kaikissa yhteyksissä, niin hän on liian herkkänahkainen.
Keskusta vaihtoi aikoinaan nimensä Keskustapuolueesta Suomen Keskustaksi ja muistaakseni yksi syy oli juuri halu päästä eroon vähän kelmin kuuloisesta sanasta kepu. Ei se kuitenkaan auttanut, koska ensimmäinen tarjottu uusi lyhenne Suomen Keskustalle oli Suokusta. Ei ikävältäkään tuntuvasta vinoilusta ole helppo päästä eroon ja pahastumien usein vain yllyttää jatkamaan.
Luokka: media, politiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 30. 2011
Sanomalehti Karjalainen kirjoitti tänään, että Rääkkylän kunnan suunnittelema sosiaali- ja terveystoimen yksityistäminen on nyt varmistunut, kun tarvittavat viranomaisluvat on saatu. Tarkempi lukeminen osoittaa, että sekä yksityistäminen että toimituksen kyky ymmärtää viranomaisten päätöksiä ovat yhtä huteralla pohjalla.
Nyt kunnat ovat päässeet sopimukseen siitä, että maanantaiaamuna terveyskeskuksen ovella ei synny tappelua siitä, hoitavatko potilaita liikelaitos Hellin vai yksityisen palveluntuottajan työntekijät. Rääkkylä saa ainakin toistaiseksi ostaa yksityisfirmalta nämä palvelut. Sosiaalitoimen lopullinen yksityistäminen sen sijaan on vielä monen mutkan takana.
Hallinto-oikeus päätti pikaratkaisuna, että kunnan yksityistämispäätökselle ei aseteta valittajien vaatimaa täytäntöönpanokieltoa. Vastoin toimittajien luuloa tämä päätös ei ratkaissut asiaa lopullisesti, vaan on vain eräänlainen aikalisä. Palvelutuotannon toimivuus varmistetaan sallimalla päätöksen täytäntöönpano toistaiseksi. Yksityistämisen lainmukaisuus tullaan ratkaisemaan vielä erikseen annettavalla päätöksellä.
Myös Valvira on joutunut antamaan asiassa nopean tilapäisratkaisun ihan samasta kiireestä johtuen. Senkään päätös ei ole lopullinen, vaikka näin halutaan uskoa. Suomennettuna päätös kuuluu suunnilleen, että tehkää nyt toistaiseksi näin, mutta varautukaa tulevaan lopulliseen päätökseen tältä pohjalta:
Kunta ei voi yksityistää sellaista toimintaa, johon sisältyy julkisen vallan käyttöä. Sosiaalitoimen julkisen vallan käyttäjä ei voi olla sekä virkasuhteessa kuntaan että työsuhteessa yksityiseen palveluntuottajaan, koska hänen päätöksensä vaikuttavat yksityisen yrityksen etuihin. Kahdella tuolilla istuja on siis päätöksenteossa esteellinen. Tämän takia kunnassa on oltava vain virkasuhteessa kuntaan olevia päätöksentekijöitä.
Valvira korostaa tilapäispäätöksessään, että tällä päätöksellä ei oteta kantaa siihen, ovatko palvelut riittäviä ja lainsäädännön vaatimukset täyttäviä. Se asia ratkaistaan vasta sitten, kun yksityinen yritys saa toimitettua edes lupahakemukset Valviraan. Jo tässä vaiheessa Valvira huomauttaa, että kunnan omat selvitykset ovat puutteelliset ja ristiriitaiset. Lisäksi on selvää, että Paras-lain väestöpohjavaatimus ei täyty.
Yksityistämisen puolestapuhujat ovat antaneet ymmärtää, että kaikki on kunnossa ja viranomaisluvat ja oikeuden päätökset on saatu.Totuus kuitenkin on, että nyt on annettu hyvin epäilevä lupa aloittaa toiminta, jonka lainmukaisuus tullaan tutkimaan suurennuslasilla.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 29. 2011
Jos ihminen ei hallitse yleisesti noudatettavia käytöstapoja, niin joukossa huomiota saadessaan hän useimmiten hämmentyy, ujostelee ja vetäytyy syrjään. Toinen, hiukan harvinaisempi käyttäytymismalli on uhmamielinen tapojen puuttumisen korostaminen ja sen nimeäminen suoraselkäisyydeksi. Perussuomalaisten tuore kansanedustaja Teuvo Hakkarainen näyttää edustavan tätä jälkimmäistä ihmistyyppiä. Hän on jo joutunut puolueensa puheenjohtajan puhutteluun esittämistään julkisista kannanotoista.
Ei maailma yhden kansanedustajan huonosti harkittuun käytökseen kaadu ja mies on varmasti oppimiskykyinen. Sitten vasta on syytä huolestua, jos huono käytös jostain syystä hyväksytään salonkikelpoiseksi ja sitä jopa ihaillaan. Vanha tarina “Karoliinin korvapuusti” on tästä oivallinen esimerkki. Sitä luettiin kansakoulussa vuosikymmeniä ja minuakin se huvitti ja innosti joskus pienenä. Siinähän hoviin saapunut karski suomalainen karoliinisoturi näyttää puuteroiduille hoviherroille, mitä on oikea suomalaisen miehen kursailematon käytös. Oli kuitenkin itsestään selvää, että ihaillen tarinaa lukenut opettaja ei sietänyt luokkahuoneessaan mitään vastaavia metsäläistapoja.
Karoliinin korvapuusti on siis monille tuttu kertomus, jonka lukemisesta koulussa Väinö Linna kertoi teoksessaan Täällä pohjantähden alla. Linna kuvasi toisenkin esimerkin huonojen tapojen ihailusta hyvän asian nimissä. Kylään saapui lapaualaisaikoina salaperäinen pohjalaismies, jota huhuttiin Kosolan lähetiksi. Mieheltä ostettiin savisia kukkopillejä ja häntä kestittiin pitopöydissä, joissa hän käytti ruokailuvälineenä omaa puukkoaan. Oman pitäjän rahvaan käytöstapojen puutetta halveksiva herrasväki piti tätä tavattoman isänmaallisena ja jäyhän miehekkäänä käytöksenä.
Huono käytös on pelkästään huonoa käytöstä, eikä se muuksi muutu millään verukkeella. Ihan tavallisten käyttäytymis- ja puhesääntöjen oppiminen ei ole kenellekään ylivoimaista eikä siinä päästä kruunu karise. Kaikilla on mukavampi olla, kun pelataan edes väljästi yhteisillä käyttäytymissäännöillä.
Ihan yhtä lailla käytöstapojen puutetta osoittaa varsinkin sosiaalisen median revittely Hakkaraisen toiminnasta. Ei kuulu hyviin tapoihin osoitella sormella, ivata ja perustaa viharyhmiä. Kuten Raid-kirjojen komisario Jansson kysäisi: Onko typeryys teille tekosyy olla ajattelematta?
Luokka: mielipide, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 28. 2011
Valtiopäivien avajaisissa presidentti Tarja Halonen puhui köyhistä, syrjäytyneistä ja eriarvoistuneesta yhteiskunnasta. Väliaikainen puhemies Ben Zyskowicz vastasi moittimalla suuryritysten johtajien tolkuttomia palkkoja ja optiojärjestelyjä, jotka ovat karanneet kauas arkijärjen ulottumattomiin. Äkkiä ajatellen luulisi, että he puhuivat samasta asiasta. Eivät he kuitenkaan puhuneet.
Siinä missä Halonen puhui kansan kahtiajakautumisesta, puhui Zyskowicz jo valmiiksi hyvin pärjäävien eriarvoistumisesta. Zyskowiczin kannalta aihe on turvallinen, koska eduskunta ei mahda yhtään mitään kansainvälisten suuryritysten palkkakäytännöille. Suomalaisten eriarvoisuuteen eduskunta voisi vaikuttaa ihan omilla päätöksillään, mutta kokoomus yleensä ja Zyskowicz erityisesti eivät koskaan ole kunnostautuneet köyhimpien aseman parantamisella. Sieltä päin on yleensä tarjottu keppiä, ei porkkanaa. Pieni toive siitä, että myös vähosaisimmat tuntisivat olevansa samassa veneessä ei viime vuosien toiminnan valossa kuulosta kovin vakuuttavalta.
Väkisin tulee mieleen, että tarkoitus oli silittää myötäsukaan vaalien muita menestyjiä eli perussuomalaisia ja sosialidemokraatteja. Hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja yhteinen ohjelma on saatava aikaan. Molemmilla todennäköisillä hallituskumppaneilla huono-osaisten aseman parantaminen oli näkyvästi esillä vaaleissa.
Vaikka Zyskowiczin puhe epäilemättä oli poikkeuksellisen voimakas, en oikein vakuuttunut. Kyllä maailmaan puhetta mahtuu, teot tulevat näyttämään todellisen karvan.
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 27. 2011
Rääkkylän kunta päätti joulukuussa erota kuntien yhteisestä sosiaali- ja terveyspalvelut tuottavasta Helli-liikelaitoksesta ja ulkoistaa nämä palvelut yksityiselle yritykselle. Toukokuun alussa samoihin kunnan omistamiin tiloihin on tulossa töihin sekä Hellin että Attendo Medonen työntekijöitä, koska molemmat katsovat olevansa ainoa oikea toimija.
Kunnanjohtaja Yrjö Erosen mukaan koko sotku on kaikkien muiden paitsi kunnan oma vika. Naapurikunnat ovat valituksillaan vaikeuttaneet Rääkkylän irtautumista yhteistoiminta-alueesta ja Valvira on etukäteen vaatinut tarkkaa selvitystä sosiaalitoimen yksityistämisestä. Sitä kun ei yksikään kunta ole aikaisemmin keksinyt kokeilla.
Sanomalehti Karjalaisen haastettelussa kunnanjohtaja ryöpyttää Valviraa selvitysten vaatimisesta. “Eihän Valviran tehtävä olisi ottaa kantaa siihen, miten kunnassa palvelut organisoidaan, vaan että ne tuotetaan laillisesti”, Eronen moittii.
Kunnanjohtaja sotkee laillisuusvalvonnan ja tarkoituksenmukaisuusvalvonnan toisiinsa. Valviran selvitysvaatimuksen taustalla on nimenomaan epäilys sosiaalitoimen yksityistämisen laillisuudesta, ei sen tarkoituksenmukaisuudesta tai järkevyydestä. On ihan varmaa, että Valviran puolesta kunta saa tuottaa palvelunsa ihan kuinka järjettömällä tavalla tahansa, kunhan se tapa on laillinen.
Eräs vanha kunnallisneuvos sanoi kerran, että kunnalla on oikeus tehdä hölmöjä päätöksiä, kunhan ne ovat laillisesti syntyneitä ja muutenkin mahtuvat lain raameihin. Kunnanjohtajan asemassa olevan virkamiehen on pakko ymmärtää tämä perusasia.
Sosiaalitoimi on suurilta osin julkisen vallan käyttöä ja julkista valtaa saa perustuslain mukaan käyttää vain viranomainen. Jos viranomaisvaltaa siirretään muille kuin viranomaisille, on asiasta säädettävä perustuslainsäätämisjärjestyksessä annettavalla lailla. Siinä koko ongelma on kaikessa lyhykäisyydessään.
Kunnanjohtajan puheissa onkin nyt selittelyn makua, kun tilanne muuttui yllättävän hankalaksi. Kun itse tekee ja teettää päättäjillä näin ikävän virheen, on vähän pakko syytellä muita. Aika monet tulevat uskomaan syytökset oikeiksi.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 26. 2011
Arkkipiispa Kari Mäkinen on perustanut työryhmän, jonka pyrkimyksenä on lobata hallitusohjelmaan toimenpiteitä köyhyyden poistamiseksi. Tarkoitus on kiinnittää huomiota erityisesti perusturvalla elävien, pitkäaikaistyöttömien sekä nuorten syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien asemaan. Kirkko on huomannut leipäjonot, joita poliitikot eivä ole suostuneet näkemään.
On kunniaksi kirkolle ja suureksi häpeäksi poliitikoille, että arkkipiispan on kiinnitettävä asiaan huomiota. Ei kenellekään voi olla uusi asia, että Suomessa on oikeasti köyhiä. Tilastollisia köyhiä alkaa olla jo viidesosa kansasta, mutta näiden kaikkein köyhimpien määrää ei tiedä kukaan. Kirkon diakoniatyössä tilanteen paheneminen on varmasti nähty, samoin kuin kaikissa vapaaehtoisjärjestöissä.
Vaalikampanjan aikana köyhyyden poistaminen ei ollut pääasiana yhdenkään puolueen ohjelmassa. Koko vaalitaistelu keskittyi sellaisiin asioihin, joista leipäjonossa seisova ei suuremmin kiinnostunut. Kaikki kyllä mainitsivat ohimennen sivulauseessa eri sanoin jotain köyhyydestä. Yleiskuvaksi jäi, että kukaan ei köyhyyttä kannattanut, mutta kovin moni ei aikonut sen poistamiseksi hirveästi tehdä. Ehkä ehdokkailla ja puolueilla oli mielessään Jeesuksen maininta köyhistä, jotka tulevat aina olemaan keskuudessamme.
Kirkko on arkkipiispan johdolla palaamassa tässä asiassa kiitettävällä tavalla juurilleen. Köyhäinhoito on kautta historian kuulunut keskeisesti juuri kirkolle, mutta jo 1800-luvun puolivälissä nämä tehtävät siirrettiin kunnille. Koko nykyinen kuntalaitos sai alkunsa köyhäinhoidosta.
Nyt hyvinvointiyhteiskunta näyttää rappeutuneen niin kelvottomaan kuntoon, että kirkon on taas tartuttava aiheeseen. Nykyisellä organisaatiollaan se ei voi tehtäviä hoitaa, mutta kristillistä lähimmäisenrakkautta se voi yrittää takoa päättäjien kalloon. Ehkä hallitusohjelmaan otetaan jotain ylimalkaisia työllisyyden parantamistavoitteita ja muuta sopivan neutraalia, josta ei mitenkään voi joutua tilille.
Aionakin tällä hetkellä näyttää siltä, että uuden eduskunnan toiminta alkaa ihan perinteiseen tapaan riitelyllä vallasta. Kun tunkion kukot on saatu selvitettyä on aika laatia hallitusohjelma. Ehkä siinä vaiheessa joku muistaa, että taisihan se arkkipiispakin jotain sanoa, mutta mikähän sen asia oikein oli.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 25. 2011
Tällä otsikolla Pentti Haanpää kirjoitti aikoinaan novellin huutolaispoika Kaalepin huonosta koulumenestyksestä. Opettaja näki vain tyhmän ja umpimielisen pojan, joka tylsänä haukotteli tunneilla eikä oppinut yhtään mitään. Opettajan mielestä poika oli selvä osoitus alimpien kansankerrosten synnynnäisestä tyhmyydestä ja alempiarvoisuudesta; oli ajan ja vaivan haaskausta edes yrittää sivistää tuollaista luontokappaletta.
Opettaja ei halunnut nähdä pojan kasvuolosuhteita. Kaaleppi joutui heräämään kukonlaulun aikaan ja käyttämään kaiken isäntäväen talossa viettämänsä ajan työntekoon. Läksyjä hän ei saanut koskaan lukea, vaan kuunteli työnteon ohessa talon ylemmällä luokalla olevan tyttären paasatessa ääneen omia läksyjään. Talonväen mielestä se riitti ihan hyvín huutolaiselle, josta ei kuitenkaan tule kunnon eläjää.
Opetushallituksen tutkimuksen mukaan joka vuosi peruskoulusta valmistuu parisen tuhatta nuorta, enimmäkseen poikia, jotka osaavat kirjoittaa vain periaatteessa. Käytännössä he eivät kykene tuottamaan ymmärrettävää tekstiä. Mistähän nämä nykyajan Kaalepit mahtavat tulla, kun ilmaisia lapsiorjia ei enää myydä huutolaisiksi?
He tulevat köyhistä kodeista. Toisen tutkimuksen mukaan varsinkin suurimmissa kaupungeissa vanhempien taloudellinen tilanne heijastuu suoraan kouluihin. Vanhempien koulutustaso, työllisyysaste ja jopa asumismuoto näkyvät suoraan lasten koulumenestyksessä. Jos vanhemmat ovat huonosti koulutettuja, heikosti työllistyneitä ja vuokralla asuvia, niin lasten koulumenestys on todennäköisesti huono ja heidän syrjäytymisvaaransa on suuri. Heistä tulee niitä kaikista tilastoista kadonneita nuoria, jotka eivät ole töissä eivätkä koulutuksessa.
Eivät nämä nykyajan alempien kansankerrosten kakarat ole yhtään sen tyhmempiä kuin parempien perheiden lapset. Heitä vain ei opeteta kunnolla. Vielä 70- ja 80-luvuilla peruskouluista valmistui suunnilleen samat asiat oppineita nuoria, joilla oli melko tasavertaiset mahdollisuudet jatko-opintoihin. Nyt näyttää ikävästi siltä, että eriarvoisuus hyväksytään luonnonlakina. Köyhän ja syrjäytyneen väen lapsia pidetään taas synnynnäisesti tyhminä, joten heidän riittävään opetukseensa ei kannata panostaa. Nekin rahat voidaan käyttää paremman väen luonnostaan älykkäiden lasten opetukseen.
Minä näen tässäkin sääty-yhteiskunnan tekevän paluutaan. Kohta olemme periaatteessa siinä samassa tilanteessa, jolloin pappilan lasten piti saada säätynsä mukainen koulutus. Sen varmistamiseksi Koskelan Jussin poikien piti mennä myös säätynsä mukaiseen työhön navettaan lantaa luomaan. Nykyisin vain on niin ikävästi, että niitä alempien säätyjen töitä ei enää oikein ole. Ihan kaikkeen vaaditaan jonkinlainen ammattitutkinto, mutta luku- ja kirjoitustaidottomalle opiskelu on mahdotonta. Tyhjän päälle jäävät nuoret saattavat koitua yhteiskunnalle tulevaisuudessa arvaamattoman kalliiksi.
Luokka: opetus, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 24. 2011
Facebook-yhteisö Kielipoliisi suosittelee pyhien ajaksi infopaastoa mediariippuvaisille. Sen voi toteuttaa vaikkapa rajaamalla sähköpostin lukemisen kertaan päivässä, lopettamalla nettisurffailun kokonaan ja sulkemalla kännykän. Lisäksi uutisvirtaa voisi rajoittaa vaikkapa vain pariin lähetykseen päivässä. Pienen paaston jälkeen osaisimme ehkä valikoida itsellemme tärkeät tiedonlähteet ja vähentää turhaa informaatiokuormitusta.
Tässä on harvinaisen paljon järkeä. Onko tosiaan ihan pakko tietää koko ajan, mitä maailmalla tapahtuu? Onko pakko tietää, mitä naamakirjan kavereille kuuluu juuri tällä hetkellä ja mitä uutislinkkejä tai musiikkia he ovat juuri nyt linkittäneet profiiliinsa? Ei taatusti ole.
Ulkona on aurinkoinen kevätpäivä, joten oma parin päivän infopaastoni alkaa nyt. Taidanpa ensi töikseni lähteä ajelemaan polkupyörällä.
Aika kuvaavaa tietysti on, että tämäkään ajatus ei juolahtanut mieleen ihan omin päin, vaan se piti lukea netistä.
Luokka: yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 23. 2011
Valtion ja kuntien toimintojen yksityistäminen etenee vääjäämättä enimmäkseen kulissien takana tai ainakin hyvin vähällä uutisoinnilla. Tätä on jatkunut jo parikymmentä vuotta, joten otetaanpa lyhyt kertaus tapahtuneeseen.
Minun ikäiseni yli viisikymppiset muistavat hyvin vaikkapa sellaiset valtion laitokset kuin Posti-Tele ja TVH. Ne olivat valtion laitoksia, jotka enimmäkseen budjettivaroin tuottivat välttämättömiä palveluja. TVH vastasi kaikesta tienrakennuksesta ja teiden kunnossapidosta ja Posti-Tele ei selitystä kaipaakaan. Näin homma toimi vuosikymmeniä ja kaikki olivat suunnilleen tyytyväisiä. Vanha kansa saattaa vieläkin joskus puhua tievaltiosta tarkoittaen juuri entistä tie- ja vesirakennushallitusta.
1990-luvulle tultaessa uudet tuulet alkoivat puhaltaa. Valtion laitoksista tehtiin liikelaitoksia ja eri osastot rupesivat leikkimään markkinaosaajia. Itse satuin olemaan paikan päällä silloin, kun TVH muuttui Tiehallitukseksi ja Tieliikelaitokseksi. Se tapahtui helposti: ennen yhteinäinen virasto halkaistiin kahtia ja toinen puoli rupesi tilaajaksi ja toinen tuottajaksi.
Tämä oli tietenkin vain harjoittelua seuraavaa askelta varten, joka oli yhtiöittäminen. Ensin laitoksesta tehtiin valtionyhtiö, sitten valtioenemmistöinen yhtiö ja nykyisin sen omistajia ei tiedä kukaan. Koko Destiasta ei olisi oikeastaan kuultu mitään, ellei sen toimitusjohtajaa olisi passittettu tiilenpäitä lukemaan omituisten sopimusjärjestelyjen takia. Vähän aikaa sitten pikku-uutisena mainittiin, että Destia oli myynyt koko asfalttitoimintansa ulkomaille. Markkinavoimat tekevät kauppojaan eikä siihen ole mitään sanomista.
Sama kehitys käytiin läpi kaikissa valtion laitoksissa. Nyt markkinavoimat ovat haistaneet kunnissa liikkuvan rahan. Monella isolla kaupungilla on ollut perinteisesti oma satamalaitos ja energialaitos. Ne olivat aikoinaan ihan oikeasti osa kunnan organisaatiota, mutta 90-luvulla tapahtui sama kuin valtionkin laitoksissa. Ne muutettiin liikelaitoksiksi.
Ensi syksynä kuntalakiin tehdään muutos, joka pakottaa muuttamaan kunnalliset liikelaitokset yhtiöiksi. Määräys on peräisin EU-komissiolta ja perustuu markkinavoimien kateuteen. Kuntien liikelaitoksilla on muutama sellainen etu, joita muilla ei ole. Ne eivät taustaorganisaationsa luonteen takia voi mennä konkurssiin ja ne maksavat vähemmän valtion veroja. Sen sijaan ne tuottavat kunnalle rahaa, joka taas pienentää kuntalaisten verorasitusta.
Nyt ei tarvita hääppöistä ennustajaa kertomaan, mikä on seuraava askel. Kuntien omistus näissä yhtiöissä tulee vähenemään ja ennen kuin huomataankaan, ovat ne kokonaan ulkomaalaisten pääomasijoittajien käsissä. Helsingin alueen sähkönsaannin turvaaminen on aika iso asia jätettäväksi kasvottomien markkinavoimien vastuulle.
Jos tämä ei vielä saa mietteliääksi, niin jatketaan ajatusleikkiä. Miten olisi, jos yhtiöitettäisiin ja yksityistettäisiin armeija? Ei tämä niin kaukaa haettu ajatus ole, ruoka- ja varustehuolto on yhtiöitetty ja kilpailutettu jo kauan sitten.
Luokka: politiikka, talous, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 22. 2011
Pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta päätti vuodenvaihteessa yksityistää paitsi terveydenhuoltonsa, niin myös sosiaalitoimensa lukuunottamatta päivähoitoa ja osaa lastensuojelua. Kyllähän terveydenhoitoa on yksityistetty jo paljonkin, mutta ensimmäistä kertaa missään on juolahtanut mieleen valjastaa kunnan sosiaalitoimi tuottamaan yksityiselle yritykselle voittoa. Rahan tahkoamisen piti alkaa toukokuun alussa.
Onneksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira on nyt puuttunut näihin aikeisiin. Valviran näkemyksen mukaan julkisen vallan käyttöä ei lain mukaan voi yksityistää ja kunnalta on pyydetty asiasta selvitystä. Se annettiin eilen. Selvityksen mukaan kunta aikoo perustaa uusia viranomaistehtäviä. Nämä viranomaiset eivät olisi sidoksissa yksityisiä palveluja tuottavaan yritykseen.
Kunnan suunnitelma ja selvitys ontuvat pahasti. Itse asiassa niissä ei ole mitään järkeä eikä niitä voi perustella juridisesti millään tavalla. Sosiaalitoimi on yksiselitteisesti julkisen vallan käyttöä, eikä perustuslaki salli viranomaistehtävien siirtämistä yksityisille muuten kuin säätämällä siitä lailla. En tunne kunnan ja yrityksen tarkkoja suunnitelmia toiminnan järjestämiseksi, mutta vaihtoehtoja on oikeastaan vain kaksi.
Kunta voi tarjota yksityisen yrityksen työntekijöille kaksi tuolia. Valmistellessaan päätöksiä henkilö toimii voittoa tuottavan yrityksen palveluksessa liiketaloudellisten periaatteiden mukaan. Kun koittaa päätöksen allekirjoittamisen hetki, muuttuu sama henkilö julkista valtaa käyttäväksi ja virkavastuulla toimivaksi viranhaltijaksi, jolle tietenkin maksetaan myös palkkaa. Esimerkiksi toimeentulotukipäätös valmistellaan pitäen silmällä osakkeenomistajien etua, mutta allekirjoitushetkellä on toimeentulotukilain mukainen asiakkaan etu tärkein.
Toinen vaihtoehto on päällekkäisorganisaatio. Kunta maksaa yrityksen tarjoamista palveluista sovitun hinnan ja sen lisäksi pitää palkkalistoillaan nykyiset viranhaltijat, jotka tekevät päätöksiä virkavastuulla kuten tähänkin asti. Palvelut ainakin paranevat, kun samat asiat tehdään kahteen kertaan. Siinä sivussa myös kustannukset vähintään tuplaantuvat.
Ei voi kuin ihmetellä kunnan päättäjien sokeaa uskoa yksityistämisen onneen. Usko on niin luja, että kenellekään ei ole tullut mieleen miettiä ihan sellaista perusasiaa kuin laillisuutta. Toivon vilpittömästi, että Valvira pysyy kannassaan ja antaa verorahojen liukuhihnalla yrityksille siirtäjille kunnolla näpeille.
Luokka: kunnallispolitiikka, talous
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 21. 2011
Pohjoiskarjalaisessa Rääkkylän kunnassa on päivän Karjalaisen mukaan ajauduttu merkilliseen tilanteeseen. Terveyskeskuksessa työskentelevät velvoitetaan ovivahdeiksi ja tarvittaessa turvautumaan poliisin apuun. Syynä eivät ole häiriköivät asiakkaat, vaan riita siitä, kuka potilaita saa hoitaa.
Riidan syyt ovat tietenkin raha ja toimivalta. Rääkkylä on kuulunut usean kunnan yhteiseen Helli-liikelaitokseen, jota isännöi naapurikunta Kitee. Liikelaitoksen kustannukset ovat kuitenkin ylittäneet sovitun niin reippaasti, että Rääkkylä päätti erota yhteistyöstä ja hoitaa terveyskeskuspalvelut itse. Tai ei tietenkään itse, vaan kunta hurahti yksityistämiseen. Terveyskeskuksen lisäksi päätettiin myös koko sosiaalitoimi yksityistää toukokuun alusta lähtien.
Kitee katsoo, että Rääkkylän päätös erota liikelaitoksesta on vastoin lakia ja sopimusta. Lisäksi Kiteen mukaan Rääkkylän kunnan terveyskeskuksen tilat ovat edelleen liikelaitos Hellin käytössä, eikä muiden työntekijöillä ole niihin mitään asiaa. Niinpä Kitee ja Helli ovat yhdessä lähettäneet kirjeen, jossa kehotetaan estämään Rääkkylän kunnan ja Attendo Medonen edustajien pääsy Rääkkylän kunnan omistamiin tiloihin tarvittaessa poliisivoimin.
Oma kotikuntani on sekoillut yksityistämisen kanssa jo vuoden, mutta naapurit näkyvät pistävän vielä paremmaksi. En tunne kaikkien päätösten yksityiskohtia, mutta nykyinen tilanne osoittaa järjen käytön unohtuneen kauan sitten.
Rääkkylä ainakin tuntuu uskovan vilpittömästi yksityistämiseen. Uskon täytyykin olla luja, kun kunta uskaltaa terveydenhoidon lisäksi yksityistää koko sosiaalitoimensa. Sitä en vieläkään oikein ymmärrä, miten se on laillisesti edes mahdollista. Sosiaalitoimessa kun on paljon sellaisia päätöksiä, joita voi tehdä vain virkasuhteessa kuntaan oleva. Kuuleman mukaan yksityisen palveluksessa oleva työntekijä valmistelee tälläiset päätökset, mutta muuttuu päätöksentekohetkellä kunnan viranhaltijaksi.
Onkohan tässä touhussa unohdettu järjen lisäksi myös se terveyskeskuksen potilas? Mitä mahtaa vaivoihinsa apua hakea tuumata, kun ovella tapellaan siitä, kuka häntä saa hoitaa? Vai keskitytäänkö tappeluun niin tiiviisti, että potilas jää hoitamatta? Kenen puolelle mahtaa poliisi asettua, kun kukaan ei tiedä, mikä päätös on voimassa? Rääkkylän eroamispäätöksestä on hallinto-oikeudessa vireillä sekä valitus että täytäntöönpanokielto.
Toivoa sopii, että hallinto-oikeus antaa jonkinlaisen päätöksen ennen vappua. Heti toukokuun 2. päivänä ovella alkaa tappelu.
Luokka: kunnallispolitiikka, talous, terveydenhoito
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 20. 2011
En ole erityisen ihastunut hokemaan “Kyllä kansa tietää” ihan sen kuluneisuuden takia. Se nyt kuitenkin on demokratian pelisääntöjen mukainen tosiasia, jonka kanssa on elettävä ja jonka mukaan ilman muuta tullaan pärjäämään. Siinä mielessä kuulostaa ikävältä vaalitulokseen pettyneiden pilkka huonohampaisesta tuulipukukansasta, joka keskiolutkuppiloissa örveltämisen lomassa kävi lippalakki silmillä antamassa äänensä. Jotenkin näiden itsensä eliitiksi mieltävien puheista tulee mieleen historia ja erityisesti historialliset romaanit. Kuten tunnettua, ei kansa kaikkien mielestä ole koskaan ollut riittävän kypsää äänestämään oikein.
Topias Topiaanpoika Romppainen ei edes osannut lausua aatteensa nimeä, vaan puhui soli-sali-ratista. Viisaampi naapuri sentään ymmärsi kyseessä olevan sosialisti-mokkuratti. Kirkonkylän herrasväkeä kauhistutti, että näidenkin moukkien ääni oli samanarvoinen heidän oman, sivistyneen äänensä kanssa. Kun Saarijärven Paavot ja Sven Tuuvat eivät osoittautuneetkaan kansallisromanttisen hengen luomiksi kuviksi, oli pettymys hirmuinen. Pappilan rouva totesi uuden hallituksen menevän, kun näki Leppäsen Preetin kihnustavan tiellä kivääri olalla.
Märehtimisen sijaan on kuitenkin viisaampaa katsoa tulevaisuuteen, jossa lähimpänä näkyy ensimmäinen koetinkivi. Se on tietenkin Portugalin tukipaketti, joka aiheuttaa ihan perustuslaillisen ongelman. Eduskunnan päätös asiasta pitäisi olla valmiina 16. toukokuuta mennessä, mutta hallitus saadaan aikaisintaan 19. toukukuuta. Päätös on tehtävä eduskunnassa, mutta siihen tarvitaan hallituksen esitys. Toimitusministeriön johdossa toimiva Mari Kiviniemi ei aio esitellä asiaa päätettäväksi ja ilman esitystä ei päätöstä voi tehdä.
Äkkiä katsoen voisi luulla kyseeessä olevan Kiviniemen kiukuttelu, mutta ei se sitä ole. Asia on tosiaankin liian iso toimitusministeriön esiteltäväksi, varsinkin kun tukipaketin vastustajilla on uudessa eduskunnassa niukka enemmistö. Siinäpä on vaalien voittajilla pähkäilemistä kerrakseen.
Kun aloitin kirjallisuutta lainaamalla, niin jatketaan samalla linjalla. Kalle Päätalon setä totesi aina, että näkyypähän, ja eivät asiat niin mene, etteivätkö ne jotenkin mene. Niin käy nytkin. Kiviniemi taipuu esittelemään asian eduskunnalle. Toinen vaihtoehto on, että muu Eurooppa päättää asiasta ilman Suomea ja myöhemmin katsotaan, osallistutaanko siihen vai ei.
Ei Suomi sentään Euroopan napa ole, vaikka vaalit tällä kertaa poikkeuksellisen paljon kiinnostivatkin.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 19. 2011
Vaalit ovat ohi ja nyt alkaa lupausten lunastamisen seuranta. Ainakin sanomalehti Karjalainen julkaisi 28.3.2011 eduskuntapuolueiden keskeisimmät tavoitteet selvänä taulukkona ja olettaisin monien muiden lehtien tehneen samoin. Itse otin lehtileikkeen talteen ja luultavasti se tulee lähivuosina kulumaan käytössä.
Kerrataanpa kolmen suurimman puolueen lupauksia. Kynnyskysymys hallitukseen lähtemiseen on kokoomuksella se, että työn verotusta ei saa nostaa eikä pienituloisimpien etuuksia saa leikata. SDP:n kynnyskysymys on eläkeiän säilyttäminen ennallaan 63 vuodessa ja työeläkkeiden leikkaamattomuus. Perussuomalaiset eivät lähde hallitukseen, joka velvoittaa Suomen vastaamaan muiden veloista Maastrichtin sopimuksen vastaisesti.
Kokoomuksen tärkeimmät tavoitteet vaalikaudella ovat talouden saaminen kestävälle tasolle ja rivakka työpaikkakehitys. SDP näkee tärkeimmiksi valtiontalouden kuntoon saamisen, velkaantumisen pysäyttämisen ja 100 000 uuden työpaikan luomisen. Perussuomalaiset kokevat kaikkein tärkeimmäksi taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden supistamisen.
Näillä eväillä näyttäisi syntyvän erinomainen kolmen suuren hallitus. Kaikkien tavoitteet ovat kannatettavia, kuten vaalien alla kuuluikin olla. Ihan kohta nähdään, miten näitä lupauksia sitten ruvetaan lunastamaan. Oletan kuitenkin äänestäjän oikeudella, että yksikään puolue ei lipsu enempää kynnyskysymyksistä kuin keskeisitä tavoitteistaankaan. Lupaukset on pidettävä.
Minä en ole siinä asemassa, että voisin tai edes osaisin antaa hallitusneuvottelijoille ohjeita. Aion kuitenkin säilyttää tuon lehtileikkeen ja verrata sitä myös uuden hallituksen ja eduskunnan toimintaan. Katsotaan taas kerran, kuka on sanansa mittainen ja kuka ensimmäisenä pettää lupauksensa.
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 18. 2011
Vaalit ovat ohi, mutta jälkijäristykset ravisuttelevat vaalikansaa vielä jonkin aikaa. Mielenkiintoinen vastareaktio perussuomalaisten vaalimenestykselle on facebookin yhteisösivu EI perussuomalaiselle Suomelle. Siellä vaaleja edeltänyt kädenvääntö jatkuu, mutta asetelmat ovat vaihtuneet. Nyt perussuomalaisten kiivaimmat vastustajat käyttävät täsmälleen samanlaista kieltä kuin innokkaimmat perussuomalaiset ennen vaaleja. Jos rähiseminen vielä kiinnostaa, niin käykää lukemassa.
Perussuomalaiset ovat ylivoimaisesti suurin voittaja 39:llä kansanedustajalla, joista lisäystä on 34. Tällainen menestys saattaa ymmärrettävästi nousta päähän, kuten joistain tuonne yhteisösivulle kirjoittelevista perussuomalaisista voi huomata. Muutamat harvat kaikkein pahimpiin ylilyönteihin syyllistyvät tulevat kokemaan vielä monta pettymystä tulevissa hallitusneuvotteluissa. Toivottavasti heillekin on jo selvinnyt se, että mitään suursiivousta ei tule, aseita ei jaeta eikä ketään teloiteta. Yksi puolue ei hallitusta muodosta, vaan demokratiassa tehdään kompromisseja, kuten Timo Soini asiallisesti jo eilen ilalla moneen kertaan eri sanoin ilmoitti.
Kokoomuksesta tuli ensimmäistä kertaa eduskunnan suurin puolue 44 paikalla, mutta se tapahtui puhtaasti toisten kustannuksella. Jossain muussa tilanteessa kuuden eduskuntapaikan menetystä pidettäisiin tappiona, mutta nyt puolueen voitto on kiistaton. Sen menestyksen rinnalla meinaa unohtua se tosiasia, että SDP on eduskunnan toiseksi suurin puolue vain kahden paikan erolla kokoomukseen. Paikkoja SDP menetti vain kolme. Tässä mielessä puolue menestyi paremmin kuin kokoomus.
Koska tapoihini ei kuulu lyödä lyötyä, en sano keskustan ja vihreiden tappiosta mitään. He tulevat itse analysoimaan tappionsa syitä ja seurauksia, enkä pitäisi johtajien vaihtamistakaan kovin ihmeellisenä asiana.
Itse olen lähinnä helpottunut siitä, että vaalit on pidetty. Suoraan sanottuna rupesi vähän kyllästyttämään erityisesti facebookissa vellova vaalimainonta. Sekin oli tietysti oma vikani, koska kavereinani on paljon poliitikkoja ja aktiivisia vaalityöntekijöitä monesta eri puolueesta.
Vaaleista kirjoittamisen lopetan tähän. Sitä saavat jatkaa minua paremmat analyytikot ja yleensä ihan kaikki halukkaat. Minä rupean taas seuraamaan muuta maailmaa. Seuraavaksi kiinnostus kohdistuu tietysti hallitusneuvotteluihin.
Luokka: mielipide, politiikka, talous, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 17. 2011
Joensuussa opiskeleva Juho Malinen halveksii köyhiä. Joulukuussa tämä kokoomuksen kannattajaksi julistautuva bloggaaja hämmästytti kirjoittamalla maahanmuuttajiakin suuremmasta menoerästä, valkoisesta roskasakista. Tähän roskasakkiin kuuluvat häneen mukaansa paitsi työttömät, niin myös merkityksetöntä rutiinityötä puurtavat näköalattomat uurastajat, joilla ei ole minkäänlaisia pyrkimyksiä menestykseen.
Nyt hän julistaa, että äkillinen köyhyys on ihmisen omaa tyhmyyttä. Työttömyyden yllättäessä on köyhän turha ruikuttaa, vaan hän saa tyytyä kohtaloonsa ja kärsiä tyhmyydestään. Tämä tarina on kokonaisuudessaan luettavissa täältä 69485-akillinen-koyhyys-on-ihmisen-omaa-tyhmyytta
Tällä kertaa olen joistain asioista Malisen kanssa jopa samaa mieltä. Jatkuvan kuluttamisen tässä ja nyt -ideologia on syrjäyttänyt perinteisen pahan päivän varalle säästämisen. Malinen puhuu kuitenkin ilmiselvästi vain omasta ja itsensä kaltaisten puolesta. Hänen maailmassaan jokainen on puhtaasti oman onnensa seppä ja yhteiskunnan tukitoimet ovat tarpeettomia. Hänellä on varaa laittaa kuukausittain rahaa syrjään kasvamaan korkoa siitä huolimatta, että hän väittää elävänsä niukkaa opiskelijan elämää.
Malinen ja muut hänen kaltaisensa eivät ymmärrä yhtään mitään pienituloisen elämästä. Kun osa-aikaisesta pätkätyöstä saatu palkka menee viimeistä senttiä myöten normaaliin elämään eikä edes riitä, on aivan turha tulla antamaan säästämisneuvoja. En tiedä, millainen on Malisen elinympäristö, mutta luultavasti hän ei edes tunne ketään oikeasti pienituloista. Malinen näkee köyhät vain tyhminä ja ruikuttavina sosiaalitoimen asiakkaina, jotka ovat tuhlanneet kaikki rahansa huonekaluihin ja lehtipuhaltimiin. Onneksi hän tällä kertaa jätti mainitsematta taulutelevision, joka hänen aiemmissa kirjoituksissaan toistuu köyhän turhan kulutuksen symbolina.
Ei Malisen mielipide kovin uusi eikä ainakaan järin hääppöinen ole. Tuli kuitenkin mieleeni, että ehkäpä hän haluaisikin ottaa jutustaan pois sanan “äkillinen”. Silloin koko kirjoitus saisi uuden ja puistattavan sävyn. Ajatelkaapa otsikkoa : Köyhyys on ihmisen omaa tyhmyyttä. Saattaa olla, että hän kirjoittaa tällaisen jutun jo huomenna, jos vaaleissa käy hänen kannaltaan oikein hyvin.
Luokka: mielipide, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 16. 2011
Sanomalehti Karjalaisen välissä oli tänään kokoomuksen nelisivuinen vaalimainos. En olekaan aiemmin jaksanut tutustua kyseisen puolueen painettuun sanaan, mutta nyt tein poikkeuksen ihan tasapuolisuuden nimissä.
SDP:tä syytettiin taannoin unelmahötön syöttämisestä kansalle, mutta kyllä tämä kokoomuksen arvohöttö ylittää sen reippaasti. Neljästä sivusta suurimman osan vie Jyrki Kataisen haastattelu, jossa hän ei sano mitään konkreettista. Paremminvointivaltio kangastelee merkillisenä utopiana, jossa toisesta välittäminen on jokapäiväisessä elämässä jatkuvasti näkyvä arvo. Yhteiskunta voi varmistaa, että sosiaaliturva on kaikkien saatavilla, mutta mikään laki ei voi taata, että jokaisella on huolehtiva ystävä tai naapuri. Poliitikkojen tehtävä on lakien säätämisen lisäksi pitää huolta hengestä ja arvopohjasta.
Kauniita sanojahan nämä ovat, mutta kokoomus on kyllä se vihoviimeinen puolue puhumaan ihmisistä välittämisestä. Ei tarvitse kuin katsoa viimeisen neljän vuoden aikana tehtyjä päätöksiä niin huomaa, että teot eivät vastaa ainakaan näitä arvoja. Tai ehkä tätä arvopuhetta onkin luettava toisin päin, jolloin siihen tulee järkeä. Puolueen tarkoitus on, että ystävät, sukulaiset ja naapurit välittävät ja huolehtivat heikoimmista, jolloin poliitikot voivat keskittyä tukemaan hyväosaisten paremminvointia.
Haluaisin tietää ihan konkreettisesti, miten kokoomus aikoo levittää ihmisistä välittämisen sanomaa kaikelle kansalle. Säädetäänkö kenties laki, joka velvoittaa huolehtimaan naapurista? Vai jaetaanko kerjäläisille yli sadan vuoden takaisen tavan mukaan tietyt alueet, joilla he saavat kulkea anelemassa toimeentuloaan lähimmäisistä välittäviltä hyväosaisilta?
Tälläinen arvoilla sumuttaminen saattaa joihinkin tehota. Ihmiset sijoittavat itsensä kovin mielellään voittajien ja menestyjien puolelle, vaikka sitten äänestämällä suoraan omaa etuaan vastaan.
Tällä paikkakunnalla oli aikoinaan asunut erittäin köyhä suurperhe, sanottakoon heitä nyt vaikka Turusiksi. He asuivat pienessä mökissä, jossa ei ollut edes keittomahdollisuutta. Samaa pataa käytettiin ruuanlaittoon, pyykinpesuun ja saunavesien lämmittämiseen. Läheskään joka päivä sitä ei tarvittu ruuanalaittoon, kun ei ollut mitään keitettävää. Perheen pää oli kerran vaalien jälkeisenä päivänä rehvastellut, että heti rupesi menemään paremmin, kun äänestin eilen porvaria.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 15. 2011
Eilisessä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien vaalitentissä tuli selväksi ainakin yksi asia: keskusta ja kokoomus eivät aio millään tavalla parantaa kaikkein huonoimmassa taloudellisessa tilanteessa olevien asemaa. Tämä oikein alleviivattiin punaista äänestyskorttia näyttämällä.
Tentattavilta kysyttiin, pitääkö työttömien peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea nostaa. Kaikkien muiden mielestä pitää, mutta Kiviniemen ja Kataisen mielestä ei pidä. Heidän selityksensä olivat sitä tavallista tarinaa, jonka mukaan paras apu köyhyyteen on työnteko, jota edistetään luomalla yrityksille edellytyksiä luoda uusia työpaikkoja. Selkokielellä tämä tarkoittaa sitä, että annetaan mieluummin yrityksille verohelpotuksia kuin työttömille inhimillisen elämän edellytyksiä. Työtön on itse syyllinen olotilaansa ja köyhyys on paras kannustin työntekoon.
Toinen suoraan köyhyyteen liittyvä kysymys koski toimeentulotukea saavien lapsilisiä. Nykyisinhän lapsilisä lasketaan suoraan toimeentulotukea vähentäväksi tuloksi. Kysymys kuului, tullanko lapsilisä antamaan jatkossa täysimääräisenä myös toimeentulotuen saajille. Taas Kiviniemi ja Katainen nostivat reippaasti punaiset ei-kortit, mutta kaikki muut näyttivät vihreää.
Tunnustan suoraan, että näitä selityksiä en enää jaksanut kuunnella. Olen ne jo niin moneen kertaan kuullut, että ne eivät käsityksiäni muuta. Keskustan ja kokoomuksen mielestä köyhät lapsiperheet saavat pysyä edelleen köyhinä, koska tärkeämpää on huolehtia suurista linjoista ja valtion isoista asioista.
Tämä ajattelu on selvää uusliberalismia, jonka mukaan jokainen on oman onnensa seppä. Jos joku putoaa työttömäksi köyhäksi, on se pelkästään hänen oma vikansa ja hän yksin saa kantaa seuraamukset. Yhteiskunta ei halua mitenkään helpottaa hänen asemaansa.
Uusimman kyselyn mukaan kokoomus ja keskusta tulevat todennäköisesti jatkamaan hallituksessa. Toivottavasti mahdollisimman moni katsoi eilen tämän vaalitentin, jossa tulevat linjaukset julkistettiin.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 14. 2011
Eilen neljän suuren puolueen puheenjohtajien vaalitentissä Jyrki Katainen jäi kiinni äänestäjien tahallisesta harhaanjohtamisesta. Jotkut lehdet ovat asiasta ihan pikku-uutisen verran maininneet, mutta yleisesti ottaen tapaus sivuutettiin yllättävän vähällä huomiolla.
Katainen on nyt muutaman viikon pelotellut äänestäjiä, että ellei Portugalin taloutta tueta, menettävät suomalaiset eläkesäästönsä. Eläkevakuutusrahat on sijoitettu mm. Portugaliin, ja jos maan annetaan mennä konkurssiin tai velkasaneeraukseen, katoavat eläkesijoitukset kuin tuhka tuuleen.
Jutta Urpilainen osoitti välittömästi Kataisen puheet perättömiksi. Urpilainen oli soittanut maan kuuteen suurimpaan eläkevakuutusyhtiöön ja saanut tietää, että viidellä niistä ei ole minkäänlaisia sijoituksia Portugalissa. Vain yhdellä yhtiöllä on sijoituksia siellä minimaalisen vähän. Katainen ei tästä tietenkään hätkähtänyt, vaan alkoi naama peruslukemilla puhua yleisestä pankkikriisistä ja markkinoiden hermostumisesta. Hän olikin siis koko ajan tarkoittanut sitä, mutta selvyyden vuoksi puhui eläkerahoista. Ajatus lienee ollut, että tyhmä kansa säikähtäisi ja äänestäisi kokoomusta.
Mitäpä pitäisi ajatella poliitikosta, joka on epäluotettava näin pienessä asiassa? Kuinka luotettava hän on muissa asioissa? Jokainen saa päätellä sen ihan itse, vaikka ei usko poliittisiin puheisiin taida enää kovin suuri muutenkaan olla.
Minä olen joissain asioissa melko vanhanaikainen ihminen. Olen kasvatettu sillä tavalla, että pienissä asioissa epäluotettavaa ihmistä pidän automaattisesti epäluotettavana myös suurissa. Ihmisen on tarkoitettava mitä sanoo ja sanottava mitä tarkoittaa.
Vähän samaan luotettavuuteen littyy myös tänään sattunut pikkujuttu. Facebookissa kuulun kevyeen jutusteluryhmään, jossa minulle on tullut vuoden aikana suuri määrä miellyttäviä tuttavuuksia. Ryhmä on siitä erikoinen, että kaikki jäsenet ovat olleet myös sen ylläpitäjiä. Nyt joku käytti tätä luottamusta väärin ja tuhosi koko ryhmän poistamalla kaikki ylläpitäjät, mukaan lukien itsensä. Tekijää en tiedä, mutta temppu oli halpamainen.
Luottamuksen väärinkäyttö ja päin naamaa valehteleminen kertovat minulle ihmisestä kaiken oleellisen. Sellaisten kanssa en halua olla tekemisissä.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 13. 2011
Kun Ranska kielsi julkisella paikalla kasvot peittävien huntujen ja burkhien käytön, alkoi keskustelupalstoilla taas vanha tuttu vääntö. Viimeistään kolmas kommentoija alkaa muistella, että meilläkin on voimassa naamiointikielto, mutta se koskee epäreilusti vain kommandopipo pääässä kulkevia suomalaisia. Tästä juttu sitten karkaakin hyödyttömäksi väittelyksi, koska kukaan ei tarkista asiaa lakikirjasta. En jaksa osallistua näihin ilokseen väittelevien intoilijoiden keskusteluihin, joten selitän asian tässä.
Rikoslain 17 lukuun lisättiin 26.11.2004 uusi 13 a §, joka kuuluu näin:
Joka yleisellä paikalla järjestettävän yleisen kokouksen tai mielenosoituksen yhteydessä taikka muussa yleisön kokoontumisessa yleisellä paikalla esiintyy tunnistamattomaksi naamioituneena ilmeisenä tarkoituksenaan ryhtyä käyttämään henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittamaan omaisuutta, on tuomittava laittomasta naamioitumisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.
Jotta naamioituminen olisi laitonta, on kyseessä siis oltava yleisellä paikalla pidettävä yleinen kokous, muu yleisön kokoontuminen tai mielenositus. Lisäksi tällaiseen tilaisuuteen naamioituneena osallistuvan henkilön käytöksestä on voitava päätellä, että hänen ilmeinen tarkoituksensa on ryhtyä käyttämään väkivaltaa tai ruveta vahingoittamaan omaisuutta.
Mitä tahansa uskontoon liittyviä vaatteita saa siis käyttää vapaasti normaalielämässä. Ihan samalla tavalla kadulla kulkeminen kommandopipo tai vaikka sukkahousut päässä on laillista, eikä sitä tarvitse erikseen perustella. On kuitenkin muistettava, että poliisilla on milloin tahansa oikeus vaatia ketä tahansa todistamaan henkilöllisyytensä. Naamioitunut kuljeskelija saa siis varautua siihen, että hänen henkilöllisyytensä voidaan tarkistaa. Rikoksesta häntä ei kuitenkaan voida syyttää, ellei hän ryhdy niskoittelemaan poliisia vastaan.
Lakiin tämä pykälä lisättiin sen jälkeen, kun ns. kuokkavieraat aiheuttivat naamioituneina häiriötä itsenäisyyspäivän juhlissa presidentinlinnan edessä. Lainkohdan järkevyydestä voi väitellä vapaasti, mutta väittelijöiden pitäisi tietää, mistä oikein puhutaan. Minulle ainakin on herttaisen yhdentekevää, miten itse kukin pukeutuu.
Väärinkäsitysten välttämiseksi pankkiin tai kauppaan ei kuitenkaan kannata rynnätä kommandopipo päässä.
Luokka: laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 12. 2011
Presidentti Tarja Halonen toivoi tänään eduskunnan päätöstilaisuudessa, että syrjäytyminen ja eriarvoistuminen nostettaisiin vielä vaalikeskusteluun. Tällä hän halusi ilmeisesti vähän näpäyttää käytävää vaalitaistelua, jonka pääpuheenaiheet ovat lipsahtaneet kokonaan Eurooppaan ja sen kriisimaiden talouteen.
Ehkä tosiaan olisi hyvä välillä palata ihan näiden perusasioiden pariin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreen selvityksen mukaan kaikkein köyhimmät suomalaiset ovat jääneet muista jälkeen myös terveyden kehityksessä. Terveys ja elinajanodotteet ovat kohentuneet kaikissa muissa tuloryhmissä paitsi kaikkein köyhimpään viidennekseen kuuluvissa. Heidän elinajanodotuksensa on jäänyt 1990-luvun tasolle. Parhaiten ansaitsevaan tuloluokkaan kuuluva mies voi tällä hetkellä odottaa elävänsä 12,5 vuotta kauemmin kuin köyhimpään viidennekseen kuuluva. Naisillakin eroa on 6,8 vuotta.
Joku voi tietenkin väittää, että kaikkein heikoimmin ansaitsevat elävät epäterveellisesti eivätkä innostu terveysvalistuksesta. Saattaahan tässäkin olla perää; leipäjonossa seisova ei välttämättä tule ajatelleeksi kaikkia ravintosuosituksia. Suurempi syy on kuitenkin ihan yksinkertaisesti se, että terveys- ja sosiaalisektorin leikkaukset kohdistuvat kuin täsmäohjus juuri kaikkein köyhimpään ja sairaimpaan kansanosaan. Terveyskeskuksiin on pitkät jonot, työterveyshoitoe ei työttömillä ole, eikä yksityislääkärille menoa voi ajatellakaan jokaisen kolotuksen takia.
Asian unohtuminen monilta puolueilta antaa aihetta olettaa, että ei asialle aiota tehdä vaalien jälkeenkään mitään. Ehkäpä ajattelu kulkee ihan vanhan tutun kaavan mukaan: Asiakos tuo, jos köyhä kuolee, paljon haudataan rikkaitakin.
Luokka: yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 11. 2011
Päivän Karjalainen kirjoitti, että vuonna 2010 Pohjois-Karjalan poliisi peruutti 118 aselupaa. Vuonna 2008 peruutuksia oli alle 80, joten kasvu on prosentuaalisesti melkoinen. Syynä tähän muutokseen ovat sisäministeriön kiristyneet ohjeet, jotka annettiin kouluampumisten jälkeisessä tilanteessa. Ohjeiden mukaan poliisi ajaa ristiin erilaisia tiedostoja ja vertaa niitä aserekisteriin. Pääsääntö on, että kahdesta rattijuopumustuomiosta seuraa automaattisesti aseluvan tilapäinen menettäminen.
Näiden päätösten lainmukaisuus ei ole aina kovin tukevalla pohjalla. Ministeriöllä on tietenkin oikeus antaa laintulkintaohjeita, mutta ne eivät saa olla ristiriidassa lain kanssa. Ohjeet näyttäisivät selvästi menevän lakia pitemälle, eikä poliisi saisi niitä oikeastaan soveltaa.
Aseluvan peruuttamisesta on säädetty aselain 67 §:ssä. Lupa voidaan peruuttaa, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:
1 Väkivaltarikos tai muu rikos, joka osoittaa henkilön sopimattomaksi pitämään hallussaan ampuma-aseita
2 Ampuma-aserikos
3 Henkilö on rikkonut lupaohjeita tai muuten osoittanut niistä piittaamattomuutta
4 Henkilön terveydentila, elämäntapa tai käytös vaarantavat omaa tai muiden turvallisuutta
Koska rattijuopumus ei millään tavalla liity ampuma-aseisiin, käytetään luvan peruuttamisen syynä neljättä kohtaa. Mikään lain sanamuodossa ei suoranaisesti oikeuta näin yksioikoiseen tulkintaan.
Poliisin mukaan peruutuspäätöksistä valitetaan hallinto-oikeuteen harvoin. Viimeisen kahden vuoden aikana on valitettu vain viisi kertaa. Tämä tuskin kertoo siitä, että näihin päätöksiin oltaisiin erityisen tyytyväisiä. Pikemminkin ihmisiltä puuttuu tieto siitä, miten ja millä perusteella päätöksistä voi valittaa.
Henkilökohtaisesti minulle olisi ihan samantekevää, vaikka kaikki ampuma-aseluvat peruutettaisiin saman tien. Minulla ei ole koskaan ollut aseita enkä ole aikeissa niitä hankkiakaan. Metsästys ja tarkkuusammunta ovat kuitenkin erittäin suosittuja ja hyväksyttyjä harrastuksia, joten minun mielipiteelläni ei ole merkitystä.
Juuri aseisiin liittyvien harrastusten yleisyyden takia minua hiukan ihmetyttääkin, miten kahdesti rattijuopumuksesta tuomittu voi automaattisesti menettää aselupansa. Erityisesti se ihmetyttää silloin, kun henkilö ei koskaan ole syyllistynyt yhtään mihinkään aseisiin liittyvään rikkomukseen. Tässä on sekoitettu asioita hiukan liian suoraviivaisesti.
Jos aseita halutaan vähentää, pitää siitä säätää lailla. Ministeriö ei saa antaa sellaisia ohjeita, jotka laajentavat lain selvän sanamuodon tulkintaa.
Luokka: laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 10. 2011
Eilisten uutisten mukaan Oulussa sattui eilen merkittävä rähinä, ellei peräti mellakka. Kansallisen Vastarinnan luotiliiveihin sonnustautuneet aktivistit olivat käyneet kokoomuksen vaalikojun toimitsijoiden kimppuun ja poliisi oli joutunut käyttämään etälamautinta rähinöitsijöiden taltuttamiseksi. Jopa ministeri Lindén otti tapauksesta kaiken irti ja ilmoitti matkustavansa välittömästi Ouluun. Sitä sopii tietenkin ihmetellä, mitä muuta hyötyä viestintäministerin paikalletulosta saatiin kuin julkisuutta ministerille.
Tapauksen sattumoisin nähnyt fb-kaverini tosin ihmetteli tuoreeltaan uutisoinnin mittavuutta. Jupakka oli kuulemma ollut lyhyt ja melko huomaamaton, eikä se normaalisti olisi herättänyt juurikaan huomiota. Myös uutisointi tasaantui nopeasti ja tapauksen kulku selvisi. Kansallisen Vastarinnan edustajat luulivat erään kokoomuslaisen kuvanneen juuri heitä ja alkoivat kovaäänisesti ja kovakouraisesti vaatia kuvia poistettavaksi kamerasta. Kuvissa oli tietenkin vain kuvaajan omia puoluetovereita, mutta ainakin KV:n patriootit saivat nyt julkisuutta.
Mutta mikä on tämä Kansallinen Vastarintaliike? Ihan sattumoisin tutustuin vuosi sitten heidän verkkosivuunsa juuri ennen sen sulkeutumista. Jossain vaiheessa sivut ovat ilmestyneet uudelleen osoitteeseen http://patriootti.com/. En viitsi linkittää sivua suoraan, koska en halua erityisemmin edistää heidän tavoitteitaan. Sen sijaan kerron lyhyesti heidän vuoden takaisen ohjelmajulistuksensa, niin voitte muodostaa mielipiteenne ihan itse.
Kansallisen Vastarinnan tavoitteena on kansallissosialistinen tasavalta, joka muodostuu Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä mahdollisesti Baltian maista. Nämä alueet muodostavat luontevan rodullisen ja kulttuurillisen alueen, jonka olemassaolon uusi valtio turvaa.
Uusi valtio nojaa valtansa voimaan, armeijamalliseen hierarkiaan, kurinalaisuuteen, uskollisuuteen ja ennen kaikkea johtajaan, jota tavallinen ihminen ei pysty kyseenalaistamaan. Nykyisen ja syrjäytettävän demokratiakäsitteen kannattaja kannattaa samalla myös mm. homojen avioliitto- ja adoptio-oikeuksia, siionistista finanssiplutokratiaa sekä kansainvälistä yläluokkaa. Arjalaiset ihmiset pyritään nykyisin muuttamaan ajattelemattomiksi, mutta asiat muuttuvat. Tulevaisuudessa on vain yksi puolue, Nationalsocialistisk Orden NSO, jonka johtavat jäsenet tulevat muodostamaan korkeimman senaatin. Tämä senaatti valitsee johtajan ja toimii hänen neuvonantajanaan. Uudessa demokratiassa hierarkisesti ja kurinalaisesti johdettu johtajavaltio on samalla myös aito kansandemokratia.
Yllä olevassa ei ole yhtään omaa sanaani, vaan kaikki on vuoden takaisesta ohjelmajulistuksesta referoitua.
Ehkäpä juuri nämä isänmaallisiksi oudon kansainväliset tavoitteet selittävät KV:n edustajien kummallisen ujouden kameran edessä. Harva kehtaa omalla naamallaan julistaa suoraa kopiota Hitlerin kirjasta Mein Kampf. Yön pimeydessä he kyllä käyvät sotaansa, jossa tehdyt iskut kirjataan taisteluraportteihin. Ainakin vuosi sitten merkittävimmät iskut olivat tarrojen liimaamista lyhtypylväisiin.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 9. 2011
Jyrki Katainen sanoi eilen, että Portugalin ja muiden kriisimaiden tukeminen on vastuullista toimintaa. Tällä hän tarkoittanee, että kaikki tukeen kielteisesti suhtautuvat ovat vastuuttomia. Suomen kansasta siis 60 % on vastuutonta. Katainen vetosi jopa suomalaiseen kansanluonteeseen, jonka mukaan velat on maksettava ja maata rakennetaan vaikeuksia silmiin katsomalla. Jos hän vielä rupeaa puhumaan talvisodan hengestä, on koko kliseekokoelma täynnä.
Mari Kiviniemi totesi samasta asiasta, että myrkkyä pitää joskus niellä lääkkeeksi. Eilisen vaalitentissä hän ilmoitti julmasti, että nyt Portugali pannaan tiukalle hevoskuurille. Kiviniemi ja Katainen ovat molemmat linjanneet, että seuravaan hallitukseen pääsevät vain ne, jotka hyväksyvät kriisituen.
Tällainen retoriikka on pelkkää äänestäjien kosiskelua, mutta sanojen takaa paljastuvat todelliset pyrkimykset. Miten esimerkiksi pitäisi tulkita pääministerin uhoaminen Portugalin hevoskuurista? Miksi ihmeessä hevoskuurille pitää panna koko valtio ja sen veronmaksajat, kun syynä talouskriisiin ovat holtittomat luotonantajat?
Hevoskuurin lääkkeet paljastavat, että kyseessä on markkinavoimien lopullinen vallankaappaus uusliberalismin oppikirjan mukaan. Maa pakotetaan ajamaan julkinen sektori alas ja yksityistämään valtion toiminnat. Julkinen omaisuus myydään ja sosiaali- ja työlainsäädäntö puretaan. Työelämä tulee kokemaan perusteellisen rakennemuutoksen.
Kaikki sujuu ihan Milton Friedmanin uusliberalistisen talousteorian oppien mukaan. Kriisi avaa mahdollisuuksien ikkunan, jolloin markkinavoimien on toimittava ja yksityistettävä koko julkinen sektori. Jos kriisiä ei muuten tule, niin se tehdään. Juuri kriisin tekemisestä nyt on kysymys. Ensin veronmaksajat pakotetaan kustantamaan sijoittajien mahdolliset tappiot ja sen päälle luotonantajat korjaavat voiton. Siinä sivussa on yksityistetty julkinen sektori ja romutettu työlainsäädäntö ja sosiaaliturva. Tämä sujuu ihan oppikirjan mukaan.
Portugalin jälkeen ovat saneerausvuorossa Kreikka, Italia ja Espanja. Muut EU-maat tulevat rientämään niidenkin avuksi, mutta suuri lama iskee joka tapauksessa. Markkinavoimat hermostuvat ihan tahallaan, jolloin kaikkien maiden kataiset ja kiviniemet syöttävät kansoille pahanmakuista lääkettään. Kun kaikki maat ovat heikentäneet omaa varallisuuttaan tukemalla kriisimaita, ne kukin vuorollaan kaatuvat markkinavoimien syliin.
Tämä on se uusi maailmanjärjestys, joka ei ole mikään uusi keksintö. Milton Friedman on ihan oppikirjoissaan neuvonut, miten tämä temppu tehdään.
Luokka: politiikka, talous
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 8. 2011
Minun pitäisi varmaan lopettaa Juuan kunnan hallintoelinten pöytäkirjojen lukeminen ja keksiä itselleni jokin mukavampi harrastus. Pöytäkirjat nimittäin antavat masentavan kuvan kunnan päätöksenteon valmistelusta ja kokousmenettelystä.
Otetaan tällä kertaa esimerkiksi sivistyslautakunnan kokous 22.3.2011. Lautakunnan päätettäväksi tuli mm. peruskoulun ja lukion tuntiresurssien vahvistaminen lukuvuodelle 2011-12. Hallintosäännön selvän sanamuodon mukaan näin tulee vuosittain menetellä, koska asia kuuluu lautakunnan toimivaltaan. Yksi lautakunnan asioita oikeasti seuraava jäsen huomasi, että vuonna 2010 ei tällaista asiaa esitelty lautakunnalle ollenkaan.
Syy tähän laiminlyöntiin ei ilmeisesti kokouksessa selvinnyt, mutta vaihtoehtoja on kaksi. Sivistysjohtaja nähtävästi unohti vuosi sitten tuoda asian päätettäväksi, jolloin viime syksystä lähtien on eletty ilman hyväksyttyä tuntiresurssijärjestelmää. Toinen vaihtoehto on, että sivistysjohtaja päätti asiasta itse ylittäen selvästi toimivaltansa, jolloin tilanne on yhtä lailla hallintosäännön vastainen.
Samainen sivistysjohtaja antoi näytteen ammattitaidostaan taannoisessa koulukiusaamisjutussa, kun hän kieltäytyi antamasta kaikkia tapaukseen liittyviä asiakirjoja kiusatun lapsen vanhemmille. Menettelystään hän sai aluehallintovirastolta huomautuksen.
Viime vuoden resurssipäätöksen kohtalon selvittämiseksi lautakunta päätti panna asian pöydälle tekemällä kokoustekniikan alkeellisimman virheen. Äänestykseen asetettiin vastakkain kannatettu pöydällepanoehdotus ja alkuperäinen päätösehdotus, joka siis koski tuntiresurssien hyväksymistä seuraavalle lukuvuodelle. Pöydällepano voitti äänin 7-0.
Tämä menettelyvirhe istuu kunnan toimielimissä harvinaiset sitkeästi. Viime kesänä valtuuston eräs päätös kaatui juuri samanlaisesta virheestä tehtyyn valitukseen, mutta asiasta ei näköjään laajemmin opittu mitään.
Annetaan vielä kerran tukiopetusta. Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu pöydällepanoehdotus, on keskustelu rajoitettava koskemaan vain pöydällepanoa. Äänestykseen asetetaan vastakkain asian käsittelyn jatkaminen ja pöydällepanoehdotus, ei koskaan pöydällepanoehdotusta ja asian lopullista ratkaisua koskevaa esittelijän ehdotusta. Ensin siis äänestetään pöydällepanosta ja mikäli asian käsittelyä päätetään jatkaa, äänestetään mahdollisesta vastaehdotuksesta ja esittelijän ehdotuksesta vastakkain. En ymmärrä, mikä tässä asiassa on niin mahdottoman vaikeaa.
Olen ennenkin ehdottanut valmistelijoille ja päättäjille kunnallishallinnon peruskurssia. Peruskurssi taitaisi olla oppilasainekselle liian vaativa, joten nyt ehdotan ihan alkeiskurssia.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Huhtikuun 7. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta ulkoisti koko terveyskeskuksensa vuosi sitten Coronaria Oy:lle. Touhu meni pieleen heti alusta lähtien, koska Coronaria ei koskaan täyttänyt sopimusvelvoitteitaan. Niinpä kunnanhallitus purki sopimuksen 1.3.2011. Asia tuotiin kunnanhallituksen kokoukseen ylimääräisenä ja päätös tuli voimaan seuraavana aamuna.
Päätöksestä seurasi useita oikeusprosesseja, jotka ovat vasta alkutekijöissään. Coronaria teki tietenkin oikaisuvaatimuksen, jonka kunnanhallitus odotetusti hylkäsi. Seuraavaksi asiaa käsittelee hallinto-oikeus. Kunnan kannalta ikävämpi on vireille laitettu välimiesoikeudenkäynti, jonka päätöksestä ei voi valittaa. Kunta nimittäin allekirjoitti sellaisen sopimusehdon, että riitaa ei käsitellä yleisessä alioikeudessa. Päätös voi olla mikä tahansa ja maksaa mitä tahansa. Omia oikeudenkäyntikuluja ainakin tulee kertymään rutkasti.
Kunnanhallituksen päätöksestä seurasi akuutti ongelma: miten järjestetään terveyskeskuspalvelut jatkossa? Hankintalain mukaan asiassa on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, koska entisiä tarjouksia ei voi sellaisenaan käyttää uuden sopimuksen pohjana. Kilpailun järjestäminen vie aikaa ja myös välikaudella on palvelut jotenkin turvattava.
Jo kuukauden päivät on kaikki palvelut ostettu toiselta yhtiöltä, MedOne Oy:ltä, mutta vasta 29.3. sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi väliaikaisen ostosopimuksen. Lautakunnan esityslistaa ei julkaistu kunnan verkkosivulla ja pöytäkirja ilmestyi sivulle vasta viikon kuluttua kokouksesta.
Lautakunnan päätös herättää taas kerran monta kysymystä. Kaikkein tärkein tieto eli sopimuksen hinta puuttuu päätöksestä kokonaan. Päätöksen mukaan hyväksyttiin liitteenä oleva sopimusluonnos esityksessä lisätyin ehdoin. Liitettä ei tietenkään ole verkkosivulla nähtävänä. Tätä minä pidän ihan tahallisena tekona, koska tällaisen palvelun hinta ei voi eikä saa olla salainen. Ei sitä sellaiseksi väitetäkään, mutta hintaa ei kai ole uskallettu kertoa. Sehän voi olla ihan mitä tahansa, koska kunta on nyt pakkoraossa ja piikki on koko ajan auki.
Toinen kummallisuus on kokouksessa lisätty sopimusehto, jonka mukaan sopimus on voimassa 31.12.2011 saakka, mutta sitä voidaan jatkaa senkin jälkeen toistaiseksi kahden kuukauden irtisanomisajoin. Tämän mukaan sopimusta voidaan siis jatkaa käytännössä lähes loputtomiin ja rahastus voi jatkua.
En ole ihan varma edes lautakunnan toimivallasta. Yleinen periaatehan on, että se joka ottaa, myös erottaa ja päinvastoin. Coronarian kanssa tehdyn sopimuksen sanoi irti kunnanhallitus, eikä lautakunta asiaa edes käsitellyt. Nyt lautakunta teki kuitenkin uuden sopimuksen ihan omin päin. Toivon totisesti, että toimivallan olemassaolo on varmistettu ennen päätöksentekoa.
Lautakunta päätti myös, että sopimukseen voidaan tehdä vielä vähäisiä täsmennyksiä ja että sosiaali- ja terveysjohtaja sekä johtava lääkäri allekirjoittavat lopullisen sopimuksen. Ihailen lautakunnan luottavaisuutta. Se nimittäin antoi näille kahdelle virkamiehelle melkoisen vapaat kädet tulkita vähäisten muutosten käsitettä. Tämä kertoo paitsi luottamuksen lujuudesta, niin myös hirmuisesta kiireestä. Olisi tosiaan mielenkiintoista nähdä näin vauhdikkaasti laadittu sopimus.
Asiasta ei ole puhuttu sanaakaan julkisuudessa. Ei se mikään ihme ole, koska koko asia tuotiin lautakuntaan vaivihkaa ja pöytäkirjaa pantattiin kokonainen viikko. Puhumattakaan itse sopimuksesta, jota pantataan vieläkin.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Huhtikuun 6. 2011
Kokoomus ajaa peruutusvaihde päällä kohti harvojen paremminvointia. Keinoina siihen ovat julkisen sektorin karsiminen, harmaan talouden suvaitseminen ja verojen suuntaaminen kulutukseen eli tasaveromalliin.
Katainen puhuu julkisen sektorin kymmenen miljardin kestävyysvajeesta ehdottomana tosiasiana. Puheet perustuvat viran puolesta pessimistisen ja poliittisesti ohjaillun valtiovarainministeriön laskelmiin. Kun niitä kierrätetään ulkomaiden kautta takaisin kotimaahan, ne muuttuvat kansainvälisesti hyväksytyiksi arvioiksi. Samalla unohdetaan ihan tietoisesti vaikkapa sellainen tosiasia, että Suomen kansantalouden kasvu oli tammikuussa 6,1 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Silti vaalikeskusteluissa puhutaan leikauslistoista. Tosin listojen sisällöstä ei puhuta mitään, mutta suuntaus on tietysti sama kuin tähänkin asti. Leikkaus aloitetaan heikoimmin toimeentulevien sosiaalietuuksista ja siihen se jääkin.
Harmaassa taloudessa liikkuu arviolta 12-14 miljardia euroa, joiden verotus toisi helposti valtiolle lisää tuloja ainakin kolme miljardia. Rakennusliiton ja tarkastavien viranomaisten yhteisen arvion mukaan Suomessa työskentelee tällä hetkellä 30 000 ulkomaalaista rakennusmiestä, joista vain 200 maksaa veroja. Alhaisimmillaan töistä maksetaan 5-6 euron tuntipalkkaa.
Tämä sopii kokoomuksen ajamaan uusliberalistiseen talousteoriaan, jonka mukaan valtio ei saa millään tavalla puuttua työmarkkinoiden toimintaan. Teorian mukaan kaikki työntekoa ja työsuojelua koskeva lainsäädäntö on hävitettävä. Näin työntekijät voivat kilpailla täysin vapailla markkinoilla ainoana valttinaan mahdollisimman alhainen palkkapyyntö. Talousrikollisuuden torjunnan järjestelmällinen laiminlyönti osoittaa, että oppia toteutetaan vaivihkaa.
Kokoomuksen ehdokkaista yli 50 % ei halua nostaa suurituloisten verotusta ollenkaan. Puolueen virallinen linja on, että pääomaveroa nostetaan prosenttiyksikön verran silmänlumeeksi. Tästä puhutaan vastuunkantona ja kädenojennuksena. Jo se kertoo, että kyseessä on pitkin hampain tehty myönnytys, josta ei tarvitse ja josta ei aiotakaan pitää kiinni. Sen sijaan tasaverotus tulee toteutumaan varmasti välillisten verojen nostolla. Näin köyhä maksaa suhteessa enemmän veroja kuin rikas.
Maa peruuttaa kovaa vauhtia kohti sadan vuoden takaista yhteiskuntamallia. Siinä maailmassa patruunat olivat oikeita porhoja, isännät isäntiä ja piiat ja rengit pysyivät pilttuissaan. Se on harvojen paremminvointia.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Huhtikuun 5. 2011
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolaista raivostutti aamulla televisiossa. Häntä suututti se, että Suomi ei nyt ole niissä pöydissä, joissa Libyan asioista tulevaisuudessa oikeasti päätetään. Tämä johtuu tietenkin siitä, että Suomi ei lähettänyt hävittäjiään sotatoimiin. Niitä ei edes pyydetty, mikä tietysti raivostuttaa vielä enemmän. Kaikkein eniten tietysti harmittaa se, että Ruotsi osallistuu tähän suureen ja sankarilliseen sotaretkeen.
Liian moni poliitikko haluaa olla myös sotapäällikkö. Ehkä kaikki haluavat, mutta joissain se näkyy selvemmin kuin useimmissa muissa. Erityisesti kokoomuksen johtohahmot näyttävät olevan kovin kiinnostuneita sotimisesta. Torvisoitto ja marssiaskelten kaiku elähdyttävät mieliä.
Kun Alexander Stubb nimitettiin ulkoministeriksi, hän piipahti melkein ensi töikseen Afganistanissa tapaamassa rauhanturvaajiamme. Uutisfilmeissä ministeri liikkui sotilaallisen jämäkkänä ja loi teräviä katseita kypärän reunan alta kuin parhaat näyttelijät elokuvissa. Hän oli tosiaankin pukeutunut kypärään ja suojaliiveihin, vaikka oikeat sotilaat ja jopa toimittajat pyörivät ympärillä paitahihasillaan. Kontrasti antoi sotilaallisen vaikutelman lisäksi kuvan myös lapsellisuudesta.
Halu osallistua Libyan sotaretkeen näyttää minun silmissäni samalta kuin poikajoukon antama sakinhivutus hankalalle tyypille. Lyömisestä huolehtivat isot korstot, mutta sieltä turvallisten selkien takaa myös pätemisenhaluinen reppana haluaa päästä vähän moksauttamaan. Se nostaa itsetuntoa ja rehveli luulee saavansa teollaan isojen poikien hyväksyntää. Tosiasiassa hänen paskamaista luonnettaan halveksitaan.
Vaikka sodalla onkin YK:n hyväksyntä, ei silti tarvitse rynnätä etulinjaan. Suomella on pitkät perinteet ja ennen kaikkea osaamista rauhanturvatoiminnassa, joten kannattaa keskittyä siihen. Sen lisäksi humanitaarista apua tullaan varmasti pyytämään myös meiltä. Sodassa kuolee ja haavoittuu ihmisiä ja infrastruktuuria tuhotaan surutta. Kyllä asioiden korjaamiseen resursseja tarvitaan ja silloin voi Suomikin olla avuksi.
Se siinä vain on huono puoli, ettei jälkisiivous ole läheskään niin kunniakasta kuin sotiminen. Oikeassa sodassa moni poliitikko olisi päässyt poseeraamaan ja antamaan kuvan jämerästä johtajasta ihan tositoimissa. Tosin tietenkin turvallisesti selustassa.
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Huhtikuun 4. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta päätti 29.3. ylimääräisessä kokouksessaan, jonka esityslistaa ei etukäteen julkaistu kunnan verkkosivulla, mm. energiatehokkuushankkeeseen osallistumisesta. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta kilpailuttaa energiatehokkuushankkeesta vastaavan kumppanin ja toteuttaa hankkeen kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämiseksi. Hankkeen kilpailutuksen arvo on noin 2 miljoonaa euroa. Lisäksi kunta allekirjoittaa kuntien energiatehokkuussopimuksen ja sitoutuu saavuttamaan vuoteen 2016 mennessä 9 %:n energiansäästön.
Näin siis kuuluu kunnahallituksen päätös. Esittelytekstissä mainitaan yhdellä lauseella, että hanke rahoitetaan käyttötalouden investointirahastosta. Nyt kolme kunnallistalouden asiantuntijaa on toisistaan tietämättä vahvistanut minun tietojeni olevan ajan tasalla: Käyttötalouden investointirahastoa ei kirjanpitojärjestelmä tunne eikä sellaista voi olla olemassakaan. Kunnanhallitus siis sitoutui noin kaksi miljoonaa euroa maksavaan hankkeeseen, jolle ei ole rahoitusta. Tästä toimivallan anastuksesta valtuusto varmasti tulee ilahtumaan.
Miten tällainen hanke yleensä on ujutettu kunnanhallituksen päätettäväksi? Pöytäkirjan liitteenä on hankkeen kannattavuusselvitys, jonka on laatinut Schneider Electric Buildings Finland Oy. Selvityksen aluksi kerrotaan, että kunta tilasi tammikuuussa 2011 kyseiseltä yhtiöltä tämän kannattavuusselvityksen. Pysähdytäänpä hetkeksi tähän.
Mitä tässä yhteydessä mahtaa tarkoittaa sana “kunta”? Pöytäkirjojen mukaan selvitystä ei ole tilannut ainakaan kunnanhallitus eikä tekninen lautakunta. Sen on siis tilannut joku viranhaltija. Kunnan hallintosäännön mukaan tavaroiden ja palveluiden hankintaoikeus noudattaa samaa menettelyä kuin määrärahojen hyväksymisoikeus. Yli 2 000 euron hankinnoista on oltava kirjallinen päätös. Niinpä oletan, että kunnanhallitus on tietoinen tällaisesta kirjallisesta päätöksestä. Päätöksessä on tietenkin selitetty, miksi ja kenen aloitteesta nimihirviö Schneider Electrics Buildings Finland Oy putkahti kunnan yhteistyökumppaniksi suunnittelemaan ohjelmaa.
Nyt alan esittää sellaisia kysymyksiä, jotka viimeistään kunnanhallituksen tai mieluuummin jo teknisen lautakunnan olisi pitänyt esittää:
Tekikö aloitteen yhteistyöstä kunnan viranhaltija vai konsulttiyhtiö? Kilpailutettiinko konsulttiyhtiöitä kannattavuusselvityksen tekemisessä vai onko kyseinen yhtiö ainoa, joka yleensä on tajunnut tehdä kunnille kolmen sivun mittaisia kannattavuusselvityksiä energiansäästöasioissa? Paljonko kannattavuusselvitys tuli maksamaan ja miltä talousarvion menokohdalta se maksettiin? Oliko selvitykseen varattu määrärahaa talousarviossa?
Viimeisenä on tietenkin kysymys siitä, millä valtuuksilla kunnanhallitus sitoutui vuosia kestävään investointihankkeeseen, jolle ei ole valtuuston päätöstä eikä ollenkaan määrärahaa.
Ehkä kaikkiin näihin kysymyksiin on jo annettu järkevä vastaus. Ei tavallinen kuntalainen kaikkia kunnan asioita voi tietää, mutta päättäjien ne on tiedettävä. Jos esityslistatekstit eivät nykyisestään selvene, niin minun on pakko esittää näitä tyhmiä kysymyksiä jatkossakin.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Huhtikuun 3. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan verkkosivuilla oleva kunnanvaltuuston työjärjestys ei avaudu luettavaksi. Se on luultavasti joskus aikojen alussa ladattu sinne väärin, koska ei se ole auennut ennenkään. Tätä ei vuosien varrella kunnassa ole kukaan huomannut, joten ainakaan valtuutetuilla ja kunnan virkamiehillä ei viime aikoina ole ollut tarvetta tarkistaa menettelytapojen oikeellisuutta. Vai olisiko sittenkin?
Valtuuston työjärjestyksessä säädetään valtuutettujen aloiteoikeudesta näin:
Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on valtuustoryhmillä ja valtuutetuilla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kunnan toimintaa ja hallintoa koskevista asioista. Aloite annetaan puheenjohtajalle.
Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kunnanhallituksen valmisteltavaksi.
Juukalaiset valtuutetut tekevät aloitteita ihan samaan tahtiin kuin valtuutetut muuallakin. Jotkin aloitteet johtavat johonkin ja jotkut eivät, tämäkin on ihan tavallista. Valtuuston pöytäkirjojen sanamuodon mukaan Juuassa aloitteita ei kuitenkaan tarvitsisi edes valmistella, vaan ne voitaisiin unohtaa saman tien.
Kunnanvaltuusto merkitsee aloitteet vain tiedoksi, mutta ei lähetä niitä valmisteltavaksi. Työjärjestyksen selvän sanamuodon mukaan valtuuston pitäisi kuitenkin tiedoksi merkitsemisen lisäksi lähettää aloitteet kunnanhallituksen valmisteltavaksi. Nykyisellään jokin aloite voitaisiin haluttaessa rypistellä roskakoriin heti tiedoksi saattamisen jälkeen. Sehän tuli jo käsiteltyä.
Ei näin tietenkään tehdä eikä virhe liene edes tahallinen. Aloitteet etenevät normaalisti ja tulevat aikanaan asianmukaiseen käsittelyyn. Kyse on taas kerran vain huolimattomuudesta perusasioissa. Olen ennenkin ehdottanut valmistelijoille, esittelijöille ja päättäjille kunnallishallinnon peruskurssia, koska asiatekstiä luetaan täsmälleen niin kuin sitä kirjoitetaan. Siksi on syytä sanoa mitä tarkoittaa ja tarkoittaa mitä sanoo.
(Olen lähettänyt kunnan verkkosivulle palautetta linkin toimimattomuudesta, joten se asia ainakin korjattaneen)
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Huhtikuun 2. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta on ottanut käyttöönsä uuden tavan tehdä päätöksiä: kunnanhallitus käsittelee isot asiat ylimääräisessä kokouksessa, jonka esityslistaa ei julkaista etukäteen kunnan verkkosivulla. Edes kunnanhallituksen jäsenet eivät tiedä, mitä kaikkea kokouksessa tullaan päättämään, koska osa asioista tuodaan päätettäviksi ylimääräisinä vasta kokoukseen.
Tällainen kokous pidettiin viime tiistaina ja pöytäkirja on ollut luettavissa parin päivän ajan. Sen mukaan kokous kesti kolme tuntia ja käsiteltäviä asioita oli 15. Tässä ajassa kunnanhallitus ennätti perehtyä syvällisesti mm. sellaisiin asioihin kuin vuoden 2010 tilinpäätös, saman vuoden henkilöstöraportti, kunnan energiatehokkuushankkeen hyväksyminen ja lausunnon antaminen hallinto-oikeudelle sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaisen valintaa koskevaan valitukseen. Tämän lisäksi käsiteltiin ylimääräisinä asioina kolme Coronarian oikaisuvaatimusta, jotka koskivat kunnan antamaa huomautusta lääkäreiden vaihtumisesta, korvausta saamatta jääneistä terveyskeskuspalveluista sekä terveyskeskuksen ulkoistamista koskevan sopimuksen purkamista.
Kun lisäksi samassa kokouksessa ennätettiin käydä keskustelu kunnanjohtajasopimuksen mukaisista tulostavoitteista ja päättää monta pienempää asiaa, täytyy ihailla kunnanhallituksen tehokkuutta ja asiantuntemusta.
Jokainen päätetty asia ansaitsee oman juttunsa, mutta nostan tällä kertaa esille vain kunnan energiatehokkuushankkeen hyväksymisen. Yksityiskohtiin puuttumatta se vaikuttaa hyvältä idealta, jonka tarkoituksena on pienentää kunnan kiinteistöjen energiankulutusta. Hanketta on suunnitellut konsulttitoimisto ja se toteutetaan vuonna 2012. Tänä vuonna kilpailutetaan yhteistyökumppanit ja allekirjoitetaan sopimukset. Hankkeen kustannukset kaksi miljoonaa euroa maksetaan käyttötalouden investointirahastosta. Itse päätöksessä ei maksamisesta puhuta mitään, mutta se käy ilmi esityslistatekstin yhdestä ainoasta lauseesta.
Minun tietääkseni käyttötalouden investointirahastoa ei ole olemassakaan. Se on jo sanaparina täysin absurdi eikä sellaista voi kirjanpitojärjestelmässä edes olla. Käyttötalous on käyttötaloutta ja investoinnit investointeja ja molemmilla on omanlaisensa rahoitusmenettely. Jos kunta investoi, siitä päättää aina kunnanvaltuusto investointiohjelmassa tai erillispäätöksin. Samalla valtuusto osoittaa myös rahoituksen, joka voi tulla tilinpäätöksen osoittamasta käyttötalouden ylijäämästä, aiemmista investointivarauksista tai vaikkapa velanotosta.
Nyt kunnanhallitus päätti investoida kaksi miljoonaa euroa ilman valtuuston päätöstä tai edes rahaa. Tätä voisi hyvällä syyllä luonnehtia toimivallan ylittämiseksi. Jos olen väärässä, ovat kunnallistalouden tietoni vanhentuneet. Jos olen oikeassa, on kunnanhallituksen käsiteltävä asia uudelleen ja esitettävä se valtuuston päätettäväksi. Jos valtuusto ei sitä hyväksy, niin se on aika ikävä juttu kunnanhallituksen kannalta. Ehkä kunnahallituksen jäsenet sitten panevat hatun kiertämään ja maksavat itse hankkeesta tähän mennessä aiheutuneet konsulttikulut.
Jos kunta aikoo esityslistat pimittämällä estää kansalaiskeskustelua, niin se ei onnistu. Pitää piiilottaa myös pöytäkirjat.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Huhtikuun 1. 2011
Kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sampsa Kataja välttyi odotetusti syytteiltä ns. kelkkatehtaan jutussa. Valtakunnansyyttäjän mukaan Kataja ei tiennyt eikä hänen tarvinnutkaan tietää, mistä hän sai vaalirahoitusta.
En arvostele valtakunnansyyttäjän tätä nimenomaista päätöstä, koska ei minulla ole mahdollisuutta perehtyä asiaan riittävän tarkasti. Lisäksi kaikki tapahtui vielä vanhan lainsäädännön aikaan, jolloin ehdokas saattoi vapaasti ottaa vastaan rahoitusta tuntemattomista lähteistä.
Silti tässäkin tapauksessa huomaan yhteiskuntamme erään merkillisyyden. Mitä korkeammassa yhteiskunnallisessa asemassa henkilö on, sen vähemmän hän yleensä tuntuu tietävän mistään asioista. Hän ei tiedä edes oman pankkitilinsä saldoa eikä ihmettele yhtään, jos sinne tupsahtaa rahaa tuntemattomalta lahjoittajalta.
Samaa tietämättömyyttä ja muistamattomuutta on ollut liikkeellä kauan ja tauti tulee jatkumaan niin kauan, kunnes kaikki vaalirahasotkut ovat käyneet läpi syyteharkinnan. Matti Vanhanen menetti täydellisesti muistinsa eikä Marja Tiura tiennyt yhtään mitään sen koulun asioista, jonka johtokunnassa hän istuu.
Onko nyt niin, että me äänestämme edustajiksemme täydellisiä tolloja, jotka eivät tiedä mistään mitään? Vai muuttuvatko tavallisen fiksut ihmiset hölmöiksi tehtäviensä mukana? Eduskuntaan on kova tungos ja vaalien alla kaikki vakuuttelevat asiantuntemustaan kaikilla osa-alueilla, mutta tiukan paikan tullen he osoittautuvatkin vain tietämättömiksi sivustakatsojiksi. Paljon puhuttu poliittinen vastuu ei tarkoita yhtään mitään ja juridiseltakin vastuulta välttyy aina, ellei nyt satu jäämään kiinni ihan housut kintuissa.
Sama ilmiö nähdään myös liike-elämässä. Yritysten johdon saamia suhteettomia etuja perustellaan vastuunkannolla niin kauan, kun firmalla menee hyvin. Kun alamäki alkaa, ei johto tiennyt mitään alan vaikeuksista eikä osannut varautua tuleviin kriiseihin. Pahimmassa tapauksessa ylin johto kantaa vastuunsa saamalla kultaisen kädenpuristuksen ja siirtyy toisen yrityksen johtoon arvokasta kokemusta saaneena.
Kun nyt käytte syömässä ehdokkaiden tarjoamia makkaroita ja hernekeittoa, niin tarkkailkaa tarjoajan puheita. Jos hän on kävelevä oman puolueensa fraasisanakirja, niin voitte olla varma, että siinä on yksi tulevaisuuden kriisien tietämätön toope.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 31. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan entinen kunnanjohtaja Ahti Puumalainen on tehnyt useita valituksia kunnan hallintoelinten päätöksistä, erityisesti sosiaali- ja terveysjohtajan sijaisen valinnasta ja siitä seuranneista toimivaltasotkuista. Laissa säädetyn sosiaalityöntekijän pätevyyden puuttuminen on aiheuttanut ristiriitaa sekä hallintosäännön noudattamisessa että lautakunnan oman toimivallan delegoinnissa. Minä olen kirjoitellut näistä asioista enimmäkseen juridisesta näkökulmasta, mutta vastoin yleistä olettamaa me emme Puumalaisen kanssa puno pirullisia juoniamme yhdessä. Itse asiassa emme koskaan ole edes tavanneet.
Nyt kunta näyttää valinneen uuden strategian hillitä arvostelijoita: se on ruvennut piilosille. Tähän asti sekä kunnanhallituksen että sosiaali- ja terveyslautakunnan esityslistat ja pöytäkirjat ovat olleet luettavissa kunnan verkkosivulla, mutta eivät näytä olevan enää. Ei niistä tähänkään asti hirveästi iloa ole ollut, koska varsinkin esityslistojen laatimistyyli on enemmän salaileva kuin informoiva. Itse listatekstit ovat mitäänsanomattoman lyhyitä ja niissä viitataan vähänkin vaikeamman asian kohdalla liitteisiin. Tyyli on tämä: “Kunnanhallitus päättää antaa oheisen liitteen mukaisen lausunnon…” Itse liitettä on ihan turha etsiä listan nettiversiosta.
Tällä hetkellä eli 31.3. klo 9.15 kunnan verkkosivulla on kunnanhallituksen 21.3. pidetyn kokouksen pöytäkirja. Kuitenkin kunnanhallitus on kokoontunut myös tällä viikolla, mutta tietoa kokouksesta on annettu valikoidusti vain lehdistölle. Lehtitietojen mukaan kunnanhallitus on käsitellyt ainakin kunnan kiinteistöjen energiansäästöohjelmaa, jonka kustannukset ovat parisen miljoonaa euroa. Lisäksi kunnanhallituksen olisi pitänyt antaa lopullinen lausuntonsa hallinto-oikeudelle sosiaali- ja terveysjohtajan valintaa koskevaan valitukseen. Tästä ei ole kerrottu edes lehdille.
Olen myös kuullut huhun, jonka mukaan sosiaali- ja terveyslautakuntakin olisi kokoontunut päättämään samaisesta viransijaisuudesta johtuvista ongelmista. Lautakunta olisi kuulemma käsitellyt kiireellisten tahdonvastaisten toimenpiteiden delegointia koskevaan päätökseensä tehtyä oikaisuvaatimusta. Samoin lautakunnan olisi pitänyt päättää viransijaisuuteen liittyvistä hallintosäännön muutosesityksistä.
Minä en tiedä, onko tällaista kokousta ollut, koska verkkosivulla on lautakunnan 21.3. pidetyn kokouksen pöytäkirja. Kunnan piilosillaolo siis toimii ihan hyvin, koska minä en viitsi ruveta leikkimään. Vastaan leikkipyyntöön kirjoittelemalla jatkossa ihan huhupuheiden mukaan, koska minulla ei ole minkäänlaista tietojen tarkistamisvelvollisuutta. Bloggaaja ei ole toimittaja enkä minä jaksa roikkua kunnanvirastossa anelemassa pöytäkirjoja luettavakseni. Kunta saa sitten vastailla parhaan kykynsä mukaan esittämiini mahdollisesti virheellisiin väittämiin, jotka leviävät facebookissa ympäri Suomea.
Juhalapuheissa Juuka julistaa entistä avoimempaa hallintoa ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä. Jos joku kuntalainen erehtyy ottamaan nämä puheet tosissaan, loppuu tiedonsaanti näköjään heti.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 30. 2011
Eilen uutisissa kerrottiin, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat jalkautuneet kansan pariin kertomaan Euroopan talouden vakausmekanismeista ja Suomen osallistumisesta niihin. Kansalle kerrotaan, mitä tarkoittavat kirjainlyhenteet EVM ja ERVV. Tämän tiedon jakaminen äänestäjille on epäilemättä tärkeää, mutta parin päivän takaisen ajankohtaisohjelman perusteella sivistystyön olisi voinut aloittaa eduskunnasta. Monella istuvalla kansanedustajalla ei nimittäin ollut asiasta minkäänlaista käsitystä.
Idea infotilaisuuksiin oli kuulemma virkamiesten omaa keksintöä. He haluavat oma-aloitteisesti kertoa kansalle oikeaa tietoa ja korjata väärää, koska sitä virheellistä tietoa on liikkeellä liian paljon ja uhkakuvia maalataan tahallisesti.
Saa tämänkin halutessaan uskoa. Minä olen kuitenkin niin kyyninen, että en usko virkamiesten aloitteelliseen tiedotusintoon. Mistä ihmeestä meille nyt olisi löytynyt niin tiedotusmyönteinen virkamieskunta, että se ihan omin päin jalkautuu pitkin maata sivistämään kansaa? Ei mistään, kyllä nämä matkasaarnaajat ovat liikkeellä poliitisesta käskystä. Käskijöinä ovat sekä kokoomuslainen valtiovarainministeri että muu hallitus, joita hirvittää kansan tyytymättömyys takausten jatkuvaan kasvuun. Nyt on kierrettävä todistelemassa, että ei takaus tarkoita maksusitoumusta, vaikka sitähän se juuri tarkoittaakin.
Epäuskoa lisää kiertueen tarkka ajoitus alkamaan kaksi ja puoli viikkoa ennen vaaleja. On aika kummallista, että ajatus kansansivistystyöstä pälkähti virkamiesten päähän juuri nyt.
Samoilla luennoilla voidaan ihmisille kertoa muutakin nykyhallituksen linjaa myötäilevää vaikkapa julkisen talouden kestävyysvajeesta, josta myös on levitetty kerettiläisiä käsityksiä. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professori Pertti Haaparanta on kertonut, että kestävyysvaje on liioiteltua. Lisäksi ministeriö puhuu siitä harhanjohtavasti, puutteellisesti ja leikkausintoisesti. Puheet antavat selvästi ymmärtää, että virkamiehet laativat kuumeisesti tulevia leikkauslistoja ja leikkaukset kohdistuvat erityisesti sosialietuuksiin.
Nämä kaikki asiat liittyvät toisiinsa ja ovat osa poliittista peliä. Kansalle puhutaan yleiseurooppalaisesta julkisen talouden kriisistä, vaikka kyse on pankkikriisistä ja sijoittajien tukemísesta. Heidän pelastamisekseen on jostain tingittävä ja juuri sosiaalietuuksien leikkaaminen sopii hyvin nykyhallituksen linjaan. Juuri tätä tarkoitusta varten valtiovarainministeri on lähettänyt sananjulistajat asialle. Jos ette nyt usko, niin vaalien jälkeen itkette ja uskotte.
Luokka: politiikka, talous
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 29. 2011
Vanhoissa kotimaisissa elokuvissa on aina talon isäntäväen ja palkollisten välissä isäntärenki, pehtoori. Hän on se, joka välittää käskyt ja valvoo, että niitä noudatetaan. Pehtoorin asema on pirullisesti puun ja kuoren välissä, koska hän ei ole isäntä eikä renki. Hänestä itsestään on kiinni, kumpaan joukkoon hän katsoo samaistuvansa.
Kuntien eri hallintoalojen johtavia viranhaltijoita voidaan hyvin verrata pehtooreihin. Kaikessa pelkkää kunnan taloudellista etua katsova johtava viranhaltija on päättäjien mieleen, koska hän tekee likaisen työn itse eikä jätä sitä vaaleilla valituille päättäjille. He ovat juuri niitä, jotka puhuvat kunnan asioista kuin ne olisivat heidän omiaan. Puhtaasti heikoimpien kuntalaisten puolesta puhuva viranhaltija taas tekee oman olonsa sietämättömäksi ylempiensä edessä. Siksi heitä onkin hyvin vähän.
Eilen luin lehdestä, että joku Helsingin kaupungin sosiaalitoimen johtava viranhaltija vastusti jyrkästi lapsilisävähennyksen poistamista toimeentulotuesta. Hänen mukaansa toimeentulotuen maksaminen täysimääräisenä myös lapsilisiä saaville perheille kasvattaisi kaupungin sosiaalimenoja kestämättömällä tavalla.
Tällainen pehtoori on talolle kullanarvoinen, koska hän ottaa kantaa asioihin, jotka eivät hänelle varsinaisesti kuulu. Tietenkin hänen vastuullaan on talousarvion noudattaminen, mutta ei hänen tehtävänsä ole sanoa, millaisia uudistuksia pitää tei ei pidä tehdä. Niistä asioista päättää vaaleilla valittu valtuusto talousarviossa tai - kuten tässä lapsilisäasiassa - vaaleilla valittu eduskunta.
Sunnuntaina rupattelin erään kunnan pehtoorin kanssa muun muassa kuntouttavasta työtoiminnasta. Hän osoittautui isäntärenkinä vähän arveluttavammaksi tapaukseksi, koska hän ymmärsi kuntoutuksen yksilölle aiheuttamat negatiiviset puolet, kuten ilmaisen työn teettämisen ruokapalkalla.
Kyllä hänestäkin vielä kelpo pehtoori sukeutuu, kunhan aikaa kuluu. Jo nyt hän muisti korostaa kuntoutuksen merkitystä kuntatalouden kannalta. On ihan totta, että puhtaasti siltä kannalta katsottuna kuntoutus kannattaa. Kunta säästää oman osuutensa Kelalle maksettavasta työmarkkinatuesta ja saa selvää rahaa 10,09 euroa jokaisesta kuntoutettavan tekemästä työpäivästä. Lisäksi kunta saa ilmaista työvoimaa, jota voidaan käyttää helpottamaan vaikkapa vanhustenhuollon ammattihenkilöstön työpaineita.
Semmoistahan se on. Talon puolta pitävää pehtooria arvostetaan, mutta isäntäväen kamariin hänen on mentävä hattu kourassa. Liikaa väen puolella oleva isäntärenki joutuu maantielle. Valinta on helppo, koska pehtoorinkin on syötävä.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 28. 2011
Kokoomus on virallisesti ilmoittanut hallituksen kynnyskysymykseksi sen, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksia ei leikata. Tämä ei kuitenkaan näytä häiritsevän mediapersoona Jaana Pelkosta, joka puolueen ehdokkaana kirjoitti 22.3. Helsingin Sanomien yleisönosastoon omista tavoitteistaan. Hänen mukaansa toimeentulotukilaki nykymuodossaan toimii nuoria vastaan antamalla vastikkeetonta rahaa elämiseen. Tämä on nuorison aliarvioimista ja asia korjattaisiin säätämällä toimeentulotuki vastikkeelliseksi.
Terveille ja toimintakykyisille nuorille ei tulisikaan antaa lainkaan vastikkeetonta tukea, vaan tuen saamiseksi heillä tulisi olla velvollisuus hakea aktiivisesti joko opiskelupaikkaa tai töitä, Pelkonen kiteyttää. Sosiaalialan ammattilaisen tulisi arvioida nuoren toimintakyky ja laatia sen pohjalta kuntoutus- ja työllistämissuunnitelma ja suunnitelman toteuttamista myös seurattaisiin. Muissa yhteyksissä Pelkonen on vaatinut toimeentulotuen vastineeksi jonkinlaista aktiivista työpanosta.
Tässäpä meillä on taas yksi turhake, joka muovaa perusepäluulonsa ja kaunansa positiivisen näköisiksi ehdotuksiksi. Hän lähtee siitä ajatuksesta, että erityisesti vailla opiskelupaikkaa olevat työttömät nuoret ovat tilanteessa ihan tahallaan ja laiskuuttaan, eikä siihen auta muu kuin railakas kepillä roiteleminen. Sama pätee tietysti kaikkiin työttömiin, mutta on trendikästä olla huolissaan erityisesti nuorista.
Ei Pelkonen totisesti ole ensimmäinen eikä viimeinen tämä idean keksinyt. Vähän väliä saa lukea vaatimuksia työttömien sijoittamisesta vanhusten ulkoiluttamiseen, lumitöihin ja milloin mihinkin talkootyöhön ihan vain toimeentulotuen vastineeksi. Näitä ideanikkareita ei vaivaa ilmaisen työn teettämisen epäeettisyys ja kaksien työmarkkinoiden synty.
Ainakaan Pelkonen ei tunne toimeentulotukilakia. Toimeentulotuki on viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoitus on turvata toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Jokaisella on oikeus sitä saada, mutta vasta sitten, kun on selvitetty ihan kaikki muut mahdollisuudet saada toimeentuloa. Tuen hakijalla on velvollisuus ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi ja ottaa vastaan työ- tai opiskelupaikka. Kieltäytyjää rangaistaan tuen alentamisella, mutta nälkään laki ei vielä salli ketään tapettavan. Resursseista riippuen ammattitaitoinen sosiaalityöntekijä laatii yhdessä hakijan kanssa selviytymissuunnitelman, jonka toteutumista seurataan. Toimeentulotukea ei siis todellakaan saa automaattisesti kättä ojentamalla.
Tämän kaiken saisi selville ihan vain lukemalla lain kolme ensimmäistä pykälää.
Nykyinen laki siis jo pitää sisällään lähes kaikki Pelkosen vaatimat “uudistukset”. Ainoa lakiin vielä sisältymätön vaatimus on työnteko leipäpalkalla. Mahtavia vaaliteemoja pohtivan kannattaisi ensin tutkia, joko hänen vaatimuksensa on toteutettu.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Maaliskuun 27. 2011
Aika usein ihmettelen oikeistolaisesti ajattelevien ujoutta sanoa suoraan, että he haluavat yksityistää vaikkapa nyt sellaisen asian kuin peruskoulun puhtaasti ideologian ja yksityisen voitontavoittelun takia. Sen sijaan he verhoavat halunsa silmiinpistävän huonosti erilaisilla toiminnallisilla ja taloudellisilla tekosyillä. Näin tekee myös Uuden Suomen bloggaaja Marjo Tossavainen tässä jutussaan: 66950-napit-irti-peruskoulusta-porvari
Tossavainen ei teoriassa näe mitään ongelmaa peruskoulun tuotteistamiseksi yksityiseksi ja tuottavaksi liiketoiminnaksi. Yksityiskoulut ovat tehokkaita, hallinnollisilta kustannuksiltaan edullisia, sitoutuneita ja pedagogisesti vapaita. Tossavainen jättää sanomatta, että ne tietenkin ovat myös kalliita, mutta sen hän tietää, että vaurastuva keskiluokka haluaa vaatia parempia opetuspalveluja lastensa yksilöllisille oppimistarpeille jo pienestä pitäen.
Hän tietenkin tarkoittaa sanoa, että peruskoulu joutaa jäädä vähävaraisen rahvaan kouluksi. Paremman väen jälkikasvu ansaitsee parasta ja kalleinta opetusta, mitä rahalla saa. Näin turvattaisiin myös tulevaisuuden eliitin rekrytoituminen paremmista piireistä.
Opettajana Tossavainen tietää peruskoulun tuntijaosta enemmän kuin minä, joten siihen osaan hänen tekstistään en pysty sanomaan mitään. Hänen oikeustieteen opintonsa lienevät kuitenkin ihan alussa, koska hän tukiopetusta käsittelevässä kappaleessa sekoittaa subjektiivisen ja harkinnanvaraisen oikeuden keskenään. Hän sanoo ihan oikein, että tukiopetus on subjektiivinen oikeus. Sitten hän kuitenkin väittää, että tukiopetusta ei anneta riittävästi varojen puutteen takia.
Subjektiiviseen oikeuteen on kunnalla oltava varaa, siinä ei auta mikään selittely. Esimerkiksi päivähoito ja toimeentulotuen perusosa ovat myös subjektiivisia oikeuksia. Niistäkään ei kunta voi kiemurrella irti rahanpuutteeseen vetoamalla.
Tossavainen on historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Haluaisinpa totisesti tietää, millaista yhteiskuntaoppia hän mahtaa oppilailleen opettaa. Ehkä hän kertoo lapsille suoraan, että peruskoulu on yhteiskunnan viimeinen sosialistinen saareke, jonne vasemmisto on linnouttautunut vastustamaan autuaaksitekevää voittoa tuottavaa liiketoimintaa.
Luokka: media, talous, työelämä, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 26. 2011
Valtion tien- ja maanrakennusyhtiö Destian entinen toimitusjohtaja Jukka Laaksovirta vastaa oikeudessa syytteisiin kuudesta eri luottamusaseman väärinkäytöstä. Rikosepäilyissä on kyse noin 1,8 miljoonan euron vahingoista, jotka hänen epäillään aiheuttaneen työnantajalleen. Suurin vahinko eli 1,5 miljoonaa euroa syntyi, kun Laaksovirta hankki Destialle proomun, jonka sitten vuokrasi vanhan ystävänsä ja liikekumppaninsa Markku Saarikankaan yhtiölle. Vuokraa ei Destialle maksettu ollenkaan.
Puolustuksen mukaan proomukaupat olivat kuitenkin liiketaloudellisesti perusteltuja ja Destia sai niistä erittäin hyvän tuoton. Lisäksi puolustus korostaa sitä, että Laaksovirta ei itse hyötynyt tästä eikä mistään muustakaan oikeuteen päätyneistä liiketoimista.
Oikeus tutkikoon asian rauhassa, mutta muutama asia näyttäisi olevan ihan sivustakatsojallekin selvä. Jos Laaksovirta hyötyi itse näistä merkillisistä kaveria suosivista liiketoimista, hän on kelmi. Jos hän ihan muuten vain vuokrasi kalliin proomun ja teki muitakin vastaavia liiketoimia yhtiönsä tappioksi, hän on hölmö.
Kaikkein suurimpia hölmöjä ovat kuitenkin Laaksovirran aikoinaan johtoon palkanneet Destian hallituksen jäsenet. He eivät reagoineet edes silloin, kun Laaksovirran alainen esitti heille selvät todisteet päivänvaloa kestämättömistä liiketoimista. Vasta sitten, kun Ylen ajankohtaisohjelma toi koko sotkun julkisuuteen, alkoi tapahtua. Hallitus erosi ja Destia teki rikosilmoituksen. Käynnistettiin myös erillinen siviiliprosessi, jossa sekä Laaksovirralta että Saarikankaalta vaaditaan korvauksia huonoista sopimuksista lähes kaksi miljoonaa euroa.
Destiasta kuuluu taas kummia. Eilen uutisoitiin, että Destia on myynyt koko asfaltti- ja päällystystoimintansa ruotsalaiselle NCC:lle. Valtionyhtiö siis myi koko toimintansa lähes keskeisimmän osan ulkomaille.
Tämä näyttää olevan osa ihan suunnitelmallista valtion toimintojen alasajoa, jota valtionyhtiöissä on tapahtunut jo kauan. Ostajina ovat aina kansainvälisiet suursijoittajat tai muuten suuret alalla toimijat. Kaikkein tuottavimmat toimialat myytiin jo toistakymmentä vuotta sitten ja nyt ovat menossa jo rippeetkin. Pitäsiköhän ajankohtaisohjelman toimittajien taas tutkia, kuka tällä kertaa on kelmi tai hölmö?
Luokka: laki, talous
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 25. 2011
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kovasti painostanut työntekijäpuolta palkkamalttiin. Kun viime keväänä kunta-alalla päädyttiin 1,35 prosentin palkankorotuksin, moitti EK palkansaajajärjestöjä kriisitietoisuuden puutteesta. EK ajoi sinnikkäästi enintään 0,9 prosentin korotusta kaikilla sektoreilla, koska kansantalous ei kerta kaikkiaan kestä enempää.
EK:n äänitorvi kokoomus ja sen puheenjohtaja Jyrki Katainen ovat käyneet vaalikampanjaa hokemalla raivostuttavasti yhtä ainoaa mainostoimistossa keksittyä iskulausetta: Kakkua on kasvatettava ennen kuin sitä voidaan jakaa. Tästä voi päätellä, että jakoperusteet ovat ihan kunnossa, jaettavaa vain on liian vähän.
Katsotaanpa niitä jakoperusteita. EK:n hallitusta johtavan Wärtsilä Oyj:n konsernijohtaja Ole Johanssonin oma palkankorotus oli hiukan EK:n omien vaatimusten yli, 9,3 % eli vuositasolla lähes miljoona euroa. Tämä oli maltillista verrattuna vaikkapa irtisanomisilla talouttaan korjanneiden metsäteollisuusyhtiöiden johtajien palkankorotuksiin. Metsäliiton Kari Jordanin palkankorotus oli 10,4 %, Stora-Enson Jouko Karvisen 28 % ja UPM Kymmenen Jussi Pesosen 69,4 %. Jakoperusteet ovat siis ihan selvät: jolla jo on paljon, sille annetaan lisää.
Pörssiyhtiöt tietenkin tekevät mitä haluavat, mutta mikä on yhteiskunnan toisen ääripään tilanne? Tämän vuoden alussa myös työttömät saivat korotuksen peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen. Korotus on 0,4 prosenttia eli päivää kohti huikeat 11 senttiä. Tämä nosti verollisen päiväansion 25,74 euroon. Myös toimeentulotuen perusosa nousi peräti 2,40 euroa ja on yksin asuvalla 419,11 euroa kuukaudessa.
Jostain näiden ääripäiden väliltä voi jokainen tavallinen työssäkävijä etsiä itsensä. Itsepähän oman palkanorotuksenne tiedätte ja voitte verrata sitä EK:n johtomiesten korotuksiin. Jos huvittaa, niin voitte myös miettiä niitä kakun jakoperusteita. Sen jälkeen kääritäänkin hihat ja ruvetaan taas kasvattamaan kakkua, jotta jaettavaa riittää. Jos jakoperusteet rupeavat askarruttamaan, niin ehkä kannattaisi harkita äänestämistä.
Kuten eräs yhteiskunnan avustuksilla ja tukitoimilla oman firmansa juuri ennen sen myyntiä kasvattanut kuntapäättäjä totesi ilman kunnan pienyrittäjäavustusta jääneelle langolleni: On se kakku hyvää, mutta ei sitä kaikille anneta.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 24. 2011
Eduskunta hyväksyi juuri ennen vaalilomalle lähtöään rikoslain muutoksen, jonka mukaan palvelimen tai keskustelupalstan, jopa blogisivun pitäjä, voi joutua vastuuseen sivuilla esitetyistä kansanryhmää vastaan kiihottavista lausunnoista, vaikkeivat ne olisi hänen itsensä kirjoittamia. Näinhän tämä muutos voidaan yleisesti ottaen kuvata, mutta ei tässä sentään vielä sananvapautta viedä eikä ajatuspoliisia perusteta.
Vanha rikoslain 11 luvun 10 § oli peräisin ajalta, jolloin ilmoituksia naulattiin maitolaitureihin. Lakimuutosta voidaan ihan hyvin luonnehtia sanomalla, että nyt myös maitolaiturin omistaja on vastuussa siitä, mitä niissä julisteissa sanotaan, jos hän on niistä tietoinen eikä ole poistanut uhkaavia, panettelevia tai solvaavia julisteita.
Sananvapaus ei ole koskaan tarkoittanut oikeutta julistaa ihan mitä tahansa seuraamuksitta. Se tarkoittaa vain sitä, että ennakkosensuuria ei ole. Sanomisistaan voi sitten jälkikäteen joutua vastuuseen.
Uusi lainkohta kuuluu seuraavasti (muutetut kohdat vahvistettuna):
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisesti saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella, on tuomittava kiihotuksesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Avataanpa tätä uutta lainkohtaa vähän. Selvää on, että laki on muuttunut keskeiseltä osalta. Uuden sanamuodon mukaan näiden viestien saataville asettaminen ja saatavilla pitäminen tarkoittavat juuri nettipalstoja. Se on juuri se maitolaiturin omistajan uusi vastuu. Vaan mitä ovat ne lainvastaiset tiedot, mielipiteet ja muut viestit?
Lainsäätäjälle on tainnut sattua lipsahdus, kun laissa yhä edelleen puhutaan uhkaamisesta, panettelusta ja solvaamisesta. Sanamuoto on peräisin ajalta, jolloin herjaus ja solvaus olivat rikoslaissa erikseen määriteltyjä rikoksia. Nykyisin lain 24 luvun 9 ja 10 § puhuvat kunnianloukkausrikoksista. Laiton uhkaus on yhä säännelty erikseen.
Laittomaan uhkaukseen syyllistyy mm. se, joka uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy pelätä omasta tai toisen puolesta henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vaarassa.
Kunnianloukkaukseen syyllistyy se, joka esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle. Teko on törkeä, jos se toteutetaan joukkotiedotusvälineillä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville.
Näiden laittomien viestien täytyy siis koskea jotain tämäntyyppisiä uhkauksia ja solvauksia. En tiedä teistä, mutta minun mielestäni siihen tarvitaan jo melkoisen kovaa tekstiä. Lisäksi on muistettava rikoksen kolme kynnystä: Ensin poliisi tutkii, ylittyykö tutkintakynnys eli onko rikosta tapahtunut. Jos on, niin sitten syyttäjä tutkii, ylittyykö syytekynnys. Lopuksi tuomioistuin harkitsee, ylittyykö rangaistuskynnys.
Lainmuutos hyväksyttiin liian vähäisellä julkisella keskustelulla, mutta vasta aika näyttää, mitä se tarkoittaa käytännössä. Ajattelun ja sanomisen vapaus pysyvät kuitenkin ihan entisellään, uutta on vain seinän ylläpitäjän vastuu.
Luokka: laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 23. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan päättäjät ja virkamiehet näkyvät oppivan vain yrityksen ja erehdyksen kautta, mutta oppivat kuitenkin. Se on sentään positiivinen asia.
Koulukiusaamisen kohteeksi joutuneen pojan isä kanteli vuosi sitten aluehallintovirastoon sivistysjohtajan ja rehtorin toiminnasta asiassa. Sivistysjohtaja kieltäytyi luovuttamasta isälle kaikkia tapaukseen liittyviä asiakirjoja ja silloinen rehtori ei päästänyt äitiä seuraamaan liikuntatuntia, vaikka liikunnanopettaja oli sanonut, ettei hän pysty takaamaan kiusatun pojan turvallisuutta. Nyt aluehallintovirasto on antanut moitteet sekä sivistysjohtajalle että entiselle rehtorille. Sitä en tiedä, luovutetaanko tästä lähtien asiakirjoja ja sallitaanko vanhempien seurata opetusta, kuten laki edellyttää.
Jopa sosiaali- ja terveyslautakunnan valmistelijat keksivät viimeinkin ainoan ulospääsytien umpikujasta, johon ajautuivat vs. sosiaalijohtajalta puuttuvan sosiaalityöntekijän pätevyyden takia. Aikaa siihen meni kolme kuukautta ja sinä aikana käytiin läpi kaikki mahdolliset virheelliset vaihtoehdot. Ensin yritettiin olla hiljaa, mutta kun se ei auttanut, veivattiin esityslistalle niin mahdottomia ehdotuksia, että ne jouduttiin nolostuneena vetämään pois.
Kunnassa ei luultavasti ole kolmeen kuukauteen ollut yhtään kiireellistä lapsen sijoittamistapausta tai päihdehuoltolain mukaista lyhytaikaista pakkohoitoa. Jos olisi ollut, ei kukaan olisi pystynyt tekemään laillista päätöstä. Hallintosäännön mukaan nämä päätökset tekee sosiaalijohtaja, mutta hänellä ei ole siihen vaadittavaa sosiaalityöntekijän pätevyyttä. Pätevät sosiaalityöntekijät eivät olisi voineet tehdä päätöksiä rikkomatta lakia ja hallintosääntöä.
Lopultakin lakikirjasta löytyivät oikeat pykälät. Sekä lastensuojelulaissa että päihdehuoltolaissa sanotaan selvästi, että toiminnasta vastaava kunnan toimielin vahvistaa päätöksen tekevät viranhaltijat etukäteen. Lautakunnan toissapäivänä tekemän oikean päätöksen perustelut menivät kyllä pieleen, mutta sentään päätös meni oikein. Nyt päätöksen tekee joko sosiaalijohtaja, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys tai kuka tahansa pätevistä sosiaalityöntekijöistä.
Perustelujen mukaan hallintosääntö on ristiriidassa lain kanssa, koska lautakunnan on määrättävä päätöksentekoon oikeutetetut viranhaltijat. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska hallintosääntö on aikoinaan kulkenut koko reitin lautakunnista kunnanhallituksen kautta valtuustoon. Hallintosäännöllä on siis ihan pätevästi pystytty määräämään sosiaalijohtaja päätöksentekijäksi. Ristiriita kävi ilmi vasta viransijaisuuden myötä eikä olisi paljastunut koskaan, ellei entinen kunnajohtaja olisi valittanut asiasta ja lisäksi vaatinut aluehallintovirastoa selvittämään vs. sosiaalijohtajan pätevyyden.
Lautakuntaa siis vähän petkutettiin perustelujen suhteen, jotta valmistelu näyttäisi kauniimmalta. Ongelma jatkuu kuitenkin edelleen niin kauan, kunnes nykyisen hallintosäännön 54 § saadaan muutettua. Valtuuston hyväksymän säännön mukaan päätöksen tekee sosiaaljohtaja, lautakunnan uuden päätöksen mukaan sosiaalityöntekijä.
Mikähän mahtaa olla kunnan seuraava oppitunti? Se voisi olla vaikka kehitysvammaisten toimitilojen sijoittaminen entisen pesulan tiloihin, vaikka kesken remontin tehdyissä sisäilmamittauksissa havaittiin edelleen kosteusvauriomikrobeja. Tilojen mahdollisesta laajennuksesta sosiaali- ja terveyslautakunta aikoo tehdä päätöksen vasta sitten, kun nähdään, rupeavatko toimintakeskuksen henkilöstö ja asiakkaat oireilemaan. Tämä tuntuu jo melko omituiselta kokeilulta.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
12 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 22. 2011
Päivän Karjalaisen sarjakuvassa Lassi ja Leevi piti Lassi seuraavan monologin: Kun kasvan isoksi, en aio lukea sanomalehtiä enkä aio seurata vaikeita asioita enkä aio äänestää. Sitten voin valittaa, ettei hallitus edusta minua. Sitten kun kaikki menee poskelleen, voin valittaa, ettei systeemi toimi ja saan oikeutuksen sille, etten vastedeskään osallistu mihinkään. On paljon hauskempaa syyttää asioita kuin korjata niitä.
Toisaalla samassa lehdessä selostettiin Helsingin Sanomien Suomen Gallup Oy:llä teettämää tutkimusta, jonka mukaan äänioikeutetut tuntuvat noudattavan tarkalleen Lassin esimerkkiä ainakin tiedonhankinnan suhteen. Vain 31 % osasi luetella hallituspuolueet oikein. Kolmasosa suomalaisista ja saman verran SDP:n kannattajista luulee puolueen olevan hallituksessa. Perussuomalaisten luulee olevan hallituksessa 13 % suomalaisista, mutta peräti 20 % puolueen kannattajista. Erityisesti nuorilla tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa hallituspuolueiden ja opposition eroa. Alle 25-vuotiaista puolet luulee vihreiden olevan oppositiossa ja kolmasosa kuvittelee sekä SDP:n että perussuomalaisten olevan hallituspuolueita.
Nyt en enää yhtään ihmettele, miksi vaalimainonta tuntuu koko ajan muuttuvan yhä yksinkertaisemmaksi iskulauseiden toistamiseksi. Eihän näin pöljälle kansalle kannata edes yrittää kertoa mitään järkiperäisiä tavoitteita, kun suurinta osaa ei koko asia tunnu kiinnostavan tippaakaan. Paljon paremmin uppoavat jatkuvasti toistetut hokemat ja iskulauseet kuin järkevät perustelut. Kansankiihottajien kannattaa vedota tällaisen kansan tunteisiin ja ennakkoluuloihin. Jo Hitler kirjoitti teoksessaan Mein Kampf, että mitä yksinkertaisempi hölynpöly, sen voimakkaampi vaikutus sillä on alhaisiin vaistoihin.
Näin huonosti politiikan perusasioista selvillä olevat siis valitsevat eduskunnan. Ilmoitan jo etukäteen, että en ihmettele vaalitulosta yhtään, olipa se ihan millainen tahansa. Demokratiassa äänestäjät päättävät ja on puolueiden oma häpeä, että ne eivät ole saaneet sanomaansa paremmin yleiseen tietouteen. Ei riitä, että kerran neljässä vuodessa tarjotaan hernekeittoa ja luvataan kaikkea kivaa. Myös vaalien välillä pitäisi satsata muuhunkin kuin keskinäiseen politikointiin.
Vai onko sittenkin niin, että ihmisiä ei vain kiinnosta? Noudatetaanko mieluummin tuota Lassin ohjetta, jonka mukaan tietoa ei viitsitä hankkia ja sitten on mukava valittaa, kun kaikki menee poskelleen?
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 21. 2011
Eilen ja toissapäivänä kirjoitin pitkäaikaistyöttömille räätälöidystä kuntouttavasta työtoiminnasta, jonka tarkoitus on teettää ihmisillä ilmaista työtä ja nimetä se kuntoutukseksi. Aiheesta virinnyt poikkeuksellisen vilkas keskustelu opetti minulle ainakin kaksi asiaa. Toinen on se, että aiheesta kiinnostuneet ymmärtävät yleisesti järjestelmän epäoikeudenmukaisuuden. Toinen on taas se, että poliitikkoja asia ei joko kiinnosta tai sitten he elävät siinä harhaluulossa, että kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu vajaakuntoisille.
Kuten on moneen kertaan todistettu, laki kuntouttavasta työtoiminnasta on laadittu koskemaan vain perusterveitä ja työhaluisia pitkäaikaistyöttömiä, ei ketään muita. Keskusteluissa nousi esille myös tähän kuntoutusrumbaan joutuneen oikeusturva; onko päätöksistä mahdollista valittaa?
On toki, siitä on laissa säädetty erikseen. Lain 28 § kuuluu näin: Haettaessa muutosta tämän lain 10 tai 18 §:ssä tarkoitettuun päätökseen on työmarkkinatuen osalta voimassa, mitä työttömyysturvalain 12 luvussa säädetään ja toimentulotuen osalta voimassa, mitä sosiaalihuoltolain 7 luvussa säädetään.
Taidatkos sen enää selvemmmin sanoa? Oikeusturvan kätkeminen tällaisen pykäläviidakon taakse on ihan tyypillistä huonoa lainsäädäntöä. Ilkeämielinen voisi epäillä, että tarkoitus onkin säikäyttää tyytymättömät toimintakyvyttömiksi.
Käännetään tämä muutoksenhakumahdollisuus ihan selvälle arkikielelle. Lain 10 § sisältää työttömän velvollisuuden osallistua sekä aktivointisuunnitelman laatimiseen että kuntouttavaan työtoimintaan. Kieltäytyjä menettää työmarkkinatukensa ja toimeentulotukea saavan etuutta alennetaan 20 %. Lain 18 § koskee matkakorvauksia, joten jätetään se nyt sivuun.
Kun kieltäytyjä menettää työmarkkinatukensa, hän voi valittaa asiasta työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Käytännössä valitus jätetään Kelaan, joka tutkii mahdollisen oman virheensä. Kun sitä ei ole, asiakirjat lähetetään yhdessä TE-toimiston lausunnon kanssa työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Siellä käsittely kestää yli vuoden ja tuloksena on päätös, joka on identtinen TE-toimiston lausunnon kanssa. Olen nähnyt sellaisenkin lautakunnan päätöksen, jossa TE-toimiston lausunto on tullut päätökseksi kielioppi- ja kirjoitusvirheineen.
Muutoksenhakulautakunnan päätöksestä voi valittaa vakuutusoikeuteen, jossa asia viipyy taas yli vuoden. Siellä sama TE-toimiston lausunto sentään muotoillaan uudelleen, mutta sisältö ei muutu. Päätös perustellaan tyyliin “on katsottu kieltäytyneen kuntouttavasta työtoiminnasta”. Sitä ei kerrota, millä perusteilla näin on katsottu tapahtuneen.
Kun työmarkkinatuki on menetetty, joutuu kieltäytyjä hakemaan kunnan toimeentulotukea. Nyt seuraa toinen rangaistus samasta kieltäytymisestä. Toimeentulotukea alennetaan 20 % ja kieltäytymisen toistuessa 40 %. Alennukset tulevat voimaan heti, mutta niistäkin voi valittaa. Valituksella on mahdollisuuksia menestyä vain siinä tapauksessa, että päätös on vastoin lakia. On ihan turha yrittää vedota sellaiseen pikkuseikkaan kuin elämisen mahdottomuuteen alennetulla toimeentulotuella. Lain mukaan sillä on elettävä.
Viranhaltijan tekemästä toimeentulotukipäätöksestä tehdään oikaisuvaatimus kunnan sosilaalilautakunnalle. Siellä käsittely on nopeaa eikä mitään muutosta tapahdu, koska lautakunnan jäsenet soveltavat lakia täsmälleen samalla tavalla kuin sosiaalityöntekijäkin. Se on paitsi laillisuus-, niin myös solidaarisuuskysymys.
Lautakunnan päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen, joka ratkaisee asian puhtaasti laillisuuskysymyksenä. Nälkä ei siis sielläkään vaikuta päätöksen sisältöön. Jos lakia on noudatettu, ei päätös muutu. Korkein hallinto-oikeus ei myönnä valituslupaa asioissa, joissa laillisuuskysymys on pätevästi ratkaistu jo alemmissa asteissa.
Alkuperäiset päätökset eivät siis missään vaiheessa muutu, mutta aikaa menee vähintään kaksi vuotta. Nälkäiselle se on pitkä aika odotella, mutta lainsäätäjä voi olla ylpeä: oikeusturvasta on huolehdittu asianmukaisesti.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Maaliskuun 20. 2011
Sain eilisestä kuntouttavaa työtoimintaa koskevasta kirjoituksestani melkoisesti palautetta. Eräs lukija sanoi, että olen tulkinnut lakia väärin. Hänen mukaansa laissa todetaan, että kuntouttava työtoiminta on viimesijaista ja tarkoitettu vain niille, jotka tarvitsevat kuntoutusta ja joilla ei ole mahdollisuutta alentuneen työkykynsä tai muun syyn vuoksi osallistua esimerkiksi palkkatuettuun työhön.
Tehdään tämä nyt kerralla selväksi: Laissa ei puhuta yhtään mitään sen viimesijaisuudesta eikä sen soveltamisesta vain alentuneesti työkykyisiin. Päin vastoin laissa todetaan selvästi, että sitä sovelletaan pelkästään pitkäaikaistyöttömyyden perusteella. Kuntouttavaa laissa on vain sen nimi, mutta sisällön perusteella sen tarkoitus on saada ilmaistyövoimaa julkisyhteisöille tai rekisteröidyille yhdistyksille sekä tuottaa kunnalle rahaa.
Lakia sovelletaan silloin, kun henkilö on saanut peruspäivärahaa 500 päivän ajan, työmarkkinatukea 180 päivän ajan tai saanut elantonsa toimeentulotuesta viimeisen 12 kuukauden ajan. Tämä riittää määrittelemään ihmisen kuntoutuksen tarpeessa olevaksi ihan työkyvystä tai -haluista riippumatta.
Kun nämä edellytykset täyttyvät, laaditaan yhdessä kunnan, TE-toimiston ja työttömän kanssa aktivointisuunnitelma. Ensin kartoitetaan henkilön työura ja aiempien työllistämistoimenpiteiden vaikutukset. Vasta tässä vaiheessa selvitetään työllistymistä edistävien sosiaali-, terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelujen tarve. Jos tällaisia tarpeita ilmenee, ei henkilöä ohjata kuntouttavaan työtoimintaan, vaan näiden palvelujen piiriin. Vain terve kelpaa kuntoutettavaksi.
Sitten selvitetään mahdollisuus tarjota palkallista työtä. Jos TE-toimisto arvioi, että sitä ei voida tarjota kolmen kuukauden sisällä, on lain mukaan kuntoutus pakko kirjata aktivointisuunnitelmaan. Työtä ei tietenkään enää tässä vaiheessa ole tarjolla, koska eihän henkilö muuten pitkäaikaistyötön olisikaan. Niinpä hänet ohjataan kuntouttavan työtoimintaan.
Kuntouttavalla työllä ei lain mukaan saa korvata mitään virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Tätä kieltoa rikotaan avoimesti, koska missään ei ole olemassa erityisiä, vain kuntoutettaville tarkoitettuja töitä. Kunnat säästävät melkoisesti, kun vaikkapa toimistoalan ammattilainen nimetään kuntoutettavaksi ja hänellä teetetään ilmaista työtä jopa 24 kuukautta.
Säästön lisäksi kunnat ansaitsevat kuntouttavalla työtoiminnalla selvää rahaa. Kuntouttavan työn järjestäminen on kunnan vastuulla ja jos se ei sitä järjestä, joutuu kunta maksamaan Kelalle puolet työmarkkinatuen kuluista. Kuntoutettavaksi ottaminen säästää tämän menoerän ja sen lisäksi valtio maksaa kunnalle jokaista kuntoutettavan tekemää työpäivää kohti 10,09 euroa selvää rahaa. Kuntoutettava saa tietenkin Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa työpäivässä. Eipä siis ihme, että kunnat ovat nykyisin kovasti innostuneet kuntouttavasta työtoiminnasta.
Kuntouttavasta työtoiminnasta voi tietenkin kieltäytyä, jos luulee kukkaronsa kestävän 20 %:n alennuksen toimeentulotukeen. Toistuvasta kieltäytymisestä seuraa 40 %:n alennus.
Edellä oleva teksti on enemmän lain suoraa referointia kuin sen tulkintaa. Saa minun kykyni lukea lakitekstiä kyseenalaistaa, mutta toivoisin myös epäilijöiden lukevan sen saman lain. Sitten voimme keskustella pykälien sisällöstä.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 19. 2011
Päivän Karjalainen kirjoitti ylistävän kokosivun artikkelin Honkalampi-säätiön järjestämästä työvalmennuksesta työttömille. Kyse on siis siitä, että pelkästään työttömyydestä kärsiviä kuntoutetaan ja valmennetaan työelämään teettämällä heillä ilmaista työtä. Tätä ei nimenomaan mainittu, mutta juuri siitähän tässä työvalmiuksen kehittämisessä on kysymys.
Säätiön työvalmennuksessa voi työskennellä mm. metalli-, kiinteistönhoito- ja kuljetusalalla, erilaisissa kokoonpanotehtävissä, keittiö- ja puhdistuspalveluissa, kirjansidonnassa sekä toimisto- ja tietotekniikka-alalla. Ei säätiöllä itsellään tällaisia toimintoja tietenkään ole, vaan se välittää ilmaista työvoimaa yrityksille.
Viime vuonna tähän valmennukseen osallistui 1 080 työtöntä. Määrä on melkoinen ja luulisi työelämävalmiuksien kehittyneen niin paljon, että yritykset palkkaisivat ilomielin hyviksi osoittautuneita valmennettaviaan töihin. Sehän tämän homman tarkoitus virallisesti on.
Toisin kuitenkin kävi, koska töitä sai vain 160 kaikkiaan 1 080 valmennettavasta. Säätiö itse pitää tulosta hyvänä, mutta ei se minusta kovin kehuttava ole. Minne loput 920 kuntoutettavaa päätyivät ja miksi, jää arvailun varaan. He luultavasti jatkavat samaa kuntoutus, koulutus ja valmennuskierrettään hyödyttäen erilaisia koulutusfirmoja ja erityisesti niitä yrityksiä, joissa he välillä toiveikkain mielin käyvät antamassa työpanoksensa. Työstään he saavat työmarkkinatuen ja yhdeksän euroa ruokarahaa työpäivässä.
Suoraan sanottuna minua oksettaa tällaisen hyväksikäytön jatkuva ylistäminen. Kyllä minä sen ymmärrän, että toiminnasta hyötyvät sitä kehuvat, mutta toimittajat voisivat välillä hiukan itsekin miettiä, mitä heille syötetään. Tai vielä parempi olisi, jos he kysyisivät joskus jonkun hyväksikäytetyn rehellistä mielipidettä. Ei kukaan järjissään oleva työnantaja palkkaa vakituisia työntekijöitä niin kauan, kun nämä kuntouttajat lähettävät heille ilmaistyövoimaa oven täydeltä.
Kotikuntani Juuka palkkasi oikein työvalmentajan hoitamaan ilmaistyön välitystä sekä kunnalle että ulkopuolisille. Kunta ainakin aikoo ensi kesänä rakentaa ulkoilureitin kirkonkylän jokirantaan perinteisenä lapiotyönä. Työvoimaksi otetaan kuntouttavaan työtoimintaan määrättyjä pitkäaikaistyöttömiä, jotka siis saavat raskaasta työstään vain työmarkkinatuen ja ruokarahan.
On tällaisia työmaita ennenkin ollut, mutta silloin niitä sanottiin reilusti hätäaputöiksi. Jopa maamme ensimmäinen rautatie rakennettiin ruokapalkalla. Armeija on perinteisesti käyttänyt työtä simputtamisen välineenä. Mistähän löytyisi Rokan Antteja, jotka löisivät nyrkin pöytään ja kysyisivät, että pidätkö sinä minua hölmönä vai oletko sellainen itse? Oikeissa töissä teen mitä pitää, mutta pyöreitä kiviä polkujen reunaan en rupea asettelemaan.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 18. 2011
Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja tilasi viran vastaanotettuaan ensi töikseen toimistoonsa yli 70 000 euron designhuonekalut ilman kilpailutusta. Silloisen lain mukaan yli 15 000 euron julkiset hankinnat piti kilpailuttaa. Oikeus totesi tänään, että lakia rikottiin, mutta silti syyte hylättiin. Jokin merkillinen sairaus oikeutti johtajan tekemään suorahankinnan kiireellä ilman kilpailutusta.
Sosiaalijohtaja tilasi myös entiseltä työnantajaltaan Diakonissalaitokselta konsulttipalveluita yli 156 000 euron arvosta kilpailuttamatta. Käräjäoikeuden mukaan hän ei tälläkään teolla rikkonut virkavelvollisuuttaan, vaikka hankintalain mukainen kynnysarvo ylittyi reilusti.
Yleensä vältän oikeuden päätösten arvostelemista ilman perusteellisempaa tietoa, mutta tällä kertaa teen poikkeuksen. Näyttää nimittäin pahasti siltä, että korkeimpia virkamiehiä ei saada tässä maassa millään tuomittua, vaikka näyttö on kiistaton. Hankintalaki on harvinaisen selvä, koska siinä on ihan eurolleen määrätty, minkä suuruiset julkiset hankinnat on kilpailutettava. Jos sosiaalijohtaja ei tätä tiedä, on hän kyvytön hoitamaan virkaansa. Jos hän ei tästä piittaa, hän on tehtäväänsä sopimaton. Sama koskee hänen alaistaan, joka on hankinnat valmistellut.
Jos on olemassa jokin merkillinen sairaus, joka oikeuttaa olemaan piittaamatta selvistä lain säännöksistä, niin sen taudin nimi on kiireellä saatava myös Helsingin sosiaaliviraston asiakkaiden tietoon. Heidän joukostaan löytyy varmasti samaa tautia sairastavia, jotka oikean diagnoosin saatuaan voisivat laista piittaamatta antaa olosuhteistaan virheellisiä tietoja ilman petossyytteen pelkoa. Helsingissäkin lienee melkoisen armoton käytäntö, jonka mukaan harhaanjohtavia tietoja antanut menettää rangaistuksena etuutensa ja joutuu myös oikeuteen. Siellä hän saa ihan varmasti tuomion petoksesta tai sen yrityksestä.
Kärjistin tahallani. Kyllä minä tiedän, ettei näitä tapauksia voi rinnastaa, koska kyseessä on aivan eri lainsäädännön soveltaminen. Yleisen oikeusperiaatteen kannalta pidän tätä enimmäisenä mieleen juolahtanutta ajatusta kuitenkin oikeutettuna.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 17. 2011
Eilen kirjoitin Juuan kunnanhallituksen turhasta päätöksestä, jolla kunnanjohtaja valtuutettiin valmistelemaan vastine hallinto-oikeudelle sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaisuutta koskevaan valitukseen. Päättäjät luulivat oikeuttavansa kunnanjohtajan laatimaan ja antamaan kunnan vastineen, mutta eilen kunnanvirasto kertoi asian tulevan uudelleen päätettäväksi 29.3. pidettävään kokoukseen.
Pieni aikalisä onkin tarpeen. Luin nimittäin käsittelyn pohjana olleen ehdotuksen kunnan vastineeksi ja totesin sen laatijan olleen melkoisen tuohtunut. Niin kirjoittaa vain omassa asiassaan puhuja, joten tekstin pääasiallinen laatija lienee viransijainen itse. Ei menettelyssä mitään vikaa ole, koska kunnanjohtajan vastuulle teksti kuitenkin menee. Esittelijänä hän vastaa siitä, mitä kunnanhallitukselle esittää päätettäväksi varsinaisesta kirjoittajasta riippumatta.
Ensin vastineluonnoksessa kehutaan viransijainen maasta taivaaseen. Hän ennätti toimia ennen valintaansa viransijaiseksi vain vähän yli kaksi vuotta kunnan luottamushenkilönä, mutta sinä aikana hän uudisti ja kehitti sosiaalitointa enemmän kuin kukaan muu viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Tekstin mukaan kunnassa on meneillään vanhuspalvelujen rakenneuudistus, jossa viransijainen on luottamushenkilönä ollut mukana muutoksen ohjausryhmässä. Vuoden 2010 loppuun asti hän oli mukana pienryhmäkotien rakentamista suunnittelevassa työryhmässä, vanhusneuvostossa, kunnanhallituksessa, kunnanhallituksen edustajana sosiaali- ja terveyslautakunnassa, osallistui ikäpoliittisen strategian laadintaan, osallistui (kuukauden verran) marraskuussa 2010 aloitettuun ikäosaamishankkeen valmisteluun ja kävi jopa maakuntaliitossa neuvottelemassa tästä hankkeesta.
Kaiken tämän hän ennätti tehdä kahdessa vuodessa henkikirjoittajan virkansa ohessa. Tietenkin ennätti, koska kunnanhallitus kokoontuu joka toinen viikko, sosiaali- ja terveyslautakunta noin neljä kertaa vuodessa ja työryhmät kokoontuvat satunnaisesti. Kun vielä käynti maakuntaliitossakin lasketaan erityisansioksi, saadaan ansioluettelo näyttämään komealta.
Sitten teksti alkaa lähestyä kunnianloukkausta. Viransijaisen puuttuvasta pätevyydestä valittanut on entinen kunnanjohtaja, joka nosti valituksessaan esille kunnan halintosäännön ja nykytilanteen ristiriidan. Hallintosäännön mukaan sosiaalijohtaja päättää lastensuojelulain ja päihdehuoltolain mukaisista tahdonvastaisista hoidoista. Näitä päätöksiä ei voi tehdä ilman sosiaalityöntekijän pätevyyttä, jota viransijaisella ei ole.
Vastineluonnoksessa käännetään asia siten, että syyllinen tähän epäkohtaan onkin yllättäen entinen kunnanjohtaja, siis valituksen tekijä. Juuri hän on aikoinaan valmistellut ja tuonut päätettäväksi sellaisen hallintosäännön, joka ei sovi yhteen lain kanssa. En nyt ole ihan varma, syyllistytäänkö tällä väitteellä kunnianloukkaukseen, mutta totta se ei ainakaan ole.
Kun hallintosääntö hyväksyttiin, ei ollut mitään ristiriitaa säännön ja lain suhteen. Silloisella sosiaalijohtajalla oli lain edellyttämä pätevyys ja se oli myös viran pätevyysvaatimuksena. Hallintosäännössä ei edelleenkään ole mitään vikaa, mutta viransijaisten pätevyyden suhteen on lipsuttu.
Toivottavsti kunnanhallitus ei sentään lähetä tällaista vastinetta oikeuteen asiassa, jossa on kysymys juridiikasta. Vastineluonnoksen mukaan kysymys tuntuu olevan enemmänkin suuttumisesta ja valittajan mustamaalaamisesta.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 16. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanhallituksen piti eilen antaa lausuntonsa hallinto-oikeudelle sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaisen valinnasta tehtyyn valitukseen. Tiedotuksesta ja lehtiuutisesta päätellen kunnanhallitus luulee näin tehneensä, mutta pöytäkirja osoittaa ihan muuta. Kunnanhallitus ei päättänyt yhtään mitään, vaan homma meni totuttuun tapaan ihan höpinäksi.
Kunnanhallituksen esityslistalla on tällainen päätösehdotus: Kunnanhallitus antaa kunnallisvalituksen johdosta liitteenä olevan lausunnon liittäen oheen myös viransijaisuutta aiemmin hoitaneen Pirjo Raution selvityksen Juuan kunnan sosiaali- ja terveysjohtajan työn sisällöstä. Kunta vastustaa päätöksen välitöntä täytäntöönpanokieltoa ja vaatii valituksen hylkäämistä. Kunta vastustaa päätöksen kumoamista ja vaatii valituksen hylkäämistä.
Pöytäkirjan mukaan tehtiin kuitenkin tällainen päätös: Kunnanhallitus valtuutti kunnanjohtajan valmistelemaan lopullisen Kuopion hallinto-oikeudelle annettavan lausunnon.
Kunnanhallitus siis valtuutti kunnanjohtajan tekemään sen, mikä hänen virkatoimiinsa muutenkin kuuluu eli valmistelemaan lausunnon. Jos kunnanhallitus luulee päätöksellään valtuuttaneensa kunnanjohtajan antamaan tämän lausunnon, on kunnanhallitus pahasti väärässä. Hallinnon vakiintuneen kielenkäytön mukaan valmistelu tarkoittaa todellakin vain päätöksenteon valmistelua eikä mitään muuta. Tämän päätöksen mukaan kunnanjohtajan on siis valmisteltava lopullinen lausunto ja tuotava se uudelleen kunnanhallituksen päätettäväksi. Toivottavasti aika riittää tähän ylimääräiseen mutkaan.
Kunnanhallitukselta näyttää asiaosaamisen lisäksi olevan hukassa myös asioiden valmistelu, esittely, päätöksentekoprosessi ja pöytäkirjan pitäminen. Pöytäkirjasta ei nimittäin käy ilmi, mitä kokouksessa tapahtui.
Päätös poikkeaa ehdotuksesta perusteellisesti, mutta miten muutos tapahtui, jää kokonaan hämärän peittoon. Jos kunnanjohtaja poisti päätösehdotuksensa ja korvasi sen uudella, se pitäisi näkyä pöytäkirjassa. Jos kunnanjohtaja muutti päätösehdotustaan, pitäisi senkin näkyä pöytäkirjasta. Jos taas kokouksessa joku jäsen teki vastaehdotuksen ja se tuli lopulliseksi päätökseksi, pitäisi pöytäkirjasta löytyä ännestysselostus.
Mitään tällaista ei kuitenkaan näytä tapahtuneen, vaan päätös vain jostain salaperäisestä syystä poikkeaa täydellisesti käsittelyn pohjana olevasta ehdotuksesta.
Jos kunnanjohtaja tämän päätöksen perusteella laatii ja lähettää kunnanhallituksen vastineen hallinto-oikeudelle, hän syyllistyy vakavaan muotovirheeseen. Vielä kerrran, hänelle annettiin valtuudet vain valmistella asia, ei toteuttaa sitä.
Kunnanhallitus virkamiehineen pitäisi passittaa kunnallishallinnon alkeiskurssille. Tätä nykyä he suorastaan ojentavat lyömäaseet minun kaltaisteni rienaajien käteen.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 15. 2011
“Minä lupaan, että teen eduskunnassa kaikkeni sen eteen, että karsimme julkista sektoria.”
Näin reilulla lupauksella aloittaa päivän Helsingin Sanomien yleisönosastossa kokoomuksen eduskuntavaaliehdokas Elina Lepomäki. Kirjoitus jatkuu samaan tapaan; hyvinvointia ei pelasteta antamalla valtiolle lisää rahaa, vaan vapaammalla markkinataloudella.
Lepomäki on ainakin sisäistänyt kokoomuksen muutenkin suosiman uusliberalistisen talousteorian, joka joiltain osin hipoo uskontoa. Valtio on kaiken pahan ruumiillistuma ja sitä vastaan on taisteltava täydellisellä markkinoiden vapaudella, kunnes valtio kuihtuu kokonaan pois. Täysin rajoittamattoman markkinatalouden kaoottisen pinnan alla on kuitenkin rautainen logiikka, joka järjestää asiat oikein. Tässä kohtaa teoria mielestäni lipeää uskonnon puolelle.
Uusliberalismia on Suomessakin toteutettu jo kauan. Sattumoisin eilinen MOT kertoi valtion tuottavuusohjelmasta, jonka tavoitteena on vähentää valtion palveluksessa olevaa väkeä tuntuvasti. Oikeastaan perimmäinen tarkoitus on vähentää valtion toimintamahdollisuuksia, jotta tehtävät voidaan yksityistää. Melko hirveää jälkeä onkin jo saatu aikaan.
Poliisilla ei riitä kentälle väkeä varsinkaan harvaanasutuilla seuduilla, joten apua on usein turha pyytää. Tullimiehiä on niin vähän, että miljoonien arvoiset läpivalaisulaitteet seisovat Vuosaaren satamassa tyhjän panttina. Niiden käyttämiseen tarvittaisiin neljä henkilöä, mutta yhdessä työvuorossa ei niin montaa ole. Vanginvartijat eivät käytännössä pysty hoitamaan tehtäviinsä kuluvaa koevapauden valvontaa, koska ei ole väkeä. Valtion laitokset irtisanovat tietotekniikan osaajiaan ja hankkivat heidän palvelunsa kaksinkertaiseen hintaan ostopalveluina.
Suuntaus on ihan selvä: Valtion toiminta halutaan ajaa alas, jotta se voidaan osoittaa tehottomaksi ja tuottamattomaksi. Sitten kaikki perustoiminnot voidaankin antaa markkinavoimien hoidettaviksi moninkertaiseen hintaan. Veronmaksajat maksavat tämän kaiken.
On sentään yksi osa-alue, joka ei kärsi väen vähyydestä. Se on tietenkin johtoporras, joka kasvaa kuin vesipää. Erilaisia johtotason virkoja lisätään valtiosihteereistä poliisin esikuntahenkilöstöön. Heidän tehtävänään on toteuttaa valtion tuottavuusohjelmaa ja karsia alempaa henkilöstöä. Samalla he tietenkin suunnittelevat toimintojen korvaamista ostopalveluilla.
On hyvä, että meillä on Lepomäen kaltaisia rehellisiä ehdokkaita. Ainakin tiedämme, mitä tulee ihan varmasti tapahtumaan, jos hänenkaltaisiaan valitaan päättäjiksi.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 14. 2011
Koko viikonlopun ajan uutisissa kerrottiin vain ja ainoastaan Japanin maanjäristyksestä, tsunamista ja niiden seurauksena tapahtuneesta ydinvoimalakatastrofista. Niin tietysti pitää ollakin, kyllä tällaisista asioista on uutisoitava mahdollisimman tarkasti. Eri asia on kuitenkin, mitä lisäarvoa saadaan pyörittämällä toistuvasti samoja filminpätkiä ja samoja haastatteluja kaikissa uutisissa, ylimääräiset lähetykset mukaan lukien.
Siihen asiaan en puutu enempää; tietoa pitää saada. Sitten vasta olisi syytä huolestua, jos asioista vaiettaisiin. Samaan aikaan vaietaan kuitenkin monista muista asioista, ilmeisesti aika- ja resurssipulasta johtuen.
Pääministeri Mari Kiviniemi kävi perjantaina euromaiden johtajien kokouksessa. Suuri valiokunta antoi hänelle evääksi ehdottoman kiellon lisätä Suomen antamaa tukea ongelmamaille. Omien sanojensa mukaan pääministeri toimi annettujen ohjeiden mukaan ja saavutti merkittävän torjuntavoiton. Muualta maailmasta tihkuu kuitenkin toisenlaisia tietoja, joiden mukaan kokouksessa sovittiin tukimahdollisuuksien nostamisesta täyteen mittaansa eli 440 miljardiin euroon. Suomen osalta tämä tarkoittaa vastuiden kaksinkertaistamista 8 miljardista 16 miljardiin.
Siis miten tämä asia nyt oikein mahtaa olla? Eikös pääministeriä nimenomaan kielletty tekemästä tällaista? Kuka puhuu palturia vai eikö pääministeri ymmärtänyt ollenkaan, mitä kokouksessa päätettiin? Puhuuko pääministeri muunneltua totuutta ja yrittää siirtää koko ongelman seuraavalle hallitukselle? Silloin olisi ainakin helppo sanoa ihan päääministerin henkilöstä riippumatta, että tämä oli edellisen hallituksen ja pääministerin tekosia, ei voi mitään.
Onneksi asiasta ollaan puuhaamassa välikysymystä. Ehkä jo huomenna saamme kuulla, mitä on päätetty ja mitä päätös merkitsee Suomelle. Huomisen jälkeen eduskunta lähteekin vaalilomalle, joten hiljaisuus olisi sopinut hallitukselle oikein hyvin.
Tästä asiasta ei puhuttu, mutta sen sijaan kokoomuksen ikioma vaaliristeily näkyy saavan julkisuutta. Sitä taas voi jokainen miettiä, mitä uutisoimisen arvoista on Jyrki Kataisen heittäytymisessä leikkisästi Jörö-kääpiöksi hupinäytelmässä, mutta ehkä se on hyvinkin tärkeä asia. En minä ymmärrä sitäkään, miksi yksittäisen puolueen hengennostatusristeilystä yleensä uutisoidaan mitään. En ymmärrä edes sitä, mihin jo valmiiksi innokkaimmat samanhenkiset tarvitsevat hengennostatusta, mutta se on taas kokonaan heidän asiansa.
Ainakin pitäisi olla, mutta silti sitäkin tungetaan minulle katastrofiuutisten välissä.
Luokka: media, politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 12. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanhallitus antaa ensi tiistaina lausuntonsa hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta, joka koskee sosiaali- ja terveysjohtajan viransijaisen valintaa. Tehtävään valittiin ilman julkista hakua kunnanjohtajan päätöksellä oikeustieteen kandidaatti, jolla ei ole sosiaalityöntekijältä vaadittua pätevyyttä.
Esittelijä ehdottaa odotetusti, että valitus hylätään. Perusteluina hän esittää, että kunnan hallintosäännön mukaan kunnanjohtaja päättää palvelualueen sijaisen ottamisesta ja kunnallisista viranhaltijoista annetun lain mukaan viransijainen voidaan ottaa ilman hakumenettelyä. Kieltämättä näitä pykäliä voidaan tulkita tarkoitushakuisesti näinkin.
Sitten mennänkin vähän heikommille jäille. Kunnanhallituksen suuhun ollaan jo toisen kerran panemassa väitettä, jonka mukaan sosiaali- ja terveysjohtajan virka on puhtaasti hallinnollinen. Tällaiseen tehtävään riittää lain mukaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä riittäväksi katsottu johtamistaito.
Jostain syystä Itä-Suomen aluehallintovirasto otti täydestä väitteen puhtaasti hallinnollisesta virasta. En tosin tiedä toista viidentuhannen asukkaan kuntaa, jossa sosiaalijohtaja hoitaa puhtaasti hallinnollisia tehtäviä osallistumatta millään tavalla käytännön sosiaalityöhön. Juuassakin viran toimenkuva muuttui puhtaan hallinnolliseksi vasta aluehallintovirastolle tehtyyn kanteluun vastattaessa. Kun vakituista ja nyt virkavapaalla olevaa sosiaalijohtajaa valittiin, oli pätevyysvaatimuksena nimenomaan sosiaalityön ammatillinen pätevyys.
Vai muuttuiko toimenkuva? Senhän voivat luottamushenkilöt tarkistaa helposti. Hallintosäännön 37 §:n mukaan viranhaltijoiden tehtävät ja tulosvastuut määritellään toimenkuvissa. Kunnanjohtaja päättää palvelualueen johtajan toimenkuvasta, joten sitä lienee muutettu viransijaisen valinnan yhteydessä. Ellei muutosta vielä ole tehty, sen ennättää tehdä tiistaihin mennessä. Tosin siinä tapauksessa aluehallintovirastolle on puhuttu pehmoisia.
Vakavampi ongelma on, että tällä hetkellä kunta ei pysty tekemään yhtään täysin laillista päätöstä kiireellisistä tahdosta riippumattomista hoidoista enempää lastensuojelu- kuin päihdehuoltoasioissakaan. Lain mukaan näistä asioista päättää sosiaalitoimen johtava viranhaltija, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys. Laki mahdollistaa myös sen, että johtava viranhaltija määrää alaisensa pätevän sosiaalityöntekijän tekemään nämä päätökset.
Kunnan oma hallintosääntö ei kuitekaan salli delegointia, vaan näistä asioista päättää yksiselitteisesti sosiaalijohtaja. Puhtaasti hallinnollisena johtajana ilman sosiaalityöntekijän pätevyyttä hän ei kuitenkaan voi päätöksiä tehdä. Jos hän tekee päätökset hallintosäännön mukaisesti itse, hän rikkoo lakia. Jos hän määrää sosiaalityöntekijän tekemään päätökset, rikkovat sekä sosiaalijohtaja että päätöksen tekevä sosiaalityöntekijä hallintosääntöä.
Tämä ristiriita kyllä huomattiin ja hallintosäännön muutosesitys oli jo lautakunnan esityslistalla. Koska valmisteljat sotkeentuivat lakipykälien viidakkoon, vedettiin asia kokouksen esityslistalta pois. Selitykseksi tarjottiin muka muuttunutta lakia, jonka mukaan mitään hallintosäännön muutosta ei tarvita. Laki ei kuitenkaan ole muuttunut yhtään, vaan turvauduttiin vanhaan hyvään keinoon: Ollaan hiljaa ja toivotaan, että kukaan ei huomaa mitään.
Kunnahallitus tulee varmasti esittämään valituksen hylkäämistä. Ehkä kuitenkin kannattaa ihan selvyyden vuoksi esittää nämä pari kysymystä:
Milloin sosiaalijohtajan toimenkuva on muuttunut ja miksi?
Miten aiotaan järjestää päätöksenteko kiireellisissä tahdonvastaisissa hoitotapauksissa sekä lain että hallintosäännön mukaiseksi?
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 11. 2011
Eilisessä palkansaajajärjestöjen vaalipaneelissa Jyrki Katainen tyrmäsi ehdottomasti vasemmistopuolueiden ja vihreiden ajaman ammattiliittojen kanneoikeuden. Tällainen oikeus antaisi liitoille mahdollisuuden käräjöidä palkoista ja työehdoista vaikkapa ulkomaalaisten työntekijöiden tai kenen tahansa työntekijän puolesta. Menettely olisi erinomainen keino hillitä harmaata taloutta, mutta Kataisen oikeusvaltioon ajatus ei sovi.
- Tämä on meille oikeusvaltiokysymys. Jokaisella yksilöllä taytyy olla oikeus ajaa omaa asiaansa, emmekä halua, että joku toinen voi mennä hakemaan oikeutta toisen puolesta, perusteli Katainen ehdotonta kantaansa.
Kokoomuksen oikeuskäsityksen mukaan jokaisella yksilöllä ja vain hänellä itsellään on ehdoton oikeus käräjöidä vaikkapa kansainvälisen suuryrityksen lakimiesarmeijaa vastaan. Vain hänellä itsellään on oikeus nostaa kanne rikollisjärjestön pyörittämää yritystä vastaan, joka polkee työehtoja ja maksaa sellaista palkkaa kuin itse haluaa tai jättää sen kokonaan maksamatta.
Kataisen oikeusvaltiossa oikeutta saa se, jolla on varaa pitkittyneisiin oikeudenkäynteihin ja jonka talous kestää oikeusjutun mahdollisen häviämisen aiheuttamat kustannukset. Oikeutta saa se, joka uskaltaa haastaa harmaan talouden yrityksen, jonka gorillat voivat ilmestyä uhkailemaan väkivallalla oikeuksiena vaatijaa. Tämä on Kataisen käsitys oikeusvaltiosta, joka on taistelevinaan harmaata taloutta vastaan.
Onko kollektiivinen kanneoikeus sitten niin ennenkuulumaton ja kauhea asia? Ei ole, koska sellainen on jo toteutettu kuluttajansuoja-asioissa. Kuluttaja-asiamies voi ottaa ajaaksen ryhmäkanteen kaikkien kanteeseen mukaan ilmoittautuneiden puolesta. Tätä mahdollisuutta ei ole koskaan käytetty, mutta oikeusjärjestelmälle se ei ole mikään uusi asia.
Kyse on vain siitä, että kokoomus vastustaa ammattiliittojen toiminnan laajentamista verhoten oikean tarkoituksensa yksilön oman asiansa ajamisoikeuteen. Kokoomus on epäilemättä seurannut mielenkiinnolla USA:n Wisconsinin osavaltion lainsäädännön edistymistä. Siellä yksilön oikeus ajaa omia etujaan ihan yksin vietiin niin pitkälle, että ammattiyhdistys ei voi edes osallistua julkisen sektorin työehtoneuvotteluihin.
Tämäkö on tavoitteena myös meillä?
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 10. 2011
Pysytään vaan siinä luulossa, että kun kerran hallitus on koko kansan huoneenhallitsija, niin tottakai se täyttää kansan tahdon ja katsoo sen parasta.
Nämä Teuvo Pakkalan jo vuonna 1885 kirjoittamat sanat tulivat mieleen eilisestä pääministeri Kiviniemen opposition epäisänmaallisuutta koskevasta tokaisusta. Oppositio nimittäin halusi hävyttömästi tietää, millaisin eväin hallitus lähtee neuvottelemaan Euroopan talouden vakauttamiseen tähtäävästä kilpailukykypaketista. Pääministerin mukaan on siis epäisänmaallista olla luottamatta sokeasti hallituksen kykyihin ja taitoihin toimia koko kansan huoneenhallitsijana.
Näissä neuvotteluissa päätetään monista asioista. Tärkeimpänä on noussut esille mahdollinen Suomen vastuiden tuplaantuminen EU:n vakuusrahastossa kahdeksasta kuuteentoista miljardiin euroon. Opposition mukaan neuvotteluissa päätetään myös sellaisista pikkujutuista kuin eläkeiän yleiseurooppalaisesta nostamisesta, työmarkkinajärjestöjen syrjäyttämisestä työehtosopimusasioissa ja korvaamisesta paikallisilla sopimuksilla, yritysveron yleisestä tasosta ja tasaveroon siirtymisestä. Lisäksi tarkoitus on miettiä sitä, pitäisikö sijoittajien ja pankkien vastuuta löysäkätisistä luotoista tiukentaa vai eikö niille kuulu minkäänlaista vastuuta.
Pääministerin mukaan hallituksen neuvottelustrategiasta kertominen kansanedustajille vaikeuttaa tulevia neuvotteluja ja kysyminenkin on epäisänmaallista. Vähän samaan tapaan puhui Katainen viime keväänä, kun päätettiin vauhdilla Kreikalle myönnettävästä tukipaketista. Ei siitäkään saanut etukäteen keskustella, etteivät aikeet paljastu. Jälkeenpäin sitten selitettiin, että yritettiin kyllä, mutta tavoitteemme eivät saaneet kannatusta.
Olen muutamassa kuukaudessa saanut pääministeri Kiviniemestä vähän ikävän kuvan. Hän on näyttäytynyt hihittelevänä Minkki-Marina, joka kannattaa varauksetta turkistarhausta. Hän ei hallitse ilmeitään ministerinaitiossa, vaan katsoo avoimen ivallisesti ja halveksuvasti opposition puhujia, varsinkin Jutta Urpilaista. YouTubessa pyörivässä pätkässä hän toistaa useaan kertaan, että joka tapauksessa on tärkeää, että ihan kaikista asioista keskustellaan avoimesti. Nyt ei sitten keskustella, ei edes kysytä.
Arvosteluun hän vastasi tuoreeltaan, että on ekonomisti eikä humanisti. Lisäksi pohjalainen luonne saa hänet puhumaan asioista joskus liiankin suoraan. Suoraan anteeksipyyntöön hän ei tietenkään voi nöyrtyä, koska se osoittaisi heikkoutta juuri vaalien alla.
Pitääkö meidän sokeasti luottaa siihen, että tällaisen pääministerin johdolla hallitus täyttää kansan tahdon ja katsoo sen parasta?
Luokka: politiikka, talous
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 9. 2011
Tiesittekö, että pikalainan voi saada jopa 44 päiväksi lähes ilman kuluja tai jopa kokonaan ilman korkoa? Huomasin muutama viikko sitten lehdessä asiaa koskevan pikku-uutisen, mutta en uskonut sitä ennen kuin tarkistin asian ajantasaislainsäädännöstä. On se täysin mahdollista.
Viime elokuussa uudistettu Kuluttajansuojalain 7 luvun 20 § tuli voimaan joulukussa. Siinä säädetään luottosopimuksen peruuttamisesta. Kun lainarahat ovat tilillä, on lainanaottajalla mahdollisuus peruuttaa sopimus viimeistään 14 päivän kuluessa sähköpostilla tai seitsemän päivän kuluessa kirjeellä. Laina on maksettava takaisin 30 päivän kuluessa tästä peruuttamisilmoituksesta. 14 + 30 = 44.
Peruuttamisoikeuden ansiosta lainanottaja maksaa lainasumman lisäksi vain juoksukoron ajalta, jonka laina on ollut käytettävissä. Erikseen määrätään vielä, että ellei juoksukorosta ole mitään mainintaa sopimuksessa, ei korkoa tarvitse maksaa ollenkaan.
Pikavipeillä on ikävä maine varsinkin suhteettomien korkojen takia. Lisäksi moni on joutunut velka- ja ulosottokierteeseen sinänsä pienten summien takia. Lainanantajat perivät saatavansa nopeasti ja tehokkaasti. Itse asiassa pikaluottoa ei kannata ottaa kenenkään muun kuin sellaisen, joka tietää ihan varmasti pystyvänsä maksamaan sen ajallaan takaisin. Käytännössä siis sellaisen ihmisen, joka ei koko vippiä oikeastaan tarvitse.
Jos pikalaina tulee kuitenkin otettua, niin tätä ihan lakiin kirjattua vinkkiä kannattaa noudattaa. Otetaan laina, peruutetaan se 14 päivän kuluessa ja maksetaan takaisin kuukauden kuluessa peruutuksesta. Tosin lienee ihan varmaa, että se korko on lakimuutoksen jälkeen mainittu sopimuksessa ja koron suuruudessa lienee huomioitu myös tämä peruutusmahdollisuus.
Luokka: laki, talous
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 8. 2011
Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo ja emeritusprofessori Jukka Kemppinen ovat kehittäneet parkkimaksuista oikeusoppineiden riidan, jota toimittajat ovat vaihtelevalla menestyksellä yrittäneet ymmärtää ja selittää. Aika usein toimittajat eivät ole paneutuneet asian ytimeen, vaan ovat tyytyneet raportoimaan uusimpia lausuntoja.
Koskelo arvosteli perustuslakivaliokuntaa ja Kemppinen tästä tuohtuneena vaati Koskelon eroa, koska tämä puheillaan sekaantui lainsäädäntövaltaan. Vaan mistäs tässä nyt oikein olikaan kysymys?
Vuosi sitten KKO linjasi ratkaisullaan yksityisen kiinteistönomistajan oikeutta periä parkkimaksua vaikka oikeusteitse. Kyse on puhtaasti yksityisoikeudellisesta sopimuksesta, jossa selvästi maksulliseksi merkitylle paikalle autonsa jättänyt hiljaisesti hyväksyy pysäköintimaksun. Tällainen sopimus on KKO:n mukaan sitova.
Kokonaan toinen asia on julkinen pysäköinninvalvonta. Jos joku ylittää sallitun pysäköintiajan tai pysäköi liikennemerkillä kielletylle alueelle, joutuu maksamaan pysäköintivirhemaksun. Tämä on sakkoon verrattavaa viranomaistoimintaa ja sellaisena se pysyy edelleenkin.
Uudessa lakiesityksessä yksityisen oikeus valvontamaksuun olisi kirjattu lakiin pelkän oikeuskäytännön sijasta. Perustuslakivaliokunta piti ehdotusta perustuslain vastaisena ja hylkäsi esityksen. Tilanne on siinä mielessä hiukan hankala, että KKO:n ratkaisun mukaan maksu on laillinen, mutta siitä ei tulevaisuudessakaan määrätä erikseen laissa. Ei asia kuitenkaan muutu millään tavalla, vaan yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuva maksu on edelleen voimassa ainakin niin kauan, kunnes joku riitauttaa asian uudelleen Korkeimpaan oikeuteen asti. Poliisit ja kunnalliset pysäköinninvalvojat kirjoittavat edelleen laillisia virhemaksuja. Erilliset järjestelmät toimivat siis rinnakkain.
Koskelo olisi halunnut yksityisen pysäköintimaksuoikeuden kirjattavaksi lakiin ja arvosteli perustuslakivaliokunnan päätöstä. Kemppinen väitti Koskelon astuneen väärälle tontille eli lainsäädännön puolelle. Vallanjaon mukaan lainsäätäjä säätää ja tuomioistuin vain tuomitsee säädetyn lain mukaan.
Oikeastaan kaikki ovat tavallaan oikeassa. KKO:n presidentillä on oikeus keskustella myös lainsäädännön periaatteista, mutta ei ole häneltä ihan korrektia arvostella perustuslakivaliokuntaa huonosta ja laiskasta paneutumisesta asiaan. Perustuslakivaliokunta kun kuitenkin on ylin perustuslakia tulkitseva instanssi ja tuomarin on tuomitessaan pysyttävä samoilla linjoilla sen kanssa. Lainsäädännön tarpeista pitää tuomarilla kuitenkin olla oikeus keskustella.
Ymmärrän täysin perustuslakivaliokunnan ottaman kannan. Jos laki sen sallisi, niin jokin kunta yksityistäisi varmasti koko oman pysäköinninvalvontansa ulkopuoliselle yritykselle. Valiokunnan linjaus estää juuri tämän julkisen vallan mahdollisen siirron viranomaisilta yksityisille. Omalla tontillaan saa jokainen kuitenkin periä maksua ja se on syytä myös maksaa. Maksuhaluttoman on oltava valmis viemän asia Korkeimman oikeuden ratkaistavaksi, jolloin nykylinjaus saattaa muuttua. Tai sitten ei muutu.
Luokka: laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Maaliskuun 7. 2011
Ministerit Paula Risikko ja Alexander Stubb ovat kovasti huolissaan Espanjan Aurinkorannikolla asuvien suomalaisten sosiaalisista ongelmista. Alkoholin suurkulutus ja yksinäisyys huolestuttavat hallitusta niin paljon, että ministerit ovat päättäneet palkata valtion varoin sosiaalityöntekijän suomalaisyhteisöön.
Asuuhan siellä paljon suomalaisia, kuka mistäkin syystä. Monet ovat päivätyönsä tehneitä eläkeläisiä ja siinä mielessä ansainneet asua omilla varoillaan lämpimässä. Kun iäkkäästä pariskunnasta toinen kuolee, jää toinen helposti yksin. Halpa ja helposti saatava viina houkuttelee monia nuorempiakin. Sosiaalityöntekijälle on varmasti tarvetta eikä koulutettua työntekijääkään liene vaikea saada. Työhön saattaa olla jopa tungosta, toisin kuin pienten kuntien avoimiin virkoihin.
Työhön liittyy kuitenkin eräitä ongelmia. Maassa ollaan maan tavalla ja Espanjassa asuvat ovat Espanjan lakien, siis myös sosiaalilainsäädännön alaisia. Aivan samalla tavalla Suomessa asuviin noudatetaan vain Suomen lakia kansalaisuudesta riippumatta. Sosiaalityöntekijä ei voi soveltaa Aurinkorannikon suomalaisiin suomalaista sosiaalilainsäädäntöä, vaikka eläkkeet maksetaankin Suomesta. Hänestä tulee eräänlainen seurustelu-upseeri, joka voi vain ohjata ja neuvoa ihmisiä elämän eri pulmatilanteissa. Mitään varsinaista viranomaisen toimivaltaa hänellä ei ole, elleivät Espanjan viranomaiset ota häntä omille palkkalistoilleen.
Kuvitellaanpa tilanne, että vaikka Venäjä palkkaisi sosiaalityöntekijän huolehtimaan Suomessa asuvan venäläisväestön sosiaalisista ongelmista. Ikärakenne huomioon ottaen hänen toimenkuvansa olisi tietenkin huolehtia kansallisuudeltaan venäläisten lasten hyvinvoinnista ja edusta. Toimivallasta ja virkatoimien lainmukaisuudesta taitaisi nousta melkoinen äläkkä.
Väkisinkin tulee mieleen, että hallitus haluaa varmistaa Espanjassa asuvien maanmiesten äänet tulevissa vaaleissa. Todennäköisesti äänestäjät ovat jo valmiiksi nykylinjan kannattajia, mutta aina kannattaa varmistaa. Nyt se käy helposti, valtion varoilla.
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Maaliskuun 6. 2011
Viime viikolla Jyrki Katainen kävi Pohjois-Karjalassa vaalikiertueella hokemassa jo liiankin tutuksi tullutta vaaliteemaa: Nyt on keskityttävä kakun kasvattamiseen sen jakamisen sijasta. Kakkua ei voi uudelleen jakaa, ennen kuin sitä on kasvatettu. Paitsi että tämä hokema on tavattoman ärsyttävä, niin se kertoo vain toisen puolen kokoomuksen vaaliohjelmasta. Se toinen, sanomatta jäävä puoli on niin ikävää kuultavaa keski- ja pienituloisille, että ei sitä kannatakaan suureen ääneen julistaa. Kuitenkin se on selvästi kirjattu puolueen vaaliohjelman verolinjaukseen ja sisältää suunnitelman kakun entistä epätasapuolisemmasta jakamisesta.
Kyse on osinkoveroehdotuksesta, tarkemmin sanottuna yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä, joka puolittaisi kaikkein rikkaimpien maksaman veron. Listattujen osakeyhtiöiden osakkeenomistajat maksavat tällä hetkellä saamistaan osingoista veroa 19, 6 %, mutta kokoomuksen ehdotuksen toteutuminen pudottaisi veron kahdeksaan prosenttiin.
Tempun nimi on yhtiöveron hyvitysjärjestelmä eli avoir fiscal. Tämä järjestelmä on Suomessa poistettu eikä se tiettävästi enää ole käytössä missään muuallakaan, ei edes yltiövapaan markkinatalouden maissa.
Kokoomuksen malli toimisi näin: Pääomaveroa korotetaan 30 prosenttiin ja yhtiöveroa alennetaan 22 prosenttiin. Yhtiöveron hyvitysjärjestelmän ansiosta osakkeenomistaja maksaisi verona vain näiden kahden erotuksen eli kahdeksan prosenttia. Kokoomukselle ei siis riitä pelkkä tasavero, vaan se on valmis menemään huikean paljon pitemmälle. Kaikkein rikkaimmat osinkotuloillaan elävät maksaisivat tuloistaan veroa kahdeksan prosenttia, kun työmarkkinatuella elävä maksaisi edelleen tuestaan veroa 20 prosenttia. Eipä ihme, että tästä kakun uudelleen jakamisesta ei puhuta kovin kuuluvalla äänellä.
Kokoomuksen pitäisi muutta vaalisloganiaan ja sanoa, että nyt kansan pitää työtä tekemällä kasvattaa kakkua. Sen jakamisesta huolehtivat sitten ihan muut eikä tasapuolisuudesta ole puhettakaan. Kaikille kokoomuksen äänestämistä suunnitteleville tavallista palkkatyötä tekeville asuntovelallisille muistutan mieleen Pentti Haanpään sanat:
Te luulottelette olevanne jotain, jota ette ole. Pullistelette porvareina ilman pääomaa, kapitaalia.
Luokka: politiikka, talous
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Maaliskuun 5. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta myi vuosi sitten yksityiselle yrittäjälle oman varikkoalueensa vauhdilla miettimättä ollenkaan, mihin omat tavaransa sijoittaisi. Kunta myi myös samalla alueella omistamansa teollisuuskiinteistön yhtä vauhdikkaasti toiselle yrittäjälle. Nyt molemmat päätökset on kumottu Kuopion hallinto-oikeudessa.
Oikeuden perustelut kertovat verhotusti sen, miten kaupat hoidettiin. Mukavat miehet marssivat kunnan johtavien virkamiesten puheille kertomaan mitä haluavat. Tuttujen kesken asia sovittiin ja päätökset piti sitten junailla jo sovitun mukaan. Tällaiseen touhuun ei pitäisi ruveta ainakaan silloin, jos jälkiä ei osata peittää kunnollisella valmistelulla. Oikeus totesi, että kunta voi kyllä myydä omaisuuttaan toimivaltansa puitteissa myös elinkeinopoliittisin perustein, mutta kaupan on palveltava koko kunnan ja kuntalaisten yhteistä asiaa. Nyt palveltiin vain yksityistä etua.
Oikeuden mukaan kunta möhläsi asiassa monella eri tavalla. Myytyjen maa-alueiden ja niillä sijaitsevien kiinteistöjen arvoa ei selvitetty riittävästi. Esimerkiksi varikkoalueesta ei pyydetty ulkopuolista hinta-arviota, vaan kunta teki sen itse. Arvio oli laadittu vain päivää ennen kunnanhallituksen kokousta, mutta jostain syystä sama hinta oli osattu kirjata kauppahinnaksi esityslistalle jo useita päiviä aiemmin. Kunta käytti hintaperusteena vain alueiden metsätalousarvoa, vaikka alueella on rakennuksia. Oikeuden mukaan rakennukset olisi myös pitänyt ottaa arvioinnissa huomioon.
En pitkästytä enemmillä yksityiskohdilla, van kerron oikeuden päätöksen oleellisen kohdan: Kunnan harkintavalta ei ole rajoittamaton elinkeinopoliittisissa asioissa.
Ei asia vielä tähän jää. Koska kunta myi oman varikkonsa, piti sen tilalle tietenkin hankkia uusi. Tämäkin kauppa tehtiin salamavauhtia ilman minkäänlaista rakennusten kuntoarviointia. Jälkeenpäin selvisi, että uuden alueen rakennukset vaativat kalliin remontin. Tästäkin kaupasta on valitettu, mutta päätöstä odoteltaessa tilanne on melkoisen ikävä. Kunnalla on käsissään kaksi varikkoaluetta, vanha ja uusi, sekä lisäksi se teollisuuskiinteistö. Kaikki tämä sotku vain sen takia, että päätökset piti tehdä ennalta sovitun mukaisesti ja nopeasti.
Minulta on näiden juttujen takia joskus kysytty, että eikö siellä osata tehdä yhtään mitään oikein? Eikö kunnassa toimi mikään lakia noudattaen ja kuntalaisia palvellen? Kyllä toimii. Kirjasto on aina toiminut poikkeuksellisen hyvin ja onnistunut minimibudjetistaan huolimatta pysymään hankinnoissaan ajan tasalla. Henkilökunta on asiantuntevaa ja avuliasta, joten kirjastokäynti on poikkeuksetta miellyttävä kokemus. Ehkä juuri siksi joskus takavuosina paikallislehti esitti pääkirjoituksessaan, että kirjasto joutaisi säästösyistä lakkauttaa tai ainakin tehdä maksulliseksi.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
9 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Maaliskuun 4. 2011
Viestintäministeri Suvi Lindén on onnistunut suututtamaan Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n lakonuhan partaalle. Järjestön mukaan ministeri on luvannut yhtä ja tehnyt toista. Jos olen jupakan oikein ymmärtänyt, niin kyse on syksyn työehtosopimusneuvottelujen yhteydessä annetusta lupauksesta palauttaa ykkösluokan kirje postilakiin lakisääteiseksi tuotteeksi. Sen poisto laista todennäköisesti muuttaisi päiväjakelun yötyöksi, joten asialla on PAU:lle suuri merkitys.
Uudessa lakiesityksessä tätä lupausta ei kuitenkaan ole pidetty. Esityksessä on määritelty ykkösluokan kirjeelle laatustandardi, joka koskee palvelun tarjoajaa vain siinä tapauksessa, että se yleensä tarjoaa tätä ns. ykkösluokan kirjettä. Pakko sitä ei ole edes tarjota. Tämän asian ministeri sanoo luvanneensa ja myös pitäneensä lupauksensa.
Koko postilaki ja erityisesti ministeri Lindénin puheet sen yhteydessä ovat herättäneet kummastusta aiemminkin. Vuosi sitten ministeri myönsi selvin sanoin eduskunnassa, että uusi lakiesitys sallii yksityisten yritysten kuoria kerman päältä. Tällä hän tarkoitti sitä, että haja-asutusalueiden yleispalveluvelvollisuus rasittaa vain Itellaa, mutta kilpailijat saavat etua tarjotessaan palvelua vain tiheämmin asutuilla alueilla.
Sanoipa ministeri vielä senkin, että tästä asiasta ei EU:ssa jaksettu vääntää, vaan luovutettiin suosiolla. Jälkeenpäin selvisi, että ne maat, jotka jaksoivat ja viitsivät vääntää, saivat paremmat oikeudet poiketa yleiseurooppalaisesta lainsäädännöstä. Näin teki esimerkiksi Belgia.
Lindén on ennenkin osoittautunut puheissaan puolueellen kiusallisen avoimeksi ministeriksi. Hän on niin avoin, että hänen puheensa pistävät epäilemään ymmärryksen määrää. Kaikki muistavat, miten hän Lex Nokian yhteydessä julisti jo nykylain mukaista työnantajan oikeutta riisuttaa työntekijä vaikka alastomaksi, jos on aihetta epäillä tietovuotoa. Kerran hän haastattelun yhteydessä takkia päälleen laittaessaan kauhisteli perussuomalaisten nousua. Jälkeenpäin hän puolustautui sillä, että luuli haastattelun jo päättyneen.
Kirjailija Kalle Päätalon isä oli sanonut veljestään väheksyvästi, että on ihan sama puhuuko siinä miehessä pää vai perse. En tohdi sanoa ministeri Lindénistä samalla tavalla, mutta muistutan mieliin perustuslain edellyttämän ministerin pätevyysvaatimuksen: ministerin on oltava rehelliseksi ja taitavaksi tunnettu Suomen kansalainen. Lindénin tapauksessa rehellisyys on niin ylikorostunutta, että taitavuus vaikuttaa kyseenalaiselta.
Luokka: laki, politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Maaliskuun 3. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta yksityisti ja ulkoisti vuosi sitten koko terveyskeskuksensa Coronaria Hoitoketju Oy:lle. Samalla koko hoitohenkilökunta siirrettiin yrityksen palvelukseen. Sopimuksesta riemuittiin ja sitä ylistettiin maasta taivaaseen: viimeinkin kunta on onnistunut järjestämään terveyspalvelut taatusti luotettavalla tavalla, yksityistämällä. Vain tyhmät kyynikot epäilivät, että kunta löi kätensä sontaan.
Kyynikot ovat ikävän usein oikeassa ja niin kävi nytkin. Kunnanhallitus päätti toissapäivänä purkaa sopimuksen heti seuraavasta aamusta eli eilisestä lukien. Asia tuotiin päätettäväksi esityslistan ylimääräisenä asiana.
Vaikeudet alkoivat viime keväänä heti sopimuksen solmimisen jälkeen. Coronaria ei ole koskaan pystynyt toimittamaan sovittuja lääkäripalveluja, vaan puutteita on ollut sekä lääkäreiden määrässä että koulutustasossa. Ainoastaan laskutus on toiminut moitteettomasti. Yritykselle on annettu useita huomautuksia ja kaksi sopimussakkoa. Coronaria on sopimukseen vedoten kiistänyt kunnan oikeuden edes huomauttaa asiasta ja tarjonnut sovinnon eleeksi sopimuksen huonontamista palvelujen tasolle hinnasta tietenkään tinkimättä. Kunnan päättäjät allekirjoittivat sinisilmäisyyttään sellaisen sopimuksen, jota voi tulkita näinkin.
Vaikeudet tulevat jatkumaan entistä pahempina, koska Coronaria on ilmoittanut vievänsä asian välimiesoikeuteen. Sopimuksen mukaan riitoja ei ratkota alioikeudessa, vaan välimiesoikeudessa, jonka päätöksestä ei voi valittaa. Tätäkään sopimuksen kohtaa ei kukaan huomannut kyseenalaistaa.
Yrityksen korvausvaatimus sopimuksen perusteettomasta purkamisesta tulee olemaan kuusinumeroinen luku. Tarkempaa summaa ei ole ilmoitettu, mutta jotain voi päätellä palvelun vuosihinnasta, joka on yli 900 000 euroa. Nyt Coranarialta jää saamatta purkamisen takia kymmenen kuukauden tulot. Toivottavasti kunta ymmärtää tehdä oman korvausvaatimuksensa ja laskea siihen mukaan kaikki mahdolliset kunnalle jo aiheutuneet ja jatkossa aiheutuvat kulut lakimiehen palkkioineen.
Tuleva välimiesoikeudenkäynti ja mahdollisesti maksettavat korvaukset ovat yksi osa yksityistämisen oppituntia. Toinen ja vielä kalliimpi osa on terveydenhoidon järjestäminen tästä eteenpäin. Coronarialla ei enää ole asiaa terveyskeskukseen, mutta jostain lääkärit on saatava. Kunta on neuvotellut pikavauhtia lääkäreiden tilaamisesta toiselta yritykseltä, MedOnelta. Lisäksi lääkäreitä ostetaan tarpeen mukaan “muualta”, kuten kunta ilmoittaa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunta on avannut varsinaiset myyjän markkinat, jolloin hinnalla ei ole väliä. Markkinat jatkuvat ainakin tämän vuoden loppuun ja tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mitään.
Hoitohenkilökunta ei taatusti ole ihastunut itsenä pallotteluun. Vuosi sitten heidät siirrettiin kyselemättä kunnan palveluksesta Coronarialle ja nyt taas salamavauhtia takaisin kunnan palvelukseen. Ja entäpä sitten potilaat, joista koko jupakassa pohjimmiltaan pitäisi olla kysymys?
Heidän tilanteensa ei näytä hyvältä. Kunnanjohtajan mukaan lääkärien saatavuus on epävarmaa ja jo sovittuja lääkäriaikoja ei pystytä pitämään. Hoitajat sitten huolehtivat sovittujen aikojen perumisesta.
Toivottavasti tämä kalliiksi kyvä oppitunti opettaa jotain innokkaimmille julkisen sektorin yksityistäjille. Vai olisikohan sittenkin varmempaa pysyä edelleen kyynisenä ja todeta, että ei tämä tähän jää?
Luokka: kunnallispolitiikka, terveydenhoito
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Maaliskuun 2. 2011
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusin tutkimus osoittaa perusturvan pudonneen niin alas, että että se kattaa enää osan ihmisen minimikulutuksesta. Pelkän perusturvan varassa olevilta puuttuu kolmasosa siitä rahamäärästä, joka on kohtuullisen elämän edellytys. He siis elävät suoranaisessa kurjuudessa, mutta tutkimustulos hämmästyttää vain tutkijoita itseään ja päättäjiä. Ainakin köyhin kansanosa ja heidän elämästään edes hiukan jyvällä olevat ovat tienneet tämän kauan. Hyvin pärjäävät taas eivät asiasta piittaa. He ovat sitä mieltä, että ainahan noita kieli pitkällä ja käsi ojossa toisten rahojen kärkkyjiä on. Mitä enemmän heille antaa, sitä enemmän he ovat vaatimassa.
Mitä tämä paljon puhuttu perusturva sitten oikein tarkoittaa? Lyhyesti sanottuna se on perustuslain jokaiselle takaama oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Tällöin edellytetään sitä, että henkilö ei itse jostain syystä kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa.
Käytännössä perusturva tarkoittaa jokaisen oikeutta saada katto pään päälle, välttämätön jokapäiväinen leipä sekä oikeus riittävään sairaanhoitoon. Jokaisella on oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana. Näissä tilanteissa jokaisella on oikeus saada perustoimeentulo esimerkiksi eläkkeenä, päivärahana, työmarkkinatukena, asumistukena ja viimesijaisesti toimentulotukena.
Ei asia tämän vaikeampi ole, mutta sen toteuttaminen on osoittautunut yllättävän vaikeaksi. Kyse on välinpitämättömyydestä tai jopa tahallisuudesta, sillä perusturva on “hyvinvointiyhteiskunnan” häpeäksi romahtanut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Kehitys on suoraan perustuslain vastainen, mutta siitä ei kukaan piittaa. Perustuslaki on tältäkin osin vain kaunis julistus, jota päättäjät eivät ota vakavissaan.
“1980-luvun loppuun asti perusturva kasvoi, 1990-luvulla leikattiin rajusti, 2000-luvulla turvan annettiin olla ja inflaatio on syönyt sen”, kiteyttää Kelan matemaatikko päivän Helsingin Sanomissa. Vuonna 1990 vähintää puolet tuloistaan sai perusturvasta 30 000 ihmistä, mutta vuonna 2009 jo 260 000. Yli 90 % tuloistaan perusturvasta sai 73 000 vuonna 1990, mutta vuonna 2009 jo 150 000. Köyhien määrä lisääntyy.
Oma hankaluutensa on perusturvan hajanaisuus. Se koostuu lukuisista eri tukimuodoista ja kaikkia on osattava hakea erikseen ja vieläpä eri paikoista. Tämä aiheuttaa sen, että läheskään kaikki eri tukimuotoihin oikeutetut eivät edes tiedä oikeudestaan, saati että osaisivat tukea hakea. Siinä mielessä Vasemmistoliiton esittämä 750 euron perustulo yhdeltä luukulta olisi huomattava parannus. Ei 750 euroa läheskään kaikissa elämäntilanteissa riittäisi, mutta ainakin se takaisi jokapäiväisen leivän. Maha täynnä ihminen jaksaisi selvittää paremmin oikeuksiaan.
Nykytilanne ei ole sattumaa, vaan siihen on johdonmukaisesti pyritty. Näin sanoo Johannes Kananen tuoreessa väitöskirjassaan. Hänen mukaansa toimeentulotuen ja työttömyyskorvauksien saantia on hankaloitettu järjestelmällisesti. Näin saadaan ihmiset hyväksymään myös sellaisia työehtoja, joita he muuten eivät hyväksyisi. Ihmiset hyväksyvät jopa palkattoman työn, kun heidät siihen kuntouttavan työtoiminnan nimellä pakotetaan.
Myös nykyajan sääty-yhteiskunta vaatii halpahintaiset ja halpa-arvoiset palvelijansa.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Maaliskuun 1. 2011
Minusta tuntuu siltä, että Juuassa ei enää ollenkaan synny uutta palkkatyötä, vaan kaikki työ teetetään ilmaistyövoimalla. Eilen kirjoitin siitä, kuinka kunta aikoo laajentaa ilmaisen työvoiman kauppaa yrityksille kuntouttavan työtoiminnan nimissä. Vaikka laki suoraan kieltää kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen yrityksiltä, on säännöstä helppo kiertää. Ei tarvitse muuta kuin nimetä ilmaistyö työharjoitteluksi tai työelämävalmennukseksi, niin yhdeksän euroa päivässä ansaitsevia työnantajalle ilmaisia työntekijöitä saa vapaasti käyttöönsä.
Kunta myös haluaa pitää työvoiman kaupan omana monopolinaan. Tänään kunnanhallituksen esityslistalla on Juuan työttömät ry:n avustushakemus toimistotyöntekijän ja työsuunnittelijan puoleen palkkaan. Yhdistys on ollut merkittävä työllistäjä, koska sillä on ollut sekä ruokala että kierrätyskeskus, mutta nyt se on vaikeuksissa. Syy vaikeuksiin on TE-toimiston tiukentunut laintulkinta. Ruokala on katsottu yritystoiminnaksi, joten se ei enää saa palkkatukea samanlaisin ehdoin kuin aiemmin.
Kunnanhallitus ei tule myöntämään yhdistykselle avustusta. Ei yksittäisen yhdistyksen avustaminen tietysti välttämättä kunnalle kuulukaan, mutta kunnanhallituksen perustelut kertovat todellisen syyn. Perustelujen mukaan kunnan palkkaaman työvalmentajan myötä kuntouttavan työtoiminnan piirissä on jo 35 - 40 henkilöä ja tätä toimintaa aiotaan jatkaa.
Työttömien yhdistys on aina maksanut työllistetyille palkkaa. Ei kovin paljoa, mutta kuitenkin oikeata palkkaa oikeasta työstä. Kunta ei halua millään tavalla edistää näin turmiollista toimintaa myöntämällä yhdistykselle avustusta palkkakuluihin. Sen sijaan kunta varmasti hyvin mielellään toimittaa kuntouttavan työtoiminnan nimellä yhdistykselle ilmaistyövoimaa. Se taas sotiii yhdistyksen toimintaperiaatteita vastaan, koska yhdistyksen tarkoituksena on edistää oikeata työllistymistä.
Toivon vilpittömästi, että kaikki kuntouttavaan työtoimintaan, työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen komennetut ymmärtävät tulevansa hyväksikäytetyiksi. Ymmäryksen myötä toivon myös työtahdin olevan yhdeksän euron päiväpalkan mukaista. Ei kai kukaan vakavissaan kuvittele saavansa ilmaiseksi motivoitunutta työntekijää?
Luokka: kunnallispolitiikka, työelämä
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 28. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan palkkalistoilla on viime elokuun puolivälistä lähtien ollut määräaikainen työvalmentaja. Hänen tehtävänään on ollut seuloa pitkäaikaistyöttömien joukosta riittävän hyväkuntoisia henkilöitä kuntouttavaan työtoimintaan. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on nimittäin niin etevästi laadittu, että kuntoutettavaksi kelpaa vain valmiiksi täysin työkuntoinen pitkäaikaistyötön.
Kuntouttava työtoiminta on ihan tavallista työtä, mutta siitä ei makseta palkkaa. Kuntoutettava saa vain työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa päivässä. Tähän asti kunta on työllistänyt näitä kuntoutettavia työkykyisiä itse ja aikoo jatkaa samalla linjalla. Ensi kesänä kirkonkylään rakennetaan ulkoilupolku ilman konevoimaa, perinteisenä lapiotyönä. Arvatkaapa huviksenne, ketkä tämän työn tekevät ja millaisella palkalla. Oikein, tietenkin kuntoutettavat.
Jotenkin tämä touhu tuo mieleeni 1860-luvun suuret nälkävuodet, jolloin ensimmäinen rautatie rakennettiin jauhopalkalla.
Työvalmentajan määräaikainen pesti on päättymässä, joten huomenna kunnanhallitus jatkaa hänen työsuhdettaan peräti kahdella vuodella. Hänen palkkaansa en tiedä, mutta ei hän ainakaan kuntoutettava ole. Jatkoa toiminta saa siksi, että tämä kiskonnan tapaisen työsyrjinnän tunnusmerkit täyttävä menettely on kunnalle erittäin kannattavaa. Esityslistatekstin mukaan kunta saa korvausta valtiolta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaistaan, joita on 35-40, noin 3 400 euroa/kk sekä sen lisäksi säästää Kelalle työttömistä henkilöistä maksettavien kuntaosuuksien muodossa 6 000 - 7 000 euroa/kk. Kyseessä on siis pelkkä ansaitsemis- ja säästökeino, vaikka listatekstissä ujosti mainitaan sen ennaltaehkäisevän sosiaalityön luonne.
Tietenkin järjestely kannattaa, koska kunta saa jokaisesta kuntoutettavasta 10,09 euroa päivässä. Kuntoutettava itse saa Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa. Lisäksi kunta joutuu maksamaan Kelalle jokaisesta työttömästä kuntaosuutta puolet työmarkkinatuesta, joka siis nyt ilmaistyön ansiosta säästyy.
Tämä ihmiskauppa on niin kannattavaa, että kunta ryhtyy välittämään ilmaistyövoimaa myös yrityksille. Juuri sitä tarkoitusta varten työvalmentajan pestiä jatketaan ensin kahdella vuodella ja sen jälkeen tehtävä luultavasti vakinaistetaan. Kunnanhallituksen esityslistan mukaan toimintaa tullaan jatkossa kehittämään yrityksien suuntaan sijoittamalla työttömiä henkilöitä yrityksiin. Kunta aikoo siis ruveta harjoittamaan orjakauppaa suoraan vastoin lakia.
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 6 § 1 momentin mukaan kunta järjestää kuntouttavan työtoiminnan itse tai kirjallisella sopimuksella toisen kunnan, kuntayhtymän, rekisteröidyn yhdistyksen, rekisteröidyn säätiön, valtion viraston tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan kanssa. 6 § 2 momentti nimenomaisesti kieltää toiminnan hankkimisen yksityiseltä yritykseltä.
Lakipykälistä kannattaisi aina lukea kaikki monentit.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, työelämä
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 27. 2011
Päivän Helsingin Sanomien mukaan noin joka kymmenes sosiaali- ja terveystoimen päätös johtaa valituksiin. Vuonna 2008 oikeusriidoista tehtiin runsaat 10 000 ratkaisua, joista valtaosa koski toimeentulotukea. Jo tämä kertoo siitä, että monet kunnat rikkovat lakia rutiininomaisesti.
Sen sijaan kukaan ei tiedä, kuinka monesta päätöksestä olisi pitänyt valittaa lainvastaisuuden takia. Saadakseen lakisääteiset palvelut niitä pitäisi osata vaatia jopa hallinnollisin valituksin, mutta eniten apua tarvitseva on aina se heikoin ja avuttomin. Hän ei osaa hakea muutosta eikä usein edes tiedä, että se yleensä on mahdollista.
THL:n lakimiehen mukaan lainsäädäntö jää kunnissa talouden jalkoihin. Kuntien omat käytännöt ovat usein suorassa ristiriidassa lain kanssa, vaikka näin ei missään tapauksessa saisi olla. Tätäkin suurempi syy lainvastaisiin päätöksiin on sosiaalityöntekijöiden puutteellinen ammattitaito. Kaikki eivät kerta kaikkiaan hallitse oman alansa lainsäädäntöä, vaikka olisivat virkaansa päteviä.
Sitten on tietysti niitäkin, jotka tekevät lainvastaisia päätöksiä asennevammansa takia. Jokin aika sitten julkaistun tutkimuksen mukaan huomattavan suuri osa sosiaalityöntekijöistä pitää asiakkaitaan syyllisinä omaan tilanteeseensa. Ajatus lienee, että sellaista saa vähän simputtaa, kun kuntakin siinä säästää. Ikävien kuulopuheiden mukaan meidän kuntamme erään sosiaalityöntekijän asenne on kuin 1800-luvulta, jolloin väärään kuntaan eksynyt kerjäläinen kyydittiin takaisin kunnanrajalle. Meillä toiselta paikkakunnalta muuttaneelle asiakkaalle sanotaan suoraan, että mitäs tänne tulit kerjäämään, muuttaisit takaisin sinne mistä tulit.
Viranhaltijat tietävät hyvin, että heidän tekemänsä virheelliset päätökset muuttuvat valittamalla. Eivät tosin ensimmäisessä asteessa eli oman kunnan lautakunnassa, koska siellä ei ole asiantuntemusta sen enempää kuin viranhaltijoillakaan. Hallinto-oikeudesta oikeutta jo saa. Sen lisäksi jonkun oikein sydämistyneen asiakkaan pitäisi tehdä rikosilmoitus. Tässä tulevat valmiit perustelut:
Perustuslain 2 § 3 momentin mukaan julkisen vallan tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkasti lakia. Rikoslain 40 luvun 9 §:n mukaan tahallaan virkavelvollisuutensa rikkonut tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Lisäksi hänet voidaan tuomita viralta pantavaksi. Tuottamuksellisesti virkavelvollisuutensa rikkonut tuomitaan 10 §:n mukaan varoitukseen tai sakkoon. Tuottamus tarkoittaa samaa kuin huolimattomuus tai tietämättömyys velvollisuuksistaan ja lain määräyksistä.
Kyllä minä tiedän, mitä nyt ajattelette. Jos ihminen ei osaa tai jaksa edes valittaa päätöksestä, niin ei hän tietenkään vie asiaa näin pitkälle. Näinhän se on, mutta tulipahan taas kerran mieleeni tällainenkin mahdollisuus.
Luokka: laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 26. 2011
Päättäjämme eivät millään suostu ymmärtämään, että kaikkein pienituloisimmille suunnatut veronkevennykset ja erilaiset sosiaalietuuksien korjausliikkeet eivät auta yhtään kaikkein huonoimmassa asemassa olevia. He ovat tietenkin niitä, joiden ainoa tulomuoto on toimeentulotuki.
Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, se viimeinen ns. turvaverkon riekale. Se on puhtaasti laskennallinen normi, jota määriteltäessä otetaan huomioon kaikki muut mahdolliset tulot ja jopa satunnaiset tilille ilmestyvät panot. Tukena saa vain sen osan, joka alittaa toimeentulominimin. Tästä seuraa automaattisesti se, että esimerkiksi paljon mainostettu takuueläke alentaa automaattisesti toimeentulotukea täsmälleen saman verran kuin eläke tuo lisää rahaa. Ihan sama vaikutus on kaikilla muilla etuuksien lisäämisellä. Ostovoiman lisäys on pyöreä nolla.
Tämän asian ymmärtäminen ei voi olla ylivoimaisen vaikeaa, joten pöljyyden täytyy olla tahallista. Kaikki tietävät, että toimeentulotuki ei ole noussut viimeisen 20 vuoden aikana yhtään, kun taas palkat ovat nousseet 40 %. On ihan pakko ruveta uskomaan, että maahan halutaan luoda ryysyköyhälistö, jonka kurjuus on tarkoitettu periytyväksi. Tätä joukkoa ei tarvita eikä siitä piitata.
Mitä tälle porukalle sitten aiotaan tehdä? Toistaiseksi ei mitään, mutta asenteet kovenevat koko ajan. Pari vuotta sitten paikallislehti ihmetteli pääkirjoituksessaan, miten omituinen systeemi maassamme on: ihminen voi pysyä hengissä ilman työtä. Yleisönosastoissa ja blogeissa erilaiset psykopaatilta vaikuttavat uusdarwinistit pitävät itsestään selvänä, että elon taistelussa pärjäämättömät kuolevat pois. Vielä ei sentään kukaan ole ollut yhtä suorapuheinen kuin siperialaisen Chitan kaupungin pormestari, joka harmitteli puuttuvaa oikeutta ampua asunnottomat köyhät.
Luokka: yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 25. 2011
Eilen facebookissa levisi juttuja, joiden mukaan eduskunnassa käsiteltävänä oleva rikoslain muutos lopettaa sananvapauden maassamme tykkänään. Asialla olivat maahanmuuttoon ja erilaisiin vähemmistöihin äärikriittisesti suhtautuvat, jotka katsoivat lakimuutoksen olevan suunnattu suoraan heidän sananvapauttaan vastaan. Sekä kirjoituksista että erityisesti kommenteista kävi selvästi ilmi, että oikeastaan kukaan ei ollut lukenut enempää nykyistä kuin tulevaakaan rikoslain 11 luvun 10 §:ä. Lisäksi itse sananvapauden käsite tuntuu monelle olevan epäselvä.
Sananvapaus ei ole koskaan tarkoittanut oikeutta laukoa ihan mitä tahansa ilman seurauksia. Sananvapaus tarkottaa sitä, että jokaisella on oikeus ilmaista mielipiteensä, olipa se millainen tahansa, ilman ennakkosensuuria. Vastuuseen sanomisistaan voi joutua sitten jälkikäteen. Näin tämä asia on ollut ja näin se tulee olemaan jatkossakin.
Yleisimmät väitteet olivat, että lakimuutos tekee pelkästä tiedon levittämisestä rikoksen ja että rasismilla sekä muukalaisvihamielisyydellä pelottelemisella kavennetaan sananvapautta. Kaikkein selvintä on kirjoittaa sekä vielä tällä hetkellä voimassa oleva että tuleva lainkohta kokonaan.
Nykyisellään RL 11:10 § kuuluu näin:
Joka yleisön keskuuteen levittää lausuntoja tai muita tiedonantoja, joissa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin kansallista, etnistä, rodullista tai uskonnollista ryhmää, taikka niihin rinnastettavaa muuta kansanryhmää, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Tuleva RL 11:10 § sanoo näin (muutokset vahvennettuina):
Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
“Asettaa yleisön saataville” ja “pitää yleisön saatavilla” tuovat lain nettiaikaan ajasta, jolloin puhelinpylväisiin naulattiin ilmoituksia ja lentolehtisiä jaetiin kädestä käteen. Asia ei kuitenkaan muutu yhtään, koska jo nykyinen laki on mahdollistanut kaikilla tavoilla - siis myös internetissä -levitettyjen lausuntojen ja tiedonantojen rangaistavuuden. “Tieto, mielipide tai muu viesti” ovat samaa ajantasaistamista; näillä sanoilla korvataan vanhentuneen kuuloiset “lausunto” ja “muu tiedonanto”. Asia ei kuitenkaan muutu, koska nettiviesti tai mielipide on tähänkin asti tulkittu lausunnoksi tai muuksi tiedonannoksi.
On tärkeää huomata, että mikään tieto, mielipide tai muu viesti ei ole rangaistava, ellei se samalla sisällä uhkausta, panettelua tai solvausta. Tähänkään asiaan ei tule mitään muutosta.
Ihonväri, syntyperä, vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen ja vammaisuus uhkailun, panettelun ja solvauksen perusteena on ihan sama asia kuin vanhan lain “niihin rinnastettava kansanryhmä”. Nyt tekstiä vain on täsmennetty, mutta ihan samat perusteet aiemminkin ovat käytännössä olleet voimassa.
Kirjoittelu voi siis lain puolesta jatkua ihan entisellään. Kaikkia niitä, jotka tullaan tuomitsemaan uuden sanamuodon perusteella lohduttakoon tieto siitä, että ihan samoista kirjoituksista heidät olisi voitu tuomita jo vanhankin sanamuodon mukaan.
Luokka: laki
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 24. 2011
Mitähän tekemistä mahtaa olla kunnan markkinoinnilla ja kulttuuritapahtumien järjestämisellä koulujen iltapäivätoiminnan kanssa? Minä en sitä tiedä, mutta Juuan kunnan sivistyslautakunta tietää. Lautakunta nimittäin ehdottaa kunnanhallitukselle, että tällainen markkinointihenkilön yhdistelmätoimi perustettaisiin pikavauhtia. Asialla on niin kiire, että paikka halutaan täyttää jo huhtikuun alusta lukien vaikka toimi on vielä perustamatta.
Koska en ymmärrä kunnan markkinoinnin ja kulttuuritapahtumien yhteyttä koululaisten iltapäivätoimintaan, ryhdyn arvailemaan. Toimenkuva ja kiire pistävät epäilemään, että kunnanvirastoon on sovittu palkattavaksi joku tietty henkilö ja nyt hänelle on vain löydettävä sopiva tehtävä vaikka väkisin. Mielenkiinnolla odottelen, ketä tehtävään tullaan esittämään. Vanha maan tapa nimittäin on, että itsensä kunnantuvan sisälle saanut tai siellä jo valmiiksi oleva järjestää sinne myös sukulaisiaan.
Saamavuoroon ja lupauksiin liittyy myös kunnanhallituksessa jo kaksi kertaa pöydälle jätetty tonttikauppa. Kunta omistaa kaava-alueella tontin, jolla on kolmen vuoden tahallisen tyhjilläänpidon jälkeen asuinkelvottomaksi muuttunut talo. Viime kesänä uudistetussa tonttijaossa tontti jaettiin kahdeksi eri tontiksi ja kunta myönsi itselleen talon purkuluvan aikansa siinäkin tunaroituaan. Ympäristölautakunnan kokouksessa nimittäin istui kunnanhallituksen puheenjohtaja ymmärtämättä jäävätä itseään tämän asian kohdalla, ja valituksen takia purkulupa jouduttiin myöntämään uudelleen.
Jo ennen purkuluvan myöntämistä tekniseen toimistoon oli kuitenkin jätetty ostotarjous, joka koski koko jakamatonta tonttia rakennuksineen. Asiaa ei valmisteltu ennen kuin eräät luottamushenkilöt osasivat sitä vaatia. Kohta tämän jälkeen tuli myös toinen ostotarjous samasta tontista, mutta ilman rakennusta. Se pitäisi kunnan purkaa omalla kustannuksellaan.
Myöhempi ostotarjous ilman rakennusta on hinnaltaan ihan pikkuisen suurempi kuin aiempi, myös rakennusta koskeva tarjous. Tämän hiukan paremman tarjouksen hyväksyminen aiheuttaisi kunnalle kuitenkin noin 20 000 euron purkukustannukset, kun taas halvemman tarjouksen tekijä haluaisi ostaa myös rakennuksen tietoisena siitä, että se on asuinkelvoton.
Kunnanhallitus on siis jo kahdessa kokouksessa pähkäillyt tätä vaikeaa laskutoimitusta: Kannattaako hyväksyä alempi tarjous ja säästää purkukustannukset vai pitäisikö hyväksyä parempi tarjous ja vetää koko kauppa miinukselle purkukustannusten takia?
Ikävät huhut kertovat, että ei tässä laskutaidon puutteesta ole kysymys. Joku vain jossain on joskus luvannut uudistetun tonttijaon mukaisen puolikkaan myynnin tietylle henkilölle. Kun vieras ostotarjous sotki suunnitelmat, ymmärsi sama henkilö tehdä hinnaltaan hiukan paremman mutta kokonaiskustannuksiltaan huonomman tarjouksen. Nyt lupaajien pitäisi jotenkin täyttää lupauksensa ja yrittää saada se näyttämään kunnan kannalta edulliselta.
Saamavuoroista on pidettävä kiinni, maksoi mitä maksoi.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 23. 2011
Kelan päätöksiä koskevien valitusten käsittelyruuhkaa on kuulemma saatu hiukan purettua, mutta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätöstä joutuu yhä odottelemaan yli vuoden. Jos asiansa haluaa sen jälkeen saada käsitellyksi vakuutusoikeudessa, saa varautua odottelemaan toisen vuoden lisää. Ministeriön asettama työryhmä haluaa puuttua ongelmaan jo tutulla tavalla eli rajoittamalla valitusoikeutta ja lyhentämällä etuuksien hakuaikoja.
Työryhmä arvioi, että muutoksenhakulautakuntaan tulevia asioita voitaisiin vähentää noin 1500:lla vuodessa muutamalla yksinkertaisella lakimuutoksella ja näin lyhentää käsittelyaikoja 2-3 kuukaudella. Esimerkiksi sairauspäivärahan takautuvia hylkypäätöksiä vähennettäisiin lyhentämällä hakuaikaa nykyisestä neljästä kuukaudesta kahteen kuukauteen. Työryhmän mielestä tämä olisi tietenkin hakijan etu. Näin kukaan ei ehtisi olla kovin kauan sairauslomalla ilman tietoa päivärahaoikeudesta.
Muut ehdotetut lakimuutokset eivät pikku-uutisesta käy ilmi, mutta periaate selviää sitäkin paremmin. Kelan päätökset ovat kiveen hakattua totuutta ja niistä valittaminen on turhaa ajanhaaskausta. Kun etuuksien hakuaikoja lyhennetään ja valittamista vaikeutetaan tai se estetään kokonaan, saadaan valitusviranomaisen ruuhka purettua. Sitten varmaan voidaan koko muutoksenhakulautakunta lakkauttaa tarpeettomana ja Kela jakaa kaikkitietävää oikeutta pikkukonttorin päätöksillä.
Minä purkaisin valitusruuhkaa lisäämällä muutoksenhakulautakunnan resursseja ja passittamalla kaikki Kelan päätöksiä kirjoittavat koulutukseen. Jokainen näitä päätöksiä nähnyt tietää, että ne ovat päätöksen irvikuvia. Niiden kirjoittajat tavoittelevat tuomioistuintyyliä, mutta onnistuvat saamaan aikaan vain surkeaa jälkeä. Päätöksiä ei ole perusteltu ollenkaan, vaan niissä on etuuden hylkäämisen lisäksi vain viittaus lakipykälään. Itse tapausta ei millään tavalla kytketä siihen lakipykälään, joten hakija jää siihen käsitykseen, että nyt puhui itse Jumala tai sitten minua on huijattu. Tavallinen ihminen ei usko Kelan jumalalliseen alkuperään, joten hän valittaa.
Valitusoikeus viranomaisten ja tuomioistuinten päätöksistä on periaatteessa ehdoton. Sitä kuitenkin murennetaan pala palalta, kunnes siitä on jäljellä vain kaunis periaate ilman konkreettisia valitusmahdollisuuksia. Tämän vuoden alusta lähtien on riita- ja rikosasioissa valittaminen hovioikeuteen pääsääntöisesti luvanvaraista. Nyt aiotaan rajoittaa valitusoikeutta Kelan päätöksistä, mutta tämä on vain pikku-uutisen arvoinen juttu lehden sisäsivulla.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 22. 2011
Tuttu kunnanvaltuutettu oli käynyt vs. sosiaalijohtajan luona kysymässä erään kuntalaisen saaman toimeentulotukipäätöksen oikeellisuutta. Valtuutettu käytti kuntalain 5 luvun 43 §:n mukaista oikeuttaan saada kunnan viranomaisilta tietoja, joita hän pitää luottamustoimessaan tarpeellisena. Vastaus oli ollut lyhyt ja ytimekäs: Meillä tehdään vain oikeita ja lainmukaisia päätöksiä.
Valtuutettu tuli näyttämään päätöstä minulle, ja oikein se olikin tehty. Toimeentulotuen hakija oli vasta täysi-ikäistynyt nuori, joka ei ollut ottanut yhteyttä nuorten työpajaan, vaikka hänet oli sinne ohjattu. Tuki myönnettiin täysimääräisenä, mutta päätöksen mukaan seuraavan kuukauden tukea tullaan pienentämään 20 %, ellei nuori ota työpajaan yhteyttä. Jokin tässä päätöksessä jäi kuitenkin vaivaamaan.
Nuoren huostaanotto ja sijoitus toiselle paikkakunnalle oli päättynyt täysi-ikäistymiseen ja hän oli muuttanut takaisin alkuperäiselle kotipaikkakunnalleen. Toimeentulotukipäätöksessä luki päätöksen taustaksi, että huoltosuunnitelmaa ei ole tehty, koska henkilöllä ei ole suunnitelmaa. Tämä oli se kummallinen ja vaivaamaan jäänyt asia.
Lastensuojelulain 6 luvun 30 § 4 momentin mukaan jälkihuollossa olevaa lasta tai nuorta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan jälkihuollon tarkoitus ja tavoitteet sekä erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle tai nuorelle. Tämä on siis se suunnitelma, jota tässä tapauksessa ei ollut laadittu ollenkaan. Sosiaalitoimen omaa laiminlyöntiä käytetään vieläpä päätöksen perusteluina.
Laki ei puhu mitään suunnitelman harkinnanvaraisuudesta, vaan se on laadittava. Tarvittaessa se on laadittava vaikka ilman nuoren myötävaikutusta, mutta sitä ei voi millään verukkeella jättää tekemättä.
Toinen todennäköinen laiminlyönti ajankohtaistunee ensi kuun toimeentulotuen yhteydessä, jos tuen alentamisen edellytykset täyttyvät. Toimeentulotukilain 10 § 2 momentin mukaan tukea alennettaessa on aina laadittava yhteistyössä tuen hakijan, työvoimaviranomaisten ja mahdollisten muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen toiminnan edistämiseksi. Tätä suunitelmaa ei minun tietääkseni laadita, ellei asiakas sitä osaa vaatia. Näin ollen toimeentulotuen alentamispäätös on lainvastainen.
En minä ihan varmaksi tiedä, laaditaanko näitä suunnitelmia. Kun muutama vuosi sitten eräs toimeentulotukipäätös valituksen seurauksena kumottiin juuri suunnitelman puuttumisen takia, oli asia koko sosiaalitoimelle ihan uusi. Kaikki olivat lukeneet lain 10 § 1 momentin, jossa säädetään alentamisesta, mutta 2 momenttia suunnitelman laatimispakosta ei ollut lukenut kukaan. Ehkä sen jälkeen on jotain opittu.
Piittaamattomuus pakollisten suunnitelmien laatimisesta ei ole ihan pikkujuttu. Rikoslain 40 luvun 10 §:n mukaan virkamies, joka rikkoo huolimattomuudesta virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan, on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuksien rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon. Kunnan sosiaalityöntekijöitä on tuomittu tämän pykälän mukaan juuri pakollisten suunnitelmien laatimatta jättämisestä.
Mutta meillähän tehdäänkin vain oikeita ja lainmukaisia päätöksiä.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 21. 2011
Viikonlopun aikana opin ainakin kaksi asiaa hallituksen jäsenten toiminnasta. Toinen on se, että työministeri Sinnemäki lukee avustajiensa kirjoittamasta omasta blogistaan, mitä mieltä hän itse on SDP:n verolinjauksista. Toinen on sitten se, että valtiovarainministeri Katainen joko pitää kansalaisia hölmöinä tai on sellainen itse.
Sinnemäen avustajille sattui sähköpostin lähettämisessä erehdys, joka paljasti ministerin kommentoineen SDP:n verolinjauksia blogissaan jo ennen kuin hän oli edes lukenut niitä. Postitussähläyksessä kävi myös ilmi, miten mahdolliseen kritiikkiin pitää suhtautua. On syytettävä puutteellisia ennakkotietoja. Jotenkin olen aina luullut blogien olevan niiden kirjoittajaksi ilmoitetun kirjoittamia, mutta olen ollut väärässä. Ministeri ei ehdi kirjoittamaan itse edes arvostelua vastustajan verolinjauksista, vaan siitä huolehtivat avustajat. Toivoa sopii, että ministerille kuitenkin edes kerrotaan, mitä mieltä hän on.
Tämä on sinänsä pikkujuttu, mutta paljon paksumpaa tekstiä lasketteli valtiovarainministeri Katainen lauantaina TV 1:n Ykkösaamussa. Hänen mukaansa arvonlisäveron periminen on kaikkein järkevin verotusmuoto, koska tuolloin verorasitus kohdistuu myös ulkomaille. Kun arvonlisäveroa peritään ulkomaalaisesta työstä eli Niken lenkkitossuista sekä japanilaisista moottoriveneistä ja moottoripyöristä, saadaan rahaa myös ulkomaalaisten taskusta.
Edellisen kerran Kataisen ajattelu hämmästytti pari viikkoa sitten, jolloin hän väitti arvonlisäveroa progressiiviseksi. Tätä hän perusteli sillä, että köyhät käyttävät tuloistaan suurimman osan alennetun verokannan tuotteisiin eli ruokaan ja lääkkeisiin.
Tällaisista puheista minä vedän sellaiset johtopäätökset, että Katainen pitää meitä tyhminä tai on sellainen itse. Suomalainen kuluttaja maksaa arvonlisäveron Suomessa myytävästä tuotteesta ihan riippumatta siitä, missä maassa tuote on valmistettu. Ei siinä ulkomaalaisten taskuista rahoja päästä nyppimään, vaikka ajatus kuinka mieltä kiehtoisi. Arvonlisävero rasittaa sekä kotimaista että ulkomaista tuotantoa samalla tavalla.
Arvonlisävero on myös tasavero, koska tuloista ja varallisuudesta riippumatta jokainen maksaa tuotteen hinnassa saman verran arvonlisäveroa. Ei veroa muuta progressiiviseksi se, että köyhä käyttää suuremman osan rahoistaan alemmin verotettuun ruokaan kuin rikas. Tietenkin käyttää, koska köyhän on syötävä suunnilleen saman verran kuin rikkaankin.
Kannattaa mieluummin katsoa puolueiden päälinjauksia kuin kuunnella hämäämään tarkoitettua seireenilaulua. Totuus on, että tasaveroa eli arvonlisäveron korottamista ajavat kokoomus, keskusta, vihreät, Rkp ja perussuomalaiset. Arvonlisäveron pysyttämistä nykyisellä tasolla kannattavat sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto. Veron alentamista ei kannata kukaan.
Luokka: politiikka, talous
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 20. 2011
Kaikkein rikkaimpiin on iskenyt merkillinen ujous: he haluavat pitää tulonsa, varallisuutensa ja omistuksensa piilossa rahvaan silmistä. Kyllä he ökyilyllään edelleen haluavat näyttää, että tätähän on, mutta tarkempia tietoja rikkauden määrästä ja laadusta ei haluta antaa. Lainsäätäjä noudattaa kuuliaisesti heidän toiveitaan.
Viime vuonna muutettiin lakia verotietojen julkisuudesta siten, että nykyisin ilmoitetaan aiemman kotikunnan sijaan vain maakunta. Tätä perusteltiin oikeudella yksityisyyden suojaan ja jopa turvallisuudella. Nyt finanssiministeriön työryhmä haluaa viedä pörssiomistukset pois julkisuudesta. Suomalaisten omistukset Helsingin pörssin yhtiöissä ovat tällä hetkellä julkisia, mutta eivät ole enää kauan. Työryhmä nimittäin haluaa antaa myös suomalaisille mahdollisuuden siirtää omistuksensa säilyttäjäpankkien hallintarekisteriin, jolloin omistukset eivät enää olisi julkisia. Ulkomaalaisilla omistajilla tämä mahdollisuus jo on.
Sen jälkeen eivät esimerkiksi tiedotusvälineet pystyisi seuraamaan, kenen poliitikon lähipiiri omistaa uraanikaivosta tai mitään muutakaan pörssinoteerattua yhtiötä. Tutkiva journalismi ei voisi esittää perusteltuja epäilyksiä sisäpiirikaupoista, koska mitään tietoja ei heruisi. Julkista olisi vain tieto suurimmista omistuksista eli omistajista, joilla on viisi prosenttia tai enemmän yhtiöstä. Onneksi sentään edes verottajalla halutaan säilyttää mahdollisuus saada tietoja ihan kaikista omistuksista.
Ministeriön mukaan julkisuus maksaa liikaa. Suomalaisten osapuolten pörssikaupan välittäjämaksut ovat korkeampia kuin mitä ne olisivat hallintarekisterikaupassa. Tähän en osaa sanoa mitään, mutta hallinto- ja kuntaministeri Tapani Töllin kannanottoon osaan. Hänen mukaansa nimittäin tämänkin salailun tavoitteena on avoimuuden ja julkisuuden säilyttäminen. Nykyisen hallituksen kielenkäytössä julkisuus ja avoimuus ilmeisesti tarkoittavat täsmälleen päinvastaista.
Minä olen aina luullut, että vain roistoilla on tarve salailla rahojensa määrää ja alkuperää. En aio edelleenkään muuttaa käsitystäni.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 19. 2011
Viime keväänä Korkein oikeus linjasi päätöksellään, että kiinteistön omistajalla on oikeus periä maksu pysäköinnistä ja määrätä myös valvontamaksu. Tästä sopimusoikeutta koskevasta päätöksestä hallitus innostui sorvaamaan lakiesityksen, jolla yksityinen pysäköinninvalvonta olisi täysin rinnastettu julkisen vallan vastaavaan toimintaan. Vartiointiliikkeet olisivat siis saaneet kirjoitella omalla vartiointialueellaan pysäköintivirhemaksuja kuten poliisi ja pysäköinninvalvojat konsanaan.
Onneksi perustuslakivaliokunta teki asiassa ainoan oikean ratkaisun. Valiokunnan lausunnon mukaan perustuslaki kieltää julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien antamisen muille kuin viranomaisille. Hallituksen lakiesitys olisi tehnyt yksityisestä pysäköinninvalvonnasta viranomaistoimintaa.
Nykyisellä hallituksella on ollut liian kova kiire yksityistää viranomaisten tehtäviä. Valiokunnan nyt tekemä ratkaisu kertoo selvää kieltään myös siitä, mitä tulee tapahtumaan aikeille yksityistää vankien kuljettamista ja vartiointia. Ne suunnitelmat ovat vielä selvemmin perustuslain vastaisia.
Nyt pysäköinninvalvonnassa näyttäisi olevan ristiriitainen tilanne. KKO:n päätös sallii yksityisen pysäköinninvalvonnan, mutta hallituksen yksityistämisesitys on todettu perustuslain vastaiseksi. Ristiriita on kuitenkin vain näennäinen, koska kyse on sopimusoikeuden ja viranomaistoiminnan välisestä erosta. KKO:n päätös koskee vain yksityisoikeudellista sopimista, mutta lakiesitys olisi yksityistänyt viranomaistehtävät.
Nykyinen tilanne siis jatkuu. Kiinteistön omistaja saa edelleen määrätä pysäköinnin maksulliseksi, kunhan ilmoittaa siitä näkyvällä kyltillä, jossa kerrotaan myös luvattomasta pysäköinnistä seuraava sanktio. Pysäköidessään tällaiselle alueelle autoilija on hiljaisesti hyväksynyt sopimusehdot ja sitoutunut niitä noudattamaan. Hallitus kuitenkin innostui tapansa mukaan liikaa eikä oikein ymmärtänyt KKO:n päätöstä. Aika moni muukin luuli, että KKO päätöksellään salli yksityisen harjoittaman viranomaistoiminnan.
Viime keväästä lähtien yksityinen pysäköinninvalvonta on saanut ihan villejä piirteitä, joita on lietsonut odotettavissa oleva -ja nyt siis tyrmätty- lakiesitys. Valvontaa suorittavat firmat ovat kilpailleet reviireistä häikäilemättä rahan kiilto silmissään. Kuvaavaa on, että noin 30 % valvontaa suorittavista yrityksistä on sellaisia, joilla on itsellään mm. maksamattomia pysäköintimaksuja perinnässä.
Mitä nyt sitten tulee tapahtumaan? Ei mitään muuta, kuin että nyt homma rauhoittuu. Jos kiinteistönomistaja haluaa periä maksun pysäköinnistä, niin hän saa sen tehdä. Ihan omassa harkinnassa on sitten se, millaisen valvojan hän palkkaa. Tärkeintä kuitenkin on, että viranomaistoiminta ja julkisen vallan käyttö pysyvät siellä, missä niiden pitääkin pysyä.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 18. 2011
Lääkevahinkovakuutuksiin perehtynyt juristi selvitti eilen uutisissa sikainfluenssarokotuksen haittavaikutuksen eli narkolepsian tulevaisuudessa aiheuttamia kustannuksia. Lääkevahinkovakuutus maksaa sairastuneille korvauksia sairaanhoitokustannuksista, sairauden aiheuttamasta haitasta ja tulevaisuudessa aiheutuvista ansionmenetyksistä. Erityisesti ansionmenetyskorvaukset todennäköisesti nousevat niin suuriksi, että vakuutuksen yläraja 30 miljoonaa euroa ei tule riittämään.
On erinomainen asia, että ilman omaa syytään rokotteesta sairastuneet saavat korvauksia. Odotin kuitenkin koko ajan, että asiantuntija mainitsee jotain rokotteen valmistaneen ja myyneen lääkeyhtiön korvausvastuusta. Ei maininnut, ja syykin on selvä: lääkeyhtiö ei ole vastuussa tuotteestaan.
Yhtiö nimittäin vaati ja sai kauppaan sellaisen sopimusehdon, että valmistaja ei ole vastuussa mahdollisista sivuvaikutuksista. Ihan samanlaiset sopimusehdot hyväksyttiin kaikkialla maailmassa kaikkien rokotteita valmistavien yhtiöiden vaatimuksesta.
En ota mitään kantaa itse rokotuksen tarpeellisuuteen, vaan jätän siitä kinaamisen muille. Normaalin ja täysijärkisen ihmisen hälytyskellojen pitäisi kuitenkin soida silloin, kun valmistaja nimenomaan vaatii vapautusta kaikista tuotteen mahdollisesti aiheuttamista haitoista jo etukäteen. Vaatimuksen pitäisi herättää epäilys, että myytävässä tuotteessa on jotain tiedossa olevaa vikaa tai sitä ei ole testattu riittävästi.
Varmaan tällaisia epäilyksiä heräsikin, mutta lääkeyhtiöt käyttivät röyhkeästi hyväkseen sikainfluenssan aiheuttamaa paniikkia. Jotkut ovat jopa väittäneet yhtiöiden itse lietsoneen tätä paniikkia, mutta en pysty ottamaan siihenkään kantaa. Tulipahan vain mieleeni tämäkin mahdollisuus.
Julkisen sektorin hankinnoissa tuntuu yleistyvän merkillinen sinisilmäisyys. Myyjän tarjoamat sopimusehdot hyväksytään neuvottelematta niistä ollenkaan. Ikävämpi mahdollisuus on se, että ostaja ei neuvotteluissa ole ymmärtänyt sopimuksen sisältöä. Tästä on hyvänä esimerkkinä taas kerran kotikuntani sopimus terveyskeskuksen yksityistämisestä. Palvelut myyvän yhtiön mukaan kunnalla ei sopimuksen mukaan ole oikeutta edes huomauttaa palvelutuotannon virheistä ja laiminlyönneistä, saati sitten vaatia korvauksia sopimusrikkomuksista.
Eiväthän nämä kaksi asiaa muuten tosiinsa liity, mutta yksi yhteinen piirre niillä on. Lainsäädännön mukaan myyjä on vastuussa tuotteestaan, mutta asiasta voidaan sopia myös toisin. Tämä toisin sopiminen yleistyy hälyttävää vauhtia ja aiheuttaa ikäviä seurauksia.
Luokka: yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 17. 2011
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin EIT on todennut päätöksessään, että Suomen kotietsintäkäytäntö on laiton. Tarkkaan ottaen kotietsinnät tietenkin perustuvat voimassaolevaan lakiin, mutta itse laki on vastoin ihmisoikeuksia. Tätä linjausta on osattu odottaa jo kauan.
Länsimaisista demokratioista ei löydy kovin monta sellaista maata, jossa kotietsinnästä päättää poliisi eikä päätöstä voi edes jälkikäteen saattaa tuomioistuimen harkittavaksi. Laki on peräisin niiltä ajoilta, jolloin kansalaiset nähtiin hallintoalamaisina ja viranomaisten oikeudet ohittivat kansalaisen perusoikeudet ilman mutinoita. Laki tosiaan oikeuttaa kotietsinnän yllättävän helpoin perustein.
Kotietsinnästä säädetään pakkokeinolaissa. Esineen löytämiseksi kotietsinnän voi suorittaa, jos on aihetta epäillä rikosta, josta määräytyvä ankarin rangaistus on vähintään 6 kuukautta vankeutta. Yksistään tällaisia rikoksia on valtava määrä, mutta henkilön löytämiseksi etsintä on vielä helpompaa. Esineen löytämiseksi suoritettavasta kotietsinnästä päättää vähintään komisarion arvoinen poliisiviranomainen, mutta kiinni otettavan, pidätettävän tai tuomioistuimeen tuotavan henkilön löytymiseksi järjestettävästä etsinnästä päättää yksittäinen poliisimies.
Amerikkalaisista lakisarjoista luulemme oppineemme, että poliisi aina esittää kirjallisen kotietsintäluvan. Näin ei ole meillä, sillä pääsääntöisesti kotietsintämääräys on kyllä esitettävä, mutta myös suullinen selostus asiasta riittää. Asunnon haltijan ei välttämättä tarvitse olla itse edes paikalla, sillä lain mukaan paikallaoloon on annettava tilaisuus, jollei se viivytä toimitusta. Silloin riittää, että etsinnästä ilmoitetaan jälkikäteen “viipymättä”.
Suurin ongelma EIT:n mukaan on se, että tuomioistuin ei etu- tai edes jälkikäteen voi ottaa mitään kantaa etsinnän laillisuuteen. Laillista tai laitonta, niin tehty mikä tehty.
Perustuslakivaliokunta on osannut varautua EIT:n linjaukseen ja se tullaan ottamaan huomioon valmisteltaessa uutta esitutkinta- ja pakkokeinolakia. Myös poliisi on sitä mieltä, että kontrollin harjoittaminen on hyvä, eikä tuomioistuimen jälkikäteiskontrollisssa ainakaan ole mitään ongelmaa. Näin sanoo poliisijohtaja Robin Lardot.
Huolestuneita tulevasta kehityksestä ovat lähinnä sellaiset kansalaispiirit, joiden mukaan rikollisilla ei ole mitään tavalliselle ihmiselle kuuluvia ihmisoikeuksia. Aina löytyy niitä, joiden mielestä kontrollia voidaan kiristää ihan miten paljon tahansa, koska lainkuuliaisella ei ole mitään syytä huoleen. Mitähän tällaiset ihmiset sanoisivat, jos heidän kotiinsa tehtäisiin heidän poissaollessaan kotietsintä vaikka perättömän ilmiannon seurauksena? He luultavasti närkästyisivät suunnnattomasti, mutta eivät pystyisi viemään etsinnän lainmukaisuutta oikeuden tutkittavaksi.
Viimeinkin Suomi siirtyy myös kotietsintöjen suhteen oikeusvaltioiden joukkoon.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 16. 2011
Perustuslakivaliokunta ei löytänyt törkeää rikosta Vanhasen toiminnasta, ennakoi päivän lehti valiokunnan tulevaa päätöstä. Tämä ei varmaan ihmetytä enää ketään, koska pitkään jatkuneen prosessin aikana valiokunta ei tunnu toimineen erityisen puolueettomasti. Väkisinkin on syntynyt sellainen vaikutelma, että perustuslakivaliokunta on toiminut kuten se entinen verkonpaikkaaja: etsii, etsii, eikä soisi löytävänsä.
Palautetaan lyhyesti mieliin, mitä tässä nyt oikein on tutkittu. Vanhanen oli pääministerinä mukana valtioneuvoston istunnossa, jossa päätettiin RAY:n avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle, jolta hän itse oli saaanut vaalituksea. Hän oli siis mutkan kautta myöntämässä rahaa itselleen.
Perustuslain 116 §:n mukaan syyte valtioneuvoston jäsentä vastaan voidaan päättää nostettavaksi, jos tämä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta on olennaisesti rikkonut ministerin tehtävään kuuluvat velvollisuutensa tai menetellyt muutoin virkatoimessaan selvästi lainvastaisesti. Syytekynnyksestä päättää kansanedustajista koostuva perustuslakivaliokunta, joka ei ole sidottu mihinkään muuhun kuin omaan tulkintaansa perustuslaista. Itse asiassa se on koko maassa ainoa elin, joka päättää, mikä on perustuslain mukaista ja mikä sen vastaista.
Tämä ylin perustuslain “asiantuntijaelin” koostuu enimmäkseen lain suhteen maallikoista, mutta asemaltaan kansanedustajista. Asetelma tuo mieleen syyn, miksi aikoinaan maahan perustettiin hovioikeus. Hovioikeuksien alkuperäisenä tehtävänä oli käsitellä kaikki aatelisia koskevat rikos- ja riita-asiat. Sääty-yhteiskunnan periaatteiden mukaan oli mahdoton ajatus, että aatelinen joutuisi oikeudessa alempisäätyisten tuomitsemaksi. Ihan sama ajatus on myös perustuslakivaliokunnan syyteharkinnalla. On sopimatonta, että ylhäinen valtioneuvoston jäsen voisi joutua valtakunnanoikeuteen alempien tuomittavaksi valtakunnansyyttäjän päätöksellä. Siihen vaaditaan vertaisten päätös.
Syytteen nostaminen on näissä tapauksissa erityisen vaikeaa. Ensin perustuslakivaliokunnan olisi todettava rikoksen tapahtuneen. Sen jälkeen asia olisi vietävä vielä koko eduskunnan päätettäväksi. Vasta sitten alkaisi oikeudenkäynti.
Jos syyte päätettäisiin nostaa, tulisi oikeudenkäynnistä periaatteessa puolueeton ja neutraali, kuten kaikista oikeudenkäynneistä. Kun syytekynnyksestä päättävät vertaiset, ei oikeudenkäyntiä tule.
Koko perustuslakivaliokunta on länsimaisessa demokratiassa kummallinen reliikki. Se on ainoa toimielin, joka tutkii säädettävien lakien perustuslainmukaisuuden ja kuten nyt nähdään, päättää myös valtioneuvoston jäsentä vastaan nostettavasta syytteestä. Useimmissa maissa näitä tehtäviä hoitaa erillinen perustuslakituomioistuin, joka toimii noudattaen yleisiä tuomioistuinten periaatteita.
Tällainen periaate on muun muassa riippumattomuus. Perustuslakivaliokunnassa puolestaan päätöksiä tekevät suoranaiset asianosaiset. Samat kansanedustajat, jotka suuressa salissa ovat hyväksymässä tulevaa lakia, ovat jo aiemmin olleet päättämässä lain perustuslainmukaisuudesta. Syyteasioissa vertaiset päättävät, nostetaanko syyte vai ei. Laki ja politiikka käyvät käsi kädessä.
(Aiheen esilleottamisesta erityiskiitos facebook-kaverilleni Heli Luokkala-Nevalaiselle.)
Luokka: laki, politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 16. 2011
Juuan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan piti eilen esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että kunnan hallintosääntöä muutetaan poistamalla siitä kokonaan yksi kohta. Siinä kohdassa määrätään, että tahdosta riippumatonta huoltoa koskevissa asioissa päätöksen tekee sosiaalijohtaja. Tämän muutoksen tarkoitus oli tehdä vailla ammatillista pätevyyttä olevasta johtajasta pätevä, koska nykyinen sijainen ei lain mukaan epäpätevänä voi näitä päätöksiä tehdä.
Päivän aikana esityslista oli kuitenkin kokenut muodonmuutoksen, eikä minulla vielä ole tietoa siitä, tehtiinkö päätös uuden esityksen mukaisesti. Lähden siitä olettamasta, että tehtiin.
Korjatulla esityslistalla todetaan edelleen ihan oikein, että tahdosta riippumatonta huoltoa koskevaa päätöstä (lastensuojelulaki 38 §, 39 § ja 63 § ja päihdehuoltolaki 12 §) ei voi delegoida sosiaalihuoltolain 12 §:n nojalla lautakunnalta viranhaltijalle. Sitten väitetään, että lautakunta voi lastensuojelulain 13 § 2 momentin ja päihdehuoltolain 12 §:n mukaan delegoida valtaansa alaiselleen viranhaltijalle, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys. Kun ei näköjään kukaan halua vieläkään lukea lakikirjaa oikein, niin kopion lainkohdan tähän.
LastensuojeluL 13 § 2 mom: Kunnan johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija, jolla on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 10 § 1 momentin mukainen kelpoisuus, tai johtavan viranhaltijan määräämä muu viranhaltija, jolla on mainitun lain 10 §:n 1 tai 2 momentin tai 3 §:n mukainen kelpoisuus, tekee päätöksen asioissa, jotka koskevat tämän lain 38 §:n 3 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen jatkamista, 43 § 1 momentissa tarkoitettua huostaanottoa ja siihen liityvää sijaishuoltoa, 43 § 3 momentissa tarkoitettua huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen aikana tehtävää sijaishuoltopaikan muuttamista ja 47 §:ssä tarkoitettua huostassapidon lopettamista.
Missä tässä lainkohdassa sanotaan, että lautakunta voi yksittäispäätöksellä delegoida omaa valtaansa alaiselleen viranhaltijalle, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys? Aivan oikein, ei missään. Tässä säädetään nimenomaan, että päätökset näissä asioissa tekee johtosäännössä eli hallintosäännössä määrätty ammatillisesti pätevä johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä muu pätevä viranhaltija. Silti juuri tällä lainkohdalla perustellaan ehdotusta lautakunnan päätökseksi.
Ja sitten lautakunnan vauhdilla muutettu päätösehdotus: Lautakunta päättää, että lautakunnan päätösvaltaa siirretään lastensuojelulain 38, 39 ja 63 § 2 momentin sekä päihdehuoltolain 12 §:n mukaisissa henkilön tahdosta riippumatonta huoltoa koskevissa asioissa kulloinkin kunnan viroissa oleville, sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 3 §:n mukaisen pätevyyden omaavalle sosiaali- ja terveysjohtajalle ja kolmelle sosiaalityöntekijälle.
Lautakunta onnistui päätöksellään rikkomaan sekä lakia että kunnan omaa hallintosääntöä. Siteeratun lainkohdan mukaan lautakunta ei saa itse delegoida omaa valtaansa, vaan delegoinnin on tapahduttava johto- eli hallintosäännön kautta. Voimassa olevan hallintosäännön mukaan - jota siis ei esitetäkään muutettavaksi - näistä asioista päättää kuitenkin sosiaali- ja terveysjohtaja, eikä kukaan muu.
Hallintosääntö on valtuuston hyväksymä, eikä lautakunta saa tehdä sen vastaisia päätöksiä varsinkaan vastoin voimassaolevaa lakia. Nyt kuitenkin näin tehtiin. Pikavauhdilla saatiin aikaan mukava umpisolmu, jonka avaaminen voi olla tuskallista.
Luokka: laki
|
10 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 15. 2011
Pohjoiskarjalaiseen Juuan kuntaan valittiin sosiaalijohtajan viransijaiseksi henkilö, jolla ei ole sosiaalihuollon ammatillisen henkilön pätevyyttä. Niinpä hän ei voi päättää esimerkiksi lastensuojelulain ja päihdehuoltolain mukaisista tahdosta riippumattomista toimenpiteistä, vaikka ne kunnan hallintosäännön mukaan kuuluvat hänen päätettävikseen. Nyt kunta on keksinyt, että hallintosääntö on ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa ja hallintosääntöä pitää muuttaa. Lienee turha mainita, että esitettyjen muutosten jälkeen nämä tehtävät eivät enää kuuluisi sosiaalijohtajalle.
Varoitus: Jatko on melko puhdasta juridiikkaa, mutta kertoo hyvin, kuinka tarkoitushakuisesti lakikirjaa voidaan lukea. Joku voisi jopa väittää, että lautakunnalle yritetään tänään syöttää muunneltua totuutta
Lautakunnan esityslistateksti kuuluu kirjoitusvirheet korjattuna seuraavasti:
Kunnan hallintosäännön 54 § 8 kohdassa todetaan, että sosiaali- ja terveysjohtaja päättää kiireellisissä tapauksissa tahdosta riippumattoman huollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä.
Ko. hallintosäännön kohta on kuitenkin vastoin sosiaalihuoltolain 12 §:ä joka oikeuttaa kunnan johtosäännöllä siirtämään kunnan sosiaalilautakunnalle laissa säädettyä päätösvaltaa lautakunnan alaisille viranhaltijoille (esim. sosiaalijohtajalle) lukuun ottamatta tahdosta riippumatonta huoltoa (lastensuojelulain 38 §, 39 § ja 63 § ja päihdehuoltolain 12 §). Toimivalta on näissä asioissa lautakunnalla itsellään. Lautakunta voi lastensuojelulain 13 § 2 momentin ja päihdehuoltolain 12 §:n mukaan delegoida valtaansa alaiselleen viranhaltijalle, jolla on sosiaalityöntekijän pätevyys.
Lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnan hallintosäännön 54 §:ä tarkistetaan siten, että 8 kohta poistetaan.
Tämähän näyttää oikein siistiltä, mutta perustelut ovat kestämättömät ja lakia on siteerattu ihan väärin. Delegoinnin estävä sosiaalihuoltolain 12 § on kopioitu oikein, mutta sitten alkaa tulla lööperiä. Lastensuojelulain 13 § 2 momentin sanamuodon mukaan lautakunta ei itse delegoi harkintansa mukaan toimivaltaansa näissä kiireellisissä asioissa, vaan se nimenomaan määrätään kunnan johtosäännössä, eli siis hallintosäännössä.
Lastensuojelulain 13 § 2 momentti säätää asiasta mm. näin: Kunnan johtosäännön mukaan määräytyvä sosiaalihuollon johtava viranhaltija, jolla on sosiaalihuollon ammatillinen pätevyys, tai johtavan viranhaltijan määräämä muu viranhaltija, jolla on ammatillinen pätevyys tekee päätöksen lain 38 § 3 momentin mukaisessa asiassa, joka koskee kiireellisen sijoituksen jatkamista.
Tässä lainkohdassa ei puhuta lautakunnan toimi- ja delegointivallasta yhtään mitään, toisin kuin esityslistalla väitetään. Laki sanoo selvästi, että delegoinnista päätetään kunnan johtosäännössä, ei lautakunnassa.
Siteerataan vielä lain 13 § 1 momenttia, jossa säädetään päätösvallasta kiireellistä sijoitusta ja sen lopettamista koskevasta päätöksestä. Sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen (=lautakunta) määräämä sosiaalihuollon ammatillisen kelpoisuuden omaava viranhaltija tekee päätökset, jotka koskevat 38 § 1 momentissa tarkoitettua kiireellistä sijoitusta ja 39 § 1 momentissa tarkoitettua kiireellisen sijoituksen lopettamista.
Tässä mainitaan lautakunnan delegointivalta, mutta sanamuodon mukaan se ei ole harkinnanvaraista, vaan pakollista. Päätöksiin oikeutettu viranhaltija on oltava ennalta määrätty, koska päätökset näissä asioissa tehdään kiireellisesti.
Sama koskee esityslistalla mainittua päihdehuoltolain 12 §:ä. Sen mukaan ammatillisen pätevyyden omaavalla toimielimen (=lautakunnan) tehtävään määräämällä viranhaltijalla on oikeus lautakunnan vahvistamilla perusteilla ja yleisten ohjeiden mukaan tehdä päätökset lyhytaikaisesta tahdosta riippumattomasta hoidosta.
Lapsen kiireellisen sijoituksen jatkamisesta siis päättä lain nimenomaisen määräyksen mukaan johtosäännössä eli hallintosäännössä määrätty viranhaltija. Kiireellisestä sijoituksesta, sen lopettamisesta ja lyhytaikaisesta tahdonvastaisesta päihdehoidosta päättää lautakunnan määräämä viranhaltija. Tähän asti ei mitään ongelmia ole ollut, koska kaikista näistä asioista on päättänyt ammatillisen pätevyyden omaava sosiaalijohtaja. Ongelmat löytyivät vasta nyt, mutta vika ei suinkaan ole hallintosäännössä, vaan viransijaisen puuttuvassa pätevyydessä.
Joku varmasti sanoo nyt, että onhan hallintosäännössä ja laissa selvä ristiriita. Lain mukaan joistain asioista ei saa päättää hallintosäännössä määrätty viranhaltija, vaan lautakunnan tehtävään määräämä. Ristiriita on kuitenkin vain näennäinen. Kun lautakunta on aikoinaan omalta osaltaan hyväksynyt hallintosäännön, on se samalla myös vahvistanut toimivaltaisen viranhaltijan eli sosiaalijohtajan. Mitään ristiriitaa lain ja hallintosäännön välillä ei siis tältäkään osin ole.
Tästä jutusta tuli nyt tavallista mittavampi juridinen tutkielma, mutta niin oli oikeastaan tarkoituskin. Toivon nimittäin, että edes joku lautakunnan jäsen ehtii lukea tämän ennen kokousta.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki, talous
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 14. 2011
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pekka Ravi on yksioikoinen mies. Tämä entinen rehtori on kotikaupungissaan Joensuussa linjannut puolueensa tavoitteita niin selvällä kielellä, että sen tyhmempikin ymmärtää: Kun näemme, että kansantalouden kakku on liian pieni, niin sen jakaminen uudella tavalla ei auta. On leivottava isompi kakku, josta riittää.
Ravin mielestä kansantalouden kakun jakoperusteissa ei siis ole mitään vikaa. On ihan oikein, että kakku jaetaan suhteessa jo olemassaolevaan vaurauteen. Parhaiten toimeentuleville annetaan enemmän ja heikoimmat saavat mahdollisesti jäljellejääneet murut. Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.
On ihan hyvä, että linjaus on näin selvä. Ainakin jokainen äänestäjä tietää, mitä on odotettavissa. Mikään ei tule muuttumaan, paitsi kulutusverot kasvavat entisen mallin mukaan. Elinkeinoelämä tulee saamaan veronkevennyksiä kuten ennenkin ja rahoitusaukko täytetään verottamalla välttämätöntä kulutusta.
Tämän vartauskuvallisen kakun jakamisperusteet saivat minutkin etsimään kirjallisuudesta kielikuvan. Pentti Haanpää kirjoitti romaanissaan Noitaympyrä eräästä isäntämiehestä näin:
Isäntä oli kuin luontokappale, härkä, yksiviivaisten ajatusten lihaksi tulemus. Hän oli hämmästyttävän kokonainen ihminen, möhkäle. Hän ei tuntenut mitään ristiriitoja, epäilyksiä. Hänen mieleensä ei koskaan juolahtanut, että voitaisiin kiertää jonkin esineen toiselle puolelle ja katsoa sitä sieltä.
Luokka: politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 13. 2011
Paavo Lipposen esiintyminen eilisessa Ykkösen aamu-tv:ssä palautti mieleen vanhoja muistoja. Oliko meillä oikeasti pääministerinä ja eduskunnan puhemiehenä tuollainen itsetietoinen, ylimielinen ja äreä murahtelija, jonka jokainen sana kuulostaa riidan haastamiselta? Taisipa tosiaankin olla.
Media on kovasti yrittänyt nostaa juttua Lipposen mahdollisista yhteyksistä USA:n suurlähetystöön ja Wikileaksin paljastamista tietovuodoista, jotka koskivat Tarja Halosen ja Vladimir Putinin käymiä keskusteluja. Lipposen mukaan kalenterimerkinnät kertovat, että tapaamisia ei ole ollut, mutta mitä se sitten todistaa? Puhelin on aika vanha keksintö ja nykyisin on muitakin yhteydenpitokeinoja.
Jäätteenmäen kaatumisen aikoihin muistan ihmetelleeni kovasti, miksi asian keskiöön nousi se tapa, jolla Jäätteenmäki sai tietoa. Sen sijaan kukaan ei oikein tohtinut ääneen kysyä, millä valtuuksilla Lipponen lupasi USA:n presidentille etukäteen, että Suomi osallistuu Irakin jälleenrakennustöihin mahdollisen sodan jälkeen. Juuri tämähän oli se tieto, joka Jäätteenmäelle tuli “pyytämättä ja yllättäen”.
Nyt ne valtuudetkin selvisivät: Lipponen neuvottelee vaikka Kiinan keisarin kanssa kysymättä keneltäkään lupaa ja se siitä.
Minun mielestäni nämä tapahtumat ovat jo historiaa ja voitaisiin jättää historiantutkijoiden pengottaviksi. Ei siksi, että niistä ei saisi puhua, vaan siksi, että on olemassa tuoreempiakin paljastuksia. Kaksi vuotta sitten ulkoministeri Stubbin erityisavustaja on Wikileaksin mukaan luvannut USA:lle, että seuraava porvarihallitus vie maan Naton jäseneksi kansalta kysymättä. Stubb ei suostu kommentoimaan mitään Wikileaksin vuotoja, koska näin he ovat EU:n ulkoministereiden kanssa porukalla sopineet. Tämä on kätevä järjestely; vaikka Stubb ulkoisesti ja esiintymiseltään on Lipposen täydellinen vastakohta, on periaatteena silti sama vaitiolo.
Osa mediasta on selvästi hurahtanut jonkinlaiseen Wikileaks-hurmioon, eikä se tietysti mikään huono asia ole. On ihan hyvä, että meille kerrotaan, mitä oikeasti on tapahtunut ja mitä kaikkea meidän selkiemme takana on puuhattu. Itse haluan kuitenkin keskittyä vaalitaistelun ja vaalien seuraamiseen ja jättää historian vähän vähemmälle. Se on jo nähty, että ainakaan menneisyyden miehet eivät selittele tekemisiään.
Luokka: media
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 12. 2011
Kokoomus julkaisi vaaliteemansa, joilla Kataisen mukaan ihmisten kadonnutta uskoa politiikkaan aiotaan palauttaa. Teemoina ovat rehellisyys, vastuu, kohtuus ja oikeudenmukaisuus. Näihin arvoihin kuulemma voivat kaikki suomalaiset samaistua. Epäilemättä voivat, mutta nyt taisi olla asialla väärä mies väärässä yhteydessä.
Ainakin facebookissa julkaistut uutislinkit saivat sellaisen vastaanoton, että sitä voisi verrata mätien tomaattien heittelyyn. Katkera iva ja pilkka olivat päällimmäisiä reaktioita, mutta ehkäpä minulle on kertynyt kavereiksi enemmän muiden puolueiden kuin kokoomuksen kannattajia. Yleensä ottaen tällaisten teemojen nostamista vaaliaiheiksi pidetään täysin mauttomana ja myöhäsyntyisenä. Miksi juuri ennen vaaleja tuli tällainen kiire julistaa peruskansallisia hyveitä? Olisihan tässä ollut viimeiset neljä vuotta aikaa toteuttaa niitä käytännön politiikassa.
Jokainen rehellisyyttä julistava puolue syyllistyy valehteluun. Näin on käynyt myös perussuomalaisille ns. Soinin ilmastomallin kohdalla, mutta kukaan politiikkaa seuraava ei siitäkään hämmästy. Kulunut vaalikausi on ollut kaikkine vaalirahoitussotkuineen oikein malliesimerkki rehellisyyden joustavuudesta ja totuuden säännöstelystä. Oman vaalipiirinsä vaalikuningattareksi toivotaan nousevan kokoomuksen kansanedustajan, jota epäillään lahjusrikoksesta. Itse voitte muistella muita esimerkkeja siitä kuuluisasta rehellisyydestä.
Vastuu on politiikassa täysin fiktiivinen käsite. Kaikki julistavat vakavalla naamalla kantavansa asioista täyden poliittisen vastuun, mutta se ei tunnetusti tarkoita mitään. Rysän päältä kiinni jääneet nimittäin julistavat poikkeuksetta, että en aio erota; se olisi rintamakarkuruutta.
Entäpä sitten kohtuus ja oikeudenmukaisuus, mitä ihmettä ne mahtavat tarkoittaa? Nykyhallituksen kohtuus tarkoittaa sitä, että palkkaneuvotteluissa edellytetään kohtuutta ja malttia, mutta tuloerojen huikea kasvu on myös ihan oikeudenmukaista ja asiaankuuluvaa.
Nämä vaaliteemat ovat minusta niin tympeitä, että siteeraan lopuksi Oliver Cromwellin sanoja kuninkaalle: “Te olette istunut aivan liian pitkään suhteessa siihen hyvään, mitä olette tehnyt. Häipykää, sanon minä, ja päästäkää meidät eroon teistä. Jumalan nimessä, lähtekää!“
Luokka: politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 11. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan sosiaalitoimi on jo puolentoista kuukauden ajan ollut samassa tilanteessa kuin vanhojen pilapiirrosten itsensä nurkkaan maalannut lattiamaalari. Kunta ei pysty tekemään laillista päätöstä päihdehuoltolain mukaisesta lyhytaikaisesta tahdonvastaisesta hoidosta eikä lastensuojelulain mukaisesta kiireellisestä huostaanotosta. Syy tähän lainvastaiseen olotilaan on lainsäädännön, kunnan hallintosäännön ja sosiaalijohtajan viransijaisen ammatillisen pätevyyden välinen ristiriita.
Viransijaiseksi nimettiin kunnanjohtajan päätöksellä oikeustieteen kandidaatti, jolla ei ole laissa säädettyä sosiaalityöntekijän ammatillista pätevyyttä. Päihdehuoltolain 12 §:n mukaan lyhytaikaisesta tahdonvastaisesta hoidosta päättää sosiaalihuoltolain 10 § 2 momentin mukainen viranomainen, jolla on sosiaalityön ammatillinen pätevyys. Kunnan oman hallintosäännön mukaan päätöksen tekee kuitenkin sosiaalijohtaja. Tähän asti ei mitään ongelmia ole ollut, koska vakinaisella viranhaltijalla on laissa säädetty pätevyys. Ammatillinen päteyys oli vaatimuksena, kun virka täytettiin vakinaisesti.
Ihan sama on tilanne lastensuojelulain mukaisissa kiireellisissä huostaanotoissa. Hallintosäännön mukaan niistäkin päättää sosiaalijohtaja, vaikka laki edellyttää päätöksentekijältä ammatillista pätevyyttä.
Kunnanhallitus on ilmoittanut Itä-Suomen aluehallintovirastolle, että hallintosääntöä tullaan muuttamaan siten, että päätökset näissä kiireellisissä asioissa tekee joko sosiaalijohtajan alainen sosiaalityöntekijä tai sosiaali- ja terveyslautakunta. Hallintosäännön muutoksella asia kyllä korjaantuu, mutta sääntöä ei muuta kunnanhallitus. Siitä päättää valtuusto ja aina siihen päätökseen asti vallitsee lainvastainen pattitilanne.
Jos hallintosäännön muutosta odoteltaessa sattuu tilanne, jossa vaaditaan joko kiireellistä lapsen huostaanottoa tai lyhytaikaista tahdonvastaista päihdehoitoa, ei päätöstä pysty tekemään kukaan ilman muotovirhettä. Tomivallan rajojen ylittäminen tulee väkisin eteen ja päätös kaatuu ensimmäisessä valitusasteessa siihen.
Päihdehuoltolain mukaisen hoitopäätöksen voi tehdä laillisesti pätevä sosiaalityöntekijä, mutta päätös on silloin kunnan hallintosäännön vastainen. Jos päätöksen tekee hallintosäännön mukaisesti vs. sosiaalijohtaja, rikotaan suoraan lakia. Lyhytaikaista tahdonvastaista päihdehoitoa ei voi viedä edes lautakunnan päätettäväksi, koska lain nimenomaisen sanamuodon mukaan siitä päättää yksittäinen viranhaltija. Tämä johtuu tietenkin siitä, että nämä asiat eivät jouda odottelemaan lautakunnan laillista koollekutsumista. Myös lasten kiireellinen huostaanotto on niin nopea toimenpide, että se on säädetty viranhaltijan päätettäväksi.
Laillisuuden kannalta on aika omituista, että Avi tyytyy kunnanhallituksen selitykseen muuttaa hallintosääntöä siten, että päätökset joskus tulevaisuudessa voidaan tehdä laillisesti. Siihen asti ilmeisesti toivotaan, että mitään ikävää ja kiireellisiä toimenpiteitä vaativaa tilannetta ei satu.
Minä kyllä tiedän, miten tällaisessa mahdollisesti eteen sattuvassa tilanteessa pitäisi menetellä, mutta ihan piruuttani en kerro. Haluan nähdä, keksiikö kunta taas yhden laillisen tavan sijaan vähintään kaksi laitonta.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 10. 2011
Ihan ensimmäiseksi esitän yksinkertaisen kysymyksen lukijalle. Haluatko, että sinun maksamiasi veroja käytetään yksityisten yritysten voittoihin? Jos vastaus on kyllä, olet Jorma Ollilan, kokoomuksen ja kaikkien muiden julkisten palvelujen yksityistäjien linjoilla. Juuri siitä vaikkapa terveyspalvelujen yksityistämisessä on kysymys, verojen siirtämisestä osakkeenomistajien voitoiksi.
Tänään televisiosta tuli EVA:n pääministeriforum, jossa Jorma Ollila tenttasi Mari Kiviniemeä, Jyrki Kataista ja Jutta Urpilaista. Ollila kysyi mm. suoraan, miksi terveydenhoidon yksityistäminen ei etene toivotulla tavalla. Jo kysymys paljasti kysyjän asenteen, mutta myös Kataisen ja Urpilaisen asenteet tulivat selviksi vastauksista.
Katainen sanoi, että yksityistämistä vastustetaan puhtaasti poliittisista ja ideologisista syistä. Urpilainen taas esitti vastakysymyksen, että miksi yksityistämisen yleensä pitäisi edetä. Hänen mielestään juuri yksityistämisvaatimukset kuvastavat poliittista ja ideologista asennetta, jonka mukaan yksityistetty palvelu on parempaa ja halvempaa kuin julkinen.
Meille on syötetty sellainen yleinen harhakäsitys, että yksityinen palvelu on parempaa, nopeampaa ja halvempaa. Näin saattaa oikeasti olla silloin, kun maksetaan suuria summia yksityiselle terveysasemalle. Rahalla tunnetusti saa parempaa palvelua. On kuitenkin ihan turha kuvitella, että terveyskeskuksen yksityistäminen tekisi siitä täyden palvelun luksussairaalan. Kunnat järjestävät terveyskeskusten toiminnan joka tapauksessa resurssiensa mukaan tekivätpä ne työn itse tai ostivat palvelut muualta. Veronmaksajien rahoilla toiminta pyörii, eivät yksityiset yritykset satsaa yhtään omia varojaan palveluihin. Ne vain tekevät työn ja rahastavat.
Kaikissa laskelmissa, jotka näyttävät yksityisen palvelun tulevan halvemmaksi, toistuu sama virhe. Kuntien omassa palvelussa ovat aina mukana hallinto- ja kiinteistökulut, mutta yksityinen laskuttaa vain työstä. Kiinteistö- ja hallintokulut jäävät edelleen kunnan vastattaviksi eivätkä pienene yhtään yksityistämisen myötä. Itse asiassa hallintokulut todennäköisesti nousevat, koska kunta on edelleen vastuussa toiminnan järjestämisestä ja valvonnasta.
Tästä meillä on hyvänä esimerkkinä pohjoiskarjalainen Juuan kunta, joka on lievästi sanottuna lirissä yksityistetyn terveyskeskuksen kanssa. Palvelut tuottava yritys rikkoo jatkuvasti sopimusta, mutta kiistää kunnan oikeuden edes huomauttaa asiasta. Kunnalle lienee kertynyt hallintokulujen lisäksi sievoinen summa myös asianajokuluja, koska kunta joutui turvautumaan ulkopuoliseen lakimieheen sotkun selvittämiseksi.
Miten kukaan voi olettaa, että yksityinen yritys pystyy sekä myymään palvelut halvalla että tuottamaan samalla osakkeenomistajille voittoa? Kunnan ei ole tarkoituskaan tuottaa voittoa, vaan pelkkiä palveluja.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 9. 2011
Nykyinen hallitus ja erityisesti valtiovarainministeri Katainen eivät millään suostu näkemään tosiasioita. Eilen välikysymyskeskustelussa Katainen todisti oikein tilastojen avulla, että tämän hallituksen aikana tuloerot ovat pienentyneet. Näin siitä huolimatta, että maassa on 900 000 köyhää ja valtion budjettiin kirjatun tavoitteen mukaan heitä on vuoden lopussa 20 000 enemmän.
Katainen tulkitsee tilastoja tahallaan väärin. Kansainvälinen talouskriisi notkautti tietenkin myös pääomatuloja, joten hallituksen tekemisillä ei ole ollut mitään vaikutusta asiaan. Siis tämä talouskriisi, jonka maailman parhaan valtiovarainministerin syksyllä 2008 antaman arvion mukaan ei pitänyt hipaistakaan Suomea. Tilastojen tuijottaminen yhdellä silmällä vääristää kummasti totuutta, kun leipäjonojen kasvua ei haluta myöntää.
Hallitus kehui taas ihan kuvotukseen asti, kuinka se on parantanut kaikkein huono-osaisimpien asemaa. Kymmeniä kertoja muistettiin mainita takuueläke, jonka hallitus katsoo omaksi saavutuksekseen. Tosiasiassa siitä päätettiin Vanhasen hallituksessa tammikuussa 2009, mutta sen voimaantulo ajoitettiin tarkoituksella vaalien alle. Kyllä sitä nyt ylistetäänkin, vaikka sen vaikutus ostovoimaan on pyöreä nolla. Asumis- ja toimeentulotuet nimittäin laskevat täsmälleen saman verran kuin takuueläke tuo lisää rahaa.
Minun korviini särähtää pahasti myös Kataisen puhe kakun kasvattamisesta, jotta on mitä jakaa. Tällaiset puheet osoittavat, että hän on valumisteorian kannattaja. Teorian mukaan kansantalous on pöydällä oleva kakku, jota jaetaan tiettyjen perusteiden mukaan. Ensimmäisenä osansa kahmivat kaksin käsin kaikkein hyväosaisimmat ja sitten varallisuusjärjestyksessä muut. Kaikkein huono-osaisimmat saavat ne murut, jotka valuvat pöydältä yli. Kun kakkua kasvatetaan tarpeeksi, murusia valuu enemmän reunan yli ja siten myös köyhien elintaso paranee.
Tämän teorian kannattajien mieleen ei koskaan juolahda, että ehkä jakoperusteita pitäisi muuttaa. Eihän toki, ne ovat hyviksi havaittuja ja ikuisia. Tosin minusta näyttää siltä, että kasvoipa kakku miten suureksi tahansa, niin ei sieltä valu yhtään sen enempää muruja lattialle. Pöytää ilmeisesti suurennetaan ja sen laitoja korotetaan, jotta kaikkein rikkaimmat saavat kantaa säkillä kotiinsa sen, mitä eivät jaksa ahmia.
Kuten vanha kansa sanoo: Ahneen suu täyttyy vasta mullalla.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 8. 2011
Reetta Meriläinen kirjoitti Helsingin Sanomissa 1.2. 2011 köyhyyden periytymisestä sen itsestään selvän asian, ettei köyhyys siirry geeneissä. Ainakin sen pitäisi olla itsestään selvä, mutta nimimerkki Simetra oli verkkokommentissaan eri mieltä. Hänen tekstinsä ansaitsee tulla siteeratuksi kokonaisuudessaan.
“Totuus kuitenkin on, että meillä on erittäin vahva näyttö käyttäytymisgenetiikan tutkimuksesta köyhyyden geneettiselle periytyvyydelle. Monet köyhyyden kanssa laajassa otannassa tilastollisesti korreloivat luonteenpiirteet kuten impulsiivisuus ja heikko keskittymiskyky ovat n. 50 % perinnöllisiä. Köyhyyden kanssa laajassa otannassa vahvasti korreloiva älykkyys on n. 60-80 % perinnöllinen ominaisuus.
Näitä tukevat kymmeniä tuhansia ihmisiä sisältävät, vuosikymmenten aikana tehdyt tutkimukset. Tietoisuuden näistä mm. identtisten ja epäidenttisten kaksosten vertailevista käyttäytymisgeneettisistä tutkimuksista toivoisi jo kuuluvan yleissivistykseen.
Maailman parantamiseen kuuluu todellisuuden näkeminen sellaisena kuin se on, ei väritetyn, sovinnaisen tai korrektin ihanteellisena. Muutoin muuttamisen kohde ei enää ole se konkreettinen maailma, jossa elämme.
Tähän todellisuuteen kuuluu se, että geenit määrittävät ihmisyyttä hyvin vahvasti ja ne periytyvät.”
Jotain tällaista olen osannut odottaa jo kauan; Ryysyrannan Jooseppi on puhtaasti geeniperimän tuote eikä ympäristöllä ole mitään vaikutusta. Kautta aikojen ihmisten välinen eriarvoisuus ja erityisesti varallisuuserot on haluttu selittää joko ylhäältä annettuina tai tieteellisesti todistettuina faktoina. Vuosisatojen ajan kyseessä oli Jumalan määräämä järjestys, jota ihminen ei saanut mennä muuttamaan. Jo Paavali kirjoitti ehdottomana totuutena, että on syntiä pyrkiä muuttamaan syntymässä annettua asemaa.
Darwinin kehitysoppi toi mukanaan vastenmielisen sosiaalidarwinismin, jolla vieläkin kuulee perusteltavan eriarvoisuutta. Itse asiassa se oli välillä unohduksissa, mutta nyt sen ruma pää nousee yhä uudelleen esille yleisen sivistystason laskun myötä. Sen mukaan elämän jatkuvassa taistelussa vain vahvimmat pärjäävät taloudellisesti ja heikompien osa on karsiutua luonnonvalinnan seurauksena.
On vain ajan kysymys, milloin nimimerkki Simetran näkemykset korotetaan viralliseen asemaan. Taustalla ei ole tieteellinen totuus, vaan ahneuden puolustelu. Niin se on aina ollut, poikkeuksetta. Alaston ahneus on kuitenkin niin ruma, että se on verhottava milloin mihinkin kaapuun. Nykyaika rakastaa tieteellistä mallia.
Olisin kuitenkin toivonut näin vahvoja geneettisiä totuuksia laukovan kirjoittavan omalla nimellään ja mahdollisella oppiarvollaan.
Luokka: yhteiskunta
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Helmikuun 7. 2011
Jos työsyrjinnässä asetetaan työntekijä tai työnhakija huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työntekijän tai työnhakijan taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnan tapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
Tämä Rikoslain 47 luvun 3 a § näyttäisi sanamuotonsa puolesta soveltuvan ihan sellaisenaan kaikkiin niihin tapauksiin, joissa työtön tekee palkatonta työtä työharjoittelun, kuntouttavan työtoiminnan, työelämävalmennuksen tai minkä tahansa työllistämistoimenpiteen nimellä. Työntekijän taloudellista ahdinkoa käytetään hyväksi uhkaamalla häntä työttömyysetuuksien menettämisellä ja toimeentulotuen leikkauksella, ellei hän suostu työskentelemään työmarkkinatuella ja yhdeksän euron ruokarahalla ihan missä tahansa TE-toimiston määräämässä paikassa.
Yllytyksestä säädetään Rikoslain 5 luvun 5 §:ssä: Joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai sen rangaistavaan yritykseen, tuomitaan yllytyksestä rikokseen kuten tekijä.
Näyttäisi siis siltä, että jokainen työttömän palkattomaan työhön ottanut työnantaja syyllistyy kiskonnan tapaiseen työsyrjintään ja välittäjänä toiminut TE-toimiston virkailija rikokseen yllyttämiseen. Ikävä kyllä asia vain näyttää siltä, koska muualla lainsäädännössä on nähty oikeaksi suosia palkatonta työtä. Työelämävalmennus, työharjoittelu ja kuntouttava työtoiminta ovat täysin laillista työsyrjintää, koska kyse on työllistämisen pyhästä missiosta.
Vai onko toiminta sittenkään laillista? Jätän kysymyksen tahallani auki, koska kenelläkään ei ole siihen vastausta. Sitä ei nimittäin ole koskaan oikeudessa tutkittu. Minun tietääkseni kukaan ei ole milloinkaan tehnyt esimerkiksi kuntouttavasta työtoiminnasta rikosilmoitusta.
Kysyä kuitenkin sopii, miksi vaikkapa ravintolatyöntekijän palkkaaminen tuhannen euron kuukausipalkalla on kiskonnan tapaista työsyrjintää, mutta saman työntekijän ottaminen harjoittelijaksi 400 euron työmarkkinatuella ja yhdeksän euron päivittäisellä ruokarahalla ei ole.
Luokka: laki, työelämä
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Helmikuun 6. 2011
Valtion tuottavuusohjelman nimissä TE-toimistot aikovat lopettaa kokonaan vaikeasti työllistettävien pitkäaikaistyöttömien palvelemisen. Ne keskittyvät jatkossa vain työn vaihtajien ja työnantajien palvelemiseen; vaikeasti työllistettävät ohjataan muualle. Tästä kasvojenkohotuksesta kertoi työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Kimmo Ruth Helsingin Sanomissa 4. helmikuuta.
TE-toimistot vastaavat jatkossa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan ja muuttuvat työtä ja työvoimaa hakevien kohtaamispaikoiksi. Suomeksi tämä tarkoittaa sitä, että pitkäaikaistyöttömien rupusakki saa painua helvettiin haisemasta ja ihmisten jaloissa pyörimästä.
Tämä poroerottelu toteutetaan asiakassegmentoinnilla, jossa työnhakijat jaetaan kolmeen luokkaan. Kahdesta ensimmäisestä luokasta ei ole tietoa, mutta kolmanteen kuuluvat pitkäaikaistyöttömät. Heidän segmenttinimensä on “työelämään kuntoutuvat”, ja heidät ohjataan palvelemaan itseään verkossa ja työelämän palvelukeskuksissa (typ). Näitä palvelukeskuksia on koko maassa vain 39 ja yli puolet kunnista ei ole mukana niiden toiminnassa. Ruthin mukaan keskukset kattavat kuitenkin maan suurimmat alueet melko hyvin.
Mihinkään luokkaan eivät kuulu “palvelujen ulkopuolella lepäävät” työttömät. Heidät aiotaan jättää kokonaan palvelematta, koska TE-toimistoissa ei ole mitään palveluvalikoimaa tälle porukalle, vaan he vaativat kuntien sosiaali- ja terveyspalveluja, kiteyttää Ruth.
Nämä suunnitelmat herättävät useitakin kysymyksiä, joista ensimmäisenä tulee mieleen toiminnan lainmukaisuus. Kuka päättää ja millä perusteilla, mihin luokkaan työnhakija kuuluu? Todennäköisesti päätöksen tekee yksittäinen TE-toimiston virkailija työttömyyspäivien määrän tai vaikkapa vain pärstäkertoimen perusteella. Perustuslain takaama yhdenvertaisuus lain edessä ja viranomaisissa aiotaan siis murtaa pelkästään yksittäisen virkailijan näkemykseen perustuvalla päätöksellä.
Näistä uusista pitkäaikaistyöttömille tarkoitetuista työelämän palvelukeskuksista ja niiden alueellisesta kattavuudesta ei ole mitään muuta tietoa, kuin että ne kattavat suurimmat alueet “melko hyvin”. Mitähän tämä nyt sitten mahtaa tarkoittaa? Kun segmenttinimeltään työelämään kuntoutuvaksi määritelty pitkäaikaistyötön käännytetään pois TE-toimistosta, niin minne hänen on mentävä? Vai onko hänen palveltava itse itseään verkossa?
Saadakseen kunnan toimeentulotukea on työttömän osoitettava olevansa työtön työnhakija. Kohta hän ei voi ilmoittautua lähimmässä TE-toimistossa, vaan hänen on asioitava ties missä sijaitsevassa lähimmässä työelämän palvelukeskuksessa.
TE-toimistot aikovat totisesti kohottaa kasvojaan ja siivota nurkkansa. Erityisesti “palvelujen ulkopuolella lepäävien” etuusasiakkaiden kohtelu näyttää suorastaan heitteillejätöltä. TE-toimistoilla ei ole heille mitään palveluvalikoimaa, vaan he tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja. Kukaan ei heitä kuitenkaan niihin ohjaa, vaan he saavat toimia ihan omin päin. Jos he eivät siihen pysty, ei se ole ainakaan TE-toimiston murhe. Siellä keskitytään paremman väen palveluun.
Näin vaalien alla köyhillä ja työttömillä on valtavasti ystäviä. Joku ehdokas voisi kysellä vähän tämänkin segmentoinnin perään.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Helmikuun 5. 2011
Kansanedustajaehdokkaat hakevat kovasti näkyvyyttä kirjoittelemalla yleisönosastoon enemmän tai vähemmän omia ajatuksiaan. Näin paljastuu ajattelun laatu ja usein näistä kirjoituksista saa melkoista hupia, vaikka vakavasti otettaviksi kai ne on tarkoitettu.
Aamun Karjalaisessa kokoomuksen kansanedustajaehdokas Marianne Kuusijärvi otti kantaa verotukseen. Kirjoituksen alku oli sinänsä moitteetonta puolueen linjaa, mutta sekavassa järjestyksessä: verotus saa hyvinvointivaltion toimimaan hyvin, myös epämukaviin linjauksiin on oltava valmiutta, kuten energiaveroratkaisu osoitti. Sen ansiosta nimittäin verotalkoisiin osallistuvat niin kuluttajat kuin yrityksetkin. Veroratkaisuilla on nostettava talous ylös ja painettava työttömyys alas.
Tämä ehdokas on lukenut puolueensa ohjelman, mutta miten lienee ymmärtämisen laita? Seuraavaksi hän nimittäin siirtyy ulkoluvusta omaan ajatteluun. Viisain ratkaisu hänen mielestään on hankkia kaikki valtion tulot kulutus- ja haittaverotuksesta, jolloin tilaa jää yrittäjyydelle eikä palkansaajaa rangaista.
Kuusijärvi innostuu esittelemään ohjelmaansa laajemmin. Kulutusverot, kuten sokeri- ja tupakkavero, vievät yhteiskuntaa terveeseen suuntaan. Lihavuus on yksi pahimmista kansantaudeistamme ja valtio voi luoda veroilla kannustimia estämään tämän kroonisen taudin pahenemisen. Tällöin yksilön on pakko tarttua toimeen tilanteen parantamiseksi.
Ymmärsinköhän minä nyt ajattelun oikein? Sokeri- ja tupakkaverolla käydään taisteluun lihavuutta vastaan, jolloin kansa laihtuu ja valtion verotulot kasvavat niin, että tilaa ja intoa jää yrittäjyydelle ja työllisyystilanne paranee? Haittaverotus saa hyvinvointiyhteiskunnan toimimaan hyvin tulevaisuudessakin, jolloin korkeaa osaamista voidaan hyödyntää työllisyyden luomiseksi, koska yksilöt ovat tarpeeksi motivoituja tarttumaan toimeen tilanteen parantamiseksi? Vaiko pelkästään lihaville keppiä?
Yksi asia tuli ainakin selväksi. Tämä ehdokas ei ymmärrä verotuksesta kovin paljoa, jos luulee kulutusveron tarkoittavan vain haittaveroa. Kirjoitus on myös varoittava esimerkki siitä, millaisiin tolkuttomuuksiin päädytään yhdistelemällä puolueen linjauksia omiin näkemyksiin ymmärtämättä oikein kumpiakaan.
Siteeraan taas Mark Twainia: Joskus on parempi olla hiljaa ja antaa muiden epäillä tyhmäksi kuin avata suunsa ja poistaa kaikki epäilykset.
Luokka: mielipide, politiikka
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Perjantaina, Helmikuun 4. 2011
Viranomaiset ovat ymmällään sairaanhoitajista, joita on palkattu terveyskeskuksiin lääkefirmojen tuella. Eilisen Helsingin Sanomien mukaan asia oli yllätys jopa peruspalveluministeri Paula Risikolle. Kuitenkin hän suhtautuu ajatukseen varovaisen myönteisesti, vaikka ei siis omien sanojensa mukaan tiedä asiasta mitään.
Mistä tässä oikein on kysymys? Ainakin Porvoossa homma toimii lehtitietojen mukaan näin: Hoitajan on rekrytoinut lääkealan myynti- ja markkinointiyhtiö Pharmexx Nordic. Yhtiö tarjoaa hoitajan terveyskeskukseen ilmaiseksi ja saa rahat palkkaukseen lääkeyhtiö Sanofi-Aventikselta. Yhtiö valmistaa mm. diabeteslääkkeitä, joten sairaanhoitajan toimenkuva on sen mukainen. Hän toimii lääkeyhtiön agenttina käyden järjestelmällisesti läpi potilastietoja ja varaa sopiviksi katsomilleen potilaille aikoja terveydenhoitajien tai lääkäreiden vastaanotolle. Tarkoituksena on saada riskiryhmiin kuuluvia potilaita paitsi seurantaan, niin myös lääkkeillä hoidettaviksi.
Viranomaisten reaktiot ovat mielenkiintoisia. Ministeri ei tiedä asiasta mitään, mutta suhtautuu siihen periaatteessa myönteisesti. Valviran valvontaosaston johtajalla ei ole asiaan mitään kantaa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylilääkäri ei ole kuullut asiasta eikä aio ottaa siihen kantaa, ennen kuin neuvottelee toisen yhtä tietämättömän eli Valviran kanssa. Kuntaliiton terveysasioiden johtaja pitää ilmiötä mielenkiintoisena ja suhtautuu siihen varovaisen myönteisesti.
Minulla olisi näille huuli pyöreänä ihmetteleville viranomaisille yksi ehdotus. Sopisiko sellainen, että noudatettaisiin vuodelta 2009 olevaa sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjoista? Asetuksen 4 § sanoo selvästi, että potilasasiakirjoja saavat käsitellä vain potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvat vain siinä laajuudessa, kun työtehtävät ja vastuu edellyttävät. Tämän mukaan ulkopuolisen palkkaama hoitaja, jonka ainoa tehtävä varsinaiseen hoitoon osallistumatta on seuloa kaikkien ihmisten potilasasiakirjoja ja varata hoitoaikoja, on luvattomalla asialla.
Nyt joku sanoo, että lääkeyhtiö ojentaa auttavan kätensä resurssipulasta kärsiville terveyskeskuksille eikä ole ollenkaan varmaa, että lääkäri määrää juuri kyseisen yhtiön valmistamia lääkkeitä. Lääkeyhtiön pääasiallinen tarkoitus on kuitenkin tuottaa voittoa, joten se ei varmasti toimi pyyteettömästi. Yhtiö laskeskelee, että määrättävistä lääkkeistä osa ihan varmasti on heidän valmistamiaan.
Jos yhtiö toimisi ilman omia tavoitteita, niin se palkkaisi hoitajia tekemään sellaista työtä, jota terveyskeskus työnjohdollisesti katsoo asianmukaiseksi. Nykyisellään toiminta on hyvyyden kaapuun naamioitua voitontavoittelua ja lääkeyrityksen pyrkimys työntää lonkeronsa julkisen sektorin sisälle.
Tietosuojavaltuutetulla tulee varmasti olemaan jotain sanottavaa potilasasiakirjoja penkovan ulkopuolisen toimintaan.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Helmikuun 3. 2011
Useita lakiesityksiä on raukeamassa, koska perustuslakivaliokunta ei ennätä antaa niistä lausuntoaan tällä vaalikaudella. Näin asia ainakin selitetään, mutta tosiasiassa kyse on yhtä paljon poliittisesta tahdosta kuin valiokunnan kiireistäkin. Jos jokin laki oikeasti halutaan säätää, niin sehän säädetään ihan kiireistä riippumatta.
Raukeavien lakien listalla ovat ainakin autojen katsastusoikeuden laajentaminen myös korjaamoille, aggressiivisen kerjäämisen ja laittoman leiriytymisen kielto sekä vankikuljetusten yksityistäminen. Katsastuslaki raukeaa, koska alaa hallitsevat suuret yhtiöt kannattavat vapaata kilpailua vain siinä tapauksessa, että kilpailijoiden määrä on rajoitettu.
Kerjäämis- ja leiriytymiskiellosta on puhuttu valtavasti niin eduskunnassa kuin mediassakin. Nyt näyttää siltä, että kaikki puhe on ollut yhtä tyhjää lätinää kuin hevosen veteen sontiminen. Ei puhe kuitenkaan hukkaan ole mennyt, koska erityisesti kokoomuksen kanta on tullut selväksi. Puolue haluaa kieltää kaikenlaisen kerjäämisen ihmisarvoa alentavana. Köyhyys ei sodi ihmisarvoa vastaan, mutta sen näkyminen katukuvassa sotii.
Tämä järjestyslain muutosesitys joutaa raueta. Lisäksi toivon kovasti, ettei se ensi vaalikaudella enää herää henkiin. En nimittäin voi ymmärtää, miksi lailla pitäisi erikseen kieltää sellainen toiminta, joka jo on lailla kiellettyä. Rikoslain selvät pykälät soveltuvat sellaisinaan aggressiiviseen kerjäämiseen. Puhe laittoman leiriytymisen kieltämisestä kertoo jo itsessään, mistä on kysymys: laiton leiriytyminen on tietenkin jo nyt laitonta.
Vankikuljetusten yksityistämisen suunnittelu on sitä samaa julkisen viranomaistoiminnan yksityistämistä, josta esimakua saatiin mahdollistamalla pysäköintimaksujen yksityistäminen. Alalla toimii outoja firmoja, joista osaa voisi luonnehtia jopa hämäräbisnekseksi. Eilen luin jostain, että alan yrityksistä 30 % on sellaisia, joilla on itsellään perinnässä maksamattomia pysäköintimaksuja, palkkoja tai työnantajamaksuja.
Viranomaistoiminnan yksityistäminen pitäisi lopettaa ennen kuin tapahtuu suurempia vahinkoja. Putkavartiointia on jo yksityistetty, koska vallitsevan käsityksen mukaan yksityisen palvelut tulevat halvemmiksi. Jos näin on, niin silloin on syytä tutkia yrityksen työoloja ja palkkausta sekä rekrytointivaatimuksia. Pilkkahinnalla ei saa priimalaatua ja lopullinen vastuu vaikkapa putkakuolemista säilyy viranomaisella.
Jos vankikuljetukset yksityistetään, on seuraavana vuorossa vankiloiden vartiointi. Sitten kai tulevat yksityiset poliisivoimat ja tuomioistuimet.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Helmikuun 2. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta rimpuilee kuin suohon pudonnut selitellessään sosiaalijohtajan viransijaisen pätevyyttä. Tehtävään valittiin tiskinaluspäätöksellä luottamushenkilönä kaksi vuotta pätevöitynyt oikeustieteen kandidaatti, jolla ei ole sosiaalihuollon ammatillisesta pätevyydestä annetun lain mukaista kelpoisuutta. Eilen kunnanhallitus odotetusti hylkäsi valinnasta tehdyn oikaisuvaatimuksen ja antoi Itä-Suomen aluehallintoviraston vaatiman selvityksen viransijaisen kelpoisuudesta.
Selitykset ovat mielenkiintoisia. Kunnanhallituksen mukaan sosiaalijohtajan tehtäviin ei kuulu ollenkaan sosiaalityöntekijän tehtäviä, vaan virka on puhtaasti hallinnollinen. En ole ennen kuullut, että 5 000 asukkaan kunnassa kannattaa pitää sosiaalijohtajaa, joka ei millään tavalla osallistu käytännön sosiaalityöhön. Johtaja ei siis ollenkaan opasta tai ohjeista kolmea alaistaan sosiaalityöntekijää yksittäistapauksissa eikä koskaan tee mitään käytännön sosiaalityöhön liittyviä tehtäviä.
Selitys on outo jo senkin takia, että nyt virkavapaalla olevaa sosiaalijohtajaa valittaessa pätevyysvaatimuksena oli nimenomaan sosiaalityön ammatillinen pätevyys, koska tehtäviin kuuluu käytännön sosiaalityötä. Sosiaali- ja terveyslautakunta ei missään vaiheessa ole muuttanut viranhaltijoiden toimenkuvia, joten sijaiselta vaaditaan täsmälleen samanlainen pätevyys kuin siltä, jonka sijaisena hän toimii.
Aluehallintovirastolle antamassaan selityksessä kunta oikeastaan tunnustaa, että sijainen ei ole pätevä. Kunnanhallitus nimittäin ilmoittaa aikovansa muuttaa kunnan hallintosäännössä määrättyjä tehtäviä siten, että sijaisesta tulee pätevä tehtäviinsä. Suunnitellut muutokset koskevat päätöksentekoa päihdehuoltolain mukaisessa lyhytaikaisessa tahdonvastaisessa hoidossa ja kaikissa lastensuojelulain mukaisissa päätöksissä. Edelliset aiotaan siirtää lautakunnan ja jälkimmäiset sosiaalityöntekijöiden päätettäviksi.
Nykyisen hallintosäännön mukaan päätökset näissä asioissa tekee sosiaalijohtaja. Koska sijaisella ei ole pätevyyttä päätöksentekoon, tuli kunnalle kiire muuttaa hallintosääntöä. Tulevaisuudessa johtaja ei siis edes neuvo ja ohjeista alaisiaan sosiaalityöntekijöitä lastensuojelun yksittäistapauksissa, vaan pelkästään johtaa hallinnollisesti. Mitähän tällainen johtaminen mahtaa tehdä yleiselle työilmapiirille?
Avi:lle antamassaan selityksessä kunnanhallitus väittää, että nykyinen hallintosääntö on ristiriidassa lainsäädännön kanssa, koska lautakunnalta ei voida siirtää virkamiehen vastuulle päätöksentekoa päihdehuoltolain mukaisesta tahdonvastaisesta hoidosta. Tämä ei pidä paikkaansa, joten kunnanhallitus on höynäytetty antamaan virheellinen selitys valvovalle viranomaiselle.
Päihdehuoltolain 12 §:n mukaan päätöksen lyhytaikaisesta tahdonvastaisesta hoidosta väkivaltaisuuden perusteella tekee sosiaalihuoltolain 10 § 2 momentin mukainen viranomainen. Tämä viranomainen on lain nimenomaisen määräyksen mukaan viranhaltija, jolla on sosiaalityön ammatillinen pätevyys. Tähän asti päätöksen on tehnyt sosiaalijohtaja, mutta koska sijainen ei sitä voi tehdä, aiotaan päätöksenteko siirtää lautakunnalle. Joku asian valmistelija on lukenut lakikirjaa ikävästi väärin ja saanut kunnanhallituksen uskomaan virheellistä tulkintaansa.
Kunnahallituksen lupaus hallintosäännön tulevasta muutoksesta on katteeton. Sääntöä ei nimittäin muuta kunnanhallitus, vaan kunnanvaltuusto. Jos valtusto ei muutoksiin suostu, ei hallitus mahda asialle mitään.
Satun tietämään, että eilen hylätty oikaisuvaatimus saa jatkoa ja asia käsitellään seuraavaksi hallinto-oikeudessa. Vs. sosiaalijohtajalla riittää siis jatkossakin hallinnollista työtä, kun hän kirjoittaa vastineita ja todennäköisesti vielä selityksen valvovalle viranomaiselle annetusta väärästä laintulkinnasta.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Helmikuun 1. 2011
Liikemies menestyy loistavasti, jos hän ei tiedä yhtään mitään yhteiskunnan toimintamekanismeista eikä tunne ketään poliitikkoa henkilökohtaisesti, mutta jakaa silti avokätisesti rahaa vähän sinne sun tänne. Tässä piilee vaara joutua oikeuteen lahjonnasta syytettynä, mutta ainakin liikemies on saanut olla osallisena ikimuistoisilla juhlilla.
Tällainen käsitys minulle tuli eilisestä Toivo Sukarin haastattelusta A-studiossa. Sukari väitti ihan vakavalla naamalla, että hän ei oikeastaan edes tiedä, mikä on kaava ja mihin sitä tarvitaan, vaikka hän on rakennuttanut useita suuria liikekeskuksia. Hän ei tietenkään tiennyt edes sitä, mikä on Varsinais-Suomen maakuntaliitto ja mitä tekemistä sillä on jonkin merkillisen kaavoituksen kanssa. Ilkka Kanervan asema maakuntaliitossa oli täysin tuntematon asia, kuten oikeastaan koko Kanerva muutenkin. Kanervan syntymäpäiväjuhlien rahoittamiseen Sukari osallistui vain saadakseen elämyksen ikimuistoisista juhlista maan silmäätekevien kanssa. Aiemmissa yhteyksissä Sukari on sanonut olevansa hyvä kaveri useiden ministereiden kanssa, mutta nyt hän on vain avokätinen liikemies, jota syyttäjät aiheettomasti vainoavat.
A-studiolla on nykyisin mielenkiintoinen tapa kutsua haastateltavaksi syylliksi epäiltyjä tai sellaisiksi jo todistettuja. Vähän aikaa sitten puheenvuoron sai viaton sarjamurhaaja ja nyt Sukari sai esittää oman näkökulmansa asioihin. On tietysti ihan oikein, että syylliseksi epäilty saa julkisen puolustuspuheenvuoron, mutta silloin pitää muistaa myös oikeudessa käytössä oleva periaate: Syytetyllä ei ole totuusvelvoitetta.
En minä Sukaria valehtelijaksi sano. Minusta vain on merkillistä, ellei menestyneitä kauppakeskuksia rakennuttanut liikemies tiedä kaavoituksesta mitään. Eriyisen kummallista se on silloin, kun sama mies on aktiivisesti vastustanut kaavoitusasioista vastaavan ministerin suunnitelmia siirtää lopulliset suuret kaavoituspäätökset ministeriölle. Outoa on myös se, että usein poliittisten päätäjien seurassa nähty liikemies ei oikeastaan tunne näitä päättäjiä ollenkaan.
Liikemies siis menestyy parhaiten silloin, kun hän ei tiedä ympäröivästä maailmasta mitään. Sillä tavoin hän nähtävästi ei osaa pelätä ideoidensa tiellä olevia hankaluuksia ja menestyy. Kaverit vain pitäisi valita tarkemmin.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 31. 2011
Pohjoiskarjalainen Juuan kunta on juhlapuheissaan avoimen hallinnon vankkumaton kannattaja, mutta käytännössä avoimuus koskee vain julkisuuskuvan kannalta mukavia asioita. Hallinnon töppäilyt tahi muuten vain suoriksi vedetyt koukerot kätketään tutkiskeltaviksi vain salaisissa kokouksissa. Julkisilta esityslistoilta löytyy mahdollisimman niukka teksti ilman liitteitä ja ilman päätösehdotusta.
Liitteiden puuttuminen kunnan kotisivulla julkaistavista esityslistoista ja pöytäkirjoista perustellaan teknisillä ongelmilla. Se on aika kummallinen perustelu, koska kunta kuitenkin osaa julkaista esityslistatekstin verkossa. Samanlaista kirjoitettua tekstiä ne liitteetkin ovat, mutta kaikkea ei vain haluta kertoa kaikille. Saattaisivat jotkut vaikka innostua niitä lukemaan ja sehän ei sovi kunnassa, jossa tehdään vain hyviä hyviä päätöksiä asiallisin perustein.
Kunnanjohtaja päätti 31.12.2010 valita sosiaalijohtajan viransijaisen yli puolentoista vuoden ajaksi ilman julkista hakua. Valituksi tuli tehtävään ilmoittautunut kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Koulutukseltaan henkilö on oikeustieteen kandidaatti ja ammatiltaan henkikirjoittaja.
Kunnan jäsen teki päätöksestä oikaisuvaatimuksen, joka käsitellään kunnanhallituksessa huomenna 1.2.2011. Esityslistalla asiasta on tekstiä viisi riviä ja kunnanjohtajan päätösehdotus tullaan antamaan kokouksessa. Itse oikaisuvaatimus on jaettu jäsenille liitteenä, mutta muualla se ei ole nähtävissä.
Koska kyseessä kuitenkin on julkinen asiakirja, niin minä kerron sen sisällön pääpiirteittäin. Oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii päätöstä poistettavaksi seuraavilla perusteilla:
Kunnanjohtaja on nimitysasiassa ylittänyt toimivaltansa. Hallintosäännön 40 §:n mukaan sosiaalijohtajan viransijaisena toimii kunnanjohtajan kulloinkin tehtävään määräämä sosiaalityöntekijä, ei ulkopuolinen. Vaikka hallintosääntö toisaalla sanookin, että kunnanjohtaja ottaa palvelualueen päällikön sijaisen, ei se voi tapahtua ottamatta huomioon 40 §:n määräystä. Kunta aikoo ilmeisesti vedota 40 §:n määräykseen, jonka mukaan kiireellisessä tai muuten välttämättömässä tapauksessa kunnanjohtaja voi määrätä sijaisuudesta myös toisin. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan puolitoista vuotta jatkuva viransijaisuus ei ole kiireellinen tai muuten välttämätön tilanne käyttää poikkeamisoikeutta.
Toinen oikaisuvaatimuksen pääkohta koskee pätevyyttä. Käytännössä sosiaalijohtaja on mukana sosiaalityössä sekä itsenäisesti, sosiaalityöntekijöiden rinnalla tai tehdessään päätöksiä sosiaalityöntekijän esittelystä. Laki sosiaalihuollon ammatillisesta kelpoisuudesta edellyttää, että tällaisissa tapauksissa henkilöllä on oltava lain mukainen pätevyys. Valittu ei oikeustieteen kandidaattina täytä säädettyä kelpoisuutta, koska hänellä ei ole sosiaalialan koulutusta eikä käytännön kokemusta sosiaalityöstä. Käytännön kokemukseksi oikaisuvaatimuksen tekijä ei katso puhtaasti hallinnollista työtä sosiaalitoimen talouspäällikkönä kymmenen vuotta sitten.
Olisi oikaisuvaatimuksessa muutakin mielenkiintoista, mutta en pitkästytä lukijoita enempää juridiikalla. Valitettavasti ette pääse näkemään koko tekstiä muuten kuin käymällä henkilökohtaisesti kunnanvirastossa. Edes kunnanhallituksen jäsenet eivät vielä tässä vaiheessa tiedä, mitä kunnanjohtaja aikoo ehdottaa päätökseksi. Se selviää vasta kokouksessa.
Seuraavana asiana kunnanhallituksen listalla on selvityksen antaminen Itä-Suomen aluehallintovirastolle sosiaalijohtajan viransijaisen kelpoisuudesta. Avi vaatii tietoa ainakin seuraavista asioista:
Kuuluuko sosiaalijohtajan viransijaisen tehtäviin sosiaalihuollon kelpoisuuslain edellyttämiä tehtäviä ja päätöksentekoa esimerkiksi lastensuojelussa? Kuuluuko tehtäviin päihdehuoltolain mukaisia päätöksiä tahdonvastaisesta hoidosta? Kuuluvatko tehtäviin sosiaalityön ammatilliset johtotehtävät ja onko valitulla henkilöllä vaadittava pätevyys?
Näin äkkiä katsoen minä vastaan, että kuuluu, kuuluu, kuuluvat ja pätevyyttä ei ole. Sitä en tietenkään tiedä, mitä kunnanhallitus aikoo vastata, koska kunnanjohtajan päätösehdotus tässäkin asiassa annetaan vasta kokouksessa. Avi:n selvityspyyntö kokonaisuudessaan on tietenkin vain jäsenille jaettuna liitteenä. Esityslistalla tekstiä on asiasta 14 riviä ja kymmenkunta kirjoitusvirhettä.
Kunnassa luultavasti ajatellaan, että tällaiset oikaisuvaatimukset ovat vain keljuilua ja asioiden jarruttamista, eikä valvovalle viranomaiselle annettavassa selvityksessä ole mitään yleistä mielenkiintoa herättävää. Tai sitten ajatuksena on hoitaa ikävät asiat vähin äänin, ettei kukaan vain saisi päähänsä ruveta tutkimaan asioita tarkemmin. En halua edes ajatella sitä mahdollisuutta, että kunnanhallituksen jäsenet halutaan saada tekemään sopiva päätös ilman riittävää perehtymistä asiaan. He nimittäin ovat virkavastuussa päätöksistään ja väärän tiedon antaminen valvovalle viranomaiselle on vakava juttu.
Luokka: kunnallispolitiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 30. 2011
Kokoomus haluaa ensi vaalikaudella alentaa tuloveroa miljardilla eurolla ja yritysveroa prosenttiyksikön vuodessa sekä korottaa arvonlisäveroa kaksi prosenttiyksikköä. Muodon vuoksi myös pääomatuloveroon halutaan pieni korotus.
Oikeudenmukaisuuden nimissä tuloverojen alennus olisi luultavasti prosentuaalisesti sama kaikissa tuloryhmissä, jolloin suurituloisimmat hyötyisivät eniten. Ihan saman matemaattisen oikeudenmukaisuuden nimissä arvonlisäveron korotus kohdistuu kaikkiin samansuuruisena, jolloin pienituloiset maksavat veroa suhteessa enemmän. Näin toimii lyhyeen matematiikkaan perustuva oikeudenmukaisuus, jolla ei ole mitään tekemistä tosielämän oikeudenmukaisuuden kanssa.
Suuntaus on selvästi kohti tasaveroa, mutta tästä ei puheenjohtaja Katainen suostu keskustelemaan. Tasavero on liian ruma sana, joten hän väistää sen puhumalla veroratkaisujen työpaikkoja lisäävästä vaikutuksesta. Tämä taas on pelkkää tuulen huminaa ja kärpästen surinaa, sillä mikään ei puhu sen puolesta, että yritysveroja keventämällä yritykset investoisivat Suomen työpaikkoihin. Itse asiassa pääministeri Kiviniemi ehdotti yhteiskuntasopimusta, jolla vastavuoroisesti yritykset sitoutuisivat investoimaan kotimaahan. EK tyrmäsi ehdotuksen heti, koska rahaa ei saa eikä voi kahlita. Edut on saatava vastikkeetta.
Kokoomus keskustelee nostamalla omat arvonsa ja asenteensa faktoiksi, jolloin eri mieltä olevat joutuvat puolustuskannalle. Faktoiksi on ylennetty sellaiset periaatteelliset asiat kuin julkisen sektorin kalleus ja huonous sekä yhteiskunnan tuen välttämättömyys yrityksille. Tästä seuraa ihan automaattisesti julkisten palveluiden alasajo ja korvaaminen valtion toimenpitein tuetuilla yksityisillä yrityksillä.
Tasaverosta ja tuloerojen tarkoituksellisesta kasvattamisesta ei saa ääneen puhua, mutta suuntaus on kaikkien nähtävissä. Suurimpiin tuloihin painottuvat veronkevennykset lisäävät tuloeroja ja arvonlisäveron korotus vie vääjäämättä tasaveromalliin. Köyhä kuluttaa kaikki rahansa välttämättömyyksiin, mutta rikas rikastuu ja voi investoida vaikkapa kotinsa turvajärjestelmiin.
Tämä ei ole mikään uhkaus, vaan ikävä ennustus. Kun tulo- ja varallisuuserot kasvavat riittävästi ja ahneus nostetaan hyveeksi samaan aikaan, kun yhä suurempi osa kansasta jätetään heitteille, romahtaa esivallan kunnioitus. Yhden laidan piittaamattomat tulevat saamaan vastaansa toisen laidan välinpitämättömät. Tähän johtaa lukion matematiikan lyhyen oppimäärän mukainen oikeudenmukaisuus.
Ai niin, olin unohtaa Kataisen lupaukset, että ketään ei jätetä heitteille. Tämä lupaus tulee häneltä aina jotenkin kiusaantuneen oloisesti ja ulkoa opitun tuntuisesti. Huomaa selvästi, että ajatukset ja sydän eivät ole mukana, vaan se höpinä tulee sisäiseltä kovalevyltä nappia painamalla.
Luokka: politiikka, talous
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 29. 2011
Suomen syyttäjä- ja oikeuslaitokset tuntuvat epäilijöiden mielestä toimivan peräti kummallisella tavalla. Syyttäjät syyttävät täysin viattomia ja tuomioistuimet vapauttavat selvästi syyllisiä. Eilen illalla ja tänään aamupäivällä on tiedotusvälineissä ja erityisesti facebookissa esitetty mielenkiintoisia väitteitä Ilkka Kanervan lahjomajutusta. Erään kirjoittajan mukaan lahjotut demarisyyttäjät syyttävät Kanervaa ja neljää liikemiestä vain pimittääkseen demareiden omat vaalirahasotkut. Toinen ääripää on jo tuominnut kaikki syyllisiksi.
Yhteistä kaikille on se, että asian juridista puolta ei ole pohdittu ollenkaan, vaan mielipiteet ovat syntyneet tunnetasolla. On ihan ymmärrettävää, että syytteeseen joutuvat liikemiehet puhuvat noitavainosta. Heillä on oikeus puhua omaksi edukseen ja he ovat syyttömiä kunnes toisin todistetaan. Niin on myös Kanerva, joten hän saa ihan vapaasti julistaa tuntonsa puhtautta. Kaikkien muiden olisi syytä ajatella asiaa järjellä.
Ensinnäkin on olemassa kolme eri kynnystä ennen kuin syyllisyys on tutkittu ja näytetty toteen. Matalin on poliisin esitutkintakynnys. Se ylittyy silloin, kun on aihetta epäillä rikoksen tapahtuneen. Paljon tätä korkeampi on syytteen nostamiskynnys, jolloin syyttäjän on harkittava oikeudenkäynnin mahdollisuutta. Vasta oikeuden langettava päätös kertoo, onko rikos tapahtunut ja onko syyllisyys selvä. Nyt kaksi ensimmäistä kynnystä on ylitetty ja loppu jää oikeuden ratkaistavaksi.
Keskustelupalstojen kansantuomioistuimet eivät koskaan pohdi asiaa lainsäädännön kannalta. Lahjontarikoksessa ei vaadita toteen näytettyä yhteyttä lahjoman ja sen vastineeksi tehdyn päätöksen välillä. Rikoksen tunnusmerkiksi riittää jo se, että henkiö ottaa vastaan edun, jolla pyritään vaikuttamaan tai joka on omiaan vaikuttamaan luottamustehtävän hoitajan toimintaan. Vastineeksi ei siis tarvitse tehdä lahjoman antajan edun mukaista päätöstä, pelkkä pyrkimys tai mahdollisuus siihen riittää.
Kanervalla on syyttäjän mukaan ollut mahdollisuus vaikuttaa kaavoitusratkaisuissa syntymäpäiväjuhlat maksaneiden liikemiesten eduksi Varsinais-Suomen maakuntaliiton hallituksen puheenjohtajana. Lain kannalta ei ole mitään merkitystä sillä, vaikuttiko hän oikeasti asioihin. Rikokseksi riittä pelkkä pyrkimys vaikuttamiseen tai se, että lahjat olivat omiaan vaikuttamaan.
Oikeuden tehtävä ei tule olemaan helppo ja onpa päätös millainen tahansa, sen arvostelijoista ei tule olemaan pulaa.
Luokka: laki, politiikka
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 29. 2011
Liperin kunnan yksi luottamushenkilö lähtee siitä perusolettamasta, että kaikki kunnan virkamiehet ovat korruptoituneita ja rikollisia. Hän on ottanut tehtäväkseen todistaa asian ja on vuoden sisällä jättänyt kahdeksisenkymmentä erilaista selvityspyyntöä. Hän haluaa mm. selvityksen kaikista kunnan tositteista viimeisen kolmen vuoden ajalta. Kunnanhallituksen puheenjohtajan mukaan henkilöstö oireilee, ilmapiiri on kireä ja onpa eräs kuntalainen kieltänyt asiansa käsittelyn lautakunnassa, koska epäilee tietojen leviävän julkisuuteen.
Outokumpu puolestaan kokeili toista ääripäätä luottamushenkilön tiedonsaantioikeudessa. Kaupungin viranhaltijat kieltäytyivät näyttämästä valtuutetulle joitain asiakirjoja sillä perusteella, että ne ovat salassa pidettäviä. Kuopion hallinto-oikeus määräsi asiakirjat näytettäväksi, mutta luottamushenkilön on pidettävä saamansa tiedot salassa.
Liperin tapaus kertoo lähinnä yksittäisen luottamushenkilön asennevammasta, mutta Outokummussa se vamma on hallinnossa. Molemmat tapaukset kertovat ikävän selvää kieltä siitä, että asiakirjojen julkisuuslainsäädännön ymmärrys on yleensä ottaen olematonta. Näyttää ihan siltä, että jotkut tuijottavat vain yhtä ainoaa lakikirjasta löytyvää pykälää ymmärtämättä kokonaisuutta. Lakitietämyksen koulutustarve on ilmeinen.
Oikeastaan voin pitää sen lyhyen kurssin tässä ja nyt. Asiakirjat ovat julkisia, ei-julkisia tai salaisia. Pääsäännön mukaan julkisia ovat viranomaiselle toimitetut ja sen hallussa olevat asiakirjat. Ei-julkisia ovat valmistelu- ja selvitysasiakirjat. Salaisia ovat ne asiakirjat, jotka sisältävät tietoja henkilökohtaisista asioista tai liikesalaisuuksista.
Luottamushenkilöllä on oikeus saada tietoa kaikista niistä asiakirjoista, jotka hän katsoo luottamustoimen hoitamisen kannalta tarpeellisiksi. Vain luottamushenkilö itse päättää, mitä asiakirjoja hän haluaa nähdä. Tämä koskee myös ei-julkisia ja salaisia asiakirjoja, mutta niiden sisältö hänen on pidettävä omana tietonaan. Jos salassa pidettävät tiedot leviävät julkisuuteen, on niiden levittäjä rikosoikeudellisessa vastuussa. Näin yksinkertaista se on, mutta silti tästä asiasta onnistutaan ihan osaamisen puutteen takia tekemään vaikea.
Liperin hallinnon roistomaisuuden paljastamisen pyhäksi tehtäväkseen ottaneen luottamushenkilön asennevammalle ei mahda mitään. Jos hän haluaa käydä läpi kaikki kunnan kuitit, niin omaa aikaansa hän siinä kuluttaa. Liperin kunta taas tekee virheen siinä, että siivoaa kuiteista pois sairauslomia ja toimeentuloa koskevat tiedot. Se on ihan turhaa työtä, koska vaadittaessa nekin on näytettävä, mutta tieto niiden sisällöstä ei saa levitä.
Yksinkertaisesta asiasta on tehty vaikeaa ihan vain juridisen osaamisen puutteen takia. Homma pitäisi osata hoitaa kuten se hoidettiin Helsingissä 90-luvulla. Valtuutettu Liisa Kulhia istui päiväkausia kirjaamossa tutkimassa asiakirjoja häiritsemättä ketään. Meteliä syntyi vain silloin, jos joku ymmärtämätön yritti salata jonkin asiakirjan. Kun Kulhia nosti jonkin asian julkisuuteen, hänellä oli kirjanpitäjän ammattitaidolla laadittu näyttö epäselvyyksistä ja seuraukset olivat sen mukaisia. Koskaan hän ei leimannut ketään etukäteen syylliseksi.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 28. 2011
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus tuomitsi miehen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja seksuaalisesta hyväksikäytöstä kahden vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen ja yhdyskuntapalveluun. Teot olivat tapahtuneet vuosina 2002-05 ja tekijään nähden alisteisessa asemassa ollut uhri oli silloin 13-16 -vuotias.
Yleensä en arvostele oikeuden päätöksiä, koska se on puutteellisten tietojen perusteella mahdotonta. Tällä kertaa teen kuitenkin poikkeuksen. Tämä päätös syntyi lautamiesten äänin lainoppineen puheenjohtajan ja yhden lautamiehen ollessa ehdottoman rangaistuksen kannalla. Äänten mennessä tasan 2 - 2 voitti lievempi kanta.
Ehdollista rangaistusta perusteltiin ensikertalaisuudella, myötävaikuttamisella asian selvittämiseen ja sillä, että ehdollisesti tuomittu voi jatkaa töitään ja pystyy siten maksamaan tuomitut vahingonkorvaukset.
Tämä uutinen on levinnyt facebook -linkkinä lähes tavalliseen tapaan ja kommentit ovat myös niitä tavallisia: raskasta ja epätoivoista huokailua. Kukaan ei kuitenkaan ole kiinnittänyt huomiota oleellisimpaan asiaan, eli päätöksen syntymiseen lautamiesten äänin vastoin puheenjohtajan kantaa. Erityisen vaisuja ovat olleet ne, jotka tavallisesti vaativat oikeuksiin lisää lautamiehiä ja sitä kautta enemmän tervettä järkeä tuomioihin. Nythän sitä tervettä lautamiesjärkeä käytettiin oikein kunnolla.
Päätös sinänsä on täysin lain mukainen ja on syntynyt laillisessa järjestyksessä. Ennen vuoden 1997 Oikeudenkäymiskaaren uudistusta lautamiehillä oli kollektiivinen äänioikeus, joten he pystyivät tuomitsemaan lainoppineen puheenjohtajan kannan vastaisesti vain yksimielisinä. Nykyisin jokaisella oikeuden jäsenellä on yksilöllinen äänioikeus ja äänten mennessä tasan voittaa lievempi kanta.
Lautamiehet valitsee vaaleissa valittu kunnanvaltuusto. Lautamiehet eivät kuitenkaan periaatteessa edusta mitään puoluetta, vaan kansaa kokonaisuudessaan. He ovat se paljon puhuttu lautamiesjärki, ja heidän valinnassaan on noudatettava tasapuolisuutta asukkaiden iän, elinkeinon, sukupuolen ja kielen mukaan.
Kun uudistusta suunniteltiin, erityisesti lakimiespiirit suhtautuivat epäilevästi yksilölliseen äänioikeuteen. Silloin tosin vaarana pidettiin sitä, että rangaistukset saattaisivat pikemminikin ankaroitua kuin lieventyä. Lisäksi arveltiin, että syytetyn asemalla ja yleisellä olemuksella saattaisi olla liian suuri vaikutus maallikkolautamiehiin.
Epäilyt ovat osoittautuneet enimmäkseen turhiksi ja oikeudet ovat toimineet ilman suurempia soraääniä. Nyt kuitenkin annettiin niin yleistä oikeustajua vastaan sotiva päätös, että kaikki epäilykset lautamiesjärjestelmää kohtaan muistuivat heti mieleen. Toivottavasti syyttäjä valittaa päätöksestä ja toivottavasti oikeus ei enää koskaan käsittele samalla kokoonpanolla vastaavanlaista tapausta.
Luokka: laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 27. 2011
Juuan ja Kolin puolueeton paikallislehti Vaarojen Sanomat närkästyi syvästi viime viikolla Juuan kunnanvaltuustossa käydystä keskustelusta, joka ilmeisesti lehdessä koettiin pyhäinhäväistykseksi. Siellä nimittäin arvosteltiin lehden uutisointia kunnan päätöksentekoa koskevissa asioissa. Erään puheenvuoron mukaan lehti on toiminut tuomarina, esittänyt omia mielipiteitään ja arvostellut erityisesti SDP:n valtuutettujen toimintaa.
Viime viikon numerossaan lehti latasi täyslaidallisen tällaisia puheita vastaan tyylillä, josta ei kunnianloukkaus ollut kaukana. Ainakin loukkaavaa teksti oli. Päätoimittaja moitti SDP:n valtuutettuja siitä, että nämä yleensä ottivat koko asian puheeksi, kun piti päättää “täysin rutiiniluonteisesta” asiasta, eli kunnan ilmoitusten julkaisemisesta lehdessä. Pääkirjoituksessa käytettiin sellaisia ilmaisuja kuin julkinen emävatulointi, laulaja ja säestäjä, huudettiin herranjestasta moisille puheille ja käskettiin valtuutettuja katsomaan peiliin.
Tänään lehden yleisönosastossa julkaistiin odotetusti kolme kirjoitusta aiheesta. Kirjoittajina olivat ne SDP:n valtuutetut, joita vastaan lehti suoranaisesti hyökkäsi. Kaikki kirjoitukset olivat ansiokkaita, vaikka käsittelivät asiaa hiukan eri näkökulmista. Minun ajatteluni mukaan parhaiten maaliin osui Sinikka Väyrynen, joka otti esiin myös juridisen näkökulman.
Lehden päätoimittaja erehtyi pahasti sanoessaan kunnan ilmoituslehdistä päättämisen olevan täysin rutiiniluonteinen asia. Sitä se ei missään tapauksessa ole, vaan se on valtuuston vapaasti harkittavissa oleva vuosittainen päätös siitä, mitkä lehdet saavat kunnalta merkittäviä ilmoitustuloja. Kuntalain 64 § mukaan kunnan ilmoitukset saatetaan tiedoksi julkaisemalla ne julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä tarpeen vaatiessa muulla kunnan päättämällä tavalla.
Paikallislehti on perinteisesti ilman muuta ollut yksi ilmoituslehti, mutta se ei tee päätöksestä rutiinia. Jos valtuusto haluaisi, voitaisiin lehti pudottaa pois listalta. Itse asiassa lain sanamuoto mahdollistaa jopa sen, että ilmoitukset julkaistaisiin vain kunnanviraston ilmoitustaululla. Siinä mielessä minkään lehden ei kannata hirveästi loukata ketään yksittäistä valtuutettua eikä ainakaan valtuustoryhmiä.
Mielestäni valtuuston keskustelu oli juuri sitä periaatekeskustelua, jota silloin tällöin on käytävä. Tässä tapauksessa peilin eteen kannattaisi marssittaa lehden päätoimittaja, ei totuuden kärjekkäitä sanoja lausuneita valtuutettuja.
Minun mielipiteeni itse asiasta eli lehden uutisoinnin linjasta ei liene kenellekään yllätys. Vaarojen Sanomat nostaa aina esille keskustan valtuustoryhmän ja yksittäisten keskustapäättäjien kannan. Muiden mielipiteistä joko vaietaan tai niitä vähätellään avoimesti, kuten viime viikon pääkirjoitus osoitti. Mitä muuta voi odottaa lehdeltä, jota julkaisevan Juuka-seuran puheenjohtaja on myös keskustalainen kunnanhallituksen puheenjohtaja?
Luokka: kunnallispolitiikka, media
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 26. 2011
Esitutkinnan mukaan vaalirahoitusta sekä kestitystä Nuorisosäätiöltä vaatinut ja saanut RAY:n entinen puheenjohtaja Jukka Vihriälä tuntee olevansa oikeusmurhan uhri. “Kaikki järjestöt antoivat rahaa menneinä vuosina, ja nyt tätä kriminalisointia tehdään taannehtivasti”, hän valittaa erään lehden haastattelussa.
Kansanedustaja Antti Kaikkonen on koko ajan puolustautunut sillä, että hän toimi vain kuten aina ennenkin oli toimittu, maan tavan mukaan. Hänkään ei koe syyllistyneensä minkäänlaiseen lainvastaiseen menettelyyn.
Tällaiset puolustautumiset ovat kovasti inhimillisiä, mutta lain edessä kestämättömiä. Vihriälän väite taannehtivasta kriminalisoinnista on pelkkä pyrkimys hämärtää käsitteitä. Oikeusperiaatteisiin olennaisena osana kuuluva taannehtivan lain kielto tarkoittaa sitä, että tuomita ei voida sellaisesta teosta, joka tekohetkellä ei ollut lainvastainen. Tätä periaatetta on rikottu vain kerran, kun sotasyyllisiä tuomittiin voittajan vaatimuksesta.
Säätiölaki ja jopa Nuorisosäätiön omat säännnöt ovat paljon vanhempaa perua kuin nyt tutkittavana olevat teot, joten rahoituksen antaminen on ollut kiellettyä koko ajan. Sitä ei vain ole ennen huomattu tai siihen ei ole haluttu puuttua. Vastaanottaminen taas ei ole kiellettyä, vaan siitä itse kukin kantaa sen kuuluisan poliittisen vastuun.
Selityksistä tulee mieleeni jostain lukemani teoria moraalin kuminauhasta. Kun kuminauhaa venytetään äärimmilleen, niin seuraavalla kerralla se venyy helposti samaan pisteeseen ja vielä vähän ylikin. Jossain vaiheessa se liiasta rasituksesta kuitenkin katkeaa. Nyt moraalin kuminauha on katkennut ja sen kappaleet ovat lentäneet sitä liikaa venyttäneiden silmille.
Maan tapaan vetoaminen on suorastaan vastenmielisen kuuloista selittelyä ja kertoo sen moraalin kuminauhan veltostumisesta kelvottomaksi. Jos terve järki ja omatunto eivät sano mitään, niin otetaan avuksi 1500-luvulta peräisin olevat Olaus Petrin tuomarinohjeet. Niiden kohdassa 15 asia sanotaan selvästi:
Paha tapa älköön ketään auttako, se on: ei kukaan voi asiaansa sillä auttaa, että sanoo monta olevan, jotka tekevät samoin kuin hän on tehnyt, koska se, mitä hän tehnyt on, havaitaan olevan vastoin lakia.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 25. 2011
Kokoomusnuorten Tulevaisuusohjelmaksi nimettyä säästöpakettia koskevaa uutista lukiessani ensimmäinen ajatukseni oli, että mahtavatkohan nämä tulevaisuuden toivot oikein ymmärtää, mikä on yhteiskunta? Tietävätkö he, mikä on valtio ja mitä kunnat tekevät? Oli miten oli, niin heidän tarkoituksenaan näyttää olevan sekä valtion että kuntien lakkauttaminen.
Tulevaisuusohjelman mukaan valtion velanotto on lopetettava ja kaikilla julkisen sektorin osa-alueilla on toteutettava 20-40 prosentin säästöt ja leikkaukset Britannian tapaan. Leikkauskohteina mainitaan mm. kuntien valtionosuudet, turvapaikanhakijoiden sosiaalietuudet, kehitysapu ja korkovähennykset. Valtionyhtiöt Yleisradio ja VR mukaanlukien on kilpailutettava ja yksityistettävä. Yritysverotusta pitää keventää ja kulutusveroja nostaa.
Tämä lista osoittaa, että kyllä sen laatijat tietävät oikein hyvin, mikä on julkinen sektori. Ikävää vain, että heidän tietonsa on peräisin suoraan uusliberalismin oppikirjoista. Tämä Milton Friedmanin kehittämä fundamentalistista uskontoa muistuttava talousteoria lähtee siitä, että valtio on paha. Paha pitää hävittää ja ihan kaikki toiminnat on vapautettava rajoittamattomalle kilpailulle. Markkinoiden hallitsema maailma näyttää päällisin puolin sekavalta ja armottomalta, mutta sen kuohuvan pinnan alla vallitsee rautainen järjestys, joka muovautuu itsestään markkinavoimien lakien mukaan.
Kaikki sosiaalinen lainsäädäntö on hävitettävä, koska almujen antaminen ei tuota mitään. Samoin on luovuttava kaikista työtä, työsuojelua ja palkkausta koskevista normeista, koska vain siten myös työntekijät voivat kilpailla aidosti vapailla markkinoilla. Koska markkinavoimien hallitsema järjestelmä ei voi toimia demokratiassa, on lopullisena tavoitteena demokratiasta luopuminen. Sen korvaavat markkinavoimat.
Muilta osin Tulevaisuusohjelman leikkauslista on yksiselitteinen, mutta olisin kaivannut tarkempaa yksilöintiä kuntien toiminnan leikkauksista. Koska sitä ei ole, joudun arvailemaan.
Kuntien toiminnan kustannuksista ylivoimaisesti suurin osa kohdistuu sellaisiin perustoimintoihin kuin koulutoimi, terveydenhuolto ja sosiaalitoimi. Näistä leikkaaminen sopii oikein hyvin uusliberalismin perusideologiaan. Koulutus ja terveydenhoito yksityistetään ja sosiaalitoimi lopetetaan kokonaan. Köyhät jätetään pelkästään varakkaiden vapaaehtoisen hyväntekeväisyyden varaan.
Kokoomuksen aikuiset puhuvat kauniisti mainostoimistoissa laadittuja iskulauseita, joiden mukaan ketään ei jätetä ja kaikista pidetään huolta. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus ja meidän onneksemme he naiiviuttaan kertovat suoraan, mitä he aikovat tehdä sitten, kun pääsevät vallankahvaan.
Luokka: politiikka, talous, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 24. 2011
Koko palkansaajarintama on yhtä mieltä siitä, että ammattijärjestöille pitäisi säätää ryhmäkanneoikeus työntekijöiden oikeusturvan parantamiseksi. Kanteella ammattiliitto voisi ajaa asioita, joissa samat työelämän laittomuudet kohdistuvat moneen työntekijään. Tällaisia olisivat vaikkapa työaikalain soveltamiseen, joukkoirtisanomisiin, yhdenvertaisuuteen, työsuojeluun, määräaikaisiin työsuhteisiin ja etujen yksipuoliseen poistamiseen liitttyvät rikkomukset.
Nykyisen järjestelmän mukaan jokaisen työntekijän on haastattava työnantaja erikseen omalla taloudellisella riskillään. Asiat eivät aina ole yksiselitteisiä ja myös häviämisen mahdollisuus on olemassa. Silloin maksamaan joutuu paitsi omat, niin myös vastapuolen kulut. Tämä on juuri sitä vastenmielistä rahalla oikeutta -ajattelua, jota työnantajat joskus käyttävät painostuskeinonaan. Olenpa kerran kuullut työnantajan sanovan suoraan, että katsotaan, kumman kukkaro käräjöidä kestää.
Vasemmistopuolueet ja vihreät kannattavat ammattiliittojen kollektiivista kanneoikeutta. Uudet työväenpuolueet kokoomus ja keskusta toimivat tässäkin asiassa Elinkeinoelämän keskusliiton kellokkaina ja vastustavat uudistusta. Perustelut ovat suoraan EK:n suusta ihan lähtökohtaista ajatusvirhettä myöten.
Se ajatusvirhe on, että kollektiivinen kanneoikeus ei kuulu Suomen oikeusjärjestelmään. Tämä keskustelu käytiin jo vunna 2006, jolloin päätettiin kuluttaja-asiamiehen ryhmäkanneoikeudesta. Sen mukaan kuluttaja-asiamies voi ajaa mukaan ilmoittautuneiden asiaa ja käyttää asianosaisen puhevaltaa elinkeinonharjoittajaa vastaan. Jo yli viisi vuotta sitten todettiin, että rajoitettu ryhmäkanne ei sodi oikeusjärjestelmämme periaatteita vastaan. Lakia ei ole kertaakaan käytetty, mutta juuri se saattaa osoittaa sen tehokkuuden: elinkeinonharjoittaja taipuu mieluummin noudattamaan lakia kuin lähtee oikeuteen suurta joukkoa ja kuluttaja-asiamiestä vastaan.
Tässäpä taitaa piillä se periaatteellinen ja todellinen syy ay-liikkeen ryhmäkanneoikeuden vastustamiseen. Jos sellainen olisi, ei isokaan työnantaja voisi enää lukea lakia lompakostaan. Jos vastapuolena ja rahoittajana olisi ammattiliitto, olisi työnantajalla oikeasti syytä noudattaa voimassa olevia lakeja.
Lakia ei oikeusministeriössä edes valmistella, koska poliittinen päätös puuttuu. Lisäksi ihmisiä pelotellaan harhaanjohtavasti sillä, että ryhmäkanne muuttaisi oikeusjärjestelmäämme amerikkalaiseen suuntaan, jolloin jokainen työnantaja saisi pelätä koko ajan mahdollista ryhmäkannetta. USA:n oikeusjärjestelmä sallii ryhmäkanteen kaikissa asioissa, joten kanteisiin nimiä keräävät juristit ovat siellä arkipäivää. Suomessa tästä ei olisi pelkoa, sillä laki rajaisi kanneoikeuden vain ammattiliittoihin.
Sinänsä on kummallista, että työehtosopimusrikkomuksissa järjestökanne on jo mahdollinen. Jos työnantaja rikkoo sopimuksen sijasta lakia, on jokaisen mietittävä, että mahtaakohan oikeudenkäynti kannattaa. Ei se kannata silloin, jos selväkin asia on jätettävä kesken rahojen loppumisen takia.
Luokka: laki, työelämä
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 23. 2011
Pentti Haanpää kävelytti eräässä novellissaan pulamiehen pienelle rautatieasemalle tarkkailemaan sen toimintaa. Asemalla oli töissä ainakin asemapäällikkö, lipunmyyjä, vaihdemies ja useita matkatavaran vastaanottajia, jotka kukin tönäisivät ainoaa saapunutta tavarakollia johonkin suuntaan. Työtön mies vertasi mielessään valtionhallintoa ihmisruumiiseen, joka on kasvattanut itselleen niin valtavan vesipään, etteivät hento niska ja heikot raajat jaksa sitä kannatella.
Pääministeri Mari Kiviniemi ilmoitti eilen puolueensa tavoitteena olevan uuden lapsi- ja perheministerin salkun perustamisen. Kaikki perhe- ja lapsiasiat sekä työelämän sovittaminen lapsiperheiden kanssa yhteensopivaksi keskitettäisiin uudelle ministerille. Uutta ministeriötä ei perustettaisi, vaan ministeri toimisi jo kolmantena ministerinä sosiaali- ja terveysministeriössä. Kustannuksia siis tulisi vain ministerin palkkauksen osalta.
Tämä on ihan pötypuhetta. Hallinnolla on aina taipumus paisua ja uusi ministerinvirka toisi väistämättä mukanaan myös uusia virkamiehiä rasittamaan valtiontaloutta. Ennen pitkää huomattaisiin kokonaisen uuden ministeriön tarve kansliapäälliköstä alkaen. Ministeriön virat ovat haluttua tavaraa ja sopiville halukkaille räätälöidään uusia virkoja. Ylitarkastajia, tarkastajia, suunnittelijoita ja koordinaattoreita tuntuu sikiävän tyhjästä, kun valtioruumis kasvattaa vesipäätä.
Samaan aikaan valtion säästötoimet purevat hallinnon alemmalla tasolla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin keskitettiin kaikki nimenmukaisten alojen väliportaanhallinto. Siellä tehdään ihan oikeaa valvontatyötä, esimerkiksi kentällä liikkuvat työpaikkojen ja ympäristölupien tarkastajat toimivat siellä. Keskukset ovat toimineet vasta vuoden, mutta nyt niitä halutaan taas uudistaa.
Ely-keskuksia johtavalla ja valvovalla kauppa- ja teollisuusministeriöllä ei ole resurssipulaa. Ministeriö tilasi konsulttiyhtiöltä selvityksen Ely-keskusten toiminnasta ja kehittämistarpeesta. Konsultit laativat peräti neljä erilaista skenaariota, joista kolme päätyi siihen tulokseen, että keskukset on muutettava toimipisteiksi ja on perustettava uusi keskusvirasto. Nyt toimintaansa vasta hiovien keskusten on annettava kiireellisesti lausuntonsa ministeriön virkamiehille näistä konsulttien visioista. Se käytännön tarkastustoiminta saa väistyä tärkeän selvitystyön tieltä.
Helsingin kaupunginkansliassa kuljeskeli 90-luvulla virkamies, jonka tittelinä oli organisaatioasiantuntija. Hän oli jonkin oranisaatiouudistuksen jakojäännös, jolle piti keksiä tekemistä. Niinpä hän piirteli organisaatiokaavioita ja oli säännöllisin väliajoin riesana pyytäessään lausuntoja uusimmmista suunnitelmistaan.
Luulisi pääministerillekin olevan uuden ministerin pestaamista tärkeämpää keskittää lisäresursseja vaikkapa kuntien sosiaalityöhön ja muihin paikkoihin, joissa oikeasti tehdään työtä lapsiperheiden eteen. Koko ehdotus tuntuu pelkältä poliittisen vaikutusvallan ja painoarvon lisäämiseltä oikean työn kustannuksella.
Näitä miettiessä se Haanpään kuvaus 1930-luvun yhteiskunnasta tuntuukin yllättävän osuvalta. Lisäksi voisi käyttää kulunutta kielikuvaa hölmöläisten peitonjatkamisesta.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 22. 2011
Ei uskoisi että kannattaa, mutta kyllä se kannattaa, sanoi isäntä, kun siemenviljojaan joi. Tämä Erkki Tantun piirroskokoelmista tuttu lausahdus tuli viikolla mieleni lueskellessani uutista yksityistetyn ja ulkoistetun terveydenhuollon kiihtyvästä vauhdista.
Terveystalo Oy, MedOne, Mehiläinen ja Oulun diakonissalaitos ovat kaikki ulkomaalaisten pääomasijoittajien omistuksessa. Peräti viidesosa kaikesta terveydenhuollosta on ulkoistettu näille ja lisäksi alalla toimii muutamia pienempiä yritysketjuja. Kunnat ulkoistavat terveyskeskuksensa ja yritykset työterveyshuoltonsa, koska kilpailutuksessa suuret menestyvät paremmin. Mikään laki ei tosin velvoita kuntia kilpailuttamaan, yksityistämään ja ulkoistamaan toimintaansa, vaan kyseessä on puhtaasti poliittinen ja ideologinen valinta.
Nyt joku älähtää heti, että valinta on talouden sanelema pakko. Siltä asia on tosiaankin saatu näyttämään ihan yksinkertaisella konsulttien silmänkääntötempulla. Vertailulaskelmissa kunnan oma toiminta saadaan näyttämään kalliimmalta, koska lainsäädännön takia kunnan toiminnan kustannuksissa viivan alla näkyvät myös kaikki kiinteistö- ja hallintokulut. Yksityinen lääkärifirma tulee kunnan rakentamaan ja ylläpitämään kiinteistöön tekemään pelkän työn kunnan hankkimilla laitteilla, joten hinta näyttää edulliselta. Se vain näyttää edulliselta, koska kunnan on edelleenkin vastattava kiinteistö- ja hallintokuluista, jotka eivät pienene yhtään toiminnan ulkoistamisella. Kulut vieläpä kasvavat, koska kunnan on vastattava terveydenhuollosta, siis valvottava palkkaamansa yrityksen toimintaa.
Lääkäripula on ihan todellinen syy ulkoistamiseen. Kyse ei ole lääkäreiden määrästä, koska heitä on maassamme asukaslukuun suhteutettuna enemmän kuin koskaan ennen. He vain eivät hakeudu terveyskeskuksiin töihin, koska yksityiset yritykset maksavat paljon parempaa palkkaa. Ulkomaalaisilla pääomasijoittajilla on siihen varaa ja se on satsaus tulevaisuuteen. Kun markkinat on vallattu, alkaa hintojen nousu ja varsinaisten voittojen kahmiminen.
Yksityiset firmat tuottavat kuitenkin jo nyt melkoista voittoa. Juuri tätä sietääkin terveellä järjellä varustetun ihmetellä. Miten on mahdollista, että suuri kansainvälinen yritys tekee työn halvemmalla, maksaa parempia palkkoja ja onnistuu jopa tuottamaan voittoa? Vastaus: ei se olekaan mahdollista. Kansainväliset sijoittajat turvautuvat ikivanhaan markkinoiden valtaustemppuun. Ne toimivat vaikka omaksi tappiokseen, syöden omaa pääomaansa, saadakseen monopoliaseman. Sen jälkeen hinnat kipuavat taivaisiin.
Meille on onnistuttu luomaan sellainen mielikuva, että julkisen sektorin terveyspalvelut ovat kelvottomia ja kalliita. Omasta kotikunnastani tiedän, että yksityistetty terveydenhuolto se vasta kelvotonta onkin. Terveyskeskus yksityistettiin viime huhtikuussa. Sen jälkeen kunta on antanut yritykselle kaksi huomautusta ja kahdet uhkasakot sopimusrikkomuksesta. Yritys kiistää kunnan oikeuden edes huomauttaa puutteista ostopalveluissa.
Luokka: talous, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 21. 2011
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta on nimetty väärin, koska sisällöltään se on selvästi laki ilmaistyövelvollisuudesta. Sen tarkoitus on saada ilmaistyövoimaa julkisyhteisöille tai rekisteröidyille yhdistyksille sekä tuottaa kunnalle valtion rahaa.
Kuntouttamisesta puhuminen on harhaanjohtavaa jo siksi, että kuntouttamisen tarvetta ei tarvitse erikseen tutkia. Siihen riittää se, että henkilö on saanut peruspäivärahaa 500 päivän ajan, työmarkkinatukea 180 päivän ajan tai saanut elantonsa toimeentulotuesta viimeisen 12 kuukauden ajan. Tämä riittää määrittelemään ihmisen kuntouttamisen tarpeessa olevaksi ihan työkunnosta ja -haluista riippumatta.
Kun kuntoutustarve täyttyy, laaditaan yhdessä kunnan, TE-toimiston ja työttömän kanssa aktivointisuunnitelma. Ensin kartoitetaan henkilön työura ja aiempien työllistämistoimenpiteiden vaikutukset. Vasta tässä vaiheessa selvitetään työllistämistä edistävien sosiaali-, terveys- , kuntoutus- ja koulutuspalvelujen tarve. Nurinkurista on, että jos tarvetta näihin palveluihin ei ole, on henkilö sopiva ohjattavaksi kuntouttavaan työtoimintaan. Tämä todistaa sen, että pelkkä työttömyys katsotaan vajaakuntoisuudeksi ja kuntoukseen kelpaa vain se, jolla ei ole kuntoutuksen tarvetta.
Sitten selvitetään mahdollisuus tarjota oikeaa palkallista työtä. Sitä ei tietenkään ole kunnalla eikä kenelläkään muullakaan kuntoutusta järjestävällä tarjota, koska kuntouttavalla työllä ei saa korvata mitään virka- tai työsuhteessa tehtävää työtä. Tätä lainkohtaa kierretään avoimesti, sillä ei kuntoutettaville ole olemassa mitään erityistehtäviä. Työt ovat täsmälleen niitä samoja, joita kunta muuten joutuisi hoitamaan palkatulla työvoimalla. Nimeämällä vaikkapa työttömän toimistoalan ammattilaisen kuntoutettavaksi saa kunta ilmaisen työntekijän jopa 24 kuukauden ajaksi.
Itse asiassa kunta hyötyy toiminnasta melkoisesti enemmänkin. Kuntouttavan työn järjestäminen on kunnan vastuulla ja ellei sitä järjestetä, joutuu kunta maksamaan Kelalle puolet työmarkkinatuen kuluista. Kuntoutettavaksi ottaminen poistaa tämän maksuvelvollisuuden ja lisäksi valtio maksaa kunnalle jokaisesta kuntoutettavan työpäivästä 10,09 euroa. Itse ilmaistyön tekijä saa Kelalta työmarkkinatuen ja 9 euroa ruokarahaa.
Kuntouttavasta työtoiminnasta ei neuvotella. Siitä voi kieltäytyä, mutta silloin toimeentulotuki alenee 20 %. Toistuva kieltäytyminen alentaa tukea 40 %. Tähän ei työttömällä ole varaa, joten hänellä ei ole vaihtoehtoja. Niinpä hän tekee samaa työtä rinta rinnan työehtosopimuksen mukaista palkkaa saavan vakituisen henkilön kanssa.
Olen kuullut kuntoutusta kehuttavan vuolain ylisanoin. Se kuulemma aktivoi, antaa mahdollisuuksia näyttää kykynsä, auttaa lapioimaan urapolun auki ja ties mitä. Tähän sanon vain, että puhukaahan te, niin minä pitelen hevosta.
Luokka: laki, työelämä
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 20. 2011
Virastojen herrat näyttävät kadulla niin huolestuneilta ja hommakkailta, että talonpojat huokaavat hartaasti sydämensä sisimmästä sopukasta: Mihin mahtaisimme joutua, me moukkaraukat, ellei Luoja olisi siunannut meille viisaitakin miehiä maan asioita hoitamaan!
Tämä Kasimir Leinon vuonna 1889 päästämä huokaus tuli mieleeni päivän lehtiä selaillessani. Sama pätee edelleen, mutta virastojen herrat on muutettava ministereiksi ja kansanedustajiksi ja joukkoon on lisättävä naiset.
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen harmitteli sitä, että euroalueen suuret tukipäätökset ovat hätäisiä, nopeita ja pienessä piirissä suljettujen ovien takana tehtyjä. Pääministeri Mari Kiviniemi sen sijaan ei näe tässä mitään ongelmaa. Hänen mukaansa aina ei ole mahdollista käydä kansalaiskeskustelua. Demokratiassa on hyväksyttävä se, että maan hallitus toimii Suomen parhaaksi kansalta saamallaan valtuutuksella.
Muistuu mieleeni ihan päinvastainen sanoma, joka pyörii YouTubessa. Siinä Kiviniemi toistaa puolenkymmentä kertaa: “Joka tapauksessa on tärkeää, että kaikista asioista keskustellaan avoimesti.”
Eduskunta puolestaan aikoo vuokrata Helsingin kaupungilta eduskuntatalon pääportaiden edessä olevan katualueen pitääkseen mielenosoittajat loitolla. Talon sisällä nimittäin toimii edustuksellinen demokratia kansalta saamillaan valtuuksilla, eikä sitä saa kansalaismielipiteillä häiritä.
Raskas työ vaatii palkkion myös kansanedustajan pätkätyön päätyttyä. Eduskuntaryhmät päättivät luopua kiusallista julkisuutta saaneesta kansanedustajan sopeuttamiseläkkeestä, jota viimeiset eduskunnasta nelikymppisenä luopuvat pääsevät vielä tänä keväänä loppuiäkseen nauttimaan. Sen tilalle tulee kolmen vuoden sopeuttamisraha, joka määräytyy palkan ja edustajavuosien mukaan. Minimi on 28 % palkkion määrästä eli noin 1 750 euroa kuukaudessa.
Kansalaiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, mutta joitain kansalaisia varten laaditaan ihat omat lait. Kerran kansanedustajana ollut ei missään tapauksessa voi olla samalla viivalla tavallisen kansalaisen kanssa silloin, kun työttömyys yllättää.
Takavuosilta on mieleeni jäänyt vähän rähjääntyneen näköisen kadunmiehen tokaisu, kun television toimittaja kysyi häneltä poliittista mielipidettä. Mies karjaisi vihaisena, että onneksi meillä on aivan uskomaton herraonni.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 19. 2011
Kokoomus haluaa lisätä työpaikkakohtaisia työehtosopimuksia tarvittavien joustojen saavuttamiseksi. Turvatakuuksi työntekijälle annettaisiin kuitenkin mahdollisuus valita alan yleissitovan työehtosopimuksen ehdot. Samaan aikaan esimerkiksi palvelualan työnantajat keskittävät omaa joukkovoimaansa perustamalla lentoalan, VR:n ja postin yhteisen työnantajaliiton.
Puhe työpaikkakohtaisista työehtosopimuksista pörhistää aina niskakarvani pystyyn. Sen kannattajien mukaan yksittäinen työnhakija ja oman liittonsa taustatukeen nojautuva työnantaja ovat täysin tasavertaisia neuvottelukumppaneita. Tämän saa uskoa kuka haluaa, mutta minulle on turha tulla tuputtamaan tätä uusiokieltä, jonka mukaan sanelu on molemminpuolista sopimista.
Työntekijän mahdollisuus vaatia yleissitovan sopimuksen noudattamista on kuolleena syntynyt ajatus. Työnantajalla on kaikki mahdollisuudet olla palkkaamatta sellaista röyhkimystä, joka ei suostu paikalliseen sopimukseen.
Näin synkältä siis näyttää tilanne niiden kohdalla, joilla on mahdollisuus päästä töihin. Pitkäaikaistyöttömien asema on paljon ikävämpi, sillä heidät laitetaan kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä pakkotöihin. Palkaksi tavallisesta työstä saa työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euroa päivässä. Kieltäytyjä joutuu käytännössä ikuiseen karenssiin, koska hänen on sen jälkeen oltava ilmaistöissä tai koulutuksessa viisi kuukautta saadakseen työmarkkinatukensa takaisin.
Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuu 142 000 vaikeasti työllistettävästä vuosittain noin 10 000 ihmistä. Uusimman tutkimuksen mukaan tämä ns. kuntoutus ei edistä pääsyä töihin, sillä vain kolme prosenttia osallistujista oli töissä vuoden kuluttua kuntoutukseen osallistumisesta. Koko järjestelmän tarkoitus on siis teettää ilmaista työtä.
Tätä ilmaistyötä halutaan lisätä. Pari päivää sitten silmiini sattui uutinen, jossa kokoomuksen vaalityöhön värvätty Iiro Viinanen julisti puolueen teesejä. Tämä reliikki on siitä hyvä vaaliveturi, että hän ymmärtämättömyyttään sanoo suoraan sen, mitä muut eivät tohdi.
Viinanen sanoi, että meillä on aivan liikaa sosiaalihuollon elätettäviä ihmisiä, jotka eivät viitsi edes kokeilla työntekoa. Heidät pitäisi armotta määrätä pakkotöihin työmarkkinatuen vastineeksi. Viinasen mukaan näin saatu väki sopisi erinomaisesti vanhustenhuoltoon ja lumitöihin, eikä maksaisi yhteiskunnalle paljoa.
Kokoomuksen tulevaisuuden Suomi on siis sellainen, jossa työnantaja sanelee työnteon ehdot. Vastaan väittäjä voi ilmoittautua työttömäksi, jolloin hänet määrätään kuntouttavaan työtoimintaan eli tekemään palkatonta työtä. En tiedä teistä, mutta minusta tämä ei näytä hyvältä tulevaisuudelta.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 18. 2011
Olen ennenkin sanonut, että jos laki noudattaisi ns. kansan oikeustajua, niin meillä käytettäisiin jatkuvasti erilaisia ruumiin- ja häpeärangaistuksia. Ns. kansan oikeustajulla tarkoitan tässä lähinnä sitä vähemmistöä, joka huutaa nettikeskusteluissa kovempien rangaistusten puolesta tuntematta nykyistäkään lakia. Se nyt vaan kumminkin joka tapauksessa on ihan pään silittelyä.
Tämän porukan puheita voi lukea lähinnä itseään huvittaakseen, mutta paljon tehokkaampaa asennemuokkausta tekevät tiedotusävälineet uutisoidessaan rikoksista, keskeneräisistä ja päättyneistä oikeudenkäynneistä ja antaessaan rikoksesta jo tuomituille puheenvuoron. Toimittajat eivät ole objektiivisia, vaan valitsevat juttuunsa aina näkökulman, joka on koko tarinan kantava idea. Sitä vastaan sotivat tosiasiat sivuutetaan.
Eilen kiinnitin huomiota neljään täysin erilaiseen lakia ja oikeudenkäyttöä koskevaan uutiseen, joille oli yhteistä mielenmuokkaus. Ensimmäisenä oli tanssinopettajapariskunnan sijoitusriita. Pariskunta menetti miljoonan virhesijoituksessa ja vaati rahojaan pankilta takaisin. Pariskunta on sympaattinen ja ymmärrän hyvin, että häviö Korkeimmassa oikeudessa heitä harmittaa.
Uutisointi oli tämän näkökulman mukainen, kaikki sympatiat olivat pariskunnan puolella. Uutisoinnissa ei kiinnitetty olenkaan huomiota siihen tosiasiaan, että sijoittaminen on riskipeliä ja siinä voi myös menettää. Sijoittaja enempää kuin pokerinpelaajakaan ei voi pistää kertyneitä voittoja taskuunsa ja olettaa, että tappion hetkellä kyse olikin leikkipelistä.
MOT lähetti puolen tunnin ohjelman Kiljavan opiston entisen opettajan palkkasaatavia koskevasta keskeneräisestä oikeudenkäynnistä. Näkökulman mukaan opettaja on oikeassa ja Kiljavan opisto on suorastaan rikollisjärjestö, joka paitsi huijaa palkkarahoja, myös petkuttaa valtionavuissa. Saattaahan asia olla niinkin, mutta itse pidättäydyn arvioimasta keskeneräistä oikeudenkäyntiä. Juttua hoitavan asianajajan esiintymisen omassa asiassaan kyllä ymmärrän täysin.
Nettilehdissä levisi jo eilen suorastaan järkyttävä oikeustapaus: Kuopion hallinto-oikeus oli noudattanut voimassaolevaa lakia. Kunnan sosiaalitoimi oli vaatinut äidiltä puhalluskoetta ennen sijoitettujen lastensa valvottua tapaamista. Tällaiseen menettelyn ei laki anna minkäänlaisia valtuuksia, joten oikeuden päätös oli ainoa mahdollinen. Jos lakia pitää tältä osin muuttaa, on se sitten eduskunnan tehtävä, ei tuomioistuimen.
Sokerina pohjalla A-studiossa sai puheenvuoron viaton nainen, joka jonkin kateellisten ja ilkeiden ihmisten salaliiton uhrina joutui vankilaan sarjamurhaajana. Mielentilatutkimuksen mukaan erittäin hyvä manipuloija sai varmasti vedet monet silmiin ja vakaumus vahvistui: laki on niin kuin se luetaan.
Monet luulevat, että tuomioistuimet lukevat lakia miten haluavat. Näille ihmisille on ihan turha selittää, että näin ei ole, vaan tuomioistuimet ovat ehdottomasti sidottuja lakiin. Samasta teosta seuraa sama rangaistus, mutta tätä ei ymmärretä silloin, kun vertaillaan eri rikostyypeistä saatuja rangaistuksia. Niinpä vallalla on käsitys, että Sasi sai lievän ragaistuksen kuolemantuottamuksesta asemansa takia, vaikka hänet olisi pitänyt tuomita vähintään taposta.
Tämä ajattelu kertoo lakitietämyksen vähäisestä määrästä. Eikä sitä tietoa ole tarpeen lisätäkään, koska kyllä toimittajat kertovat oikean asennoitumistavan kussakin yksittäistapauksessa.
Luokka: laki, media
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 17. 2011
Päättäjämme ovat halvaannuttaneet valtionhallinnon ja ovat lisäksi niin sokeita, että eivät sitä edes huomaa. Usein sokeus on myös täysin teeskenneltyä ja ulospäin näytellään kaiken sujuvan uudistusten myötä entistä paremmin. Otetaanpa kolme esimerkkiä; lisää löytyy ihan vain ympärilleen katselemalla.
Alueellistaminen yhdessä valtion tuottavuusohjelman kanssa on viime vuosien suurin huiputus. Virallisten seurantaryhmien mukaan alueellistaminen on sujunut erinomaisesti ja se on lisännyt valtion työpaikkoja maakunnissa ihan suunnitelmien mukaan. Tosiasiassa alueellistamisohjelman aikana maakunnista on kadonnut noin 6 000 valtion työpaikkaa ja Helsinkiin niitä on tullut saman verran lisää. Tuottavuusohjelma tarkoittaa ihan puhtaasti palvelutuotannon alasajoa, sillä sen mukana valtion virastojen sivutoimipisteet ovat kadonneet. Seurantaryhmät ilmeisesti muuttavat hienon suunnitelman otsikon seurantaraportiksi tutkimatta tosiasiallista tilannetta ollenkaan.
Vuosi sitten lainhuuto- ja kiinnitysasiat siirrettiin käräjäoikeuksilta maanmittaustoimistoille. Tämän uudistuksen seurauksena käsittelyajat ovat tuplaantuneet. Syynä on henkilöstön vähyys ja ammattitaidottomuus. Tehtävät siirrettin toiselle virastolle ilman tarvittavia resursseja. Käräjäoikeuksissa näitä asioita hoitivat auskultoivat juristit, jotka jo asiakkaan jättäessä hakemuksen osasivat pyytää mahdollisesti tarvittavat lisäselvitykset. Jokaisessa käräjäoikeudessa on jatkuvasti muutama auskultantti, mutta esimerkiksi Pohjois-Karjalan maanmittaustoimistossa on vain yksi juristi hoitamassa vaikeampia asioita. Rutiinijuttuja hoitavat kanslistit ilman mitään juridista koulutusta. Eipä siis ihme, että asiat ruuhkaantuvat. Lisäksi asiakkaalle lähetetään parin viikon kuluttua hakemuksen jättämisestä kirje, jossa vaaditaan niitä lisäselvityksiä, joita ennen pyydettiin heti ensimmäisellä asiointikerralla.
Pikavippifirmojen harjoittama koronkiskonta puhuttaa vähän väliä ja jatkuvasti kerrotaan maksuhäiriöiden lisääntymisestä. Hallitus informoi viime vuonna näyttävästi tämän vuoden alusta voimaan tulleesta laista, jolla pikavippifirmat mukamas pannaan kuriin. Toukokuuhun mennessä pikavippifirmojen on rekisteröidyttävä, jotta niitä voidaan valvoa.
Näitä firmoja toimii markkinoilla ainakin 94, joista vain 18 on rekisteröitynyt. Tarkaa määrää ei tiedä eikä milloinkaan tule tietämäänkään kukaan, koska hallitus ja eduskunta ilmeisen tahallaan unohtivat määrätä mitään rangaistusta rekisteröinnin laiminlyönnistä. Lisäksi koko Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on yksi ainoa virkamies, jonka kuuluu valvoa sekä rekisteröityneitä että villejä firmoja koko maassa. Tehtävä on täysin mahdoton, joten tässä taidettiin haluta antaa markkinavoimille vapaat kädet temmeltää vippimarkkinoilla.
Kaikesta huolimatta sekä kansanedustajat, sellaisiksi haluavat ja ennen kaikkea äänestäjät näkevät ensimmäiseksi säästökohteeksi hallinnon karsimisen. Kun ihan suoraan sanon, niin näillä ihmisillä ei ole hajuakaan siitä, mitä se hallinto oikein tekee. He luulevat sen olevat jotain turhaa ja tarpeetonta paperinpyörittelyä. He eivät havahdu edes siinä vaiheessa, kun heidän oma lainhuutoasiansa kestää kuukausia entisen parin viikon sijaan. Silloin he alkavat vaatia hallinnon tehostamista, mutta se ei saa maksaa mitään.
Mistähän löytyis rohkea ja asioita ymmärtävä ehdokas, joka uskaltaisi vaatia hallinnolle lisää resursseja?
Luokka: laki, politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 16. 2011
Elämä näyttää olevan vaikeaa niille eduskuntavaaliehdokkaille, jotka vasta ehdokkuutensa varmistuttua ovat heränneet miettimään poliittista agendaansa. Nyt on kova kiire profiloitua jollain alalla ja yrittää kalastella mahdollisimman paljon kansansuosiota. Hankaluudet alkavat silloin, kun aiemmin ei ole ollut mitään johdonmukaista linjaa missään asiassa, mutta nyt pitäisi olla. Tai oikeastaan nyt pitäisi vasta opetella yleensäkin ajattelemaan.
Niinpä aamun lehden yleisönosastossa yksi ehdokas vaatii, että lähiravinto on saatava kunnallisissa laitoksissa pakolliseksi hankinnaksi. Siitä on voitava maksaa enemmän, koska se on kansantaloudellisesti edullista ja tuottaa siihen uhratut verovarat moninkertaisesti takaisin. Tämä muutos pitää toteutaa välittömästi kunnallisilla päätöksillä.
Ajatus on mitä kannatettavin, mutta ehdokas paljastaa täydellisen tietämättömyytensä kilpailulainsäädännöstä. Yksittäinen kunta ei voi tehdä kynnysarvoja ylittävää suorahankintaa ilman kilpailumenettelyä. Jos jossain erehdytään näin toimimaan, pitävät markkinoilla toimivat yritykset huolen siitä, että kunta vastaa hankinnastaan markkinaoikeudessa.
Facebookissa tuore ehdokas pohdiskelee ääneen, että hänen varmaan täytyy jyrkentää mielipiteitään maahanmuuttoasiassa, jotta sopisi paremmin uuteen porukkaan. Ehdokkaalle on siis aivan samantekevää, millaiset hänen omat mielipiteensä ovat, kunhan ne vain tuottavat kannatusta ja sopivat jengin ajatuksiin. Tuuliviiri kääntyy tuulen mukana ja mielipiteet ovat pelkkää kauppatavaraa.
Mark Twain sanoi, että joskus on parempi pitää suunsa kiinni ja antaa muiden epäillä tyhmäksi kuin avata suunsa ja poistaa kaikki epäilykset.
Eipä kaikkien äänestäjienkään taso erityisemmin loista. Nyt puhun edelleen facebookin sivuista, joilla käydään kovaa “poliittista keskustelua”. Kaikkein kovimmalla äänellä huutavat ne poliittiset ignorantit, jotka herjaavat hiukankin eri mieltä olevia sellaisilla mahtavilla sanoilla kuin stallari tai demlalainen. On lähestulkoon varmaa, ettei heillä ole aavistustakaan sanojen merkityksestä.
Kerran seurasin sivusta väittelyketjua, johon presidentti Halosta stallariksi väittävä erehtyi jonkun poliittista historiaa tuntevan kanssa. Kävi hyvin nopeasti ilmi, ettei sanan käyttäjällä ollut kuin aavistuksenomainen ymmärrys sanan merkityksestä. Jos ette tiedä, mitä stallari tarkoittaa, niin etsikää tietoa, en minä viitsi sitä selittää. Vihjeenä kerron, että se liittyy kiinteästi mm. 1970-luvun opiskelijapolitiikkaan.
Demla tuntuu joidenkin mielestä olevan mystinen stallareiden peitejärjestö, jonka jäsenet oikeusministeri Brax etunenässä ajavat salaperäistä vihervasuriaatetta yhteiskunnan kaikille sektoreille. En minä viitsi selittää tämänkään lakimiesjärjestön olemusta, nähkää itse sen verran vaivaa.
Aion vastedes suhtautua näihin poliittisiin kevytlevitteisiin kuten väittämän mukaan nykynuoriso suhtautuu kaikkiin asioihin: kohautan olkapäitäni ja totean, että aivan sama.
Luokka: mielipide, politiikka
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 15. 2011
Toimeentuloturvaan liittyvät muutoksenhakutuomioistuimet ovat merkillisiä erityistuomioistuimia, joiden jäsenet eivät ole tuomareita, mutta jotka toimivat tuomarinoikeuksin. Jäsenet ovat eri etujärjestöjen edustajia, lääkärijäseniä, oman hallinnonalan virkamiehiä ja höysteeksi on mukaan otettu pari täydellistä maallikkoa. Tällaisilla kokoonpanoilla ratkaistaan valitukset mm. työ- ja kansaneläkettä, asumistukea, vammaistukea, työttömyyspäivärahaa, työtapaturmakorvausta sekä opintorahaa koskevissa asioissa.
Kyse on siis mitä suurimmassa määrin ihmisten perusturvaa koskevista asioista. Asianajajaliitto on ihan aiheellisesti kiinnittänyt huomiota näiden tuomioistuinten kokoonpanoon ja jäsenten valintaan. Niissä istuu melkein asianosaisia, kun vaikkapa TE-ministeriön tai Kelan virkamiehet ovat ratkaisemassa TE-toimiston ja Kelan tekemistä päätöksistä tehtyjä valituksia. Liitto vaatii näiden asioiden siirtämistä hallinto-oikeuksiin, jossa päättäjinä ovat oikeat lainoppineet tuomarit ja heidät on virkatuomareiksi myös nimitetty.
En voisi olla enempää samaa mieltä Asianajaliiton kanssa. Tuomareiden kyseenalaisuuden lisäksi näitä erityistuomioistuimia vaivaa poikkeuksetta ylimielisyys, joka näkyy päätösten perusteluiden kelvottomuutena. Vaikuttaa ihan siltä, että valittajalle halutaan näyttää, ketä vastaan hän on tohtinut nousta. Hänet nujerretaan ylimalkaisella päätöksellä, jota ei perustella mitenkään.
Otan ihan konkreettisena esimerkkinä eräälle henkilölle laatimani valituksen etenemisen koko prosessin läpi. Kyse oli työmarkkinatuen menettämisestä koulutuksesta kieltäytymisen perusteella. Henkilö keskeytti kaksi viikkoa kestävän työnhakuvalmennuskurssin, jota hän piti paluuna peruskouluun liikuntahetkineen ja yhteislauluineen.
TE-toimiston virkailija ilmoitti hänelle tylysti, että nyt sitten meni työmarkkinatuki. Toimisto laati Kelalle lausunnon, jonka sanamuoto oli suora ja lyhyt siteeraus laista: “Työmarkkinatuki tulee evätä, koska henkilö, joka on saanut työmarkkinatukea 500 työttömyyspäivältä tai 180 työttömyyspäivältä työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan jälkeen on ilman pätevää syytä kieltäytynyt tai eronnut työstä tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta.”
Kela teki välittömästi päätöksen, joka oli sanasta sanaan samanlainen. Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta käsitteli asiaa yli vuoden, ja kuinka ollakaan, sieltäkin päätös tuli sanasta sanaan samanlaisena. Mistään ei käynyt ilmi, että asiaa olisi edes tutkittu. Perustelut nimittäin puuttuvat kokonaan, eikä itse henkilön menettelyä kuvata mitenkään, saati että sitä olisi yhdistetty lakiin. Pelkkä lakipykälä on ainoa perustelu. Tämä on sama asia kuin jos käräjäoikeus katsoisi päätöksessään ihmisen syyllistyneen vaikkapa tappoon ja perustelisi tuomiotaan tappoa koskevalla rikoslain kohdalla, mutta ei kertoisi missä, milloin, miten je kenet henkilö tappoi.
Lienee turha edes mainita, että vakuutusoikeuden kahden vuoden käsittelyn jälkeen päätös oli taas sanasta sanaan sama ilman mitään perusteluja. Lopulliseksi jääneen päätöksen siis itse asiassa teki se TE-toimiston pikkuvirkailija ilman mitään juridista koulutusta. Kuvaavaa on, että missään käsittelyvaiheessa alkuperäinen teksti ei lyhentynyt edes sen vertaa, että siinä olisi puhuttu vain koulutuksesta kieltäytymisestä. Kukaan ei viitsinyt perehtyä asiaan niin paljon, että olisi nypännyt tekstistä pois turhan viittauksen työstä kieltäytymiseen.
Muutoksenhaku näihin näennäistuomioistuimiin on täyttä farssia, jonka tarkoituksena on vain luoda illusio puolueettomasta ja oikeudenmukaisesta muutoksenhakujärjestelmästä. Lopullinen valta on delegoitu käsittämättömän alas.
Luokka: laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 14. 2011
Pohjois-Karjalan radio kertoi uutisissaan, että Liperin kunta vaatii luottamushenkilöitä allekirjoittamaan vaitiolosopimuksen salassa pidettävistä asioista. Perussuomalaiset luottamushenkilöt ovat kieltäytyneet allekirjoittamasta sopimusta, koska se heidän mielestään estää avointa keskustelua kuntalaisia kiinnostavista asioista.
En tiedä, millainen tilanne mahtaa kunnassa olla, mutta itse uutinen kiinnitti huomiotani. Erityisesti mietin, minkä alan maistereita Liperi mahtaa käyttää lainopillisina asiantuntijoinaan. Ainakaan he eivät ole juristeja.
Salassa pidettävät asiat ovat pääsääntöisesti sellaisia, joissa käsitellään ihmisten henkilökohtaisia asioita, kuten henkilötietoja, terveydentilaa, taloudellista asemaa tai muuta sellaista asiaa, jonka on jäätävä vain päätöksentekijöiden tietoon. Niistä ei saa puhua julkisesti, ei sittenkään, vaikka kuinka tekisi mieli levitellä tietoa naapurin mielenterveysongelmista. Toinen merkittävä salassapidettävien asioiden ryhmä ovat liikesalaisuudet. Asiat ovat julkisia, ellei niitä erikseen julisteta salaisiksi.
Luottamushenkilöiden salassapitovelvollisuudesta on säädetty tarkasti ja sen asian pitäisi olla itsestään selvää jokaiselle luottamustoimeen valitulle. Asiasta on kirjoitettu lukuisia oppikirjoja ja kansantajuisia opaskirjoja, jotka on suunnattu nimenomaan kunnallisille luottamushenkilöille. Jos luottamushenkilö rikkoo salassapitovelvollisuuttaan, hän syyllistyy virkarikokseen ja kärsii lain mukaiset seuraamukset.
Koska asiasta on jo säädetty laissa, on täysin järjetöntä vaatia ketään allekirjoittamaan erikseen salassapitosopimusta. Salaiset asiat ovat salaisia jo lain mukaan. Ei poliisikaan vaadi, että me kansalaiset käymme poliisilaitoksella allekirjoittamassa sopimuksen, jossa sitoudumme noudattamaan lakia kaikessa toiminnassamme.
Joidenkin luottamushenkilöiden sinänsä tervejärkinen kieltäytyminen tällaisesta sopimuksesta saattaa kieliä paljon vakavammasta ongelmasta. Jos salassapitoa laajennetaan koskemaan myös sellaisia asioita, jotka lain mukaan eivät salaisia ole, on kyseessä sananvapauden rajoittaminen. Kunnalle saattaa tulla kiusaus yrittää rajoittaa julkista keskustelua yleistä mielenkiintoa herättävistä kiistanalaisista hankkeista. Jos kuntalaiset eivä mitään tiedä, ei kukaan ymmärrä vastustaa.
Jos kyseessä on vain pelkkä hölösuisten lautakuntien jäsenten ohjaaminen kaidalle polulle, olisi parempi keino järjestää heille lainopillinen luento. Julkisten kokousten kaikki puheenvuorot ja asiat ovat julkisia, ellei toimielin jonkin yksittäisen asian kohdalla toisin päätä. Kunnanhallituksen ja lautakuntien kokoukset ovat suljettuja ja vain päätökset julkisia, ellei jotakin päätöstä erikseen julisteta salaiseksi. Näin ollen myös käytetyt puheenvuorot on pidettävä omana tietonaan. Ei tämä sen vaikeampaa ole.
Sen sopimuspaperin voi laittaa saunanpesään myös allekirjoittamisen jälkeen. Sopimus, jolla salassapitoa laajennetaan koskemaan lain ulkopuolisia asioita, on automaattisesti mitätön.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 13. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanvaltuuston piittaamattomuus laista ja valtuuston työjärjestyksestä alkaa mennä yli kaiken ymmärryksen. Lieneekö oikeasti kysymys silkasta tyhmyydestä vai pelkästään osaamattomuudesta, mutta eilen valtuusto valitsi kahden laillisen menettelytavan sijasta yhden laittoman.
Kunnanjohtaja valitsi viime vuoden viimeisenä päivänä kunnanvaltuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen sosiaalijohtajan viransijaiseksi 30.9.2012 saakka. Tästä päätöksestä ei tällä kertaa sen enempää, sillä asiasta on tehty oikaisuvaatimus ja aikanaan koko valinta menee hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Ei nimittäin ole ollenkaan varmaa, oliko kunnanjohtajalla oikeus täyttää viransijaisuus omalla päätöksellään näin pitkäksi aikaa ja onko valittu edes pätevä.
Valinta johtavaksi viranhaltijaksi aiheuttaa kuitenkin vaalikelpoisuuden menettämisen valtuutetuksi ja kunnanhallituksen jäseneksi. Niinpä kunnanhallitus ehdotti valtuustolle, että henkilön katsottaisiin menettävän vaalikelpoisuutensa viransijaisuuden ajaksi, eli 30.9.2011 saakka. Tarkkaavainen lukija huomaa, että kunnanjohtajan päätöksen ja kunnahallituksen ehdotuksen päivämäärien eroa on vuosi. Tämä huomattiin myös valtuustossa.
Valtuuston puheenjohtajalta ja kahdelta varapuheenjohtajalta ei mennyt sormi suuhun, vaan he lyhyen neuvonpidon jälkeen päättivät kynällä muuttaa kunnanhallituksen ehdotusta vastaamaan kunnanjohtajan päätöstä. Jokainen asioiden käsittelyn laillista järjestystä ymmärtävä huomaa heti, että puheenjohtajisto syyllistyi mitä tökeröimpään menettelyvirheeseen.
Valtuuston päätöksen pohjana on aina oltava kunnanhallituksen ehdotus. Sitä ei voi muuttaa kukaan muu kuin kunnanhallitus itse. Kaikkein viimeksi sitä saavat mennä muuttamaan valtuuston puheenjohtajat, vaikka kyseessä olisi huolimattomuudesta tapahtunut virhe.
Asian olisi voinut ratkaista kahdella eri tavalla laillisesti. Ensimmäinen ja vaikeampi tapa on, että valtuuston kokous olisi keskeytetty ja kunnanhallitus olisi pitänyt pikakokouksen, jossa se olisi muuttanut ehdotustaan. Helpompaa olisi ollut tehdä kunnanhallituksen ehdotuksesta poikkeava vastaehdotus ja hyväksyä se. Kumpikaan näistä tavoista ei siis juolahtanut kenenkään paikalla olevan mieleen, vaan päädyttiin terävällä kynällä piirrettyyn laittomuuteen.
Rivivaltuutetuilta ei voi vaatia täydellistä osaamista ja puheenjohtajillekin voi tulla virheitä. Nyt näyttää jo pahasti siltä, etteivät edes kunnajohtaja ja sihteerinä toimiva hallintojohtaja ymmärrä kuntalakia ollenkaan. Juuri heidän tehtävänsä olisi ollut avata lakikirja kuntalain kohdalta ja katsoa, mitä 53 § sanoo valtuustoasioiden valmistelusta. Tarkempia ohjeita saa valtuuston omasta työjärjestyksestä.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 13. 2011
Oikeusministeri Tuija Braxilla on omituinen hinku yrittää kammeta suomalaista oikeusjärjestelmää angloamerikkalaiseen suuntaan. Hän on koko ministerinuransa ajan yrittänyt uittaa järjestelmään amerikkalaisista lakisarjoista tuttuja menettelytapoja, kuten erilaisia sopimuksia syyttäjän kanssa. Tällainen käytäntö on arkipäivää angloamerikkalaisessa common law-järjestelmässä, mutta on vierasta eurooppalaisellle oikeudelle. Ainakin sen pitäisi olla.
Jo viime talvena Brax asetti työryhmän pohtimaan keinoja nopeuttaa oikeudenkäyntejä. Taustalla kummittelevat yli 50 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta saatua tuomiota oikeudenkäynnin viivästymisestä ja vielä suurempi määrä huomautuksia. Sen sijaan, että poliisille ja tuomioistuinlaitokselle suunnattaisiin lisäresursseja, aiotaan rajoittaa esitutkintaa ja oikeudenkäyntejä.
Kesälomakiireissään eduskunta päätti jo 24.6.2010, että valittaminen alioikeudesta hovioikeuteen on tämän vuoden alusta lähtien pääsääntöisesti kiellettyä. Nyt suunnitellaan ihan vakavissaan, että esitutkinta ja siten tietysti myös oikeudenkäynti rajattaisiin koskemaan vain osaa saman henkilön tekemistä rikoksista laajoissa juttukokonaisuuksissa. Tässä näyttelisivät olennaista osaa sopimukset syyttäjän kanssa: epäilty tunnustaisi osan rikoksista ja siitä hyvästä loppuja rikoksia ei edes tutkittaisi. Lisäksi tunnustaminen lieventäisi rangaistusta. Näiden kaikkien suunnitelmien tarkoitus on vain nopeuttaa oikeudenkäyntejä.
“Tunnustaminen jo esitutkintavaiheessa säästäisi niin poliisin, syyttäjien kuin tuomioistuintenkin työtä”, todistelee Brax tietämättömyyttään. Hän tuntuu kuvittelevan, että tunnustus lopettaa automaattisesti esitutkinnan ja syyllisyys on selvä. Jos asia menisi näin, niin minä voisin tunnustaa tehneeni Tulilahden kaksoismurhan ja saada tunnustukseni ansiosta lievemmän rangaistuksen, vaikka olin tekohetkellä satojen kilomerien päässä asuva nelivuotias. Legaalisen todistusteorian mukaan tunnustus on täysi näyttö, mutta sen teorian rippeistäkin maassamme luovuttiin jo vuonna 1948.
Tunnustus- ja sopimismenettelyä tultaisiin Braxin mukaan käyttämään lähinnä monimutkaisissa talousrikoksissa. Epäilty tunnustaisi jotain, loput jätettäisiin tutkimatta ja tuomioistuin toimisi kumileimasimena sinetöiden syyttäjän kanssa tehdyn sopimuksen. Oikeudenkäynti olisi nopeaa ja joustavaa; itse asiassa se mahtuisi hyvin tunnin mittaiseen amerikkalaiseen lakisarjaan. Rikollinen pääsisi lyhyen rangaistuksen jälkeen nauttimaan tutkimatta jätettyjen rikosten hedelmistä ja kaikki olisivat tyytyväisiä. Ainoat kärsijät olisivat laillisuus ja oikeudenmukaisuus, mutta ainakin prosessi olisi nopea.
Isot talousrikosvyyhdet ovat monimutkaisia ja vievät aikaa, sen myöntävät kaikki. On kuitenkin ala-arvoista edes ehdottaa, että käsittelyä nopeutettaisiin tinkimällä laista ja oikeudenmukaisuudesta ihan vain sen takia, ettei Suomi olisi enää EU:n silmätikkuna prosessien keston takia. Poliisille, syyttäjälaitokselle ja tuomioistuimille on taattava tarpeeksi resursseja, jotta kaikki rikokset tutkitaan ja tuomitaan. Sitä vaatii jo alkeellinenkin oikeustaju.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 12. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan kunnanvaltuuston kokoukset alkavat sujua käsikirjoituksen mukaan kuin NKP:n keskuskomitean kokoukset konsanaan. Puheenvuorot ovat ennalta harjoiteltuja, kysymyksiä ei esitetä eikä kukaan uskalla lopettaa taputtamista ensimmäisenä.
Tänään kokoontuu jo kolmatta kertaa peräkkäin ennen valtuuston kokousta varjovaltuusto. Valtuusto kokoontuu täydellä kokoonpanolla ensin epävirallisesti suljettujen ovien takana käsittelemään kaikki esityslistan asiat. Tässä vaiheessa esitetään mahdolliset lisäkysymykset ja saadaan vastaukset. Sen jälkeen alkaa virallinen, yleisölle ja tiedotusvälineille avoin kokous, jossa käydään jo harjoiteltu keskustelu eikä mitään tyhmiä tai edes tarpeellisia kysymyksiä esitetä. Niihin on jo saatu vastaus, joten mitäpä sitä samaa keskustelua käymään kahdesti peräkkäin.
Valtuuston puheenjohtajan mukaan pysyväksi aiotun menettelyn tarkoitus on sujuvoittaa kokouksen kulkua. Tämä tavoite toteutuu varmasti, mutta avoimuuden kustannuksella. Valtuutetut hyväksyvät uuden käytännön varmaan siksi, että nyt he voivat julistaa kylillä omaa nerouttaan ja vaikutustaan asian lopputulokseen. Kukaan ei nimittäin enää tiedä, kuka päättäjä on kaikkein eniten pihalla käsiteltävistä asioista, kun kaikki istuvat hiljaa viisaan näköisinä ja puheenjohtaja nuija paukkuu sujuvasti.
Itse oletan tärkeimmän syyn tähän näytelmään olevan puheenjohtajan epävarmuudessa. Hän ei hallitse kokoustekniikkaa eikä valtuuston työjärjestystä niin hyvin, että osaisi toimia oikein eri tilanteissa. Viime kesänä hän aiheutti ylimääräisen kokouksen koollekutsumisen, koska ei tiennyt, mitä tehdään silloin kun asiassa on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus. Hän haluaa näyttää osaavalta ja sehän onnistuu hyvin, kun yllättävät käänteet on ehkäisty ennakolta.
Toinen mahdollinen syy on halu peittää asioiden kelvoton valmistelu. Viime kokousta edeltävästä varjovaltuustosta tihkuneiden tietojen mukaan pesulan kunnostus kehitysvammaisten toimitiloiksi oli valmisteltu suorastaan ala-arvoisen puutteellisesti. Varjovaltuusto oli puhunut asiasta kovasti, mutta varsinaisessa kokouksessa asia palautetiin takaisin valmisteluun ilman puheita.
Kuntalaisen kannalta tämä tarkoittaa julkisen päätöksenteon katoamista suljetun oven taakse. Vaikka siellä lukkojen takana ei varsinaisia päätöksiä tehdäkään, siellä kuitenkin käydään se mielenkiintoisin keskustelu ja esitetään parhaat kysymykset. Kiinnostus kokouksiin katoaa niin yleisöltä kuin tiedotusvälineiltäkin. Kirkkokansakin on mielenkiintoisempaa seurattavaa kuin sellainen valtuusto, joka on sopinut päätettävistä asioista jo etukäteen.
Ei tällaiseen menettelyyn mitään suoranaista juridista estettä ole. Kyllä erilaisia epävirallisia kokouksia voi järjestää, kunhan päätöksenteko pysyy julkisena. Kuntalain henkeä eli päätöksenteon avoimuutta vastaan menettely kuitenkin sotii suorastaan hävyttömällä tavalla.
Tiedän muutaman valtuutetun lukevan tämän jutun. Heille annan varjokokouksessa esille otettavaksi seuraavat kysymykset: Onko mielestänne demokratian ja päätöksenteon avoimuuden hengen mukaista, että juuri ennen julkista kokousta sama porukka sopii päätettävistä asioista etukäteen? Miten aiotte huolehtia siitä, että tähän asti julkisesti käyty keskustelu tulee julkiseksi myös sieltä varjokokouksesta? Ja ikävin kysymys: Onko ihan oikeasti tarkoitus siirtää varsinainen päätöksenteko salaiseksi?
Älkää suotta minulle vastatko. Valmistautukaa antamaan selitys suoraan Eduskunnan Oikeusasiamiehelle, joka sitä ihan lähiaikoina tulee pyytämään.
Luokka: kunnallispolitiikka, media
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 11. 2011
Monia kymmeniä on sellaisia vaivaisia köyhiä, loppuuneläneitä, vanhoja, sokeita ja rampoja, joiden nimien kanssa Korkealla Esivallalla ei ole mitään tekemistä.
Näin kuittasi Ruoveden kirkkoherra vuoden 1635 henkikirjassa kaikki tuottamattomat eli veroa maksamattomat laumansa jäsenet. Korkea Esivalta ei halunnut tietää edes heidän nimiään; he olivat ylimääräistä ja turhaa väkeä.
Eilen julkaistun tutkimuksen mukaan maassamme on köyhälistön sisälle syntynyt kurjalisto. Tuloerot ovat viime vuosina kasvaneet ihan maailmanennätystahtiin ja osa köyhistä on pudonnut pysyvästi leipäjonon asiakkaiksi. Työttömät on jaettu kolmeen eri kastiin. Ylintä kastia edustavat ansiosidonnaista päivärahaa saavat, sillä he saattavat jopa elää päivärahallaan. Heidän jälkeensä tulevat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea saavat. He eivät enää pärjää ilman toimeentulotukea.
Kaikkein alimpana ovat työmarkkinatueltakin pudonneet ikuiseen karenssiin tuomitut, jotka voidaan määrätä mihin tahansa työhön tai koulutukseen pelkällä työmarkkinatuella. Kieltäytymisestä seuraa jopa 40 %:n alennus toimeentulotukeen. Nämä ovat niitä, jotka seisovat leipäjonossa yhdessä olemattoman pientä eläkettä saavien kanssa.
Joskus tuntuu siltä, että köyhien jakaminen tavallisiin köyhiin ja kurjalistoon on ihan tarkoituksellista. Näin saadaan köyhät kadehtimaan toisia köyhiä, eivätkä he silloin huomaa koko järjestelmän perusvikoja. Kuten Pentti Haanpää on todennut, niin köyhyys ei jalosta ihmistä. Se päinvastoin tekee hänestä harvinaisen tympeän ja vastenmielisen olennon, joka on valmis kaivamaan sormimutkalla leipäpalan toisen köyhän suusta.
Tämän paikkansapitävyydestä meillä ovat todisteina lukuisat urbaanitarinat siitä, miten erityisesti maahanmuuttajat saavat ilmaiseksi yhteiskunnalta ihan kaiken mitä keksivät pyytää, autoista ja kultakelloista lähtien. Kukaan ei ole koskaan näitä tarinoita oikeiksi todistanut, mutta silti niihin yleisesti uskotaan. Köyhät kadehtivat toisia köyhiä ja ovat valmiita käymään heidän kimppuunsa, ihan kuten on tarkoituskin. Köyhien rähistessä keskenään yhteiskunnan yläkerrokset voivat rauhassa keskittyä etuuksien jakamiseen itselleen.
Valtio on sellainen pakkoyhteisö, josta ei voi sanoutua irti muuten kuin hankkimalla jonkun muun maan kansalaisuuden. Nyt kuitenkin valtio itse on ruvennut irtisanomaan omia kansalaisiaan. Leipäjonon asiakkaat ovat pudonneet kaikkien mahdollisten turvaverkkojen läpi, eikä valtiovalta halua tietää heistä enää mitään. Pärjätkööt miten pärjäävät tai kuolkoot pois. Heidän nimiensä kanssa ei nykyajan Korkealla Esivallalla ole mitään tekemistä.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 10. 2011
Poliittisen kielenkäytön ja vihanlietsonnan välinen raja tuntuu olevan hämärtymässä, tai ainakin se on muuttunut hyvin liukuvaksi. Maailma miettii nyt sitä, vaikuttiko Sarah Palinin johtaman Teekutsuliikkeen kiikaritähtäinmainonta henkisesti tasapainottomaan mieheen ja sai hänet tarttumaan aseeseen. Timo Soini kirjoitti vuodenvaihteessa blogiinsa pitävänsä pari viikkoa lomaa ja palaavansa sitten kaupunkiin - Colt vyöllä.
USA:n tapausta en pysty tiedoillani analysoimaan ja Soini puhui ihan selvästi vertauskuvallisesti ja värikkäästi, kuten hänellä on tapana. Hänen puheissaan en näe mitään uhkausta tai yllytystä, mutta muualla niitä kyllä näkyy.
Hitler kirjoitti kirjassaan Taisteluni näin: “Suuri yleisö on sokeaa ja tyhmää, eikä tiedä, mitä se tekee. Se on asenteiltaan primitiivinen.” Tämän primitiivisen suuren yleisön mieliä muokkaamaan natsit perustivat oman lehden, nimeltään der Stürmer. Lehden sisältö oli äärimmäisen vastenmielistä rotupropagandaa, jota höystettiin karkealla pornografialla. Päätoimittaja Julius Streicher ei ollut edes natsipuolueen johdon erityisessä suosiossa, mutta hän oli hyödyllinen vedotessaan juuri massojen alhaisimpiin vaistoihin. Siksi häntä siedettiin. Nürnbergin oikeudenkäynnissä älyllisesti kehittymättömäksi ja todennäköisesti mielisairaaksi todettu Streicher sai kuolemantuomion.
Facebookissa leviää perussuomalaisten tai ainakin heidän innokkaiden kannattajiensa julkaisemia der Stürmeriin verrattavissa olevia linkkejä ja kommentteja. Ties mistä peräisin olevissa videopätkissä mässäillään väkivallalla, pedofilialla, kivityksillä, seivästyksillä, elävältä polttamisilla ja sodalla. Viesti on selvä: näin islaminuskoiset tekevät meille ja lapsillemme, jos emme taistele heitä vastaan. Kommentit puhuvat omaa karkeaa kieltään: monet ilmoittavat halukkuutensa päästä tekemään näille kusipäisille islamisteille täsmälleen samoin. Joskus tuntuu siltä, että käynnissä on ihan oikea uskonsota, johon värvätään puhdasrotuisia kristittyjä.
On sanomattakin selvää, että kyseessä on marginaali-ilmiö. Ei kukaan voi tosissaan kuvitella, että tällaiset kiihkoilijat oikeasti saisivat mitään valtaa saivatpa perussuomalaiset millaisen vaalivoiton tahansa. Puolueen pitäisi kuitenkin ymmärtää, että tällainen kiihkoilu on tehokkain keino karkoittaa äänestäjiä. Vihaa sylkevät äänenpainot peittävät alleen järkevien ja maltillisten ehdokkaiden ihan älykkäät ja varteenotettavat puheet.
Nämä ääriainekset eivät itse näytä ymmärtävän, että heitä siedetään vain vaaleihin asti. Valtaa heille ei tulla missään tapauksessa antamaan, vaan he saavat mennä takaisin sinne marginaaliin mistä ovat tulleetkin.
Luokka: media, politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 9. 2011
Kyselytutkimuksen mukaan iso osa kansasta on sitä mieltä, että lapsilisät tulisi poistaa suurituloisilta tai ainakin porrastaa tulojen mukaan. Heti seuraavana päivänä kokoomus ja keskusta kiirehtivät torjumaan tällaiset puheet, koska lapsilisä perustuu universaaliuden periaatteelle: Jokainen edellytykset täyttävä on oikeutettu saamaan oman osansa hyvinvointiyhteiskunnan annista tuloihin katsomatta. Lapsilisä on oikeastaan ainoa jäljelläoleva muisto hyvinvointivaltiosta, eivätkä ainakaan hallituspuolueet halua sitä viedä omilta kannattajiltaan.
Viralliset perustelut ovat sinänsä ihan oikeat. Jos hyvätuloiset eivät saa enää yhtään mitään suoranaista vastinetta maksamilleen veroille, menettävät he kokonaan mielenkiintonsa rahoittaa etuuksia. Tätä tautia on liikkeellä jo ihan riittävästi, koska jatkuvasti saa lukea kiukustuneita kirjoituksia verovaroilla loisivista laiskoista sosiaalipummeista. Yksikään hallituspuolue ei uskaltaisi edes unissaan koskea lapsilisiin.
Vielä ei kukaan ole esittänyt lapsilisien muuttamista ansiosidonnaisiksi siten, että enemmän ansaitseville sitä maksettaisiin enemmän. Tämä ajattelu sopisi oikein hyvin yhteen lisääntyvän yksilökeskeisen ahneuden kanssa. Joka paljon maksaa, myös saa enemmän, koska sehän olisi oikein ja tasapuolista.
Tätä ei siis kukaan ole ääneen sanonut, vaikka voisin ihan hyvin kuvitella jonkun hyvänhajuisen näköisen kokoomuksen naiskansaedustajan näin sisimmässään ajattelevan. Sen sijaan päättäjiä ei huolestuta ollenkaan se, että lapsilisä on jo nykyisin kääntäen ansiosidonnainen.
Toimeentulotukea saavan lapsiperheen käytettävissä olevia tuloja lapsilisä vähentää siten, että se heijastuu suoraan toimeentulotukeen. Tukea pienennetään täsmälleen saman verran kuin lapsilisää maksetaan. Niinpä käytettävissä on vain sentilleen sama määrä rahaa kuin sitä olisi ilman lapsilisää. Sama ilmiö toistuu ihan kaikissa etuuksissa. Myös hallituksen suuresti ylistämä takuueläke tulee pienentämään toimeentulotukea suoraan sen eläkkeen verran. Tulojen lisäys on pyöreä nolla.
Tunnen kaikki vastaväitteet. Toimeentulotuki on viimesijainen keino ja sitä ennen on laskettava yhteen kaikki muut käytettävissä olevat varat. Vain normin alittavaan osuuteen saa toimeentulotukea, tämä on selvä sääntö. Sitä minä vain ihmettelen, että miksi tämä sääntö on niin selvä. Eikö lapsilisä olekaan tarkoitettu kaikille lapsiperheille kattamaan lapsesta aiheutuvia lisäkuluja? Onko juuri köyhän kotitalouden syötävä yhdessä ensin lapsilisänsä, kun taas suurituloiset voivat vaikka sijoittaa ylimääräisen rahan lapsen pesämunaksi?
Sen sijaan, että keskustellaan hyödyttömästi ihan spekulatiivisesta lapsilisän poistosta tai porrastamisesta, kannattaisi ehkä vilkaista sinne kaikkein huonoimmin toimeentulevien suuntaan. Tai sitten on sanottava ääneen, että jolla paljon on, sille annetaan lisää ja jolla vähän on, siltä otetaan sekin pois.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 8. 2011
Pääministeri Mari Kiviniemi sanoi sanomalehti Keskisuomalaisen 140-vuotisjuhlalehdessä, että Suomi ei salli Ruotsin tavoin yksityisiä peruskouluja ja lukioita. Koulussa ei ole mitään yksityistettävää, koska jokaiselle on tarjottava koulutus, mutta sen sijaan pääministeri on valmis uudistamaan palveluja nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Ensin luulin tätä spekulatiivisen uhkan torjumiseksi vaalimainosmielessä, koska en ollut kuullut kenenkään aikovan yksityistää perusopetusta. Päivän muut uuutiset sen sijaan kertoivat ihan muuta. Ruotsalainen yksityisiä peruskoulutuspalveluja tuottava yritys on ollut yhteydessä opetusministeriöön ja ilmoittanut olevansa valmis perustamaan kouluja Suomeen. Ministeriö kertoi myös, että vuosien varrella useat eurooppalaiset yritykset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa asiaan.
Firmat ovat kuitenkin menettäneet mielenkiintonsa saatuaan kuulla maamme lainsäädännöstä. Perusopetuslaki nimenomaisesti kieltää opetuksen järjestämisen taloudellisen edun saavuttamiseksi. Lisäksi koulun on osoitettava käytännössä, että sille on tarvetta ja kysyntää, eikä valtioneuvoston lupa ole sittenkään itsestään selvä asia. Mukana on aina harkinta.
Tässä valossa pääministerin valmius uudistaa nopeasti palveluja muuttuvassa maailmassa saa uuden merkityksen. Kun meillä on jo yksityistetty terveydenhoito ja Räkkylän kunta on yksityistänyt jopa sosiaalitoimensa, lienee peruskoulun yksityistäminen vain ajan kysymys. Se ei vaadi mitään muuta kuin muutaman teknisen lakimuutoksen ja niitähän on tunnetusti helppo tehdä.
Meillä toimii jo nyt yksityiskouluja, mutta ne eivät saa tuottaa voittoa. Käytännössä niitä ylläpitävät yhdistykset tai säätiöt, jotka saavat toimintaansa julkisen sektorin rahoitusta. Periaatteellinen valmius siis jo on ihan omasta takaa ja ulkomailta saadaan varmasti vetoapua. Käytännössä homma tulee toimimaan kuten kaikki muukin ulkoistaminen: Yksityinen järjestää palvelut pääasiassa verovaroin. Julkinen sektori on vain pankkiautomaatti, jolla verotulot siirretään yksityisille.
Juuri näin toimivat Ruotsin yksityiset koulut. Omituisinta tässä on jälleen kerran se, että nämä koulut tuottavat voittoa, vaikka saavat saman verran rahaa kuin julkiset koulut. Kerran televisiossa näytettiin tällaista yksityiskoulua. Luokkien, sikäli kuin niitä edes oli, oppilasmäärä näytti huitelevan jossain 50 tienoilla ja yksi opettaja katsoi päältä, kun oppilaat touhusivat kuka mitäkin. Oppilailla ei ollut edes oppikirjoja, koska ne ovat nykymetodien mukaan tarpeettomia. Kun voittoa tavoitellaan, on kaikista kustannuksista säästettävä.
Saa nähdä, millaisia valmiuksia hallituksella on vastata nopeasti muuttuva yhteiskunnan haasteisiin. Nykytrendin mukaan kaiken on oltava yksityistettyä ja kilpailutettua.
Luokka: politiikka, talous
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Tammikuun 7. 2011
Joillekin tuntuu olevan tärkeintä pääsy eduskuntaan, mutta puolueella ei ole mitään merkitystä. Tällaisia ovat erityisesti monet julkkikset, mutta kyllä ideologiset arvot ovat hukassa joillain vähemmänkin tunnetuilla ehdokkailla. Nämä ihmiset tuntevat itsensä tavattoman älykkäiksi ja päteviksi kansanedustajan tehtäviin, mutta ongelmana on löytää oikea puolue ja riittävästi äänestäjiä. Puolueet sen sijaan eivät nykyisin tunnu nirsoilevan ehdokkaiden suhteen, varsinkin jos kysymyksessä on urheilija, laulaja tai muuten tunnettu henkilö.
Pohjois-Karjalassa on keskustan ehdokkaana näyttelijä Pekka Räty, tuo ikimuistoinen Simpauttajan Imppa ja Kivenpyörittäjän Mujunen. Tämä erinomainen näyttelijä on istunut 90-luvulla yhden kauden vihreiden kansanedustajana, yrittänyt viime vaaleissa Pohjanmaalta SDP:n riveissä ja on nyt siis Pohjois-Karjalassa keskustan ehdokkaana.
Minulla ei ole harmainta aavistusta siitä, mitä asioita hän aikoisi eduskunnassa edistää. Ei hän tunnu olevan selvillä siitä itsekään. Pari viikkoa sitten sanomalehti Karjalaisen haastattelussa Räty kertoi, että hänellä on halu jättää Eskon puumerkki päätettäviin asioihin. Hän myöntää siis suoraan, että häntä ajaa vain halu päästä päättämään.
Toinen silmiini sattunut uutinen kertoi, että laulaja Frederikiä on pyydettu kristillisten Helsingin piirin ehdokkaaksi. Aiemmin hän tarjoutui perussuomalaisten ehdokkaaksi, mutta ei kelvannut. Minun on vähän vaikea kuvitella tätä junttimachoilun kuningasta edistämässä kristilliä arvoja, varsinkin kun on käynyt ilmi, ettei hän koskaan ole kuulunut edes kirkkoon. Mies aikoo kuitenkin harkita tarjousta vakavissaan.
Puolueet ovat huomanneet jo kauan sitten, että osaa äänestäjistä on helppo jymäyttää julkkisehdokkailla. En jaksa edes laskea, kuinka monta entistä laulajaa ja urheilijaa eduskunnassa istuu, mutta yleensä he eivät nouse esiin poliittisella kyvykkyydellään. Ilmeisesti meillä äänestäjillä on kuitenkin sellainen käsitys, että jos joku on hyvä yhdellä alalla, niin hän automaattisesti on hyvä myös politiikassa.
Jotkut kieltämättä ovatkin. Nämä poliittisen kentän läpijuoksijat ovat minusta kuitenkin arveluttavia suosiontavoittelussaan. Täydellinen ideologian puuttuminen pistää väkisin epäilemään, että he aikovat edustaa pelkästään itseään ja ajaa lähinnä omia etujaan. Siihen tarvitaan vain oikea puolue, jonka kautta saisi riittävästi ääniä.
Nyt joku väittää, että äänestäjätkin ovat nykyisin liikkuvia, joten kyllä ehdokkaatkin voivat sitä olla. Liikkuvat äänestäjät saavat minun puolestani äänestää näitä vikkeläliikkeisiä julkkiksia, mutta ei pidä sitten valittaa, kun asiat eivät edisty. Jos joku käsittää eduskuntavaalit Idols-kilpailuksi, niin enpä minä sille mitään mahda.
Luokka: politiikka
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Tammikuun 6. 2011
YLE Uutiset teki tutun temppunsa taas eilen. Se teetti mielipidemittauksen kansanedustaja Eero Lehden (kok) omistamalla Taloustutkimus Oy:llä ja toitotti koko päivän, että me suomalaiset olemme valmiita menoleikkauksiin. Tämän talven muotisanaa kestävyysvajetta hoettiin niin usein, että se varmasti alkaa iskostua kaikkien mieleen. Lisäksi kerrottiin suoraan, että tähän kestävyysvajeeseen ei ole mitään muuta lääkettä kuin menoleikkaukset, joita kansa siis suorastaan haluaa.
Saahan tällaista tutkimusta ja sen uutisointia sanoa mielipidemittaukseksi ja sen tulosten uutisoinniksi, jos karsastaa sanaa mielipidemuokkaus. Sitä tällainen uutisointi kuitenkin on kaikkein raaimmillaan. Kestävyysvajetta tungetaan kurkuista alas rukkanen kourassa niin kauan, että sitä alkavat pelätä sylilapsetkin. Vaalien jälkeen vedotaan useisiin tutkimuksiin, joiden mukaan kansa on halukas korjaamaan kestävyysvajetta menoleikkauksilla, eikä siinä vaiheessa enää auta vastustelu.
Mitä sitten ihmiset vastasivat tässä tutkimuksessa, jonka mahtavan otannan - 1005 henkilöä - katsotaan vastaavan koko kansan mielipidettä? Lähes puolet suomalaisista ovat valmiita leikkaamaan kuntien ja valtion kustannuksia. Eniten valmiuksia on leikata suurituloisten lapsilisiä, maahanmuuttajien sosiaalietuuksia ja kansainvälisen kriisinhallinnan menoja. Kuvitteleeko joku oikeasti, että nämä leikkaukset riittävät tasapainottamaan taloutta vai olivatko kysymykset sopivasti muotoiltuja?
Hyvätuloisten lapsilisien leikkaaminen on houkuttelevaa, mutta siinä piilee iso riski. Jos suurituloiset menettävät tämän kaikille vanhemmille tasapuolisesti suunnatun tulonsiirron, heiltä loppuu viimeinenkin veronmaksuhalu. Mitäpä sitä suotta maksamaan, jos ei saa rahoilleen mitään vastinetta.
Missään tapauksessa kansa ei halua koskettavan sosiaalietuuksien indeksikorotuksiin, eläkeikään, tie- ja ratahankkeisiin eikä kalleimpien hoitojen saatavuuteen. Tulokset ovat aika ennalta arvattavia; ei kukaan halua koskettavan sellaiseen, mikä saattaa olla lähellä omaa napaa. “Sieltä muualta” voi sitten leikata, vaikka suurin osa ihmisistä ei osaa sanoa, mikä on se joutava rahanreikä julkisella sektorilla. Yleensä sanotaan vain, että se byrokratia joutaa pois.
Lähes puolet haluaa myös pidentää työuria lyhentämällä opiskeluaikoja. Tällaisen vastauksen antaminen on helppoa sellaiselle, joka itse on opiskellut vain vähän tai jonka omien opiskeluaikojen muistot on aika kullannut.
Veroja haluaa korottaa 33 % vastanneista, mutta tätä ei uutisissa erityisemmin tuotu esille. Kansalaiset haluavat nimenomaan pääoma- ja ansiotulojen asettamista samalle viivalle, mutta sitä ei tiettävästi edes kysytty. Se olisi sotinut mielipidemuokkauksen tarkoitusta vastaan, koska tavoitteena oli opettaa ihmisille kaksi asiaa. Kerrataan ne opetukset vielä, että varmasti muistatte: Maassamme on julkisen talouden kestävyysvaje ja suomalaiset ovat valmiita menoleikkauksiin sen korjaamiseksi.
Luokka: media, politiikka, talous
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Tammikuun 5. 2011
Olen ihmeekseni huomannut, että yhä useammat ihan tavalliset palkansaajat oikeastaan kannattavat tasaveroa. Jos Jorma Ollilan ja Jari Sarasvuon kaltaiset ihmiset ovatkin sen kannalla, niin tavalliset pieni- ja keskituloiset ovat kyllä tasaveron puolelle kallistuessaan tulleet pahemman kerran höynäytetyiksi. Tai sitten he eivät ymmärrä verotuksen perusteista ja yhteiskunnan lainalaisuuksista yhtään mitään.
Kerrataan vielä ihan perusteet. Progressiivinen verotus takoittaa sitä, että kun tulot suurenevat, niin veroprosentti kasvaa. Tähän järjestelmään maassamme siirryttiin 1920-luvun alussa ja silloin hallituksen perusteluissa ja eduskunnan puheissa riemuittiin, että vihdoinkin on Suomi siirtynyt sivistyskansojen joukkoon myös verotuksellisesti. Veroprogression tarkoitus on kohdentaa veroja suhteessa enemmän nille, joilla on enemmän maksukykyä.
Tasavero tarkoittaa sitä, että kaikki maksavat tuloista riippumatta veroa saman prosentin mukaan ja regressiivinen verotus sitä, että pienituloiset maksavat veroa enemmän kuin suurituloiset. Arvonlisävero ja kaikki muut kulutusverot ovat luonteeltaan tyypillisiä tasaveroja, koska kaikki maksavat tuotteiden hinnoissa veroa saman verran. Jostain kumman syystä sen epäoikeudenmukaisuus on osalle ihmisitä epäselvää.
Tässä konkreettinen esimerkki, jonka lainasin Helsingin Sanomien 3.1.2011 yleiönosastosta. Jos joku ei vielä tämänkään jälkeen ymmärrä tasaveron epäoikeudenmukaisuutta, niin minä en mahda enää mitään. Sellainen ihminen saa vapaasti sahata omaa oksaansa äänestämällä tasaveroon tähtääviä.
Jos 1 000 euroa kuukaudessa ansaitseva ostaa 123 euroa maksavan tuotteen, hän maksaa siitä arvonlisäveroa 23 euroa eli 2,3 % palkastaan. Kun 10 000 euroa ansaitseva ostaa saman tuotteen, hän maksaa veroa saman 23 euroa, mutta vain 0,23 % tuloistaan.
Jos tämä on jokun mielestä tasapuolista, niin hän varmaan hyväksyy myös seuraavan regressiivisen esimerkin. Joku ansaitsee 100 000 euroa ja joku toinen 1 000 euroa kuukaudessa. Heidän tuloeronsa on siis 99 000 euroa. Jos enemmän ansaitsevan veroprosentti olisi 10 ja vähemmän ansaitsevan 90, jäisi parempituloiselle käteen 90 000 ja sille toiselle 100 euroa, mutta heidän tuloeronsa olisi pienentynyt ja olisi enää 89 900 euroa. Regressio siis pienentäisi tuloeroja, mutta oikeudenmkaisuuden jätän jokaisen harkittavaksi.
Tuloverojen keventäminen ja kulutusverojen nostaminen ei ole mitään muuta kuin hyvätuloisten pyrkimys siirtää omaa verotustaan pienituloisten maksettavaksi. Nyt joku sanoo, että hyvätuloiset kuluttavat enemmän ja maksavat siten enemmän veroja. Totta, mutta ei kukaan voi syödä tai lämmittää tupaansa määräänsä enempää. Perustarpeet pitäisi voida tyydyttää edullisesti, mutta ylellisyystarvikkeista joutaakin maksaa veroja.
Luokka: oikeus, politiikka, talous
|
3 Kommenttia »
sakutimonen @ Tiistaina, Tammikuun 4. 2011
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan teknisellä toimella on hyvin omaperäinen käsitys kunnallislainsäädännöstä ja kunnan säännöistä. Virkamiehet eivät tunnu osaavan tehdä asioita oikein edes vahingossa ja virheitä paikataan tekemällä lisää virheitä.
Kesällä kunta aloitti vanhan pesulakiinteistön saneerauksen kehitysvammaisten toimintakeskuksen tiloiksi teknisen toimen johtajan päätöksellä. Kustannuksia ennätti kertyä 100 000 euron edestä ennen kuin eräs teknisen lautakunnan jäsen huomasi, että hankkeeseen ei ole varattu talousarviossa määrärahaa eikä siitä ole päätetty missään luottamuselimessä. Teknisen johtajan hankintavaltuuksien yläraja on 50 000 euroa, joten hän todennäköisesti ehti ylitttää valtuutensa tuplaten. Lisäksi huomattiin, että työn valvojaksi kunnan puolesta on nimetty sama yritys, joka työtä myös teki.
Nyt tuli kiire saada jo tehdyt virheet korjattua. Tekninen lautakunta ohitettiin valmistelussa ja kunnanhallitus esitti suoraan valtuustolle, että hankkeeseen myönnettäisiin lisämäärärahaa. Valtuusto ei esitystä hyväksynyt, vaan palautti asian lautakunnan valmisteltavaksi.
Lautakuntaa painostettiin kiireeseen vedoten tekemään halutut esitykset nopeasti ja ilman tilojen käyttäjän eli sosiaali- ja terveyslautakunnan esitystä tai edes lausuntoa. Työterveyshuollon kriittistä lausuntoa sisäilmaongelmista ei löytynyt mistään. Korjaussuunnitelma ja sen perusteella tehdyt kustannuslaskelmat jaettiin vasta lautakunnan kokouksessa. Esityslistatekstissä väitettiin, että kustannuslaskelma perustui rakennussuunnitelmaan, vaikka tosiasiassa laskelma oli laadittu elokuussa ja rakennussuunnitelma vasta marraskuussa. Omituisesta aikaerosta ei mainittu mitään.
Lautakunta hyväksyi esityksen ilmeisen pitkin hampain ja asia eteni kunnanhallitukseen ja uudelleen valtuustoon. Valtuusto kuitenkin palautti koko asian jälleen lautakunnan valmisteltavaksi, jotta asioihin saataisiin jotain tolkkua.
Nyt ollaan siis taas kerran alkuruudussa ja jääräpäisen sinnikkäästi lähdössä väärällä jalalla liikkeelle. Lopullinen rakennuksen käyttäjä eli sosiaali- ja terveyslautakunta ei vieläkään ole esittänyt mitään eikä edes antanut asiasta lausuntoa. Vain kaksi johtavaa virkamiestä ovat allekirjoittaneet lautakunnan nimissä paperin, jonka mukaan saneeraus on tarpeellinen ja kustannuslaskelma oikea.
Kun teknisen lautakunnan oletetaan valmistelevan tällaisen erityiskäyttöön tarkoitetun rakennuksen saneeraus, luulisi olevan itsestään selvää, että käsittelyn pohjana on käyttäjälautakunnan esitys. Kun asioista keskustellaan lautakuntatasolla, ei virkamiesten allekirjoittama paperi riitä käsittelyn pohjaksi. Kunta on tekemässä mahtavaa muotovirhettä käsittelyn alkumetreillä ja siihen lopullinen päätös tulee aikanaan valitusasteissa kaatumaan.
Kokonaan toinen asia on jo tapahtunut mahdollinen toimivallan ylitys hankinnassa. Siitä asiasta ei saa puhua.
Kunnamäellä ei riemuita tästäkään kirjoituksestani. Julkisia asioita hoidettaessa pitää kuitenkin varautua siihen, että joku utelias niitä asioita seuraa. Minulle on turha suuttua, koska minä vain pitelen peiliä naaman edessä. Ellei kuva miellytä, on turha moittia peiliä tai sen pitelijää.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Maanantaina, Tammikuun 3. 2011
Minulla on ikävä tapa ennustaa politiikan tulevaisuutta. Erityisen ikävä tämä tapa on siksi, että ennustukset perustuvat ympäröivään todellisuuteen ja osuvat liian usein kohdalleen. Jos ja kun kokoomus on kevään vaalien suurin voittaja ja hallituksen muodostaja, tulee hallitusohjelma pääpiirteittäin olemaan seuraavanlainen.
Verotus: Progressiivista verotusta alennetaan kautta linjan ja tästä saatava hyöty ohjataan suoraan suurituloisille ja elinkeinoelämälle. Arvonlisävero ja erilaiset kulutusverot tulevat nousemaan niin kauan, että lopullinen tavoite tasaverotus toteutuu. Erilaisia spekulatiivisia veroja vastustetaan ankarasti. Tämä tarkoittaa sitä, että torjutaan ankarasti sellaisia veroja, joita ei ole koskaan ollut aikomustakaan toteuttaa.
Maksut: Kaikki maksut tulevat nousemaan kaikille tasapuolisesti. Tasapuolisuus tarkoittaa tässäkin samaa kuin tasaverotuksessa, eli köyhä maksaa suhteessa enemmän kuin rikas.
Säästöt, tuottavuusohjelma, järkiperäistäminen, byrokratian poistaminen: Nämä kaikki tarkoittavat sitä, että yhteiskunnan avaintoiminnot ulkoistetaan ja kilpailutetaan, jotta markkinavoimat pääsevät suoraan käsiksi verovaroihin. Yhteiskunnan omaisuutta myydään, sikäli kun myytävää vielä löytyy. Lisäksi selvitetään mahdollisuudet muuttaa maksulliseksi terveydenhuollon lisäksi myös peruskoulutus, yliopistot ja kirjastot.
Maanpuolustus: Tavoitteena on ulkoistaa maanpuolustus Natolle. Tätä tuetaan yhteensopivilla ase- ja kalustohankinnoilla. Jos EU-valmiusjoukolle ei ala löytyä koulutusta vastaavaa työtä eli sodankäyntiä, on joukkoihin osallistumisesta luovuttava.
Energiapolitiikka: Hallitus on erittäin huolissaan energian riittävyydestä. Lopputulos on, että lisää ydinvoimaa rakenetaan sen mukaan, mitä teollisuus ja EK käskevät.
Rahoitus: Progressiosta luopuminen romauttaa verotulot pysyvästi. Rahoitus järjestetään ottamalla lisää valtionvelkaa lastenlastenkin maksettavaksi. Kun laskut alkavat langeta maksettaviksi, syytetään kansaa yli varojen elämisestä ja leikataan rajusti valtion menoja. Leikkaus kohdistetaan erityisesti sosiaalitoimeen, terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon.
Pidätte tietenkin ennustustani liian synkkänä, mutta sittenpähän näette. Jossain joku laatii koko ajan suunnitelmia.
Luokka: oikeus, politiikka, talous
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Tammikuun 2. 2011
Tasavallan Presidentin perinteinen uudenvuodenpuhe ja sen uutisointi ovat paras mahdollinen kohde tarkkailla, miten meille uutisoidaan asioista. Puhe on lyhyt, siinä käsitellään useita teemoja ja puheella ei ole mitään käytännön merkitystä. Siitä saa kuitenkin valittua tylsän päivän pakollisia uutisia ihan tiedotusvälineen omien näkemysten mukaan.
Minun mielestäni presidentti varoitti puheessaan hyvinvointivaltion rapautumisesta. Hän korosti, että oikeudenmukaisuus, vanhuksista huolehtiminen, köyhyyden ehkäiseminen ja demokratian toimivuus ovat suomalaisille tärkeitä arvoja. Jokapäiväisessä elämässä nämä tärkeät arvot eivät kuitenkaan näy, vaan sekä peruspalvelujen saatavuus että toimeentulon ongelmat ovat toistuvasti esillä.
Television eilisten uutisten mukaan presidentti ei sanonut mitään tällaista. YLE:n kanavilla uutisoitiin presidentin huolestuneen lisääntyneestä suvaitsemattomuudesta meillä ja muualla. Mukaan vedettiin lisääntynyt maahanmuuttovastaisuus ja seksuaalisiin vähemmistöihin kohdistuneet hyökkäykset.
MTV 3 ja muut kaupalliset kanavat pistivät vielä paremmaksi. Niiden uutisissa kerrrottiin näyttävästi, että presidentti toivoo lisääntyvää Nato-yhteistyötä kansainvälisen toiminnan eri aloilla. Sivulauseessa mainittiiin, että presidentti ilmoitti kansalaisten enemmistön yhä vastustavan Naton jäsenyyttä.
Kun yhdestä ainoasta puheesta saadaan irti näin monta eri näkökulmaa, sietää miettiä ihan jokapäiväistä uutisointia. Mitä meille kerrotaan asioista ja mitä meidän halutaan niistä ajattelevan? Pelkällä näkökulman valinnalla saadaan muokattua asenteita haluttuun suuntaan, eikä valehdella tarvitse yhtään. Riittää, että kerrotaan valikoitu totuus. Eilisen uutisissa ei ollut yhtään valhetta, mutta pääasian valikointi osoitti tiedotusvälineen oman mielenkiinnon kohteet.
Olen jo kauan ihmetellyt YLE:n uutisten tason yleistä laskua. Tärkeistä asioista kerrotaan lyhyen pintapuolisesti, mutta sitten saatetaan paneutua huolella vaikkapa koirien talvitakkimuotiin. Talousuutiset tulevat suoraan Elinkeinoelämän Keskusliitosta, jonka äänitorvet perustelevat omaa näkemystään laajasti. Tasapuolisuuden nimissä haastatellaan lomauttavan tehtaan portilla surkeana lakki korvilla seisovaa pääluottamusmiestä, joka ehtii sanoa vain, että kyllä tämä oli surullinen yllätys. Sitten leikataan takaisin studioon ja pörssikursseihin.
Viikonlopun uutisaihe tehdään kätevästi ihan itse. Lauantaiaamuksi kutsutaan haastetteluun joku poliitikko, jonka puheita sitten kerrataan uutislähetyksissä kuin suurempaakin sanomaa. Toistuvia uutisaiheita ovat puolueiden kannatustutkimukset. YLE tilaa säännöllisin väliajoin Taloustieto Oy:ltä kannatustukimuksen, joka osoittaa kokoomuksen aina vain olevan kannatusluvuiltaan ehdoton ykkönen. Uutisointia ei haittaa ollenkaan se, että tutkimuksen virhemarginaali on suurempi kuin kolmen suurimman puolueen välinen ero.
Tutkiva bloggaja Riikka Söyring kertoi kuluneella viikolla, että Taloustutkimus Oy:n omistaa kokoomuksen kansanedustja Eero Lehti. Tätä tietoa en ole tarkistanut, mutta oletetaan nyt ihan uutisten tapaan sen pitävän paikkansa. Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja on kokoomuksen Kimmo Sasi ja pääjohtaja on myös tunnetusti kokoomuslainen. Joku ilkeämielinen saattaisi puhua tilatusta tutkimuksesta, jonka tuloksella halutaan aivopestä kansalaisia. Kuten olen aiemminkin sanonut, on vain valittava oikeat kysymykset ja esitettävä ne oikeille ihmisille, niin saadaan haluttu lopputulos.
Luokka: media, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Tammikuun 1. 2011
Koska joku poliittinen haihattelija kuitenkin aloittaa uuden vuoden julistamalla yhtenäisen kansan pyrkimystä yhteisen onnen tavoitteluun, käsken minä tällaisen haaveilijan avaamaan välittömästi silmänsä. Suomi on eriarvoisempi kuin koskaan sitten 1930-luvun ja vastakkainasettelun aika on vasta alkamassa.
Pääministeri Mari Kiviniemi avasi tiedotusvälineille osoittamassaan viestissä poliittisen keskustelun vaatimalla poliittista keskustelua vaalien alla. Itse hän ei sanonut mitään poliittista, koska joku voisi siihen puuttua ja väittää vastaan. Sen sijaan kulissien takana on tehty kovasti työtä kastijaon syventämiseksi entisestään.
Hetemäen verotyöryhmä julkaisi viimeinkin raporttinsa, jota on odotettu kuin Messiaan tulemista. Verokeskustelu on jo pari vuotta tyrehtynyt siihen, että todetaan Hetemäen työryhmän aikanaan esittävän raporttinsa, jonka pohjalta sitten keskustellaan. Ei keskustella, vaan esityksen pahimmat palat toteutetaan sellaisenaan. Suurituloisten verotusta kevennetään ja kulutusverojen osuutta lisätään niin kauan, että lopullisena tavoitteena oleva tasavero toteutuu.
Markkinavoimat ovat jo kauan halunneet päästä käsiksi verovaroihin. Tämän keskustelun avasi viimeinkin vuorineuvos Gustav von Hertzen, joka vaati hallitusohjelmaan kirjattavaksi kaikkien alojen vapauttamisen täysin rajottamattomalle kilpailulle. Yhteiset verovarat tuhlataan nyt turhanpäiväisiin julkisiin palveluihin, kun ne voitaisiin sijoittaa tuottamaan voittoa osakkeenomistajille yksityistämällä kaikki yhteiskunnan toiminnat.
Samaan aikaan puhutaan kauniisti myös köyhistä ja syrjäytyneistä. Tosiasiassa kukaan ei piittaa heidän murheistaan tippaakaan eikä aio tehdä asialle mitään. Puhetta syrjäytyneistä tarvitaan tuottamaan yhtenäisyyden tunnetta niiden välille, jotka itsekin saavat pelätä koko ajan putoamistaan köyhäksi. Kaikkein kovimmalla äänellä julistavat juoppojen työttömien laiskuutta ne, joita itseään saattaa miloin tahansa kohdata työttömys. Näin he pyrkivät helpottamaan omaa ahdistustaan.
Syrjäytynyt on spitaalinen ja sen taudin pelätään tarttuvan. Niinpä yhteiskunta ei ole julistanut sotaa köyhyyttä, vaan sodan köyhiä vastaan. Köyhien käytöshäiriöt eivät johdu enää köyhyydestä, vaan köyhyys huonosta käytöksestä.
Suurinta osaa kansasta ei politiikka kiinnosta tippaakaan, koska he eivät siitä mitään ymmärrä eivätkä haluakaan ymmärtää. Vaaleissa äänestetään massan mukana suosituimpia suomalaisia kuten Idols-kilpailuissa konsanaan. Ennakkosuosikki on kokoomus, joten mielipidemittaukset osoittavat sen olevan jatkuvasti suurin puolue. Massan mukana on hyvä äänestää voittajaa ja tuntea kuuluvansa oikeaan porukkaan. Perussuomalaisten nousu on puolueen puheenjohtajan sisällöttömien letkautusten ja sananpaukausten varassa.
Toivotan meille kaikille onnea tälle vuodelle. Sitä me totisesti tulemme tarvitsemaan, koska viisaita johtajia emme tule saamaan.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
7 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 31. 2010
Kolme päivää sitten kirjoitin huomenna voimaan tulevasta lakimuutoksesta, joka pääsääntöisesti estää rikosasioissa valittamisen alioikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Saamani palautteen takia minun on pidettävä oikeusvaltiolle vielä toinenkin hautajaispuhe.
Oikeudenkäymiskaaren 25 a-luvun 6 §:n 1 momentti alkaa huomenna seuraavalla lauseella: Vastaaja tarvitsee rikosasiassa jatkokäsittelyluvan, jos häntä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin neljä kuukautta vankeutta. Tämä viattoman näköinen lause tarkoittaa sitä, että valtaosasta alioikeuksien päätöksiä ei enää saa valittaa. Jatkokäsittelyluvan saa vain silloin, jos on syytä epäillä tuomion lainmukaisuutta.
Yllättävän monet ovat todenneet, että kyllä ensimmäisen oikeusasteen päätöksen pitää riittää, valittaminen on pelkkää asian pitkittämistä ja resurssien tuhlausta, josta hyötyvät vain asianajajat. Kuten aiemmin olen todennut, on oikeus saattaa asiansa ylemmän tuomioistuimen ratkaistavaksi yksi oikeusvaltion tunnusmerkeistä, mutta tämän tunnusmerkin katoaminen ei tunnu useimpia mitenkään vaivaavan. Otetaan sitten konkreettisempia esimerkkejä.
Rikoslain rangaistusasteikot ovat yllättävän laajat ja tuomiot samasta teosta saattavat vaihdella hyvinkin suuresti eri käräjäoikeuksissa. Yksi hovioikeuksien tärkeimpiä tehtäviä on yhtenäistää rangaistuksia; samanlaisista teoista on tuomittava samalla tavalla koko maassa. Tästä ei varmaan kukaan ole eri mieltä.
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen on sellainen rikos, johon saattaa syyllistyä ihan kuka tahansa ja ihan missä päin maata tahansa. Rangaistuksena siitä on säädetty vähintään 30 päiväsakkoa ja enintään kaksi vuotta vankeutta. Jos ja kun tuomiot vaihtelevat eri käräjäoikeuksissa, tekisi vaikkapa neljän kuukauden tuomion saaneen varmasti mieli valittaa varsinkin silloin, jos tietää jonkun toisen jossain muualla selvinneen samanlaisesta teosta pienellä sakolla. Valittaminen ei kuitenkaan enää huomenna onnistu ihan helposti, vaan siihen vaaditaan lupa. Jos käräjäoikeus on tuominnut lain mukaan, ei valituslupaa heru. Kannattaa siis syyllistyä rikokseen sellaisella paikkakunnalla, jossa rangaistuskäytäntö on lievempi kuin naapurissa. Nyt haudataan siis myös toinen tärkeä oikeusperiaate, yhdenvertaisuus lain edessä. Samanlaisista teoista ei välttämättä tuomita samalla tavalla.
Alioikeuksissa ratkaisuja tekevät yksi lainoppinut tuomari ja kolme maallikkolautamiestä. Jokaisella on äänestystilanteessa samanarvoinen ääni, joten periaatteessa lautamiehet saattaisivat tuomita tuomarin kannasta poiketen jopa vastoin lakia. Tällaisessa enemmän teoreettisessa tilanteessa valituslupa myönnettäisiin ja tuomio muutettaisiin, mutta siitä pitäisi ymmärtää valittaa kaksivaiheisesti. Ensin on haettava valitulupa ja vasta sen saatuaan pääsee valittamaan.
Valitusluvan hakeminen siis aiheuttaa yhden lisävaiheen muutoksenhakuun. Säästöä uudistuksesta ei koidu kenellekään, koska hovioikeuksien on tutkittava jokainen valituslupahakemus ja selvitettävä, myönnetäänkö lupa vai ei. Käytännössä tämä edellyttää kaiken oikeudenkäyntiaineiston läpikäymistä. Ihan samalla vaivalla voitaisiin koko asia käsitellä uudelleen.
Valittajalle yksi lisäporras tietää lisäkustannuksia, koska yksikään asianajaja ei tee valituslupahakemusta ilmaiseksi. Jos lupa saadaan, käynnistyy laskuri uudelleen itse valitusta laadittaessa. Valittaja maksaa, mutta maksuttomien oikeudenkäyntien tapauksessa maksajana on valtio. Säästäessään tuomioistuinten kustannuksissa valtio käyttää rahaa maksuttomien oikeudenkäyntien avustajanpalkkioihin.
Nyt minun on ihan pakko esittää tämä kysymys: Oliko eduskunnalla 24.6.2010 niin kova kiire kesälomalle, että kukaan ei edes huomannut, millainen lakimuutos tuli tehtyä?
Luokka: laki, oikeus
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 30. 2010
Maanantaina 27.12.2010 vuorineuvos Gustav von Hertzen sanoi Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla viimeinkin ääneen sen, mitä olen jo kauan odottanut jonkun markkinaliberalismiin rajattomasti uskovan sanovan. Hän ehdotti seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattavaksi kohdan, joka vaatii yksiselitteisesti avaamaan ihan kaikki hallinnonalat ulkoistamiselle.
von Hertzenin mukaan Evan raportti Palveluiden Suomi sisältää vaarallisen poliittisen pommin. Raportissa nimittäin vaaditaan, että osa julkisyhteisöjen palveluista on yksityistettävä. Vuorineuvos vaatii, että ihan kaikki pitää voida yksityistää. Lyhyt silmäys kansainväliseen ympäristöön osoittaa, että ulkoistaminen on mahdollista alalla kuin alalla. Vankilalaitoksen yksityistäminen ei ole mitään tavatonta ja jopa sodankäynti on mahdollista kilpailuttaa.
Nämä ajatukset eivät ole uusia, vaan ne ovat amerikkalaisen Milton Friedmanin kehittämän uusliberalistisen talousteorian mukaisia ja niitä on sovellettu käytäntöön jo kauan. Ihan ensimmäisiä teorian mukaan toimijoita olivat Etelä-Amerikan sotilasdiktatuurit. Ne onnistuivat poikkeuksetta siirtämään lyhyessä ajassa valtion omaisuuden yksityisille yrityksille ja tuhoamaan siinä sivussa demokratian. Koska räikeä taloudellinen epätasa-arvo ei demokratiassa loputtomasti onnistu, on demokratia hävitettävä. Vapaa kilpailuyhteiskunta ei sitä tarvitse.
Uusliberalismin perusidea on, että valtio on paha, joten pitkän tähtäimen tavoitteena on valtion hävittäminen. Valtion tehtävät siirretään markkinavoimille, jolloin valtiolle jää vain yövartijavaltion rooli. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisessä vaiheessa valtio hoitaa vain poliisitoimen, oikeuslaitoksen ja armeijan. Lopullinen tavoite on siirtää nekin yksityisten hoidettaviksi. Valtion tehtävänä on vain verottaa kansalaisiaan ja toimia liukuhihnana, jolla verotulot kanavoidaan yksityisille toimijoille. Tämä on markkinatalouden orgastinen huippu: täydellinen kilpailu, jossa vain vahvimmat ja ahneimmat pärjäävät ja kaiken kustantavat veronmaksajat.
Kuinka tässä mallissa sitten käy heikoimpien yksilöiden? Heistä ei piitata ollenkaan, koska tarkoitus on hävittää sosiaalinen lainsäädäntö sekä kaikki työtä ja työturvallisuutta sääntelevät lait. Yksilöt saavat kilpailla vapailla työmarkkinoilla tarjoamalla työpanostaan halvemmalla kuin muut. Sosiaalitoimi jätetään kokonaan omien verkostojen ja yksityisen hyväntekeväisyyden varaan.
Ette te näitä asioita von Hertzenin puheenvuorosta löydä. Hän puhuu kauniisti vain täysin rajoittamattoman kilpailun tuottamista paremmista ja edullisemmista palveluista. Niistä voidaan jopa saada uusi vientivaltti, kun osaamista viedään ulkomaille. Nämä totuudet löytyvät kuitenkin ihan sellaisenaan Milton Friedmanin kirjoittamista teoksista. Lukekaa, ellette usko.
Ei von Hertzen mikään hullu ole, päinvastin. Hän on älykäs ja uusliberalistisen talousteorian läpikotaisin sisäistänyt ahne vuorineuvos. Hän ja hänenkaltaisensa eivät piittaa siitä, että ulkoistamalla kaiken julkisen sektorin toiminnan koko valtion sisältö häviää ja vain kuoret jäävät jäljelle. Kohta ei tarvita niitä kuoriakaan ja Suomen nimeksi voidaan muuttaa vaikka Suomi Oy tai Nokia.
Eniten minua hirvittää ajatus siitä, että juuri tämä on tarkoituskin. Pitäkääpä silmänne auki ja tutkikaa tarkkaan, mitä seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan kilpailun vapauttamisesta. Jyrki Katainen on tunnettu uusliberalistisista ajatuksistaan.
Luokka: politiikka, talous, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 29. 2010
Juuan ja Kolin paikallislehti Vaarojen Sanomat julkaisi tänään perinteiset vuodenvaihteen tervehdykset lukijoille. Sanansa sanoivat niin kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja kuin suunnilleen kaikki muutkin, jotka jotain kuppikuntaa johtavat. Minä esitän nyt kuntalaisen näkökulman kunnan toimintaan kuluneen vuoden aikana.
Vuoden ehdottomasti juhlavin munaus oli keväällä päätetty terveyskeskuksen yksityistäminen, josta koituva riesa tulee jatkumaan vielä kauan. Sosiaali- ja terveyslautakunta allekirjoitti Coronaria Hoitoketju Oy:n tarjoaman sopimuksen ymmärtämättä ollenkaan, mitä se pitää sisällään. Sopimuksen mukaiset lääkäripalvelut on vähän väliä vaadittava uudelleen uhkasakolla tehostaen, mutta yritys kiistää sopimukseen vedoten kunnan oikeuden edes huomauttaa asiasta. Tälle kädenväännölle ei vielä toistaiseksi ole näkyvissä loppua.
Muutoksen aikoja eletään myös vanhustenhoidossa. Laitospaikat tullaan vähentämään ja vanhukset hoidetaan mahdollisimman pitkään kotonaan. Tämä työ on alkanut erinomaisesti, koska ihan ensimmäiseksi projektille palkattiin johtajaksi terveyskeskuksen johtava hoitaja, joka on paitsi entinen kansanedustaja, niin myös kunnanvaltuuston jäsen ja loistava esimerkki siitä, kuinka oikealle paluumuuttajalle järjestetään aina sopiva tehtävä.
Joskus kesällä aloitettiin homehtuneen entisen pesulakiinteistön saneeraaminen kehitysvammaisten toimintakeskukseksi. Vielä tänäänkään ei tiedetä, kenen päätöksellä ja millä valtuuksilla työ aloitettiin, mutta jälkikäteen asia on korjattu eri luottamuselinten useallakin eri päätöksellä. Tähän ikävään byrokratiaan ei olisi tarvinnut ruveta, ellei kunnassa olisi joitakin joustavan pätöksenteon rattaisiin kapuloita nakkelevia henkilöitä.
Valtuuston työskentely olisi sujunut tutun leppoisassa hengessä, elleivät jotkut hankalat ihmiset peräänkuuluttaisi laillisuuden ulottamista jopa kokousmenettelyyn. Tästä nähtiin ikävä esimerkki kesällä, jolloin valtuustosalin virkamiehetkään eivät ymmärtäneet oikeaa toimintatapaa silloin, kun asiassa on tehty kannatettu pöydällepanoehdotus. Tämän takia valtuusto pääsi kokoontumaan yhden kerran lisää.
Vuosi päättyy komeasti sosiaalijohtajan viransijaisen nimittämiseen kunnanjohtajan päätöksellä sijaisuutta turhaan haettavaksi julistamatta. Kun tehtävään on tarjolla kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja kunnanhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa, on valinta vanhojen perinteiden mukaan itsestään selvä asia.
Kunnan ja paikallislehden yhteistyö on ollut täysin saumatonta ja sellaisena se tulee myös jatkumaan. Koska lehteä julkaisevan Juuka-seuran puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja ovat ikimuistoiseen tapaan yksi ja sama henkilö, ei kunnan toiminnasta esitetä lehdessä minkäänlaista kritiikkiä. Vain täysin vastuuntunnoton henkilö voi epäillä, että tämä kaksoisrooli jotenkin vaikuttaisi lehden sisällölliseen linjaan.
Jos epäasiallisen ja turhan kritiikin esittäjät vielä saataisiin savustettua kunnan rajojen ulkopuolelle, voisimme keskittyä rauhassa hoitamaan asioitamme tuttujen kesken, kuten tapana on aina ollut. Koska muiluttaminen kuitenkin on kiellettyä eikä savustaminen onnistu, heidät pitää vaieta kuoliaaksi. Meillä menee hyvin ja jos me haluamme takoa päätämme kiveen, niin mehän taomme.
Luokka: kunnallispolitiikka, mielipide
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Tiistaina, Joulukuun 28. 2010
Vihreä oikeusministeri Tuija Brax on jo kauan kaivanut hautaa suomalaiselle oikeusvaltiolle. Virallinen hautajaispäivä on 1.1.2011, jolloin poistuu yksi oikeusvaltion kulmakivistä eli rajoittamaton oikeus saada asiansa ylemmän tuomioistuimen ratkaistavaksi. Asia on periaatteellisesti ratkaisevan tärkeä, mutta kansanedustajamme ovat hyväksyneet lakimuutoksen ilmeisesti huomaamattaan. Heillä kun on tapana huomata vain se, minkä media heille nimenomaisesti sormella näyttää.
Tähän asti käräjäoikeuden tuomioista on ollut rajoittamaton valitusoikeus hovioikeuteen. Ensi vuoden alusta lähtien muutoksenhakuoikeus on rajoittamaton vain silloin, kun alioikeus on tuominnut vähintään 4 kuukautta vankeutta. Kaikki tätä pienemmät tuomiot vaativat valitusluvan ja sen saamisen edellytyksenä on, että tuomion juridista oikeellisuutta on syytä epäillä. On siis aivan turha yrittää valittaa hovioikeuteen pelkästään rangaistuksen alenemisen toivossa jos rikos, sen syyksiluettavuus ja oikeusprosessi ovat selvät.
Virallinen perustelu on, että näin saadaan kaikki turhat valitukset karsittua ruuhkauttamasta hovioikeuksia. Olen ennenkin sanonut, että ei ole olemassa turhia valituksia. On vain oikeuden ratkaisuja, jotka asianosainen kokee vääriksi, epäoikeudenmukaisiksi tai liian ankariksi. Jatkossa kaikki tällaiset tuntemukset on vain nieltävä.
Oikeusministeriön arvion mukaan valituslupa karsii vain 10 % valituksista ja 90 % saa valittaa kuten ennenkin. Jokainen tuomioistuinten ratkaisemia juttuja edes vähän tunteva tajuaa heti, että nämä numerot ovat väärinpäin. Ylivoimaisesti suurin osa alioikeuksien määräämistä rangaistuksista on sakkoja tai alle neljän kuukauden vankeusrangaistuksia. Tarvitaan jo melko vakava rikos, että siitä tuomitaan tätä pitempään rangaistukseen.
Kaikki te oikeuden ja kurin puolustajat, jotka valitatte tuomioistuinten hyysäävän suurrikollisia: Nyt teidän on syytä surra. Isoimmat roistot nimittäin tulevat jatkossakin saamaan asiansa hovioikeuden käsittelyyn automaattisesti. Pikkuvorot ja kunnolliset liikenteen vaarantajat saavat tyytyä siihen mitä annetaan. Elämän kirjo on moninainen ja kuka tahansa voi huomata olevansa syytettynä vaikkapa vain huolimattomuudesta aiheutuneesta vahingosta.
Syy tähän muutokseen on hovioikeuksien resurssipulasta johtuva ruuhkautuminen. Lisäresurssien myöntämisen sijaan valtiovalta ratkaisee ongelman kaventamalla oikeusturvaa. Kun nyt viedään jokaisen rajoittamaton oikeus saada asiansa ylemmän tuomioistuimen käsiteltäväksi, sopii kysyä mikä oikeusvaltion periaate romutetaan seuraavaksi.
Ehkä oikeustieteellisen jotenkin ihmeellisesti ilman oikeusjärjestelmän perusteiden ymmärtämistä läpäissyt oikeusministerimme kiinittää huomiota tuomioistuinten riippumattomuuteen. Sitten meno onkin kuin Venäjällä, jossa istuva pääministeri antaa julkisesti neuvoja oikeudelle kesken olevassa yksittäistapauksessa.
(Tämä koko juttu tuntuu niin uskomattomalta, että moni halunnee tarkistaa sen paikkansapitävyyden. Eduskunta päätti 24.6.2010 Oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta ja muutos tulee voimaan 1.1.2011. Lakitekstin voitte lukea Oikeudenkäymiskaaren 25 a -luvun 6 §:stä, Suomen säädöskokoelma 650/2010)
Luokka: laki, yhteiskunta
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Joulukuun 27. 2010
Jos halutaan todistaa virallisesti jonkin organisaation toimivan halutulla tavalla, pitää osata kysyä oikeasta paikasta eli organisaatiolta itseltään. Helsingin kaupungin keskushallinto halusi selvittää, toimivatko kaupungin virastot kaupungin hyväksymien eettisten periaatteiden mukaisesti sekä sisäisessä toiminnassaan että ulospäin. Viralliset kysymykset esitettiin virastojen johtaville viranhaltijoille eikä kenellekään muulle. Tutkimus osoitti, että eettisiä periaatteita noudatetaan moitteettomasti. Tämä ei liene yllätys kenellekään.
Tulokset olisivat saattaneet olla toisenlaisia, jos asiaa olisi kysytty myös työntekijöiltä ja asiakkailta. Kun tutkimustulos olisi osoittanut ongelmia olevan, olisi siitä aiheutunut kiusaa ja kenties jopa työtäkin. Pielessä olevia asioita kun yleensä pitäisi korjata. Koska kaikki on kunnossa, voidaan jatkaa tyytyväisenä elämää.
Sama tapa esittää oikeita kysymyksiä oikeaan paikkaan yleistyy muuallakin. Jopa lestadiolaisyhteisö on asettanut keskuudestaan oman selvitysmiehen tutkimaan, onko pedofiliajutuissa mitään perää. Hänen työnsä tulevia tuloksia voi jokainen halutessaan arvailla.
Jos kysytään lastensuojeluviranomaisilta huostaanottojen lainmukaisuutta ja järkevyyttä, ovat tulokset etukäteen varmoja. Jos kysytään heidän asiakkaidensa mielipidettä, ovat tulokset taas varmoja. Jos kysytään vankilan asukeilta oikeuslaitoksen toiminnasta, ovat vankilat täynnä korruptoituneiden tuomareiden sinne sysäämiä syyttömiä. Tuomioistuinten mukaan ei syyttömiä ole yhtään.
Näillä esimerkeillä minä en ota kantaa mihinkään muuhun asiaan kuin tutkijoiden järkeen. Jokaisen täysiälyisen pitäisi ymmärtää, ettei ole kovin puolueetonta tutkimusta pyytää asianomaista itseään arvioimaan omaa toimintaansa. Helsingin kaupungilla lienee palkkalistoillaan liikaa joutavanpäiväisiä tutkijoita, jotka yrittävät työllistää itseään. Toinen vaihtoehto on se, että tällainen tutkimus oli tehty tarkoituksella.
Saman logiikan mukaan voisivat rikoksentekijät itse selvittää rikollisuutta ja antaa rangaistuksia, niin rikostilastot kaunistuisivat silmissä.
Vanhassa Pahkasika-lehdessä oli kerran juttu, jossa riemuittiin oikeiden gallupkysymysten löytymisestä. Niiden ansiosta kansa kannatti täysin rinnoin ydinvoimaa. Kysymykset kuuluivat jotenkin näin:
Pitäisikö maahan saada lisää kivaa ja söpöä ydinvoimaa, vai pitäisikö teidän oikea käsivartenne katkaista? Luotatteko enemmän viherpiipertäjiin vai asiantuntijoihin käsivartenne katkaisemisessa?
Luokka: media
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Joulukuun 26. 2010
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan sosiaalijohtajan viransijaisuutta ei näköjään millään ilveellä voida julistaa yleisesti haettavaksi, vaan jo toisen kerran sama sijaisuus täytetään kunnanjohtajan päätöksellä. Viime keväänä vakituinen viranhaltija jäi pitkälle virkavapaalle. Hänen sijaisekseen valittiin ilman julkista hakua naapurikunnan sosiaalijohtajan viransijainen, joka oli oman sosiaalijohtajan hyvä ystävä. Nyt tämä viransijainen on valittu vakituiseen virkaan muuanne, ja paikka jää taas tyhjäksi yli vuoden ajaksi. Todennäköisesti vakituinen viranhaltija ei enää koskaan tule takaisin.
Onneksi omasta pienestä piiristä löytyi nopeasti ratkaisu tähän ongelmaan. Ensi viikolla kunnanjohtaja tulee nimittämään viransijaiseksi Pohjois-Karjalan maistraatin Juuan yksikön henkikirjoittajan Pekka Vainikan. Vainikka on paitsi henkirjoittaja, niin myös ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen ja kunnanhallituksen edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Hän on lehtitietojen mukaan aiemmin ilmoittanut kaipaavansa uusia haasteita ja on ollut kiinnostunut sosiaalijohtajan tehtävistä.
Pohjois-Karjalan maistraatti on lakkauttamassa Juuan yksikön lähiaikoina, mikä saattaa hyvin selittää Vainikan kiinnostuksen uusiin haasteisiin. Kun yksikkö lakkautetaan, hän joutuisi siirtymään töihin maistraatin pääpaikkaan Joensuuhun lähes sadan kilometrin päähän.
Viralliset syyt paikan täyttöön kyökin kautta ovat juuri sijaisuus sekä sosiaali- ja terveystoimen rakenteellisten uudistusten kriittinen vaihe, joka ei siedä julkisen täyttöprosessin viemää aikaa. Epävirallinen ja todellinen syy on se, että Juuan kuntaan ei pääse töihin ellei satu olemaan joko ihan täysin ulkopuolinen muualta virkaan muuttava tai sitten jo valmiiksi sisärenkaaseen kuuluva. Täytyy olla joko oikeata sukua tai kuten tässä tapauksessa, valmiiksi organisaation sisällä järjestämässä itse itselleen työpaikkaa. Puoluekanta ei tällä kertaa vaikuta, koska Vainikka valittiin valtuustoon sitoutumattomana sosialidemokraattina. Yleensä virkamiehen täytyy olla keskustaan päin kallellaan.
Koska Vainikka on juristi, on myös nyt tehtävän päätöksen juridinen puoli kunnossa. Varatuomarina hän on tehtävään pätevä, koska sosiaalijohtajalle ei ole asetuksessa määrätty tarkkoja pätevyysvaatimuksia toisin kuin sosiaalityöntekijälle. Vainikka on toiminut henkikirjoittajana kymmenen vuotta, joten hän tuntee kunnan ja edunvalvonnan asiakkaat hyvin. Edunvalvonnan ja sosiaalitoimen asiakkaina ovat usein yhdet ja samat henkilöt. Lisäksi Vainikka on aiemmin toiminut eräässä eteläsuomalaisessa kaupungissa sosiaalitoimen talouspäällikkönä, joten ala on hänelle tuttu. Kunnan hallintosäännön mukaan kunnanjohtajalla on oikeus nimittää toimialajohtajan sijainen, joten myös nimittämisen muodollinen puoli tulee olemaan kunnossa.
Rehellisyyden nimissä on myös sanottava, että tehtävään valitaan myös sopiva henkilö. Kunnan palveluksessa ei ole nyt eikä ole koskaan ollutkaan yhtään juristia. Omalla toimialallaan hän ehkä viimeinkin tekee myös sosiaalitoimelle tiettäväksi, että lakia on noudatettava sielläkin. Toivottavasti nyt jäävät historiaan vaikkapa toimeentulotuen alentamispäätökset ilman lain vaatimaa toimenpidesuunnitelmaa.
Kun asiat ovat näin mukavasti, niin mitä minä oikein valitan? No sitä, että jotenkin tässä palapelissä kaikki osaset loksahtivat vähän liian kätevästi kohdalleen. Väkisin tulee mieleen, että kavereiden kesken on asioista sovittu oikein hyvässä hengessä. Näin varmistetaan myös se, ettei taloon tule ketään ulkopuolista ihmettelemään tapahtuipa hallinnon sisällä mitä tahansa.
Kun luottamushenkilöt rupeavat viranhaltijoiksi ja viranahaltijoista yhä suurempi osa toimii myös luottamushenkilöinä, ei soraääniä kuulu mistään suunnasta.
Luokka: kunnallispolitiikka, laki
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 24. 2010
Suomen Turku julisti juuri äsken joulurauhan alkaneeksi. Tapa on perinteinen ja kaunis, vaikka äkkiä ajatellen tuntuu hupsulta kokoontua kuuntelemaan, kun kaupungin virkamies käskee menemään kotiin ja olemaan kiltisti. Julistuksen tärkein sisältö on, että se, joka rikkoo joulurauhaa syyllistymällä rikokseen, on tehnyt rikoksen raskauttavien asianhaarojen vallitessa.
Juridisesti tämä ei pidä nykyisin paikkaansa, koska rikoslaissa ei ole tällaista rangaistuksen ankaroittamisperustetta. Joskus tämä on kuitenkin ollut ihan täyttä totta ja välillä tulee mieleen, että saisi se olla totta vieläkin.
Ihan ensimmäisiä valtakunnallisesti säädeltyjä rikoksia olivat ns. rauhanrikokset. Kuningas halusi suojella alamaisiaan turvaamalla erityisesti mm. naisrauhan, kirkkorauhan ja käräjärauhan. Näiden rikkojaa rangaistiin erittäin ankarasti, ja joulurauha on jäänne näiltä kaukaisilta ajoilta.
Joulu on hiljentymisen ja rauhoittumisen aikaa, joten pidättäydyn tavallisesta paasaamisestani. Siinä mielessä annan joulurauhan poliitikoille, konsulteille, virkamiehille ja jopa maakuntajohtajille ainakin huomiseen asti. En tee tätä sen takia, että he nyt yleensäkään häiriintyisivät teksteistäni. Eiväthän he edes tiedä minun olevan olemassa. Teen sen itsekkäistä syistä antaakseni itselleni joulurauhan. Teen sen myös siksi, että kukaan lukijoistani ei luulisi minun olevat täysin sieluton ja läpikotaisin kyyninen ihminen.
Viettäkää jokainen joulua haluamallanne tavalla tai olkaa viettämättä sitä mitenkään. Karkuun sitä ei kuitenkaan pääse, jos vain yleensä on millään tavalla tekemisissä ympäröivän maailman kanssa. Minun käsitykseni joulun sanomasta on suunnilleen se, että yritetään nyt edes pari päivää olla ihmisiksi.
Luokka: mielipide
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 23. 2010
Pikku Kakkosen Joulukalenteri on tänä vuonna ollut lastentarinan muotoon puettu kuvaus nykyajan työelämästä. Joulupukin pajaan saapui konsultiksi tekeytynyt konniainen -mikä se sitten onkaan - visionaan pilata vanhanajan joulu. Konsultti Konniainen aloitti työnsä konsulttien tapaan ravakasti. Ensimmäiseksi hän käski käyttää joulukonvehtien täytteenä silliä, sitten seurasi nopeaan tahtiin muita työelämän uudistuksia. Pukin Muori sai uuden bisneshenkisen imagon ja hänet lähetettiin kurssitettavaksi, puhelinvaihde uudistettiin toimimattomaksi ja kaikkien tonttujen työtehtävät vaihdettiin keskenään niin, ettei kukaan osannut uutta työtään. Jopa Joulupukki koki muodonmuutoksen kiiltävätakkiseksi ja lettipartaiseksi rockhemmoksi.
Muutosvastarintaa edustaa Tonttu Toljanteri, joka ainoana ihmettelee konsultin touhuja. Kaikki muut tottelevat konsultin mielettömiä uudistushankkeita enemmän tai vähemmän mukana ollen, mutta tottelevat kuitenkin. Toljanteri on vanha jäärä, jonka asenteet ovat nykyaikaan sopimattomat.
Tämmöistähän se työelämän uudistaminen vastaamaan nykyajan haasteita globalisoituvassa maailmassa tahtoo olla. En nyt tarkoita Jari Sarasvuota ja muita hänenkaltaisiaan tarinatalouden mannekiineja. He ovat vain hurmoshenkisiä sananjulistajia, jotka järjestävät hintavia tupailtojaan trendikkäille firmoille, joilla on liikaa rahaa. Tarkoitan niitä konsultteja, joille yritykset ja erityisesti julkiset viranomaiset ovat ulkoistaneet oman ajattelunsa.
Konniainen on liikkeellä pahat mielessä, mutta oikeat konsultit tarkoittavat hyvää. Heiltä kuitenkin liian usein puuttuu konsultoitavan organisaation tarkoituksen ja toiminnan tuntemus. Heillä jokaisella on oma muutoskaavansa, jota he surutta soveltavat joka ikiseen sorkkimaansa organisaatioon. Osaamattomuutensa he piilottavat ammattislangilla, jossa viljellään sisällöttömiä iskulauseita ja käsittämättömiä ylätason abstraktioita, joilla ei ole kiinnekohtia arkitodellisuuteen.
Organisaation jäsenten aivot ja takapuoli puutuvat jatkuvissa kehittämisrituaaleissa, joissa kirjataan itsestäänselvyyksiä tai silkkaa hölynpölyä visioinnin nimissä. Sanat strategia, visio ja missio lietsovat myyttiä edistyksestä ja sanojen käyttäjien vihkiytymisestä salattuun tietoon. Ne pyrkivät estämään kommunikaation edistämisen sijaan.
Sanalla muutosvastarinta mitätöidään terve järki, terve epäluulo ja vankka kokemus. Epäilys, kyynisyys ja ironia ovat kerettiläistä muutosvastarintaa. Vastarinnan syitä ei selvitetä, mutta siitä rangaistaan.
Minua on pyydetty joulun kunniaksi kirjoittamaan positiivinen juttu. Tässä se tulee: Joulukalenteri päättyy hyvin ja Toljanteri onnistuu pelastamaan vanhanajan joulun. Joulun jälkeen sitten voittekin mennä kurssille, jonka otsikko kuuluu:
Huomisen haasteelliset prosessikohtaiset vuorovaikutukset organisaation osaamisenhallinnan innovoivassa strategisen brändäyksen casessa ja avainpotentiaalin kompetenssi menestystekijöiden luovaan uudistamiseen globalisoituneessa postmodernissa työelämässä.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 22. 2010
Joskus kauan sitten progressiivista tulo- ja omaisuusveroa pidettiin Suomessa oikeudenmukaisena, joustavana ja tuottavana. Maassamme toteutettiin progressiivinen verotus 1920-luvun alussa. Hallitus perusteli silloin esitystään sanomalla, että tällä uudistuksella Suomi siirtyy verotuksellisesti sivistysvaltioiden joukkoon. Eilen julkaistu Hetemäen verotyöryhmän raportti antaa ymmärtää, että sivistyksen aika on ohi ja on tullut aika palata tasaverotukseen.
Koko verotuksen funktio on päättäjiltämme pahasti hukassa. Jokin aika sitten puoluejohtajilta kysyttiin, mikä on verotuksen tarkoitus. Vain Timo Soini vastasi, että tärkeintä on sosiaalinen tulonjako eli tuloerojen tasaaminen kansalaisten välillä. Kaikki muut asettivat ensisijaiseksi tavoitteeksi varojen keräämisen valtion tarpeisiin. Yleisesti hyväksytty periaate on kuitenkin tähän asti ollut, että sekä fiskaalinen että tulonjaollinen tarkoitus ovat molemmat yhtä tärkeitä. Nykyisin taskulaskin näyttää korvanneen yleiset periaatteet ja jopa politiikan.
Hetemäen työryhmän raportin julkaiseminen oli ajoitettu loistavasti joulukiireiden keskelle ja eduskunnan joulutauon ajalle. Pyhien jälkeen siihen voidaan palata kuin vanhaan asiaan ikään, ja sitten alkaa raportin toimenpide-ehdotusten puolustelu. Kokoomus tulee kiistämään ehdottomasti pyrkimyksen tasaveroon, vaikka jokainen näkee heti, että juuri siihen pyritään.
Tasaveron tavoitteesta kertovat monet asiat. Raportti on vaikutuksiltaan kustannusneutraali, eli sen mukaan kerättäisiin vain täsmälleen saman verran veroja kuin nytkin. Vain verorakenne muuttuisi palkka- ja yritysverotuksesta kulutusveron suuntaan. Kun rikas ja köyhä maksavat kulutusveroa yhtä paljon, on kyseessä tasavero, väitettiinpä mitä muuta tahansa. Köyhä maksaa vielä suhteessa enemmän veroa, koska hän käyttää suurimman osan tuloistaan välttämättömään kulutukseen.
Palkkaveroa ehdotetaan alennettavaksi 2 miljardia euroa ja yritysten voitoista perittävää yhteisöveroa 800 miljoonaa. Tämä kompensoitaisiin nostamalla yleistä arvonlisäveroa sekä asumiseen ja autoiluun liittyviä kulutusveroja. Se tarkoittaisi niin ajoneuvoveron, kuluttajasähkön veron kuin polttoaineveronkin nostoa. Lisäksi korotettaisiin kaikkia ympäristöveroja sekä sokerina pohjalla makeisveroa. Jos joku väittää, että tällainen verotus kohdistuu kaikkien kukkaroon tasapuolisesti, niin hänen ymmärryksessään täytyy olla jotain pahasti vialla.
Koko Hetemäen työryhmän raportti haisee ikävästi kokoomuksen tilaustyöltä. Työryhmän asetti kokoomuslainen valtiovarainministeri, enkä minä ainakaan usko, etteikö samalla olisi annettu myös ohjeita ja suuntaviivoja. Ihan yhtä hyvin työryhmä olisi voitu nimittää Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen edustajista, koska sieltä linjaukset joka tapauksessa ovat peräisin.
Verotyöryhmän raportti ei ole ruotoineen nielaistavaa tavaraa, eikä sitä tunnu kannattavan sellaisenaan muut kuin kokoomus. Ainakin eilisiltaisessa Ajankohtaisessa Kakkosessa haastatellut kansanedustajat arvostelivat sitä ankarasti. Paitsi kokoomuksen ilmeinen vero- ja talouspoliittinen asiantuntija Marja Tiura, joka silmät säihkyen kehui ehdotuksia. Ne eivät kuulemma mitenkään vaikeuta huonoimmin toimeentulevien asemaa.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Joulukuun 21. 2010
Kauniista puheista huolimatta työntekijät eivät ole minkään yrityksen tärkein voimavara, vaan tärkein joustovara. Tämä kävi selvästi ilmi vaikkapa Finnairin lentoemäntien ja stuerttien lakon aikana. Tosin lakkolaisten vaatimuksista piti tietoa oikein etsiä, koska nykyinen uutisointi keskittyy lakoista yrityksille aiheutuviin tappioihin ja asiakkaille koituviin hankaluuksiin. Niinpä tuntui ihan selvältä, että Finnair kaatuu justiinsa mahdottomiin vaatimuksiin eikä asiasta selvitä muuten kuin halpatyövoimaa palkkaamalla.
Kun lakko kiristäen ja uhkaillen saatiin loppumaan, löytyi Finnairilta 10 miljoonaa imagon kohottamiseen. Uusiksi menevät virkapuvut, koneiden maalaus ja sisustus sekä muut sievät asiat, eikä rahapulasta ole tietoakaan. Työntekijät ovat siis poikkeuksetta vain se välttämätön paha kaikkien yritysten toiminnassa.
Tärkein voimavara ovat yhtiön johtajat. Heidän pahennusta herättänyt optiojärjestelmänsä on jo vanhanaikainen, sillä nyt on kehitetty uusi ja tuottavampi keino palkita ylintä johtoa. Optioiden huono puoli on se, että niistä joutuu maksamaan veroa palkkatulojen veroprosentin mukaan. Uusin keksintö on perustaa johtajia varten uusi sijoitusyhtiö, jolle yritys lainaa rahaa johtajille suunnattujen yrityksen omien osakkeiden ostamista varten. Näistä osaketuloista maksetaan pääomaveroa vain 28 %, joten toiminta kannattaa ja on täysin laillista.
Ensimmäisenä tämän uuden järjestelyn otti käyttöönsä Konecranes Oy. Lehtitietojen mukaan uusi johdon palkitsemisjärjestelmä kiihdytti yhtiön ennennäkemättömään nousuun. Tästä voi vetää sen johtopäätöksen, että johtajille maksetaan hyvää palkkaa vain siitä hyvästä, että he ovat johtajia. Varsinaista työtään eli yrityksen tuoton kasvattamista he rupeavat tekemään vasta sitten, kun ylimääräisten palkkioiden järjestelmä on kohdallaan.
Kun työntekijät vaativat lisää palkkaa, heitä uhataan lomautuksilla ja irtisanomisilla. Yhtiöiden johdolle räätälöidään vapaaehtoisesti mahdollisimman edullisia lisäpalkkioita. On vahinko, etteivät työntekijät voi yhtiöittää itseään ja tekemäänsä työtä. Silloin he voisivat myydä toiselle yhtiölle vain oman yhtiönsä tuottaman työpanoksen ja ottaa palkkansa pääomatuloina. Oman itsensä muodostaman yhtiön johtajina he voisivat palkita itseään johtajille tarkoitetuilla eduilla.
Joissain ammateissa tämä on mahdollista, mutta ei onnistu vaikkapa lentoemännillä tai Konecranesin metallimiehillä. Jos kaikki olisivat porkkanoilla palkittavia johtajia, niin silloin ei olisi kepillä kannustettavia johdettavia. Eihän semmoinen sovi.
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Maanantaina, Joulukuun 20. 2010
Kansanedustaja Sanna Perkiö (kok) ehdotti eilisen Helsingin Sanomien mielipidepalstalla, että kotitalousvähennys pitäisi laajentaa koskemaan kotien taidehankintoja. Ammattitaiteilijan kotitalouksille palveluna tekemä tilausteos tai kotona järjestetty taide-esitys pitäisi sisällyttää kotitalousvähennykseen. Lisäksi yksityishenkilön taidesijoittamista pitäisi kohdella verotuksessa samalla tavalla kuin vaikkapa osakesijoittamista ja sijoitusasuntoja voiton, tappion ja välityskulujen osalta.
Eipä ihan turhaan julkaistu viime viikolla tutkimusta, jonka mukaan päättäjät ja köyhät elävät eri maailmassa. Kokoomuksen kansanedustaja tuntee syvää huolta talvisten takkailtojen viihdykkeeksi kotona järjestettävien taideperformanssien verovähennysoikeudesta, kun köyhä kansa seisoo palelemassa leipäjonoissa.
On sentään hyvä, että istuva kansanedustaja kertoo jo hyvissä ajoin ennen vaaleja tärkeimmät huolenaiheensa. Jokainen voi ihan itse päätellä, miten paljon tällainen ihminen tietää edustamansa kansan todellisuudesta. Kotitalousvähennys on alunperin tarkoitettu kodin ja vapaa-ajan asunnon remonttikuluihin sekä hoiva- ja kodinhoitotyöhön. Mikään ei tietenkään estä laajentamasta sitä eliitin taideharrastuksiin tai vaikka eroottisen tanssijan palkkaamiseen, jos vain kansa edustajiensa välityksellä niin haluaa.
Tapani mukaan hyppään taas historiaan. 1600-luvun alusta lähtien Ruotsista tehtiin nopeasti ohuen yläkerroksen hallitsema yhteiskunta. Varallisuuserojen huikea kasvu aiheutti koko talouden pysähtymisen, kun kaikki rikkaus keskittyi aatelille. Kaupaksi kävivät vain ylellisyystarvikkeet, eikä kukaan voinut niitäkään hankkia kotiinsa mahdottomia määriä. Niinpä kansa ihan konkreettisesti kuoli nälkään pettuleipä suussaan samaan aikaan, kun aateliskartanoissa järjestettiin taide-esityksiä ja maalautettiin uljaita muotokuvia. Historian pyörää halutaan näköjään väkisin kammeta taaksepäin.
Onhan asiassa tietysti myös taiteiljoiden näkökulma. Jokainen taiteilija on varmasti palkkansa ansainnut ja ehdotettu menettely saattaisi tarjota lisää työtilaisuuksia. Minusta vain tuntuu ajatuksena tavattoman vastenmieliseltä, että koko kansan verovaroin pitäisi tukea yläluokan taideharrastusta. Ihan kuin heillä ei olisi siihen varaa jo muutenkin.
Ja älkää nyt vain sanoko, että koskisihan kotitalousvähennys myös köyhiä. Perusteltiinhan ehdotettua kerjäämiskieltoakin sillä, että se olisi kieltänyt myös rikasta istumassa kadunkulmassa kerjäämässä. Todellisen vastakkainasettelun aika ei ole ohi, se on vasta tulossa.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
1 Kommentti »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Joulukuun 19. 2010
Minulta kysytään joskus, miksi julkaisen juttujani tällä melkoisen tuntemattomalla blogisivulla sen sijaan, että hankkisin useampia lukijoita jonkin valtamedian ilmaisilla blogipalstoilla. Syy on ero keskustelun ja keskustelijoiden tasossa. Katsokaapa vaikka, millaista palautetta fb-kaverini Anu Palosaari saa jatkuvasti omaan blogiinsa, jota hän kirjoittaa Uuden Suomen sivustolle. 55565-poliittista-joulurauhaa
Palosaaren ajattelu poikkeaa monilta osiltaan omastani ja mitä ilmeisimmin monen muunkin ajattelusta. Olen lisäksi varsin tietoinen siitä, että Palosaari pärjää näille herjaajille ihan ilman minun apuani. Silti minua inhottaa hänen asiallisten, vaikkakin kärjekkäiden kirjoitustensa saamaa vastaanotto.
Yleensä jo toinen tai viimeistään kolmas ns. kommentoija esittää ilkeänsävyisen mielipiteensä Palosaaren persoonasta. Osansa saavat niin uskonto kuin ulkonäkökin. Erityisesti hänen ulkonäkönsä tuntuu villitsevän jotkut henkisesti murrosikäiset kiimansekaiseen raivoon. Jos kaunis nainen esittää yksilöllisiä ja perusteltuja ajatuksiaan, on se ilmeisesti jotenkin erityisen ärsyttävää.
Eivät tällaiset kommentoijat oikeastaan ansaitsisi minkäänlaista huomiota. Riittäisi ihan hyvin toteamus, että heidän kohdallaan mainostettu koululaitos on epäonnistunut surkeasti. He ovat oppineet jotenkuten lukemaan ja kirjoittamaan, mutta eivät ollenkaan ymmärtämään. Luultavasti he eivät ymmärrä puoliakaan siitä, mitä Palosaari kirjoittaa.
Sama ala-arvoinen kirjoittelu on ihan tavallista monilla muillakin sivuilla. Koko kommentoinnin perusajatus on joillekin tuntematon. Jos bloggaajan kanssa ollaan eri mieltä asiasta, niin silloin pitää kirjoittaa siitä asiasta oma perusteltu mielipiteensä. Sitä sanotaan sivistyneeksi keskusteluksi. Kirjoittaja ei kaipaa pika-analyysia älykkyydestään, mielenterveydestään, uskonnostaan, elämäntilanteestaan tai ulkonäöstään. Henkisesti alamittaiset voivat keskustella keskenään jollain muulla foorumilla.
Vastoin oletuksia minä en poista koskaan mielipiteistäni poikkeavia kommentteja. Sen sijaan poistan henkilökohtaisuuksiin menevät viestit silloin harvoin, kun niitä ilmestyy. Puhutelkaa miestä, älkää housuja. Lisäksi suurin osa keskusteluista käydään facebookissa, joten siellä kaunaiset tylyttäjät saavat nopeasti vastakaikua asiallisilta kirjoittajilta. Asiallisia on noin 99,9 %.
Jos joku lukijoistani ei vielä ole kaverini facebookissa, niin lähettäkää heti kaveripyyntö. Varmistakaa kuitenkin sivun “Kuka on Uuninpankkopoika?” kuvasta, että kutsu lähtee oikealle henkilölle. Sakari Timosia on useampia, mutta minun profiilissani on sama kuva kuin tuolla esittelysivullani.
Luokka: media, mielipide
|
5 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Joulukuun 18. 2010
Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan epätoivoinen yritys turvata lääkäripalvelut yksityistämällä koko terveyskeskus epäonnistui täysin. Vajaassa vuodessa kävi ilmi, että Coronaria Hoitoketju Oy on kiinnostunut lähinnä saamaan sopimuksessa sovitut maksut, mutta haluton tai kyvytön järjestämään sopimuksenmukaiset lääkäripalvelut.
Coronaria aloitti toimintansa Juuassa tämän vuoden huhtikuun alussa. Jo toukokuussa sosiaali- ja terveyslautakunta huomautti yhtiölle puutteista palvelujen järjestämisessä ja syksyllä lautakunta vaati 20 000 euron sopimussakkoa palvelujen toimituskatkoista. Kunta vaatii yhtiöltä myös korvauksia 107 000 euroa saamatta jääneistä palveluista. Tällä viikolla lautakunta päätti uudesta sopimussakosta.
Coronaria on johdonmukaisesti kiistänyt kaikki kunnan vaatimukset ja väitää, että sopimuksen mukaan kunnalla ei ole mitään oikeutta edes huomautuksiin, saati sitten sopimussakkoihin. Omasta mielestään yhtiö on toiminut sopimuksen mukaan. Sen verran yhtiö on valmis tulemaan vastaan, että se olisi halukas muuttamaan sopimusta nykytilannetta vastaavaksi. Siis kun yhtiö ei pysty noudattamaan sopimusta, se haluaisi muuttaa sitä kykyjään vastaavaksi 10 %.n hinnanalennuksella neljän kuukauden ajaksi.
Kunta on kirjannut ensi vuoden talousarvioesitykseen mahdollisen ulkoistamisesta luopumisen, jonka selvitystyö aloitetaan heti alkuvuodesta. Tarkoitus on purkaa toimimaton sopimus Coronarian kanssa ja palata takaisin virkalääkärijärjestelmään. Kunnanohtaja muotoilee asian diplomaattisesti: “Empiirinen kokemus on osoittanut, ettei ostopalveluilla aina saavuteta hyvää lopputulosta.”
Toivottavasti pelkkään selvitystyöhön on talousarvioesityksessä varattu riittävästi rahaa. Koska Coronaria on koko ajan kiistänyt kaikki kunnan väitteet ja jopa huomautus- ja sopimussakko-oikeuden, on kunta palkannut lakimiehen hoitamaan asiaa. Odotettavissa on sopimuksen tulkintaa, riitelyä, pitkällinen oikeudenkäynti tai ainakin välimiesmenettely. Se ei ole ihan halpaa touhua.
Kaikki riitelyyn käytetty raha on pois varsinaisesta asiasta eli terveyskeskuspalveluista. Paikallislehdessä haastateltu Coronarian palveluksessa toimiva lääkäri on odotetusti työnantajansa puolella ja pitää lautakunnan sopimussakkopäätöksiä ja koko toimintaa epäeettisinä ja moraalittomina. Minä pidän lautakunnan toimintaa pelkästään sinisilmäisenä.
Yksityistämiseen päädyttiin vauhdikkaasti ja ilmeisen ymmärtämättöminä sopimuksen sisällöstä. Muuten on vaikea ymmärtää Coronarian perusteita väittää, että sopimus ei oikeuta kuntaa antamaan edes huomautuksia. Saattaa tämä tietenkin olla myös yhtiön viivytystaktiikkaa, koska toiminta tuottaa yhtiölle lähes miljoonan vuodessa.
Kunnalle olisi tullut halvemmaksi ja helpommaksi palkata juristi jo sopimuksen neuvotteluvaiheessa. Nyt maksetaan moninkertainen summa pelkkinä palkkioina, kun lakimies yrittää pelastaa mitä pelastettavissa on. Muut toimintojensa yksityistämistä suunnittelevat kunnat saivat hyvän varoittavan esimerkin. Minä toivon pelkästään pysyväni terveenä.
Luokka: yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 17. 2010
“Kyllä minä uskallan väittää, että edes köyhimmät ihmiset Suomessa eivät missään helvetissä elä.” Näin julisti kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz käsiteltäessä nuorten toimeentulotuen leikkaamista rangaistuksena koulutuspaikan puuttumisesta.
Kansanedustajana vietetyt vuosikymmenet ovat epäilemättä koulinneet Zyskowiczin köyhyyden erikoisasiantuntijaksi ja omien äänestäjien tapaaminen Strindbergin kahvilassa on antanut erinomaista tietoa köyhimpien elämästä. Olen siis uskovinani, että mies tietää mistä puhuu.
Joku voisi kuitenkin kertoa minulle, miksi Suomi jatkuvasti rikkoo YK:n ihmisoikeuksien julistusta, EU:n perusoikeuskirjaa ja omaa perustuslakiaan pakottamalla työttömät kansalaisensa palkattomiin pakkotöihin.
YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaan jokaisella on oikeus ilman minkäänlaista syrjintää samaan palkkaan samasta työstä. Jokaisella työtä tekevällä on oikeus kohtuulliseen ja riittävään palkkaan, joka turvaa hänelle ja hänen perheelleen ihmisarvon mukaisen toimeentulon.
EU:n perusoikeuskirjan mukaan ketään ei saa vaatia tekemään pakkotyötä eikä muuta pakollista työtä. Suomen perustuslaki edellyttää, että julkinen valta huolehtii työvoiman suojelusta. Kuitenkin meillä työskentelee jatkuvasti tuntematon määrä Suomen kansalaisia palkatta ja rangaistuksen uhalla pakkotyön määritelmät täyttävissä oloissa. Puhun tietenkin työmarkkinatoimenpiteiden kohteena olevista työttömistä työnhakijoista.
Työmarkkinatoimenpiteen nimikkeellä työtön voidaan määrätä mihin tahansa työhön, johon hänen katsotaan pystyvän. Työstä ei makseta palkkaa, koska työ on virallisesti kuntoutusta, työharjoittelua, valmennusta tai työssäoppimista. Kyseessä on kuitenkin aivan normaali työnteko, joka tuottaa työllistävälle yritykselle tulosta. Työmarkkinatoimenpiteen kohteella ei vain ole oikeutta palkkaan, eläkkeeseen, lomaan tai edes irtisanoutumiseen. Irtisanoutuminen aiheuttaa välittömästi työttömyysturvan loppumisen ja putoamisen toimeentulotuelle. Toimeentulotukea leikataan 20-40 % rangaistuksena irtisanoutumisesta.
Meillä on siis tilanne, jossa samassa työpaikassa vierekkäin samaa työtä tekevistä toinen saa lain ja työehtosopimuksen mukaisen palkan. Se toinen saa noin 400 euroa kuukaudessa työmarkkinatukea ja 9 euroa työpäivässä kulukorvausta. Työpanoksen odotetaan olevan molemmilla sama, koska palkattoman työntekijän uhkana on koko ajan työantajan ilmoitus työvoimaviranomaisille työstä kieltäytymisestä.
Ihmisoikeuksia rikotaan joissain muissa maissa, mutta eihän toki Suomen kaltaisessa sivistysvaltiossa. Täällä pakkotyö on hoidettu siististi lainmukaiseksi eduskunnan hyväksymällä lainsäädännöllä. Jos Zyskowicz ja hänen kaltaisensa suostuisivat joskus oikeasti kuuntelemaan tai edes tapaamaan oikean köyhän, he eivät ehkä olisi niin varmoja asiastaan. Jos meillä ei ihan vielä helvetin sisällä ollakaan, niin portilla ainakin jo kolistellaan.
(Kiitos fb-kaverilleni Siru Erlingille tämänkertaisesta näkökulmasta.)
Luokka: työelämä, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 16. 2010
Historiasta opimme sen, että emme opi historiasta koskaan mitään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL totesi virallisesti saman asian, jonka jokainen silmät auki katseleva on nähnyt jo parikymmentä vuotta: tuloerot kasvavat ja köyhyys lisääntyy. Köyhiä on tällä hetkellä suhteessa väkilukuun yhtä paljon kuin 1970-luvun alussa.
Tämä ei tietenkään ole mikään luonnonlaki, vaan johdonmukaisen politiikan tulos. Sen politiikan taustalla on puhdas ja alaston ahneus. Koska alaston ahneus on irvokkaan ruma, on se puettu milloin minkäkin nimisen talousteorian kaapuun.
Valumisteoria on hyvin suosittu. Sen mukaan mitä enemmän hyvää kertyy rikkaimpien pöydälle, sen enemmän pöydältä valuu yli myös köyhemmille. Tätä typeryyttä kutsutaan jatkuvan kasvun ja keskittämisen ideologiaksi. Kaikki tietävät hyvin, ettei siltä pöydältä mitään valu, vaan pöytää suurennetaan tarpeen mukaan ja sen reunoja korotetaan valumisen estämiseksi.
Kuilu hyväosaisten ja köyhien välillä on kasvanut jo niin suureksi, että useimmat rikkaat eivät tunne yhtään köyhää. Tunne kuulumisesta ihan eri ihmislajiin aiheuttaa sen, että hyväosaisten myötätunto huono-osaisia kohtaan rapautuu. Jo nyt kuulee ihan yleisesti väitettävän, että laiskana loisivien sosiaalietuudet ovat liian suuria ja työttömät viettävät kissanpäiviä kotonaan. Hyvinvoivat eivät enää halua rahoittaa sosiaaliturvaa.
Tässä piilee vakavan yhteiskunnallisen kriisin siemen. Jos eliitti katsoo voivansa sanoutua irti yhteiskunnallisista velvollisuuksistaan, eivät ne velvollisuudet silloin sido muitakaan. Välinpitämättömät rikkaat tulevat saamaan kimppuunsa toisen laidan piittaamattomat.
Tähän yhteiskunnalla on perinteisesti vain yksi ratkaisu: kontrollin kiristäminen ja rangaistusten ankaroittaminen. 1600-luvun alussa Ruotsista tehtiin hyvin nopeasti ohuen yläluokan taloudellisesti ja poliittisesti johtama maa. Mahdolliset kapinat tukahdutettiin Nuijasodan kokemusten viisastuttamina etukäteen. Kaarle IX määräsi jo vuonna 1609 Mooseksen lain otettavaksi tuomioistuimissa toissijaiseksi oikeuslähteeksi. Kun rikoslaista ei löytynyt sopivaa pykälää, tuomittiin suoraan Vanhan Testamentin mukaan.
Tämä ei tietenkään onnistu enää nykyaikana, mutta oppia voidaan ihan hyvin ottaa 1920-luvun Suomesta. Sisällissodan jälkeinen vuosikymmen oli rikoslain ja rangaistuskäytäntöjen kannalta synkkää aikaa. Rangaistuksia ankaroitettiin kautta linjan, suojeluskunnat toimivat ihan virallisena kontrolliorganisaationa, kieltolaki teki tavallisista kansalaisista rikollisia, työnantajien mustat listat olivat julkisia, reaalipalkat olivat säänneltyjä ja lakonmurtajat toimivat valtiovallan siunauksella. Kontrolli oli siis ennennäkemättömän tiukkaa.
Lakia myös tulkittiin erittäin luovasti. Vuonna 1924 oikeusministeri Åkeson määräsi takavarikoitavaksi Sosialistisen Työväenpuolueen arkistot ja kirjapainot. Kun varsinaista lakipykälää ei löytynyt, sovellettiin vuoden 1734 kalastuslakia. Sen mukaan määräysten vastaiset pyydykset tuli menettää kruunulle.
Entä miten tämä hyppäys historiaan liittyy nykyaikaan? Siten, että rangaistusten ankaroittaminen on käynnissä koko ajan. Oikeusministeriö on aloittanut kiivaan työskentelyn tähän suuntaan, mutta ette te sitä huomaa. Te päinvastoin kannatatte sitä. Ankaroittaminen nimittäin aloitetaan aina sellaisista rikostyypeistä, joista annettavat kovemmat rangaistukset yleinen oikeustaju hyväksyy. Seksuaalirikoksista on aina turvallista aloittaa, koska silloin kukaan ei vastusta. En edes minä. Seuraavana ovat vuorossa omaisuusrikokset, joista annettavia rangaistuksia vaaditaan jo nyt kovemmiksi.
Myös luova laintulkinta sujuu ihan entiseen malliin. Nettikirjoittelussa lauotut typeryydet näkyvät päätyvän yhä helpommin oikeuteen. On tärkeää huomata, että nämä kirjoittelut ovat kohdistuneet nimenomaan vallanpitäjiin. Toisilleen ihmiset saavat verkossa ladella millaisia uhkauksia tahansa, mutta se ei oikeuslaitosta kiinnosta.
Vallanpitäjät haluavat turvata valtansa ja rikkaat omaisuutensa. Se onnistuu lainsäädännön avulla, koska poliittinen valta on siellä missä taloudellinenkin valta. Muistakaapa tämä, kun seuraavan kerran kuulette oikeusmninisteriön asettaman työryhmän ehdottamasta rangaistusten koventamisesta.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
4 Kommenttia »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 15. 2010
Rääkkylän kunta päätti maanantaina irtautua Keski-Karjalan neljän kunnan muodostamasta Helli-liikelaitoksesta kesken sopimuskauden. Ensi toukokuusta lähtien kunta ostaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa yksityiseltä Attendo Medone Oy:ltä. Kunta sai tarpeeekseen heikentyneistä lääkäripalveluista, huonosta talouden raportoinnista ja yleensä palvelutarjonnan heikkenemisestä, vaikka kustannukset nousevat. Jo ensimmäiset neuvottelut Medonen kanssa olivat erään valtuutetun mukaan verrattavissa joulupukin käyntiin.
Siitä pukinkontista saattaa kyllä löytyä ikäviä yllätyksiä. Tietenkin kunta voi nykyisen lain mukaan itsehallintonsa nimissä tehdä tällaisenkin päätöksen, enkä tunne siihen johtaneita syitä kovin tarkasti. Niinpä oletan, että päätökselle oli hyvät perustelut. Näin radikaalin ratkaisun laillisissa muodoissa ei kuitenkaan saisi kompuroida yhtään, sillä muuten koko päätös voi romuttua valituksilla. Rääkkylä näyttää antautuneen vapaaehtoisesti päätöksen vastustajien kohta järjestämän kujanjuoksun uhriksi.
Valtuuston päätös oli yksimielinen, joten se näyttää hyvältä. Asiasta olivat kuitenkin päättämässä 21 -jäsenisestä valtuustosta vain kymmenen varsinaista valtuutettua ja viisi varavaltuutettua. Jotkut näköjään osaavat pestä kätensä jo etukäteen.
Suurin vaara piilee kyseenalaisessa valmistelussa. Vaikka sopimuksen kustannukset ovat 10 miljoonan euron luokkaa, ei tarjouskilpailua järjestetty lain nimenomaisesta vaatimuksesta huolimatta. Tätä perusteltiin sillä, että vastaavia palveluntarjoajia ei ole olemassakaan. Perustelu on vähintäänkin outo, koska päätöksellä erotaan juuri vastaavia palveluja järjestävästä liikelaitoksesta. Lisäksi markkinoilla ainakin minun tietääkseni toimii muitakin vastaavia yksityisfirmoja.
Nyt syrjäytetyiksi itsensä kokevilla palveluntarjoajilla on kaksi viikkoa aikaa valittaa asiasta markkinaoikeuteen, joten heti joulun jälkeen avautuu tämä lahjapaketti. Valtiovaltakaan ei ole kovin ihastunut päätökseen, jolla vaatimukset palvelualueen 20 000 henkilön asukaspohjasta romutetaan. Rääkkylässä on alle 3 000 asukasta.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun mikään kunta ulkoistaa terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalitoimen lähes kokonaan. Omana virkatyönä kunta aikoo hoitaa vain toimeentulotuen ja päivähoidon. Toimeentulotuen osalta asia on selvä: yksityiselle yritykselle ei voida antaa oikeutta hoitaa ammattimaista virkatyötä, jolla kunnan rahaa siirretään asiakkaille.
Kunnan sosiaalitoimessa on paljon muitakin sellaisia asioita, joita laki ei salli siirrettäväksi pois kunnan viranomaisilta. Ensimmäiseksi tulee mieleen lasten kiireellinen huostaanotto. Siitä päättämiseen tarvitaan ehdottomasti virkavastuulla toimiva henkilö, jonka päätös lisäksi on vahvistettava lautakunnassa. Tämäntapaisia asioita on paljon muitakin, mutta niiden toteuttamisen “ykstyiskohtia hiotaan vielä”. Tämä tarkoittanee sitä, että kukaan ei ole asiaa vielä oikein miettinyt.
Kunnan viranhaltijat siirtyvät Medonen palvelukseen. Kun tällainen työntekijä tekee virkatyötä, on hänen oltava kunnan virkamies. Ongelma ilmeisesti aiotaan ratkaista siten, että sama henkilö tekee valmistelevan työn yksityisen firman palveluksessa, mutta muuttuu päätöksen allekirjoitusvaiheessa virkamieheksi. Tämän menettelyn lainmukaisuus tullaan varmasti tutkimaan eri oikeusasteissa.
Tärkein syy Rääkkylän päätökseen on raha. Kunnalle on luvattu miljoonan euron säästö vuositasolla. Aika tulee kuitenkin näyttämään, että lupaukset ovat vain lupauksia ja totuus on toisenlainen. Onnea vain sinne Rääkkylään.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Tiistaina, Joulukuun 14. 2010
Hallituspuolue kokoomus korostaa puheenjohtajansa Jyrki Kataisen suulla, että suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ei aiota romuttaa. Lupaus kuuluu, että myös heikompisaattoiset pidetään mukana eikä kaikkein huono-osaisimpien etuuksia leikata. Näin onkin syytä sanoa, mikäli aikoo myös vaaleissa säilyttää mielipidemittauksissa saavutetun suurimman puolueen aseman.
Jos ukkopuolueen viralliset puheet ovatkin maltillisia, niin samaa ei voi sanoa nousevan nuorison mielipiteistä. Kokoomuksen nuoret julkaisivat marraskuun puolivälissä ohjelmansa, jonka mukaan mm. kaikki sosiaalietuudet on karsittava minimiin ja kuntien toiminta on yksityistettävä. Tämä on ihan suoraan uusliberalistisen talousteorian oppikirjasta. Kokoomusnuoret puhuvat kuin hyvin koulutetut papukaijat, jotka eivät edes ymmärrä omia puheitaan.
Yksi kokoomuksen nuorista toivoista on Joensuun yliopistossa opiskeleva Juho Malinen. Hänen toissapäiväinen bloginsa 54781-maahanmuuttajiakin-suurempi-kuluera-valkoinen-roskasakki saa suorastaan sanattomaksi.
Malinen niputtaa kaikki kaikki työttömät ja syrjäytymisvaarassa olevat surutta alimpaan kastiin, valkoiseksi roskaväeksi, jolla ei ole mitään arvoa. Vastatessaan bloginsa saamiin kommentteihin Malinen laajentaa roskasakin käsitettä myös niihin tavallisiin työssäkäyviin, joilla ei ole elämässään korkeita tavoitteita. Hän antaa ihmisarvon ja elämisen oikeuden vain niille, jotka jakavat saman aatemaailman hänen kanssaan. Työssä pitää ansaita rutkasti rahaa ja pyrkiä koko ajan eteenpäin urallaan. Tavallinen palkkatyö, jolla elättää ihan hyvin itsensä, on halveksittavan roskasakin joutavaa rimpuilua.
Lopuksi Malinen kysyy, pitääkö tälle roskaväelle ylipäätänsä tarjota edellytykset jatkaa mitäänsanomatonta elämäntapaansa. Hän lopettaa kirjoituksensa pahasti kesken, koska juuri tästä haluaisin esittää hänelle muutamia kysymyksiä. Miten tälläinen arvoton elämäntapa lopetetaan, mitä näille ihmisille Malisen mielestä pitäisi tehdä? Pitäisikö heidätkin kenties lopettaa? Ehkä on parempi, että en saa kysymyksiini vastausta.
Mistä ihmeestä sikiää tällaisia elitistisiä kakaroita, joilta näyttää kokonaan puuttuvan se ihmisjärjen osa, jota ymmärrykseksi sanotaan? Mikä luonnevika saa ihmisen halveksimaan toisia ihmisiä näin suunnattomasti? Ja ennen kaikkea, millä oikeudella joku niputtaa kaikki itsestään poikkeavat ihmiset alempiarvoisiksi, joiden elämäntapa joutaa hävittää?
Malinen erehtyy pahasti kuvitellessaan, että joku oikein pyrkimällä pyrkii tavoitteettomaan ja näköalattomaan elämään. Jokaisella on oma elämänsä ja oma tarinansa, mutta ei sellainen tällaisia ylimyksiä kiinnosta. He katsovat nuoruuden kirkasotsaisella fanatismilla maailmaa ja ainoa toivo on, että elämä heitä vielä opettaa.
Heidän maailmankatsomuksensa perustana on, että jokainen syö itse saaliinsa ja jakaa sen korkeintaan omien penikoidensa kanssa. Minut on kasvatettu ajattelemaan niin, että ihan kaikki yritetään pitää mukana ja annetaan jokaiselle jotain. Jos ei muusta syystä, niin edes vastavuoroisuuden toivossa. Ei sitä koskaan tiedä, ketä vielä tarvitaan.
Luokka: mielipide, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Maanantaina, Joulukuun 13. 2010
Vapaan kilpailun kannattajille riittää yleensä se, että he saavat pelattua julkisen sektorin pois omilta markkinoiltaan. Sen jälkeen ei kilpailua enää tarvita, vaan monopolit haluavat kaikin tavoin estää uusien kilpailijoiden ilmestymisen. Tässä taistelussa ei kunnioiteta hyviä tapoja eikä kaihdeta mustamaalausta.
Kriteerit täyttävät autokorjaamot saavat luvan katsastaa autoja vuoden 2012 alusta lähtien, jos eduskunta hyväksyy lakimuutoksen. Tarkoitus on lisätä kilpailua ja sitä kautta laskea hintoja. Alaa puoliksi hallitseva A-Katsastus ei tietenkään katso tätä esitystä hyvällä. Maajohtaja Seppo Hämäläisen mukaan esitys romuttaa koko Suomen katsastusalan, vaarantaa tuhat työpaikkaa sekä tuhoaa katsastuksen laadun ja riippumattomuuden. Hän epäilee tulevia kilpailijoitaan jo etukäteen siitä, että nämä katsastaessaan itse korjaamiaan autoja syyllistyvät vilppiin.
Palautetaanpa mieliin, miten autokatsastus takavuosina yksityistettiin. Vuonna 1994 katsastusmarkkinat avattiin kilpailulle rajoitetusti, koska haluttiin tehostaa toimintaa, parantaa palvelua ja laskea hintoja. Valtio säilytti vielä tässä vaiheessa osuutensa toiminnassa. Palvelu kyllä parani ja toiminta saattoi tehostua, mutta ala keskittyi ja hinnat nousivat selvästi elinkustannusindeksiä nopeammin.
Koska yksityistämisen ja vapaan kilpailun tielle oli lähdetty, päätettiin jatkaa sinnikkäästi vastoinkäymisistä huolimatta. Vuonna 2003 otettiin mallia Neuvostoliiton kansallisomaisuuden yksityistämisestä. Valtio myi oman osuutensa katsastustoiminnasta yhdelle pääomasijoittajalle ja viidelle katsastusta johtaneelle virkamiehelleen. Kolme vuotta myöhemmin nämä virkamiehet myivät oman osuutensa pääomasijoittajille kolminkertaiseen hintaan ja viettävät nyt mukavia eläkepäiviä.
Nykyisin noin 80 % katsastustoiminnasta on jakaantunut kahdelle suurelle ketjulle, A-Katsastukselle ja K1-Katsastajille. Edellisen omistaa brittiläinen Bridgepoint ja jälkimmäisen espanjalainen Applus-yhtiö. Loput 20 % jakaantuvat usealle eri toimijalle. Alan johtaja on A-Katsastus 50 %:n markkinaosuudellaan.
On siis täysin selvää, että alan kaksi suurta vastustavat kilpailun laajentamista, koska se uhkaa suoraan heidän asemaansa. Erityisen paljon kilpailun lisääminen näyttää rassavan A-Katsastuksen napaa. Sen mukaan kilpaileminen saa jo riittää.
Henkilöauton katsastushinnat vaihtelevat eri puolella Suomea 34 - 107 euron välillä. Mitä harvempaan asuttu alue on, sitä vähemmän on kilpailua ja sen kovemmat ovat hinnat. Lakimuutos toisi ihan varmasti lisää kilpailua juuri harvaan asutuille alueille, joten hinnat laskisivat. Juuri siksi kilpailu pitääkin vapauttaa. A-Katsastus nielköön omat lääkkeensä ja kilpailkoon vapailla markkinoilla. Sitähän se on puheidensa mukaan halunnut koko ajan.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Sunnuntaina, Joulukuun 12. 2010
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, joensuulainen Pekka Ravi julkaisee päivän Karjalaisessa viiden kohdan vaaliohjelmansa. Siinä ei ole mitään uutta nyt harjoitettavaan politiikkaan nähden, vaan Ravi aikoo poistaa julkisen talouden kestävyysvajeen juuri sillä samalla tavalla, millä se on synnytettykin.
Työpanoksen määrä pitää saada kasvuun, julkisten palvelujen tuottavuutta on lisättävä ja verotuksen on kannustettava työntekoon ja yrittämiseen. Veronkorotukset on suunnattava kulutusveroihin. Menoleikkausten osalta Ravi sanoo ovelasti kierrellen: “Rehellisyyden nimissä on sanottava, että kahden seuraavan vaalikauden aikana on ryhdyttävä toimenpiteisiin.”
Ei poliitikko voi vaalien alla sanoa, että kohta leikataan ja rankalla kädellä leikataankin. Kun puhuu sopivan ympäripyöreitä, voi konkreettiset toimenpiteet jättää vaalien jälkeiseen aikaan. Voi näitä puheita kuitenkin yrittää tulkita jo nyt.
Työpanosta lisätään tietenkin pidentämällä työuria alusta, keskeltä ja lopusta. Eläkeiän nostaminen on ihan varma asia, samoin opiskelutahdin kiristäminen kehittämällä erilaisia rangaistuksia tavoiteajan ylittäville opiskelijoille. Työurien jatkaminen keskeltä on aina näyttäytynyt minulle vähän mystillisenä fraasina, mutta epäilen sen olevan joka tapauksessa jotain vähemmän miellyttävää.
Ravin mukaan tuottavuutta ei lisätä repimällä työntekijöistä enemmän, vaan ottamalla paremmin huomioon henkilöstön ammattitaito ja kokemus. Tämä ei tietenkään tarkoita yhtään mitään, vaan kyllä se tuottavuuden kasvu edelleenkin revitään työntekijöiden työpanoksesta.
Työntekoon, työllistämiseen ja yrittäjyyteen kannustava veropolitiikka on sitä samaa, jota on harjoitettu koko 2000-luvun ajan. Käytännössä se tarkoittaa suurituloisten verotuksen keventämistä ja pääomatulojen verottamisen säilyttämistä järjettömän keveänä. Kulutusverotuksen lisääminen on ihan selvää tekstiä; se tietää jatkuvia hinnankorotuksia elintarvikkeisiin, sähköön ja lämmitykseen.
Ravi siis ei aio muuttaa ajatteluaan piirun vertaa. Onneksi sentään saa joskus lukea myös virkistäviä poikkeuksia totuttuun ajatteluun. Anna Kontula julkaisi eilisessä blogissaan ihan konkreettisia ehdotuksia siitä, miten rahoitusvaje voidaan kattaa ilman hirmuisia menoleikkauksia.
Palauttamalla työnantajan Kela-maksu saataisiin kasaan heti miljardin verran. Poistamalla viimeisten viiden vuoden aikana kaikkein suurituloisimmille suunnatut veronalennukset kerättäisiin 2,5 miljardia euroa. Jos pääomatuloista alettaisiin periä kunnallisveroa 19 %:n mukaan, saataisiin kuntatalouteen lisää 2 miljardia euroa.
Eivät suurituloisten saamat veronkevennykset ole mikään saavutettu etu, joihin ei enää voi kajota. Niiden peruuttaminen on teoriassa ihan yhtä helppoa kuin niiden antaminenkin oli. Kun kansalaisten perusturvaa voidaan leikata hyvinkin helposti, niin miksipä ei voitaisi yhtä helposti verottaa rikkaita?
Arvasitte oikein, ei se onnistu. Kyse on poliittisesta ja ideologisesta valinnasta. Rikkaiden veroetuihin ei kosketa niin kauan, kuin kansa äänestää omien etujensa vastaisesti eduskuntaan Ravin kaltaisia päättäjiä.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Lauantaina, Joulukuun 11. 2010
Valtiontaloudessa on yli 10 miljardin euron kestävyysvaje, joka on kurottava umpeen ensi vaalikauden aikana. Valtiovarainministeri Katainen lähetti juoksupoikansa eli VvM:n kansantalousosaston päällikön kertomaan tämän epämiellyttävän tiedon kansalle. Näin vaalien alla poliitikon ei kannatakaan tulla julkisuuteen tällaisen viestin kanssa.
Tilanne on siis se, että valtion verotulot ja maksut eivät riitä kaikkiin menoihin. Tuloja on saatava lisää ja menoja on leikattava. Virkamies ei tietenkään voi etukäteen kertoa, mitkä ovat käytännön toimenpiteet, koska se asia on poliitikkojen päätettävissä vasta vaalien jälkeen. Omasta päästään ylijohtaja ei kuitenkaan puhunut, vaan ohjeet olivat tulleet suoraan ministeriltä. Sen huomasi selvästi virkamiehen antamista suuntaviivoista.
Selvää tuntuu olevan se, että ansiotulojen verotusta ei voida enää kiristää. Pääomatulojen verotusta ei tietenkään voida nostaa, koska Katainen ja kokoomuksen kansanedustajat ovat moneen kertaan julistaneet, että se ei kannata. Suomessa kun rikkaillakaan ei ole rahaa niin paljon, että heitä kannattaisi verottaa. Tässä liikuttavassa yksimielisyydessä ihmetyttää vain se, että juuri muutaman viime vuoden aikana toteutetut veronkevennykset ovat suurin syyllinen koko kestävyysvajeeseen.
Koska rikkaita ei voi verottaa, verotetaan sitten köyhiä. Ministeriö suosittelee arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen korottamista. Näin siirrytään taas himpun verran lähemmäksi tasaveroa, mikä lieneekin lopullinen tavoite. Kaikki maksavat saman verran veroa ostamistaan tuotteista, mutta köyhät maksavat suhteessa enemmän.
Veronkorotuksilla aiotaan täyttää vain neljännes rahoitusvajeesta. Loput 75 % säästetään kaikista valtion menoista, mutta ei tietenkään tasapuolisesti. Tässäkään asiassa virkamiehet eivät anna ohjeita, mutta antavatpa kuitenkin tutun tuntuisen listan säästökohteista.
Listalla komeilevat ensimmäisinä työttömyysturvan, opintotuen, eläkkeiden ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset. Katainen sanoi toissapäivänä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etuuksia ei pidä leikata. Jos työttömät, opiskelijat ja pieneläkeläiset eivät ole niitä kaikkein heikoimmilla olevia, niin ketkä sitten mahtavat olla? Varmaanikin ne rikkaat, joilla todistettavasti ei ole rahaa.
Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen varmistaa sen, että kunnalliset palvelut ajetaan alas ja kunnallisverotus kiristyy. Valtio toimii kuten aina ennenkin kriisitilanteissa. Se siirtää omia tehtäviään kuntien hoidettaviksi, mutta ei anna yhtään lisää rahaa. Sitten haukutaan kuntia tuhlaavaisuudesta ja vaaditaan tiukempaa otetta talouteen.
Listalta löytyvät tietenkin myös työurien pidentäminen ja opintojen tehostaminen. Näissä ei ole mitään uutta, kuten ei ole koko rahoitusvajeen kursimisessa umpeen. Poliittinen ja ideologinen valinta on, että kaikkein varakkaimmat eivät osallistu mihinkään talkoisiin. He seuraavat päältä ja antavat hyviä neuvoja.
Oikeastaan pitäisi äänestää nykyinen hallituspohja jatkoon ja antaa heidän lusikoida keittämänsä soppa. Tekisi mieli nähdä, miten röyhkeästi kansaa uskalletaan ruoskia ja löytyykö sen säkistä pohja. Seuraava hallitus joutuu joka tapauksessa ikävien ratkaisujen eteen, joten syy niistä saisi langeta oikeiden syyllisten hartioille.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Perjantaina, Joulukuun 10. 2010
Eilen eduskunnan kyselytuntia seuratessani sain ihan alkuun kuulla uuden asian. Köyhyyden lisääntyminen on oikein kirjattu valtion ensi vuoden budjettiin. Lieneekö tämä tavoite vai toteamus, mutta ihan varmasti se tulee toteutumaan. Hallituksen vastauksissa sen sijaan ei ollut mitään uutta.
Pääministeri Mari Kiviniemi veisasi moneen kertaan vanhaa virttään siitä, kuinka juuri tämä hallitus on torjunut köyhyyttä enemmän kuin mikään muu hallitus aiemmin. Odotetusti hän kehui moneen kertaan takuueläkkeen, jota hän totuudenvastaiseti pitää omana ansionaan.
Maaliskuussa voimaan tuleva takuueläke ei ole nykyhallituksen idea. Siitä päätettiin jo tammikuussa 2009, jolloin se sovittiin otettavaksi käyttöön maaliskuussa 2011. Ansio takuueläkkeestä kuuluu siis Vanhasen hallitukselle, Kiviniemellä ja nykyhallituksella ei ole asian kanssa mitään tekemistä.
Takuueläkkeessä ei ole mitään kehumista, mutta kun muutakaan ei ole, on hallituksen hehkutettava sen mullistavia etuja. Tosiasiassa takuueläke ei lisää yhtään eläkkeensaajan ostovoimaa.
Maaliskuussa eläkkeensaajan kaikki eläkkeet lasketaan yhteen. Jos summa jää alle 685 euroon kuukaudessa, saa erotuksen takuueläkkeenä. Sitäkin on haettava erikseen, koska Kela ei kuulemma osaa tehdä tätä laskutoimitusta automaattisesti. Lisäksi on sellaisia ihmisiä, jotka haluavat tulla toimeen omillaan, joten näiden harvojen takia eläkettä ei tyrkytetä muillekaan.
Takuueläkkeen saajat ovat niitä, joille on kertynyt vain hyvin vähän tai ei ollenkaan työeläkettä. Heitä ovat vaikkapa ikänsä kotiäitinä työskennelleet tai hyvin nuorena työkykynsä menettäneet.
Pienimmillä eläkkeillä kituuttavat saavat asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea. Takuueläke vaikuttaa näihin tukiin ihan suoraan. Ne pienenevät sentilleen saman verran, kuin mitä takuueläke tuo lisää rahaa. Ostovoiman kannalta tilanne siis pysyy ihan entisellään. Tilastot tosin saattavat vähän kaunistua, kun toimeentulotukeen käytetyt summat pienenevät. Tästä saamme varmasti kuulla hallituksen omakehua vielä monta kertaa.
Käytännössä takuueläke siis valuu suoraan kuntien ja Kelan kukkaroon. Ajatellaanpa vaikka laitoksessa hoidettavana olevaa vanhusta. Jo nyt laitoksen ylläpitäjä ottaa itselleen koko eläkkeen lukuunottamatta 97 euron suojaosuutta kuukaudessa. Suojaosuus ei maaliskuussakaan nouse yhtään, vaan eläkkeen lisäys menee suoraan laitoksen ylläpitäjälle.
On turha vedota myöskään eri luukuilla juoksemisen vähenemiseen. Takuueläkkeen 685 euroa/kk on niin pieni summa, että sen lisäksi on edelleen haettava asumistukea ja mahdollisesti toimeentulotukea. Paperisota on täsmälleen sama, mutta siitä koituva rahallinen hyöty pienenee.
Miettikääpä näitä asioita, kun Kiviniemi seuraavan kerran ilmestyy kuvaruutuun kehumaan oman hallituksensa saavutuksia taistelussa köyhyyttä vastaan.
Luokka: politiikka, yhteiskunta
|
2 Kommenttia »
sakutimonen @ Torstaina, Joulukuun 9. 2010
Eilen eduskunta näytti oikein alleviivaten, että kansalla ja sen edustajilla on eri säännöt myös työttömiksi joutuessaan. Ensin hyväksyttiin laki, jonka mukaan alle 25-vuotiaan vailla koulutusta olevan työttömän nuoren saamaa toimeentulotukea leikataan 20 %, jos hän on keskeyttänyt minkä tahansa koulutuksen tai on kieltäytynyt siitä. Jos kieltäytyminen toistuu, on alennus 40 %. Tämä sama rangaistus on ollut jo yli viisi vuotta arkipäivää 25 vuotta täyttäneille, mutta nyt annetaan keppiä myös niille nuorille, jotka eivät ole päässeet opiskelemaan haluamaansa alaa.
Heti perään eduskuntaryhmät sopivat keskenään pahennusta herättäneen kansanedustajien sopeutumiseläkkeen poistamisesta. Lopputulos on niin etevä, että se suorastaan haisee. Näkee selvästi, että nyt päätettiin omista asioista. Sopeutumiseläke poistuu vain niiltä kansanedustajilta, jotka ensi keväänä valitaan ensimmäisen kerran eduskuntaan uusina edustajina. Sekä nyt istuvat että joskus aiemmin eduskunnassa olleet saavat sopeutumiseläkkeen, valittiinpa heidät uudelleen tai ei.
Seitsemän vuotta kansanedustajana istunut saa iästään riippumatta sopeutumiseläkkeen, joka vastaa hänelle kertynyttä edustajaeläkettä. Vajaassa kahdessa kaudessa eläkettä on kertynyt noin 1 700 euroa kuukaudessa ja sitä maksetaan vaikka koko loppuikä, ellei työ tai koulutus satu entiselle edustajalle maistumaan. Mitä kauemmin on kansaa edustanut, sitä suurempi on sopeutumiseläke. Täysi eläke tipahtaa tilille 15 vuoden edustamisen jälkeen ja on noin 3 600 euroa kuukaudessa.
Yleensä eduskunnan päätökset koskevat heti ja kaikkia, ilman mitään merkillisten rajojen vetämistä. Tässä asiassa edustajat jaettiin kahteen eri ryhmään sen mukaan, ovatko he edustajia jo tällä hetkellä vaiko vasta tulevaisuudessa. Oma suu on lähempänä kuin kontin suu, tuumattiin eduskuntaryhmissä liikuttavan yksimielisesti omista eduista päätettäessä.
Miksi kansanedustajilla yleensä on erilainen järjestelmä kuin kansalaisilla? Eduskuntahan on päättänyt oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti, mikä on oikea menettely työttömyyden kohdatessa. Kun työ mistä tahansa syystä loppuu, on hakeuduttava uusiin töihin. Ellei työtä ole, niin sitten ilmoittaudutaan TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Jos työtä ei sittenkään löydy, järjestää TE-toimisto erilaista koulutusta, työharjoittelua ja työelämävalmennusta. Näihin on pakko osallistua työmarkkinaetuuden menettämisen uhalla. Kieltäytyjä putoaa toimeentulotuen varaan ja tukea leikataan 20 % rangaistuksena kieltäytymisestä. Toistuvasti kieltäytyjältä tukea alennetaan 40 %.
Kun eduskunta on nähnyt hyväksi käyttää tällaista menettelyä kansalaisiin, niin miksi se ei sovellu työttömäksi jääneeseen kansanedustajaan? Vastaus on selvä: Mikä sopii kansalle, ei sentään sovi kansanedustajalle.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
Ei kommentteja »
sakutimonen @ Keskiviikkona, Joulukuun 8. 2010
Varsinkin näin joulun alla pidetään erilaisia myyjäisiä, joihin osallistuvat sekä yksityishenkilöt että yhdistykset. Varsin suosittuja ovat pienimuotoiset arpajaiset, joilla yhdistykset keräävät pikkurahaa toimintaansa varten. Tiedätte tämän systeemin, jossa arvat ovat myyntitiskillä renkaassa, josta parilla eurolla saa repäistä yhden. Luettelosta sitten katsotaan, tuliko voittoa. Voitot ovat eri tavoin hankittuja pikkuesineitä, joiden arvo on vähäinen.
Arpajaisten järjestäminen on kuitenkin tarkoin lailla säänneltyä puuhaa, johon pitää valmistautua huolella. Ensiksi on täytettävä tavara-arpajaislupahakemus. Sen liitteeksi poliisilaitos tarvitsee seuraavat asiakirjat:
- Toimintakertomus tai muu selvitys siitä, että yhdistys toimii tarkoituksensa toteuttamiseksi
- Ote arpajaisten järjestämistä koskevasta yhdistyksen pöytäkirjasta
- Jäljennös viimeksi hyväksytystä tilinpäätöksestä
- Jäljennös yhdistyksen säännöistä
- Korkeintaan 3 kk vanha yhdistysrekisterin ote, jolla yhdistys todistetaan rekisteröidyksi
Tämä paperipino on toimitettava poliisilaitokselle, josta myönnetyn luvan saa lunastaa 50 eurolla. Lisäksi samaan paikkaan on toimitettava arpajaistilitys viiden kuukauden kuluessa luvan voimassaolon päättymisestä.
Näissä arpajaisissa on kyse ainoastaan muutamista satasista, mutta nekin saattavat olla pienelle yhdistykselle tärkeitä. Jo pelkästään luvan hakeminen on tehty kuitenkin niin työlääksi, että moni luopuu suosiolla aikeesta tai järjestää laittomat arpajaiset. Poliisi ei voi auttaa, koska se on sidottu lakiin ja lupa on oltava. Jos arpajaiset ovat laittomat, on niihin puututtava.
Tämä asia ei missään tapauksessa ole yhteiskunnalle erityisen merkittävä, mutta yhdistystoiminnalle on. Otin sen esille ihan vain sen takia, että minulta on joskus kysytty arpajaisten järjestämisen laillista menettelyä. Virallinen neuvoni on tämä nyt kirjoittamani lisättynä kehoituksella unohtaa koko juttu. Epävirallisesti neuvon järjestämään touhun ilman lupaa ja luottamaan siihen, että ei poliisi tällaiseen pikkujuttuun puuutu. Mutta tätä neuvoa minä en siis anna nytkään.
Luokka: laki, yhteiskunta
|
1 Kommentti »